Pitäisikö huolestua? Mitoitus pielessä?

[ritis]

Moi.

Olen rakentamassa taloa ja maalämpö tuli hommattua. Kone saatiin asennettua tämän vuoden keväällä, kohta pitäisi päästä muuttamaan. Olen seuraillut koneen elämöintiä ja olen ihmetellyt kaivon lämpötilaa. Kaivosta tuleva neste ei ollut kesälläkään kuin hitusen plussalla ja nyt kun on pakkasia ollut pari viikkoa Espoossa niin kaivosta tulee jo -2,0 asteista lientä ja sinne palaa -5,5. Ja kun oli muutama päivä tuossa 10-15 asteen pakkasta, niin kone otti vastuksen jo avuksi. Luulisi maalaisjärjellä, että 17 asteen peruslämmön ylläpito ei pitäisi tuottaa vielä koneelle isoa kuormaa, kun rungolla ja lattiavalulla on ollut aikaa kuivua jo tyyliin vuosi (enimmät rakennuskosteudet haihdutettu, ilmankosteus% 40) eikä esim ilmanvaihto ole vielä päällä eikä lämmintä vettä käytetä kuin käsienpesuun muutaman kerran päivässä.

Onko kaivo liian pieni/"jotenkin huono"/koneen anturit näyttää päin seiniä/asetukset pielessä? Kamppeet myyneestä firmasta sanoivat, että tuollainen keruuliuoksen lämpötila on normaali. En vielä uskonut, vaan haluan kuulla muitakin mielipiteitä. Miten koneessani/kaivossani voi riittää potku kun laitan ilmanvaihdon päälle, nostan lämpötilan 21 asteeseen, alan läträtä suihkussa ja pakkasta on 20 kun nytkin tarviaa jo vastusta 10 asteen pakkasella?

Tietoja kohteesta:
Lakka 350mm lämpöharkkorunko
rinnetontti, kellari+asuinkerros
lämmitettävät neliöt 297 (sis kellarikerroksen autotallin)
kuutioita vajaa 900
lattialämmitys
kaivon syvyys 180m, kaivo about metrin päässä talosta, ja 2m päässä pumpusta.
lämpöpumppu Nibe 1226 11kW
en ole koskenut koneen säätöihin, lämpötila pysyy 17 asteessa (-2 lämpötila-asetus ja käyrän jyrkkyys 4)
sähköä menee tällaisella parin asteen pakkasella (ei lisäyksen tarvetta) lämmitykseen 50kWh vuorokaudessa


Kiitos ja anteeksi.

[juippi]

Ei tuollaiset keruun lämmöt kyllä ihan normaaleilta kuulosta. Alkaa olla jäätymisvaara kaivossa. Kaivo taitaa olla alimitoitettu.

[Roori]

Kuulostais että joku imee vielä kovasti energiaa, oliskohan sitten kumminkaan vielä kuivamatta se rakennus....
Täällä tänään -6C ulkokeskiarvolla 500m3 wanhaa taloa (-90) on napannut 25kWh...pelkkää talon lämmitystä (21C), illalla 2 henkeä kävi saunassa.

Kaivo ollut nyt 4,5v käytössä ja kaivoon menolämpö näkyi olevan nyt juuri tommonen:
Paluu kaivosta jotain 2,5-3C korkeampi (anturi on mutta lanka löysällä joten ei näy kuvassa...pitäis varmaan mennä peilin eteen kysymään korjaajaa).

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Ansku]

Joo  eilen oli pikkujoulut ja kaveri joka osti minun omakoti taloni niin kertoi et kaivon kierto on tulo +4 astetta ja paluu +1,5 pakkasta jotain -4 astetta kaivon syvyys 180m ja lämmitettävät neliöt on noin 280 neliöö ollut vuodesta 2006 syksystä käytössä. Joten toiminut kuulemma ihan hienosti Getwellin iQ 10:ppi. Kertoi myös nauraen et ei aina ees muita käydä teknillisessä tilassa katsomassa laitteita.

[ritis]

Hmmh. Olen mitannut pahisuttani porareikämittarilla (oli uusi ja kalibroitu) syksyllä seinistä ja lattiavalusta kosteuksia ja ne olivat 55-75% paikasta riippuen. Suht asiallisilta nuo vaikuttivat jo, mutta osittain vielä korkeahkoja olivat. Täytyy jatkaa taas pakkasilla läpivetotuuletuksia ja alkaa pitää takassa tulta. Onhan se totta että 100 000 kilon kivimöhkäleessä on vielä ylimääräistä vettä jäljellä.

Mistä tiedän näyttääkö lämpöpumpun anturit oikein keruuliuoksen lämpötilat? Voisiko siinä olla syy oudoille luvuille? Kun ei tuo kaivo kesälläkään muka noussut kuin juuri ja juuri nollan päälle.

Edit: ja onhan mulla konvektori. kesällä pitäisi ainakin saada helteillä helpotusta jos kaivo kerran noin kylmänä käy.
Edit2: lisätty tiedonkeruuketjuun tiedot sivu 7 #246

[Matias]

Mistä tiedän näyttääkö lämpöpumpun anturit oikein keruuliuoksen lämpötilat?

Jos saat keruun liuospumpun pyörimään jatkuvasti,siis kompressorin taukojakson aikana n 30min niin keruun meno- ja paluulämpötilat pitäisi olla samat.

[sailor]

Hmmh. Olen mitannut pahisuttani porareikämittarilla (oli uusi ja kalibroitu) syksyllä seinistä ja lattiavalusta kosteuksia ja ne olivat 55-75% paikasta riippuen.

Kannattaa vakavasti harkita ilmankuivaimen hankkimista. Ei se kosteus muutoin lähde irti kun ilmanvaihto ei ole toiminnassa.

[ritis]

Tänään mittasin ilmankosteutta kunnon kosteusmittarilla. Ilman suhteellinen kosteus oli 32 yön jälkeen, kun pari räppänää oli auki talossa. Tuuletin kaikki lävet auki ilman raikkaaksi ja pari tuntia sen jälkeen kosteus oli 27. Kovin paljoa ei mielestäni rakenteista kosteutta sisäilmaan tule. Suhteessa ainakin siihen kun lattiavalun jälkeen kosteus nousi hetkessä tappiin jos tuuletusta ei ollut. Saisiko tuosta noin 30 ilmankosteudesta enää kuivurilla mitään merkityksellistä irti?

[ritis]

Epätoivo iskee. Nyt tänään kompurajakson lopussa oli jo -2,5 ja -6,0 keruuliuoksen lämmöt. Tuo kaivohan on jäässä ennenkuin talvi ehtii edes alkaa. Miten tuo voi olla mahdollista? Testailin antureita ja laitoin keruupiirin pumpun käymään jatkuvasti ja pidemmän tauon jälkeen molemmat olivat -0,5 hujakoilla, sellaiset 0,2 astetta oli heittoa.

[hitachi]

Mutasihti tukossa? Tarkasta.

Liuospumpun nopeusasetus (jos asetettavissa) liian pieni? Katso onko pumpun kyljessä valintakytkin jos on niin isompaa pykälää silmään.

Ilmaa liuospiirissä? kun laittaa käsikäytöllä liuospumpun päälle kuuluuko jotain lorinoita tai suhinoita liuospumpulta tai putkista?

[Matias]

Nyt tänään kompurajakson lopussa oli jo -2,5 ja -6,0 keruuliuoksen lämmöt. Tuo kaivohan on jäässä ennenkuin talvi ehtii edes alkaa.

Millaisia käyntijaksoja nyt on?

Siis käynti/taukojaksojen pituus,ilmeisesti ei pyöri vielä jatkuvasti?

kaivon syvyys 180m, kaivo about metrin päässä talosta, ja 2m päässä pumpusta.

Mitähän tuon kaivon aktiivisyvyys on?

Siis kuinka syvällä maanpinnasta on kaivossa veden pinta,aktiivisyvyys tarkoittaa sitä metrimäärää minkä keruuputket on vedessa lämpökaivossa.
Vedenpinnan yläpuolella ilmassa olevat keruuputket ei pysty keräämään lämpöä kuin murto-osan vedessä oleviin verrattuna.

Jos ei ole tiedossa niin pystytkö jotenkin laskemaan kaivoon vettä niinkauan että vedenpinta nousee lähelle maanpintaa.

Nuo keruun lämpötilat sopisi sellaiseen että lämpökaivossa olisi varsin vähän vettä ja keruuputket kerää lämpöä vain vedenpeitossa olevalta osaltaan

[tomppeli]

Epätoivo iskee. Nyt tänään kompurajakson lopussa oli jo -2,5 ja -6,0 keruuliuoksen lämmöt. Tuo kaivohan on jäässä ennenkuin talvi ehtii edes alkaa. Miten tuo voi olla mahdollista? Testailin antureita ja laitoin keruupiirin pumpun käymään jatkuvasti ja pidemmän tauon jälkeen molemmat olivat -0,5 hujakoilla, sellaiset 0,2 astetta oli heittoa.

Laskin antamiesi rakennetietojen pohjalta, ja näyttäisi siltä, että mitoitus on riittävä, mikäli on rakennettu suunnitelmien mukaan ja ns. hyvää rakennustapaa noudattaen.
Kaivokin pitäisi tuon laskelman mukaan olla ihan riittävä.

Olisiko kuitenkin nyt kyseessä rakennekosteuden poistamista tai jostain tilapäisrakenteen aiheuttamasta lämpövuodosta?
Millainen oli kallioperä?
Eihän poratessa löytynyt kalkkikiveä taikka kiillegneissiä?
Ne ovat huonoja lämmönjohtavuudeltaan ja sellaiseen kiviainekseen tulee huonotuottoinen lämpökaivo.
Olisiko silti vain kyseessä rakennuksen kuivattelusta johtuva suuri lämmitystarve.

Klikkaa tässä alapuolella olevaa linkkiä, niin saat mitoituslaskelman näkyviin!

[ritis]

Kiitos vastauksista!

En nyt tähän hätään löytänyt papereita kaivon poraamisesta ja putkien asennuksesta. Niistähän tuo aktiivisyvyys selviäisi. En muista miten paljon siellä vettä oli kun putket laskettiin kaivoon, muistan vaan kyllä siellä vesi tuli jossain vaiheessa vastaan. Täytyy vielä etsiä tuota tietoa arkistoista. Kaivossa on sellainen metallihattu päässä mistä menee putket läpi. Täytyypi katsoa sitä tarkemmin että saisiko sinne kaivoon miten kurkattua ja vettä laskettua. Ja mutasihti pitää tarkastaa, huomenna menen seuraavan kerran työmaalle.

En löytänyt liuospumpun nopeusasetusta. Lirinöitä ja lorinoita ei kuulu kun pumpun käynnistää. Koneen käyntijakson pituutta en ole mitannut, perstuntumalta käy noin vartin ja on vartin hiljaa.

Kallioperästä muistan kun poraaja kertoili että normaalia Espoolaista kalliota on. Jotain harmaasta ja punaisesta se puhui.

Olen ollut itse tekemässä/vähintään kyttäämässä ja nipottamassa koko rakennusajan että ohjeita noudatetaan ja huolella tehdään. Lämpöeristyspuoli/höyrynsulku on kunnossa, eikä väliaikaisia rakennusaikaisia kyhäelmiä enää ole.

Jotenkin sellainen fiilis tästä jää, että kaivossa on turhan vähän vettä. Muistan kun heti ensimmäisinä päivänä pumpun asennuksesta viime huhtikuussa ihmettelin keruun lämpöjä kun ne menivät pakkaselle samantien. Veden vähyys tuon selittäisi tuon kyllä.

[sailor]

Tänään mittasin ilmankosteutta kunnon kosteusmittarilla. Ilman suhteellinen kosteus oli 32 yön jälkeen, kun pari räppänää oli auki talossa.

Älä nyt ihmeessä vaan mitään räppänöitä pidä talossasi auki. Talo pidetään tiiviinä ja kosteudenpoisto hoidetaan ilmankuivaimella.

Ostat vaikka nuo kaksi: http://www.btcf.fi/forum/showthread.php?t=259098

Capacity: cooling DOB-G090RH (9000Btu, 2616W) 
                  heating DOB-G090RH (5500Btu, 1599W)

Et tietenkään vedä poistoletkua ikkunasta ulos, vaan annat kierrättää lämpötila-asetus minimissään sitä sisäilmaa. www.tori.fi:stä löytyy lisää noita...

[Xargo]

Tulipahan sellainenkin mieleen (mistä on viime talvelta myös omakohtaista kokemusta), että kun pidetään ns. peruslämpöjä niin menoveden lämpötilahan on tietysti aikalailla alhainen. Tällöin MLP:n lauhtumispainetaso pysyy matalalla ja lämpökerroin on korkea. Kaivoa siis rasitetaan enemmän. Eli jos nimellisteholtaan 8kW MLP jauhaa vaikka luokkaa 20C vettä 30min niin se ottaa kaivosta n. 3,775kWh. Jos taas sama pumppu tekisi samat 30min vaikkapa 35C vettä niin kaivosta otettaisiin 3,215kWh. On tuossakin jo jonkinlainen ero ja jos tuo lämpötilaero on suurempi niin myös tuo kaivosta otetun tehon erotus kasvaa.

[Maalampo]

Minulla Lakka eko+ grafit harkoista tehty omakotitalo jossa lämmintä alaa n.300 m2, kuutioita 850 m3 ja voin kokemuksesta sanoa että varsinkin sisäpuolisia pinnoituksia tehdessä kosteutta on älyttömästi ja paras konsti sen vähentämiseen (kosteudenpoistajat oli lisänä koko ajan) on kunnon ristituuletus kun ulkona on pakkaskeli. Meillä on 12 kw pumppu ja 2 kpl 130 m kaivoja (vinoporaus yhdestä huoltokaivosta) ja rakennusaikana pumppu meni erittäin pienellä kulutuksella eikä kaivojen paluulämmöt tippuneet koko aikana alle +2 asteen, nyt talossa asuttu 1,5 vuotta ja kaivojen paluulämmöt on pitemmän käyntiajan jälkeen +1,5.

[ritis]

Onhan tässä vielä takuu voimassa ja juttelin myyjän kanssa asiasta. Halusin vain ensin saada asiasta tietoa ja ajatuksia lisää näin foorumin kautta, niin on helpompi jatkaa asian hoitoa. Mahtavaa kun löytyy näin asiallinen foorumi aiheesta! Epäilivät, että kaivossa ei ole vettä tarpeeksi. Tulevat sitä ihmettelemään porukalla lähipäivinä. En lähtenyt ronklaamaan kaivon kantta auki kun on tosiaan takuu voimassa. Saa nähdä mitä se sitten käytännössä kattaa.

[Manu200]

Mikä tilanne nyt on ? Löytyikö kaivosta tai laitteista mitään vikaa?

[B37]

Moro

Käytän tätä vanhaa keskustelun aihetta hyväkseni.

Meillä tilanne, että keruuliuoksen lämpötilat tällä hetkellä tulo -1 ja meno -4. Pakkasella menee tulo -3 ja meno -6. Kovilla pakkasella liikutaan sitten jo lähellä hälytysrajaa. Pumppuna Nibe 1145 ja lattialämmitystalo. Kaivo 160 m, mitoitus piti olla reilu. Tajusin vasta tänään, kun lueskelin näitä juttuja, että porausraportin mukaan vesi tuli vasta 80 metrissä. Naapureilla ollut jo muutaman metrin jälkeen vettä.

Onko kyseessä todella huono tuuri ja kaivo onkin 160 m sijaan 80 m tehoinen? Eikö porausfirmalla ole mitään vastuuta ilmoittaa asiakkaalle heti porauksen aikana, että teidän kaivonne ei vastaa teholtaan sitä, mitä on suunniteltu ja tilattu? Silloin tilanne voitaisiin helposti korjata ja jatkaa poraamista syvemmälle.

[Hondamies]

Ritis voisi vieläkin kertoa mikä oli lopputulos asiassa..jos meinaan foorumilla vielä liikkuu.

[Xargo]

Meillä tilanne, että keruuliuoksen lämpötilat tällä hetkellä tulo -1 ja meno -4. Pakkasella menee tulo -3 ja meno -6. Kovilla pakkasella liikutaan sitten jo lähellä hälytysrajaa. Pumppuna Nibe 1145 ja lattialämmitystalo. Kaivo 160 m, mitoitus piti olla reilu. Tajusin vasta tänään, kun lueskelin näitä juttuja, että porausraportin mukaan vesi tuli vasta 80 metrissä. Naapureilla ollut jo muutaman metrin jälkeen vettä.

Kuulostaa kyllä aika hurjalta. Tampereella ilmeisesti on maaperä jonkin verran kylmempää kuin täällä Klaukkalassa, mutta silti aikamoinen ero kun mulla suurinpiirtein saman energiankulutuksen talo pärjää 100m kaivolla (tosin työnnän sinne IV:n hukkalämmön). Näillä keleillä nousee 4-6C litku.

Teräsputkiosuus menee kyllä noilla sun lämpötiloilla aika tuhdisti jäähän. Ettei vaan olisi käynyt niin, että jäätynyt teräsputkiosuus olisi puristanut keruuputkia kasaan ja nyt ei litku kierrä kunnolla ja siitä johtuisi nuo alhaiset lämmöt. Tosin lämpötilaero näyttäisi olevan kohillaan, joka viittaisi siihen, että virtaus olisi kunnossa.

Toinen vaihtoehto mikä tulee mieleen on, että talossa on lämpövuotoa eli energiantarve on suurempi kuin laskennallisesti. Tämä selviäisi lämpökuvauksessa/tiiveysmittauksessa. Uudiskohteissa on nykyään niin hyvät eristykset, että jos johonkin jää aukko niin se on suhteessa huomattavasti isompi ongelma kuin perinteisissä rakenteissa.

[Matias]

Kaivo 160 m, mitoitus piti olla reilu. Tajusin vasta tänään, kun lueskelin näitä juttuja, että porausraportin mukaan vesi tuli vasta 80 metrissä.

Ensihätiin kannattaisi laskea kaivo täyteen vettä.

[Xargo]

Teräsputkiosuus menee kyllä noilla sun lämpötiloilla aika tuhdisti jäähän. Ettei vaan olisi käynyt niin, että jäätynyt teräsputkiosuus olisi puristanut keruuputkia kasaan ja nyt ei litku kierrä kunnolla ja siitä johtuisi nuo alhaiset lämmöt.

... ja tämähän ei ole mahdollista jos vedenpinta on edelleen siellä 80 metrissä (teräsputkiosuuden alla).

[B37]

Kaivo 160 m, mitoitus piti olla reilu. Tajusin vasta tänään, kun lueskelin näitä juttuja, että porausraportin mukaan vesi tuli vasta 80 metrissä.

Ensihätiin kannattaisi laskea kaivo täyteen vettä.

Tätä itsekin mietin, mutta mietin myös pysyykö kannettu vesi kaivossa?

Ja toinen ongelma on, että hölmöyksissäni jätin kaivon piiloon, kun piha tehtiin. Uskoin siinäkin asiassa porafirmaa, joka kertoi, ettei kaivoa nykyisin tarvitse enää jättää näkyviin.

Pitänee selvittää tuota lämmönhukkaa. Talolta menee tallille kyllä kanaali, joka menee maassa lähemmäs kymmenen metriä. Mahtaisiko tuo hukata niin paljon lämpöä, että vaikuttaisi energiantarpeeseen niin hurjasti, että kaivo ei riitä? Toisaalta tämä kanaali oli kyllä tiedossa, kun kaivotarjouksia pyysin. Ja 160 m oli kaikkein syvin, mitä tarjottiin. Harmittaa edelleen tosi paljon, että porausfirma ei selvällä suomenkielellä minulle silloin selittänyt, mitä tarkoittaa, kun vesi tulee vastaan vasta 80 metrissä. Itse ajattelin, että kyllä se kaivo siitä ajan myötä täyttyy. Olisin pyytänyt  poraamaan esim. 50 metriä lisää. Nyt se on kallista alkaa porailemaan uudestaan.

[seppaant]

Harmittaa edelleen tosi paljon, että porausfirma ei selvällä suomenkielellä minulle silloin selittänyt, mitä tarkoittaa, kun vesi tulee vastaan vasta 80 metrissä. Itse ajattelin, että kyllä se kaivo siitä ajan myötä täyttyy. Olisin pyytänyt  poraamaan esim. 50 metriä lisää. Nyt se on kallista alkaa porailemaan uudestaan.

Jos vesi tulee vastaan 80 metrissä, ei se tarkoita sitä että pinta olisi myös 80 metrissä. Ellei kaivo sitten sattuisi olemaan Pyynikin harjun päällä niin pahimmassa tapauksessa pinta on Näsijärven tasossa.
Pinta asettuu samalle tasolle mikä on pohjaveden taso seudun kallioperän halkeamissa. Jos naapureilla on vesi tullut vastaan muutaman metrin syvyydessä pitäisi pinnan olla sinullakin samalla tasolla.

Itsellä vesi tuli vastaan n. 50 metrissä ja nyt pinta on 10 metrissä.

ATS

[sam68]

Juuri noin ja eihän niitä putkia saa laskettua sinne kaivoon jos sinne ei laiteta vettä. Kannettu vesi pitäisi kyllä pysyä kaivossa.

Onko kaikki eristykset valmiit ja muutenkin kaikki valmista?

[B37]

Kaikki eristykset on valmiit. Pitää varmaan käydä mittaamassa yläpohjan eriste, kun on jäänyt pieni epäilys, että sitä ei ehkä ole puhallettu ihan luvattua määrää.

Meillä on kaksi lämmityspiiriä. Piiri 1 kosteisiin tiloihin ja piiri 2 muu talo + autotalli. Onko normaalia, että shuntti ohjaa lämmitystä siten, että lämmityksen alussa molempiin piireihin menee samanlämpöinen vesi, mutta asteminuuttien suurentuessa kohti nollaa piirin 1 meno nousee n. 35 asteeseen ja piirin 2 meno jää n. 28 asteeseen? Lämpökäyrä on 3 ja piirille 1 laitettu +1 eli hieman korkeampi pyyntö. Näillä ulkolämpötiloilla (+3) piirin 1 menopyyntö 27,5 ja piirin 2 26 astetta.

Laskeeko Nibe asteminuutteja ainoastaan piirin 1 perusteella? Ainakin siltä minusta näytti.

Meillä on vpb300 käyttövettä varten. Luin jostakin, että anturi bt25 pitäisi olla asennettu. Ymmärsinkö oikein? Meillä ei tuollaista anturia ole. Vaikuttaako johonkin?

Laitan liitteeksi vielä lokin, jonka otin eilisen illan ja tämän aamun aikana. Jos joku viisaampi sitä jaksaisi vilkaista ja josko siitä löytyy jotain outoa.

Hyvää uutta vuotta!

[Roori]

Kaikki eristykset on valmiit. Pitää varmaan käydä mittaamassa yläpohjan eriste, kun on jäänyt pieni epäilys, että sitä ei ehkä ole puhallettu ihan luvattua määrää.

Meillä on kaksi lämmityspiiriä. Piiri 1 kosteisiin tiloihin ja piiri 2 muu talo + autotalli. Onko normaalia, että shuntti ohjaa lämmitystä siten, että lämmityksen alussa molempiin piireihin menee samanlämpöinen vesi, mutta asteminuuttien suurentuessa kohti nollaa piirin 1 meno nousee n. 35 asteeseen ja piirin 2 meno jää n. 28 asteeseen? Lämpökäyrä on 3 ja piirille 1 laitettu +1 eli hieman korkeampi pyyntö. Näillä ulkolämpötiloilla (+3) piirin 1 menopyyntö 27,5 ja piirin 2 26 astetta.

Laskeeko Nibe asteminuutteja ainoastaan piirin 1 perusteella? Ainakin siltä minusta näytti.

Meillä on vpb300 käyttövettä varten. Luin jostakin, että anturi bt25 pitäisi olla asennettu. Ymmärsinkö oikein? Meillä ei tuollaista anturia ole. Vaikuttaako johonkin?

Laitan liitteeksi vielä lokin, jonka otin eilisen illan ja tämän aamun aikana. Jos joku viisaampi sitä jaksaisi vilkaista ja josko siitä löytyy jotain outoa.

Hyvää uutta vuotta!

Mikäs laitteistokokonaisuus sulla nyt oikein on kun puhut shuntista ja ilmeisesti lattialämmityksestä ja Nibe 1145:sta?

[B37]

Pumppuna Nibe F1145, varaaja vpb300 käyttövedelle, kaksi Warmian lattialämmityspiiriä. Lisävaruste ecs 40, jolla ohjataan piiriä 2.

[maalämmittää]

Bruno taulukon perusteella tilanne on päällisin puolin kunnossa.

BT25 ei ole pakollinen varuste, käsittääkseni se lisätään järjestelmään kun on puskurivaraaja tms.
Ilman sitä kone säätänee menolämpötilan perusteella.

Käynnistysten määrää voisi vähentää käynnistyksen asteminuuttimäärää suurentamalla.
Näyttäisi että se on nyt 130GM ja käsittääkseni lattialämmitystaloissa käytetään suurempaa, ehkä 200.
Arvoa kannattaa muuttaa esim. 20% kerrallaan ja seurata tilannetta ettei asumismukavuus kärsi.

[maalämmittää]

Lokin perusteella kone säätää vain yhtä piiriä.
Liitteenä on parin jakson käyrä.

[B37]

Osaako joku kertoa, pitäisikö lokissa näkyä toisenkin piirin tiedot? Shuntti kyllä kääntyilee ja säätelee toista piiriä, mutta en tiedä, toimiiko oikein. Tosin talon lämmöt ihan ok. Lämmityshän toimii tosi hyvin, ainoastaan nuo kaivon lämmöt mietityttävät.

Tuossa käyrässä näkyy hyvin se kohta, johon asti molempiin piireihin menee samanlämpöinen vesi ja kun tuossa lokissa menoveden käyrä jyrkkenee niin piirin 2 meno alkaa laskea siinä kohtaa. Normaalia?

Ja taas maallikkokysymys. Olen nyt säätänyt tallin lämpöä tallissa olevalta jakotukilta. Tallin kanaalin lähdössä on myös venttiili talon teknisessä tilassa. Kannattaisiko tallin virtausta säätää mieluummin siitä eli ennen kanaalia? Hukkaisiko kanaali vähemmän lämpöä? Vai onko käytännössä ihan sama, kummasta paikasta säätää.

Alan etsimään optimaalista asteminuuttimäärää.

[Matias]

Osaako joku kertoa, pitäisikö lokissa näkyä toisenkin piirin tiedot? Shuntti kyllä kääntyilee ja säätelee toista piiriä, mutta en tiedä, toimiiko oikein. Tosin talon lämmöt ihan ok. Lämmityshän toimii tosi hyvin, ainoastaan nuo kaivon lämmöt mietityttävät.

Usein kahden lämmityspiirin systeemi on tehty sellaisella periaatteella että lämpimämpää kiertoa säätelee lämpöpumpun lämpökäyrä ja tästä piiristä shunttaamalla alennetaan matalamman lämpötilan kiertoa

Tuossa käyrässä näkyy hyvin se kohta, johon asti molempiin piireihin menee samanlämpöinen vesi ja kun tuossa lokissa menoveden käyrä jyrkkenee niin piirin 2 meno alkaa laskea siinä kohtaa. Normaalia?

Oliskohan tuossa käyrässä sellainen tulkinta oikein että lämpöpumpun taukojakson aikana molempien piirien menovesi on samanlämpöistä mutta kun lämpöpumppu käynnistyy ja alkaa nostaa menoveden lämpöä niin lämpimämmän piirin lämpö nousee niin paljon kuin lämpöpumppu nostaa menoveden lämpöä mutta shuntin säätämän piirin lämpötila lakkaa nousemasta kun menoveden lämpö saavuttaa shunttiin säädetyn lämpötilan ja sen takia shuntatun piirin lämpö jää alhaisemmaksi.

Tuossa trendissä  http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4312.0;attach=1562;image näkyy hyvin miten lattialämmitystalossa voi menoveden lämpötila vaihdella reilusti ja lämpöpumppu oikeastaan lataa lattian betonilaattaan lämpöä josta se sitten lämpöpumpun taukojakson aikana lämmittää taloa eikä huonelämpötila vaihtele.
Tällä ominaisuudella saadaan harvahkot käynti- ja taukojaksot

Liitekuvassa Niben periaate kahden piirin lämmitykselle

[maalämmittää]

Keruupumppusi näyttää lokin mukaan olevan koko ajan käynnissä.
Ajoittainen käyttö riittää.
Pieni säästö 

[B37]

Itseasiassa laitoin sen keruupumpun jatkuvalle kokeilumielessä, kun toisesta ketjusta luin, että saattaisi auttaa kaivon lämpötilojen kanssa. Pitäneekö paikkansa?

[maalämmittää]

Minä en kierrättäisi litkua, en tiedä perustetta (siis kierrättämiselle).

10kW niben keruupumpun ottoteho on 180W ja jos se on puolet vuoden tunneista turhaan päällä,
niin se tekee n. 788kWh.