Kiitos, nyt alkaisi näyttä jo siltä mitä odotinkin. Aktiivireikä olisi luokkaa 170m, porataan ainakin 175m. Onko paljon ero 140mm ja pienempien reikien välillä, sitä en tiedä. Ei niitä suurempia reikiä varmaan turhaankaan porata.
Reiän halkaisijan merkityksestä on keskusteltu ja siitä on esitetty erilaisia mielipiteitä.
On ilmeisesti niin, että jos kaivo on porattu hyvin lämpöä johtavaan kiviainekseen, olisi pieni porauksen halkaisija hiukan parempi.
Ja päinvastoin silloin, kun kiviaines on huonosti lämpöä johtavaa, esimerkiksi kalkkikiveä.
Eli, jos porakaivon kiviaines on jotain näitä haperoja, kevyitä kiviaineksia, isoläpimittainen reikä olisi eduksi.
Vesi johtaa tiivistä kiviainesta huonommin lämpöä.
Veden lämmönjohtavuus on noin 0,60 W/mK. Veden lämmönvarastointikyky on sensijaan suuri, noin
1,16 kWh/m3°C (noin 4,18 kJ/kgK).
Kiviaineksen lämmönjohtavuus on usein noin 3-4,5 W/mK, mutta lämmön varastointikyky on noin
0,55 kWh/m3°C (SGI Varia511 mukaan).
Isoläpimittaisen kaivon vesimassalla on isompi kontaktipinta kiviainekseen ja käyntitauon aikana lämpöä latautuu isoon vesimäärään paljon.
Veden kiviainesta huonompi lämmönjohtavuus puolestaan laskee kaivosta jatkuvalla kuormalla saatavaa lämpötehoa.
Yleensä ei siis kannata porata kovin suuriläpimittaista lämpökaivoa.
Jos käytetään 3- tai 4 -putkista keräintä, pitää kaivon toki olla riittävän iso halkaisijaltaan, jotta keräiputkisto saadaan mahtumaan kaivoon.
