CTC Ecoheat 300 - sarja (2012 alkaen)

[tomppeli]

CTC 306 on kuluttanut viimeisen kymmenen vuorokauden aikana keskimäärin 18,7 kWh vuorokaudessa, ja talon kokonaiskulutus on ollut n. 41,2 kWh vuorokaudessa. Sisällä on ollut lämmintä n. +22,5, ja lämmityskäyrä on säädetty 33:een. Olen kyllä tyytyväinen ctc:n kulutukseen, mutta talon kokonaiskulutus ollut liian korkea ennakko-odotuksiin nähden.

Onko lämpöpumpulle asennettu oma kWh -kulutusmittari, vai onko tuo laskennallisesti saatu kulutusarvo?

[Seagear]

...talon kokonaiskulutus on ollut n. 41,2 kWh vuorokaudessa. .... talon kokonaiskulutus ollut liian korkea ennakko-odotuksiin nähden.

No jaa, euroissa mitattuna tekee n. 5,15 € vuorokaudessa. Ajattele positiivisesti, öljylämmittäjän pelkkä oljylasku on helposti 30 €/d näillä keleillä. 

[Warner]

Moi
Minulle kerrottiin maahantuojan toimesta, että CTC:n ilmoittama kulutus on laskennalinen arvo, eli käyttötunnit x joku asetettu ottoteho. Ei siis perustu ollenkaan mittaukseen. Ottotehohan vaihtelee valtavasti jos tehdään 40 asteista vettä tai 60 asteista käyttövettä. Ainoa varma keino saada pumpun kulutus selville on laittaa luotettava takamittaus.
Itselläni ei ole takamittaria, mutta jos oletetaan, että muu sähkön kulutus on sama kuin aikaisempina vuosina, niin olen samaa mieltä kuin aikaisemmin kirjoittaneetkin, että pumpun ilmoittaman ja todellisen kulutuksen ero on n. 30%.

Harmi juttu, mutta varmaan jossain tulevassa ohjelma päivityksessä muuttavat laskentakaavaa oikeaan suuntaa, koska ero on nyt kyllä niin suuri, ettei siitä ole paljon hyötyä näin.

[Seagear]

Moi
Minulle kerrottiin maahantuojan toimesta, että CTC:n ilmoittama kulutus on laskennalinen arvo, eli käyttötunnit x joku asetettu ottoteho. Ei siis perustu ollenkaan mittaukseen. Ottotehohan vaihtelee valtavasti jos tehdään 40 asteista vettä tai 60 asteista käyttövettä. Ainoa varma keino saada pumpun kulutus selville on laittaa luotettava takamittaus.
Itselläni ei ole takamittaria, mutta jos oletetaan, että muu sähkön kulutus on sama kuin aikaisempina vuosina, niin olen samaa mieltä kuin aikaisemmin kirjoittaneetkin, että pumpun ilmoittaman ja todellisen kulutuksen ero on n. 30%.

Harmi juttu, mutta varmaan jossain tulevassa ohjelma päivityksessä muuttavat laskentakaavaa oikeaan suuntaa, koska ero on nyt kyllä niin suuri, ettei siitä ole paljon hyötyä näin.

Noissa laskennallisissa COP:eissa ja vastaavissa onkin aina pistänyt silmään lievä optimistisuus. Pumpun tarkka kulutus on helppo todeta erillisellä mittarilla joka maksaa luokkaa 100 €. Sen sijaan pumpun tuoton mittaaminen tarkasti onkin hankalampaa. Kyllähän siihenkin laitteet löytyvät mutta hinta voi olla hieman suolaisempi.

Loppujen lopuksi sähköstä maksettavat eurot merkitsevät, kaikki muu on periaatteessa ylimääräistä hifistelyä.

[Talokas]

CTC 306 on kuluttanut viimeisen kymmenen vuorokauden aikana keskimäärin 18,7 kWh vuorokaudessa, ja talon kokonaiskulutus on ollut n. 41,2 kWh vuorokaudessa. Sisällä on ollut lämmintä n. +22,5, ja lämmityskäyrä on säädetty 33:een. Olen kyllä tyytyväinen ctc:n kulutukseen, mutta talon kokonaiskulutus ollut liian korkea ennakko-odotuksiin nähden.

Onko lämpöpumpulle asennettu oma kWh -kulutusmittari, vai onko tuo laskennallisesti saatu kulutusarvo?

Ei ole omaa mittaria, vaan olen laittanut pumpun ilmoittamat tiedot aina ylös. Voi hyvinkin olla, että laite kuluttaa jonkin verran enemmän, kuin se ilmoittaa.

Kun emme asuneet vielä talossa, oli pumpun ja talon sähkömittarin kulutusero matalimmillaan ainoastaan 4 kWh (26kWh/30kWh). Siihen täytyy laskea mukaan kiertovesipumppu, tuloveden lämmityskaapeli sekä jonkin verran työmaasähköä.

[tomppeli]

Pumpulle oma takamittaus lämpöpumpun syöttöjohtoon ei ole kallis, kun laittaa sähkölaitoksen poistaman kWh -mittarin.
Silloin saa varmasti oikean tiedon lämpöpumpun todellisesta sähkön kulutuksesta.
Voit varmistua siitä, että pumpun asetukset ovat suunnilleen kohdallaan, eikä se esimerkiksi pääse tarpeettomasti käyttämään lämmitysvastuksia.
Pumpulle laskettu vuotuinen ja kuukausittainen kulutusarvio pitäisi suunnilleen toteutua.
Pitää tietysti huomioida poikkeuselliset lämpötilaolosuhteet, kuten erikoisen kylmä tai leuto talvi.

Tee seuraavassa esitetty laskelma silloin tällöin:
Jaa kwh mittarilla mitattu energian kulutus pumpun käyntituntilaskurin lukemalla; pitäisi tulla suunnilleen valmistajan pumpulle ilmoittama ottoteho kW.

Esimerkiksi.:
- 27.9. 2012 oli sähhkömittarin kWh lukema 120664 kWh ja pumpun käyttötuntilaskurin lukema oli silloin 4720 h ja
- 13.01.2013 sähkömittarin lukema oli 124711 kWh pumpun käyttötuntilaskurin lukema oli silloin 5812 h.

- lasketaan näistä käyttötunnit = 5812 - 4720 = 1092 käyttötuntia ja
- lasketaan sähkön kulutus mittarilukemista = 124711 - 120664 = 4047 kWh
- jaetaan kWh lukema tuntimäärällä = pumpun ottoteho = 4047 kWh /  1092 h = 3,706 kW

Jos tuo lukema 3,706 kW pysyy jatkuvasti suunnilleen samana ja vastaa suunnilleen valmistajan ilmoittamaa ottotehoa, on kaikki kunnossa.
On hyvä huomata, että jotkut valmistajat ilmoittavat ottotehon ilman kiertopumppuja ja muutenkin hieman alakanttiin.
Jos lisäät valmistajan lukemaan noin 10-20% pääset oikeaan kW -arvoon.

[er58]

Itsellä kun on takamittaus pumppupaketille niin ero on huomattava paketin ilmoittamaan.

Paketin ilmoittama lukema on meillä noin 2/3 todellisesta mitatusta arvosta.

[Talokas]

Täytyi laskea lämmityskäyrää 33:sta 31:een, kun sisällä alkoi olla liian kuuma  (+24,7). Pumpun, ja koko talon kulutus on ollut maltillista. Eilen paloi sähköä 63kWh, josta pumppu ilmoitti kulutukseksi 29kWh. Korkeahkoon kulutukseen vaikuttaa toisaalta se, että pakkanen on pysytellyt parinkympin kylmemmällä puolella jo pari päivää sekä myös se, että kodinkoneiden lisäksi 9kWh:n kiuas oli eilen toista tuntia päällä. Pumppu "käynnistyy" päivässä jopa yli 30 kertaa, ja käyntiajat ovat n. puolen tunnin, mutta toisinaan jopa tunnin pituisia. Käyntiaikojen seurannassa hyödynnän Envirin sähkönkulutusmittaria, joka on kytketty nettiin.

Takassa en ole viitsinyt / ennättänyt pitää tulta koko viikolla.

[VTJ]

Asensin erillisen kulutusmittarin pumpulle 28.12.12. nyt 28.4.13 pumppu on kuluttanut 2091 Kwh ja erillinen mittari 2384 Kwh. eli neljän kuukauden aikana eroa on tullut 293 Kwh. kyseessä 308 pumppu ja patteritalo. Mittarin ostin ebaysta. Sama löytyy myös täältä http://www.swissnox.de/ ite ostin tuon din-kiskoon tulevan digitaalimittarin.

[pelikortti]

Tervehdys taas!
Tämän ketjun aloittamisesta ja maalämmön hankkimisesta on kohta kulunut vuosi!

Sähkön kulutuksesta,ulkoilman lämpötilasta sun muista on pidetty tiukkaa kirjaa kuun puoliväli/vaihde.
Kunhan kokonainen kalenterivuosi on täynnä, niin laitan tänne tilastoja.

Mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että vuoden sähkönkulutus kaikkinensa on noin 12.000Kw eli aikalailla laskelmien mukaan on menty. Ja muutenkin ollaan oltu tyytyväisiä. Vaimo etenkin lämpimään veteen, joka ennen öljylämmityksellä loppui aina kesken (löträilee ylettömiä aikoja suihkussa...). Pakkanen paukkui alimmillaan viime talvena -28:ssa, mutta lämmintä riitti.

Niin ja heti alkuunhan kytkin sähkövastukset pois. Eli pelkällä maalämmöllä on menty/mennään ja mitataan tämä ensimmäinen vuosi.

[ttaure]

150m2 Jukkatalo, jossa 430m3
- 180m aktiivikaivoa
- 7,5kW malli pumpusta
- sähkö 0kW
- käyrä 33'C ja termarit täysillä
- sisällä 20-22'C
- yöpudotus 3'C oli yöllä kivan viileää mutta perhe ei tykännyt
- ulkona 5'C niin koko talo vie 28kWh kaikkineen (led valot)

Pumpun huoltokoodi 372 päällä säädetty lämpöero käyttövedellä 5->8'C ja käyttövesi max. 55->60, niin käyntiajat 18min->30min.

Todella tyytyväinen tähän asti ja 5 vuoden takuu.

[ankinnu]

150m2 Jukkatalo, jossa 430m3
- 180m aktiivikaivoa
- 7,5kW malli pumpusta
- sähkö 0kW
- käyrä 33'C ja termarit täysillä
- sisällä 20-22'C
- yöpudotus 3'C oli yöllä kivan viileää mutta perhe ei tykännyt
- ulkona 5'C niin koko talo vie 28kWh kaikkineen (led valot)

Pumpun huoltokoodi 372 päällä säädetty lämpöero käyttövedellä 5->8'C ja käyttövesi max. 55->60, niin käyntiajat 18min->30min.

Todella tyytyväinen tähän asti ja 5 vuoden takuu.

Moron

Kertokaas joku tyhmälle että pitäisikö tuon huoltokoodin 372 muka toimia CTC Ecoheat 308:ssa? Siinä on nelinumeroinen koodi. Tuo koodi 0014 kyllä toimii mainiosti, mutta tekisi mieli päästä säätämään nimenomaan tuota lämpöeroa jotta saisi käynnityskertoja vähän alemmaksi. Nyt pomppii jo 30 kertaa/vrk päälle

[ttaure]

Toimiiko 0014?

Nyt mennään taas paremmilla:
Käyrä 34
K ero 15
Minimi 45
Maksimi 55

[ankinnu]

Toimiiko 0014?

Nyt mennään taas paremmilla:
Käyrä 34
K ero 15
Minimi 45
Maksimi 55

Moro

Kyllä 0014 toimii ja pääsee lukuja katselemaan.

Kun mennään paikkaan jossa voi huoltokoodin laittaa siellä on oletuksena 0000
Miten tuohon tuo 372 laitetaan??

[Warner]

Moro
Ecoheat 308:ssa pääsee säätämään ylätankin arvoja ilman koodeja.
Edistyneempi>Asetukset>Ylätankki. Täällä on mm. stop lämpö ja start/stop ero.

[pelikortti]

Tervehdys!

Keräämpä tänne faktaa itselleni ja muille ihmeteltäväksi ja toki myös kommentoitavaksi!

Juuri asennettu CTC Ecoheat 310 - uutta 300 mallia (ei siis vanha Ecoheat) maalämpöpumppu.

Faktat talosta:
- talo:Ainakin se 250 m2(tarkka mitta puuttuu), puurunkotalo rinteessa, asuinkerros + alakerrassa autollit ja varastot, tiilivuoraus, rakennettu 1961,
- Eristykset: 100mm villaeriste seinissä, ikkunat vaihdettu 2000-luvulla, puhallusvillaa (min) 4000mm välikatossa
- asuinneliöt: 160m2(lasken tähän saunan, takkahuoneen, pesuhouneen jne. eli kaikki jossa on lämmitys/patterit)

- Lämmitystä hoitaa alkuperäinen -61 tehty patteriverkosto (ja saunatiloissa vesikiertoinen lattialämmitys).
- neljä makuuhuonetta, keittiö, ruokailutila, eteinen, halli, kodihoitohuone ja  iso olohuone(6x6m)  + "kylpylä-osasto takkahuoneen kanssa".
- Lämmintä autotallia 60m2 (2kpl pattereita)
- lämmittämätöntätilaa: alakerrassa varasto 30m2 ja 16m2 kylmiö + viinikellari

- Aikaisemmin öljylämmitys: 3000-3500 litr. öljyä vuodessa. Siis vähintään se 3500 euroa vuodessa lämmitykseen ja lämpimaan käyttöveteen, vaikka öljynhinta tipahtaisikin.

Faktat investoinnista:
- 10KW pumppu ja pystyporaus 180m 16.300 euroa
- Tarjoukseen sisältyi hiekkamaata 6m
- Hiekkaa oli 40 metriä a 69 euroa per metri lisää kustannuksia edellisen hinnan päälle (oli tiedossa, että hiekkaa on ja paljon. Onneksi ei ollut sataa metriä...)

Faktat asujista:
- Vaimo joka löträä joka aamu suihkussa ja pitkään
- 2 lasta, saunassa perheen kanssa kerran viikossa
- isäntä, joka tykkää saunoa. Vähintää 2 krt. viikossa saunassa. Ja muuten jos ei ole saunassa, niin reenien jälkeen suihkussa eli 5krt viikossa suihku isännälläkin päällänsä. Ei löträä vedellä - istuu siellä saunassa, jos se oli lämmin...
- muuten lämpimän veden kayttö normaalia (ei pestä autoja tai pihalaattoja kuumalla vedellä...tms joutavaa)
- Talossa juuri tehty n.3th kg Kermansavitakka; keskellä taloa(olohuoneen ja keittiön välissä - leivin uuni keittiön puolella)

Tuosta lähdettiin liikkeelle ja tässä tilastoa marraskuusta 2013 - tähän asti:

kk       Kw 2013   Euroa   euroa Kw   Lämpötila 2013       Kw 2014   Euroa   euroa Kw   Lämpötila 2014
marraskuu   1056,8   150,29 €   0,142 €   2                        1060,71   133,74 €   0,126 €   3
joulukuu   2068,7   294,20 €   0,142 €   -9                        1425,96   181,45 €   0,127 €   0
tammikuu   1990,7   283,10 €   0,142 €   -7                        1922,62   244,17 €   0,127 €   -9
helmikuu   1355,2   192,73 €   0,142 €   -3            
maaliskuu   1539,2   201,53 €   0,131 €   -7            
huhtikuu   780,1   106,63 €   0,137 €   3            
toukokuu   415,1   60,98 €   0,147 €   13            
kesäkuu   291,9   45,59 €   0,156 €   19            
heinäkuu   254,0   40,84 €   0,161 €   18            
elokuu   302,8   46,94 €   0,155 €   17            
syyskuu   437,0   60,44 €   0,138 €   12            
lokakuu   786,2   101,49 €   0,129 €   6            
                        
yhteensä   11277,68   1 584,76 €         4409,29   559,36 €      
Kuukaudessa   939,81   132,06 €   0,144   5,3   2204,65   186,45 €   0,127   -2,0



Kyseessä siis sähkönkulutus kaikkinensa mitä talossa on mennyt
Liitteenä kuvaaja numeroista

[Handels]

Tervehdys,

Minulla olisi kysymys koskien kuuman käyttöveden kiertoa.
Ensin hieman yleistietoa kohteesta. 

CTC Ecoheat 410, maapiiri 2x400 metrin lenkkiä upotettuna kosteaan saveen. Lämmitettäviä neliöitä talossa 170 ja tallissa 88. Tallissa pelkkä lattialämmitys, ei kuumaa käyttövettä. Lämmönjakona lattialämmitys,  Uponorin DEM- säätöjärjestelmällä. Talo valmistunut joulukuussa 2013, joten hirveästi ei vielä dataa ole kertynyt. Kokonais sähkönkulutus tammikuussa oli 2400 Kwh, tosin oli yli 20 asteen pakkasia. Pidän tuota kulutusta hieman liian korkeana.

Siihen alkuperäiseen kysymykseen, eli käytössä on kuuman käyttöveden kierto, joka on käsittääkseni väärin asennettu. Kierron yhteyteen ei ole asennettu erillistä varaajaa ollenkaan. Lisäsin kiertovesipumpulle kellon, joka rajoittaa pumpun käyntiä. Vähentääkö varaajan asennus merkittävästi pumpun käynnistyskertoja? Eli kannattaako eriilinen varaaja asentaa kierron yhteyteen?