Ilman lämpö vs maan lämpö savessa metrin syvyydessä vs keruuliuoksen paluulämpö?

[Jokihuoko]

Hep, enempiä jaarittelematta kysymyksiä otsikkoon liittyen:
1) kauanko kestää että ulkolämpötilan muutos +5C -> -2C vaikuttaa metrin syvyydelle savessa? Kestääkö päiviä vai viikkoja vai vaikuttaako vielä lainkaan?
2) vaikuttaako siis noin syvälle ulkoilma lainkaan, vai jäähtyykö liuos vain siksi että ulkoilma on kylmempää ja keruupiiristä siksi "niistetään" enemmän?
3) ym. kysymyksiin liittyen, kun keruupiiri on umpisavessa, onko menneen kesän lämpötiloilla *mitään* merkitystä maan lämpöön tuolla metrin syvyydessä talvella?
4) vaikuttaako lumen määrä talvella tuonne metrin syvyyteen a) paljon b) vähän c) ei lainkaan?

Sihtailen tuon meitin vajaahkon piirin lämpötiloja suhteessa ulkolämpöihin ja koetan kerätä historiadataa, paluu maahan on jo -2,5C vaikka on alkutalvi vasta... onneksi on mlp:n vastukset, ILPit ja takka varalla... nythän sitä luntakin tosin tulee eristeeksi

Uteleepi kyltymättömän utelias ja toistaiseksi tyytyväinen maalämmittäjä...

[isopahasusi]

Tämä kiinnostaa myös minua kun on ensimmäinen talvi maalämmöllä edessä. -2 näytti keruunesteen lämpötilaksi eilen. Savimaa minullakin ja metrin syvyydessä putket.

Toisekseen olen rakentelemassa One-wire lämpötilaloggeria niin millä tavoin kannattaa keruupiirin lämpötilaa mitata. Ihanko vain anturi eristeen alle vai saako anturitaskulla kuinka paljon luotettavampia lukemia. Eikös tuo geopron omakin maaliuosanturi ole ihan vain eristeen alla putkessa kiinni?

[Jokihuoko]

Vielä edelliseen liittyen, onko tuolla saviosastolla siis edellisiin parametreihin viitaten mahdollista "tallettaa" keruuputkiin ja saveen lämpöä, vai onko vaihtelu ulkoilman suhteen niin suurta ettei saveen voi samalla tavalla "ladata" kesäll älämpöä kuin kallioon?

[tomppeli]

Vaakakeruupiirin saveen, 1 metrin syvyyteen ei voi tallettaa lämpöä, niin kuin porakaivoon voidaan tehdä..
Maan lämpötilan muuttuminen ja yleensäkin lämpötilan johtuminen maa-aineksessa on kovasti riippuvainen maan kosteudesta.
Nyt on hyvin märkää, lämpötila muuttuu hyvin nopeaan.
Maan jäätyminen ei vahingoita keruuputkea, toisin, kuin lämpökaivossa, jossa jäätyminen tapahtuu rajallisessa tilassa, porareiässä.
Maan jäätyminen näkyy keruunesteen lämpötilassa.
Maan jäähtyessä, nolla kohdassa lämpötilan lasku tekee "välipysähdyksen", tulee lämpötilan laskemiseen epäjatkuvuuskohta, koska veden jäätyminen luovuttaa lämpöenergiaa.

[Matias]

Tuollaiselta maan lämpötila meillä (Lahden tienoilla) näyttää.

edit: tuossa linkissä maan lämpötiloja eri syvyydelta
http://www.mrsoft.fi/routa.htm

[Jokihuoko]

Olipas Matiaksella ammattimaiset tilastot olikin varsin valaisevat käppyrät.

Nyt sähkökatkoksen aikaan mielenkiintoinen huomio kun -5C lämmintä ja tuulee 20m/s... kun sähköt olivat 4h aamusta poikki, kellari jossa järeä laatta ja lattialämmitys, ei ilman lämpö (tietenkään) muutu miksikään vaikka lämpöpumppu seisoo neljä tuntia... sen sijaan kahdessa ylemmässä patterilämmitetyssä kerroksessa tuli jo melko kylmä kun viima puskee rintsikkaan sisään

Ootko Matias koettanut keruun ollessa kylmimmillään "lepuuttaa" keruupiiriä, vaikuttaako lie yhtään lämpötiloihin? En tiedä oliko Shellin baarin tarinatuntumaa vai mitä, mutta tuntui että tuo keruuputkisto alkoi lämpeämään jo kun muutama sykli jätettiin väliin ja lämmitettiin ilmalämpöpumpuilla ja takalla aluksi tuon katkoksen jälkeen... ihan testimielessä kuinka nopeasti torppa niillä lämpiää. Lämpesihän se.

Pitää koettaa logitella tuota onko tuolla lepuutuksella mitään vaikutusta oikeasti liuoksen lämpöihin. Tuntui että se lämpeää paljon nopeammin kuin mitä jäähtyy pumppua käytettäessä.

[Matias]

En tiedä oliko Shellin baarin tarinatuntumaa vai mitä, mutta tuntui että tuo keruuputkisto alkoi lämpeämään jo kun muutama sykli jätettiin väliin ja lämmitettiin ilmalämpöpumpuilla

Kyllä sama havainto meilläkin,tosin keruuta ei ole lepuutettu mutta kovilla pakkasilla kun pumppu käy tiheämmin niin keruuliuoksen lämpötila alkaa laskemaan ja kun ilmat lauhtuu ja käyntisyklit harvenee niin keruuliuoksen lämpötila nousee.

Arveleisin tämän johtuvan keruuputken seinämän heikosta lämmönsiirto ominaisuudesta.
Kun liuosta jäähdytetään lämpöpumpulla niin laskeehan se liuoksen lämpötila.
Lämpöpumpun taukojakson aikana pitäisi ympäröivästä maasta siirtyä lämpöä keruuputken seinämän läpi keruuliuokseen mutta tämä lämmön siirtyminen ottaa aikansa ja taukojakson aikana ei keruuliuos ehdi juurikaan lämmetä.

Käytännössä keruuliuoksen lämpötila on normaalikäytössä useita asteita kylmempää kuin keruuputkien vieressä maan lämpötila,meillä on tuo maan lämpötila nyt +5,2 ja maasta tulevan liuoksen lämpötila +2,6 ja maahan palaava liuos -0,3 asteista.
Jos lämpöpumppu nyt pysäytetään niin kyllä siihen varmaan vuorokausi menee että keruuliuoksen lämpötila nousee samoihin mitä maan lämpötila on.

Yleensä keruuliuoksen lämpötilaa mittaavat anturit on keruuputkessa mutta talon pannuhuoneessa ja kun käyntijakson jälkeen niiden lukemien mukaan liuoksen lämpötila nousee hyvinkin nopeasti niin se johtuu anturien ympäristölämpötilan vaikutuksesta.

Jos haluaa tietää todellisen keruuliuoksen lämpötilan taukojakson aikana niin keruun kiertopumppua pitäisi pyörittää ainakin 30min kompressorin pysähtymisen jälkeen,silloin lukemat on lähellä oikeaa.

Tuossa linkissä näkyy meidän keruun lämpöjä.
Vaakasuora keltainen (+5,2C) on maan lämpötila keruuputkien vieressä.
Pari sahanterän näköistä käyrää on maasta tuleva ja maahan menevän liuoksen lämpötilat

http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day-3.jpg