Maalämpöä ilmalämmitteiseen tiilitaloon rv. -80

[naur1s]

Terve kaikille foorumilaisille, toivottavasti tämä tulee oikealle osiolle. Ostimme kesällä täystiilitalon jossa on kerrosala 144m2, kokonaispinta-ala 215m2. Rakennuksen tilavuus on 590m3. Kellarikerroksessa takkahuone, sauna+kph, khh, pikku wc ja tekninen tila.

Koko kellarikerrokseen tulee lähiviikkoina vesikiertoinen lattialämmitys. Yläkerrassa tällä hetkellä käytössä suora sähkö pattereilla ja kattosäteilijöillä. Valmetin kotilämpö toimii tällä hetkellä ilmanvaihtokoneena (otsikko siis hiukan harhaanjohtava), mutta maalämmön myötä se myös lämmittäisi yläkerran.

Sähkön kulutuksesta on tiedot aiemmilta vuosilta, mutta ne ovat harhaanjohtavia, koska alakertaa ei ole pidetty normaalilämpöisenä, ja lisäksi on jonkin verran käytetty satunnaisesti öljyä (kotilämpö on siis aikasemmin lämmennyt öljyllä). Tämän takia mitoitus on hiukan haasteellinen maalämmölle. Sähköä edellisillä asukkailla on kulunut kokonaisuudessaan vain n. 20 000kWh vuodessa, parhain arvaukseni meidän nelihenkisen perheen vastaavasta olisi varmasti ainakin 30 000kWh, josta lämpimään veteen ja lämmitykseen se 25 000kWh.

Eli siis kaikenlaisia neuvoja osaamattomalle olisi tarpeen, mitoituksesta, merkeistä, lattialämmön ja kotilämmön yhteensovittamisesta yms. Kiitokset jo tähänastisista valistavista tiedoista joita on täältä saanut lukea!

[tomppeli]

Terve kaikille foorumilaisille, toivottavasti tämä tulee oikealle osiolle. Ostimme kesällä täystiilitalon jossa on kerrosala 144m2, kokonaispinta-ala 215m2. Rakennuksen tilavuus on 590m3. Kellarikerroksessa takkahuone, sauna+kph, khh, pikku wc ja tekninen tila.

Paikkakunta eikä talon rakennusvuosi eivät ole tiedossa.
Laitoin tähän arvaamaalla Keskisuomeenja Jyväskylään.
Rakennusvuodeksi arvaamalla 1975.

Rakennustietojen perusteella laskettuna näyttäsi ehkä tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “naur1s”      Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön. 40100 Jyväskylä. Tulostuspäivä 27.10.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa. Patterilämmitystalo 28000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh     
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      32800 kWh     
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      215 m2      26,6      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      590 m3      9,7      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      215 m2      130      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      590 m3      47,5      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      215 m2      28000 kWh      130 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      233 m2      4000 kWh      36800 kWh      158 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      233 br m2      158 ET      B luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 12,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      3 859 litraa      1,200 €/ltr      4 631 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä      29 m3      68,00 €/m3      1 983 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      32800 kWh      0,130 €/kWh      4 264 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      32800 kWh      0,130 €/kWh      1 453 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      32800 kWh      11180 kWh      2,93 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      11180 kWh      1 453 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      11180 kWh      1 453 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      3 177 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 811 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      51,1 kWh/m      642 m      1,0 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              240 m     
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            5,2 C     
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK     
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            2,93 COP      35126 kWh     
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!     

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -30C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      6,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      8,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      9,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      10,5 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      11,8 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      13,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      14,3 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään 11,8 kW     
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 12,0 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -30,9 C     
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 733 h      31,2%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut  Jyväskylä, koko vuosi=4896AP, tammikuu=781AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

[naur1s]

Paikkakunta eikä talon rakennusvuosi eivät ole tiedossa.
Laitoin tähän arvaamaalla Keskisuomeenja Jyväskylään.
Rakennusvuodeksi arvaamalla 1975.

Paikkakuntana Turku ja rv. 1980. Vaikuttaa varmaan jonkin verran?

[tomppeli]

Tässä laskettuna uusilla tiedoilla.
Säästin aikaisemman siksi, että voi verrata, kuinka paikkakunta vaikuttaa.
Mukana on hiukan rakennuksen iänkin vaikutusta.
Tässä uusi laskelma:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “naur1s”      Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön. 20100 Turku. Tulostuspäivä 27.10.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa. Patterilämmitystalo      24700 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            29500 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            215 m2      27,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            590 m3      10,2 Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            215 m2      115      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            590 m3      41,9      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      215 m2      24700 kWh      115 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      233 m2      4000 kWh      33500 kWh      144 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      233 br m2      144 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 11,0 kWtehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      3 471 litraa      1,200 €/ltr      4 165 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä      26 m3      68,00 €/m3      1 783 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      29500 kWh      0,130 €/kWh      3 835 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      29500 kWh      0,130 €/kWh      1 310 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      29500 kWh      10080 kWh      2,93 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      10080 kWh      1 310 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      10080 kWh      1 310 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 854 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 525 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      65,9 kWh/m      447 m      0,7 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        180 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,7 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,93 COP      36149 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -24C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      7,1kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      8,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      9,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      11,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      12,3 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      13,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      14,9 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]10,8 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 11,0 kW. Täystehoinen.
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -25,0 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 682 h      30,6%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Turku, koko vuosi=4115 AP, tammikuu=667AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

[naur1s]

Laskelmassa lukee patteritalo. Vaikuttaako laskelmaan, kun alakerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys ja yläkerran kotilämpö käyttää vain n. 50 asteista vettä, siis matalampaa kuin patteritalot yleensä?

[sam68]

Turussa on kokeneita maalämpöfirmoja eli sinne mars. Luotettavan mitoituksen saat niiltä.
Ilmalämmityksessä täytyy huolehtia riittävästä vesitilavuudesta järjestelmässä eli 200L puskuri jos laitat vaihtoventtiilipumpun.
Matala menovesi parantaa hyötysuhdetta joten kaivossa on hyvä olla hieman reserviä..

[tomppeli]

Laskelmassa lukee patteritalo. Vaikuttaako laskelmaan, kun alakerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys ja yläkerran kotilämpö käyttää vain n. 50 asteista vettä, siis matalampaa kuin patteritalot yleensä?

Valmet kotilämpö on vesipatterilla varustettu, siis samantapaiset vaatimukset, kuin patterilämmityksellä.
Tähän jälleen sopisi hyvin tulistusvaraajallinen pumppu.

Lattialämpöä varten tarvitaan matalampi kiertoveden lämpötila ja toinen jakopiiri.
Komppaan sam68'a, kannattaa suunnitella kunnolla!
Ilmalämmitys vaati tasalämpöisen kiertoveden, että ei tule ajoittain vilun tunne tuvassa!

[klippan]

Kaverilla vaihdettiin Öljypannu Nibeen, joka joka syöttää lämmintä vettä Kotilämmölle. Vajaa 3000l öljyä vaihtui 4500kw/h sähköön ja hyvin on pelannut, kuulemma.

Aentaja/firma joka mulle asenteli tuon AIT pumpun, jutteli touhunneensa kotilämpö-koneiden kanssa aiemmin.
Yhteystiedot linkin takana, jos kiinnostaa.
http://www.unelmienputkimies.com/index.php?tyyppi=perussivu&sivu=52217869357a723dfd1dcc7fc9a18d&alue=paamenu&k=fi

[naur1s]

Kaverilla vaihdettiin Öljypannu Nibeen, joka joka syöttää lämmintä vettä Kotilämmölle. Vajaa 3000l öljyä vaihtui 4500kw/h sähköön ja hyvin on pelannut, kuulemma.

Aentaja/firma joka mulle asenteli tuon AIT pumpun, jutteli touhunneensa kotilämpö-koneiden kanssa aiemmin.
Yhteystiedot linkin takana, jos kiinnostaa.
http://www.unelmienputkimies.com/index.php?tyyppi=perussivu&sivu=52217869357a723dfd1dcc7fc9a18d&alue=paamenu&k=fi

Kiitos, kyllä kiinnostaa. Tänään rupesin tutkiskelemaan tuota kotilämpökonetta ja löysin netistä siihen käyttöohjeen. http://koti.mbnet.fi/opwallin/tiedostot.html
En millään päässyt perille, miten tuo kierrättää sisäilmaa. Poistoilma menee LTO:n kautta pihalle ja saman kennon läpi tulee raitisilma, mutta mistä se kierrätysilma tulee? Sori offtopic, ei ihan suoraan koske maalämpöpumppuja.  

Tähän jälleen sopisi hyvin tulistusvaraajallinen pumppu.

Tulistusvarajaajallisesta en oikein ole myöskään päässyt kärryille.

Ilmalämmitys vaati tasalämpöisen kiertoveden, että ei tule ajoittain vilun tunne tuvassa!

Olen muutaman tarjouksen saanut, ja vain yhdessä tarjottiin 300l puskurivaraajaa ja lopuissa 100l. Mikä olisi riittävä koko?

[Naturaali]

Tulee välillä katsottua tätäkin foorumia,ei ole paljon vanhoja maalämmittäjiä kuulolla?Meillä on v80 rakennettu yksikerroksinen puutalo 125 m2.Ilmalämpökojeella Ila-15.Ensimmäinen maalämpökone oli Ekopak Natura.Siitä on enää käytössä varaaja.Nyt on käytössa Lässän C7,5 neljäs vuosi tuli täyteen.

Näyttää olevan kovat säätöhommat meneillään noissa vaihtoventtilikoneissa.Ei ole tarpeen enää säätää.Tärkein on että määritellään sähkövastukset pois,koska on tarkoitus operoida maalämmöllä.Jos on pitempi afrikan reissu niin silloin pakkasten aikaan varmistellaan sähköllä.Sisälämpö 22 ja käyrä sopivalle tasolle niin lämpö on tasainen pakkasillakin.Ilmakiertokoje on maalämmölle tarkoitettu eli kuusirivinen patteri muille muodoille se tai olla vain kaksirivinen.Kovimmilla pakkasilla venovesi patteriin on vain 38-40 C asteista

Lämpö on ollut tasainen ja lämmin vesi tulee kierukan kautta ja on aina riittänyt.Sunttiventtiili sekoittaa lämmitykselle sen vaatiman lämmön veteen.

Keskikulutus neljältä vuodelta 2400 Kwh,siis lämmitys ja lämmin vesi.Mutta kiertoilmakoje vie 2100 Kwh,siis ilanvaihto ja ilman kierrätys. Mielestäni aika paljon,uudet kojeet on ehkä pihimpiä.Vuosi keskiarvokulutus kokonaan 7700KWh,jolloin käyttösähkölle jää 3200 Kwh,välillä lämmitetääm kahtakin autoa.

Kyllä se aurinko lämmittäisi suoraan mutta kun kesäisin ei ole lämmitystä ja lämpimän veden tekoon maalämmöltä menee 35-45 Kwh kuukaudessa.Jos ajatelllan että voisi aurigolla lämmittää puoli vuotta niin maalämmöllä menisi noin 300 Kwh ja se maksaa noin 11C Kwh niin millaisen aurinkopaneelin sillä saisi?

[Matias]

Tulistusvarajaajallisesta en oikein ole myöskään päässyt kärryille.

Tulistuspumpulla on mahdollista lämmittää samanaikaisesti käyttövettä ja taloa.

Vaihtoventtiilipumpulla vastaava tehdään vuorotellen.

Eli ilmalämpötalossa kannattaa huomioida että ilmalämmityskoneen lämmityskennolle riittää lämpötehoa myös silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.
Sopivan kokoisella puskurivaraajalla tämän pitäisi onnistua.

[naur1s]

Eli ilmalämpötalossa kannattaa huomioida että ilmalämmityskoneen lämmityskennolle riittää lämpötehoa myös silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.
Sopivan kokoisella puskurivaraajalla tämän pitäisi onnistua.

Mitä foorumilaiset on mieltä 300l purkurivaraajasta? Olen päätymässä IVT:n pumppuun ja erilliseen KV-varaajaan ja lisäksi lämmityksen puskurivaraajaan.

Ilmakiertokoje on maalämmölle tarkoitettu eli kuusirivinen patteri muille muodoille se tai olla vain kaksirivinen.Kovimmilla pakkasilla venovesi patteriin on vain 38-40 C asteista

Mitä tarkoitat kuusirivisellä ja kaksirivisellä? Purin viikonloppuna Valmetia ja tarkoitus pestä kone ja patteri huolella, sekä nuohouttaa ja desinfioida ilmakanavat.

[maakunnantie]

Tervehdys!

Asustelen v 1980 rakennetussa tiilitalossa jossa on valmetin kiertoilmalämmitys. Talossa on ollu maalämpö alusta alkaen. Viime vuonna elokuun lopulla päivitin maalämmön. Talo 285m2. Noin puolet on lattialämmitystä ja loput ilmalla. Muutama patterikin löytyy. Kaikki on yhdellä piirillä ja puskuria ei ole. Hyvin on tarjettu. Oleellista ilmalämmityksessä on se, että kiertoilmakoje(valmetti) saa riittävästi jo lämmitettyä sisäilmaa takaisin kiertoon. Viime talvena kovimmilla pakkasilla (-28)riitti 38-40 asteinen vesi valmetille. Sisälämpö 21. Puhalluksen joutu nostamaan kakkoselle noin -15asteessa. Kyllä tuo puskurivaraaja kannattaa laittaa. Itsekkin sitä harkitsin, mutta aattelin ensin kokeilla ilman. Valmetin patterin puhdistus kyllä kannattaa. Ei ole kovin paha homma. Nuohosin kanssa kanavat viime syksynä, ja suurena yllätyksenä totesin ne yllättävän puhtaiksi.

[Naturaali]

Naur1s kyseli mitä tarkoitetetaan kuusi tai kaksirivisellä patterilla.Kaksirivinen on tarkoitettu järjestelmään jossa on korkeampi lämpötila 70-80 astetta.Kuusirivinen on tarkoitettu 30-40 asteisille järjestelmille kuten maalämpö.Patterissa on kerroksittain putkirivejä.Matalampi veden lämpö vaatii enemmän pinta- alaa riittävän lämpömäärän siirtämiseksi.Huonelämpötilojen pitäminen tasaisena riippuu myös ilmakiertokojeen kautta kiertävän ilman kiertonopeudesta sekä lämmitysveden kiertonopeudesta.

Jatkuvan pakkaskauden alettua olen pitänyt veden kiertonopeuden suurimmillaan ja ilman kiertonopeuden asennossa 3 nopeus 4 on hieman äänekäs.Pienemmillä nopeuksilla lämpöä riittää mutta maalämpö vie enemmän sähköä.Näin 0 kelien tuntumassa patteriin menevän veden lämpö on 26-30astetta.

Eli jos operoidaan maalämmöllä niin lämmityksessä pyrittävä matalalämpöjärjestelmään ja täystehopumppuun jossa määritellään sähkövastukset pois,sähköllä voidaan lämmittää ilman maalämpöä.Jos on talvikelillä pitempi Afrikan reissu niin silloin varmisrelllaan sähköllä?

[naur1s]

Meidän Valmetissa (D1000) on kuusi kupariputkilenkkiä päällekkäin ja neljä rinnakkain. 6x4, onko tuo nyt tarkoittamasi matalalämpöpatteri?

[maakunnantie]

Mulla on kyllä isompi kenno, kun on 4 päällekkäin ja 13 rinnan. Sulla taitaa patteri olla kuumemmalle vedelle.

[naur1s]

Räppäsin kuvan patterista.

[maakunnantie]

Kyllä tuo sun patteri näyttää pienemmältä. Mun tyyppikilvessä ilmoitetaan tilavuudeksi 0,0048m3

[naur1s]

Mikä sun Valmetin malli on? Onko sulla patterissa minkälaiset ulkomitat?

[Naturaali]

Valmet oli 80-luvulla suosittu laatukone.Ilmankiertokoneita oli eri teholuokissa  eri lämmitystehoille ja rakenneratkaisut koneissa erilaisia oli useita valmistajia.Meillä on Ila-15 ja siinä on juuri noin 6 kerrosta mutta sivusuunnassa on 8-10 riviä.

Nämä vanhat koneet on nykyään korvattavissa vastaavilla uusilla.Mutta ei tossa entisessä ele sen ihmeemmin vikaa.Sähön kulutus on nykykoneisiin verrattuna suurempi.Mitattu vuosikulutus 2100 kwh,josta ilmanvaihtoon 900 kwh ja kierrätykseen 1200kwh.Kierrätyksen osuus ehkä suuri.uudemmat tasavirtamoottorin on nuukempia.

Silloin 80 luvun alussa maalämpö herätti ihmetystä,elettiin jonkinlaista Breesneviläistä aikaa.miksi laittaa maalämpö koska sähkö ei maksanut mitään ja öljy ei sitäkään?

[maakunnantie]

Mallista en ole varma. Asennusohjeessa puhutaan malleista E1000 ja D1000!!! Kennon koko on n.60*60*30

[naur1s]

Tilavuus 0,005m3. Ulkomitat 500x500x300.

[naur1s]

Onkos kukaan vaihtanut tai voidellut laakereita tuohon isoon kiertoilmapuhaltimeen?

[Raid_IVT]

Tulee välillä katsottua tätäkin foorumia,ei ole paljon vanhoja maalämmittäjiä kuulolla?Meillä on v80 rakennettu yksikerroksinen puutalo 125 m2.Ilmalämpökojeella Ila-15.Ensimmäinen maalämpökone oli Ekopak Natura.Siitä on enää käytössä varaaja.Nyt on käytössa Lässän C7,5 neljäs vuosi tuli täyteen.

Näyttää olevan kovat säätöhommat meneillään noissa vaihtoventtilikoneissa.Ei ole tarpeen enää säätää.Tärkein on että määritellään sähkövastukset pois,koska on tarkoitus operoida maalämmöllä.Jos on pitempi afrikan reissu niin silloin pakkasten aikaan varmistellaan sähköllä.Sisälämpö 22 ja käyrä sopivalle tasolle niin lämpö on tasainen pakkasillakin.Ilmakiertokoje on maalämmölle tarkoitettu eli kuusirivinen patteri muille muodoille se tai olla vain kaksirivinen.Kovimmilla pakkasilla venovesi patteriin on vain 38-40 C asteista

Lämpö on ollut tasainen ja lämmin vesi tulee kierukan kautta ja on aina riittänyt.Sunttiventtiili sekoittaa lämmitykselle sen vaatiman lämmön veteen.

Keskikulutus neljältä vuodelta 2400 Kwh,siis lämmitys ja lämmin vesi.Mutta kiertoilmakoje vie 2100 Kwh,siis ilanvaihto ja ilman kierrätys. Mielestäni aika paljon,uudet kojeet on ehkä pihimpiä.Vuosi keskiarvokulutus kokonaan 7700KWh,jolloin käyttösähkölle jää 3200 Kwh,välillä lämmitetääm kahtakin autoa.

Kyllä se aurinko lämmittäisi suoraan mutta kun kesäisin ei ole lämmitystä ja lämpimän veden tekoon maalämmöltä menee 35-45 Kwh kuukaudessa.Jos ajatelllan että voisi aurigolla lämmittää puoli vuotta niin maalämmöllä menisi noin 300 Kwh ja se maksaa noin 11C Kwh niin millaisen aurinkopaneelin sillä saisi?

Ei sillä ole väliä on vv vai tt pumppu molempia joutuu säätämään alussa kunnes löyty sopiva käyrä.

Itse en ole koskenu vuoden 2006 jälkeen mihinkään muuhun kuin kahteen mutteriin suodatimien puhidisuksen takia. nyt  en ol eniihinkään enää pariin vuoteen..

Joten perustele väitteesi tai peru .

[maakunnantie]

Vaihdoin viime syksynä ison puhaltimen laakerit. Löyty paikallisesta rautakaupasta. Pikkupuhaltimet on isäukko aikoinaan ostamut varalle. Ovat vielä paketissa. Kun katselin tuota manuaalia, niin siinä on termostaatti tuolle patterille. Meillä on otettu pois. Ilmeisesti haluttu maksimi virtaus.

[naur1s]

Vaihdoin viime syksynä ison puhaltimen laakerit. Löyty paikallisesta rautakaupasta. Pikkupuhaltimet on isäukko aikoinaan ostamut varalle. Ovat vielä paketissa. Kun katselin tuota manuaalia, niin siinä on termostaatti tuolle patterille. Meillä on otettu pois. Ilmeisesti haluttu maksimi virtaus.

Miten niihin laakereihin pääsee käsiksi? Toisinsanoen miten puhallin puretaan?

[Naturaali]

Eikös valmetin ottanut Vallox Oy Loimaalta,ja Googlettamalla "Ilmalämmitys käyttöoppaat"on sivutolkulla juttua.

Paljon anteeksi Raid_IVT jos olen aiheuttanut mielipahaa. Tulee tosiaan silloin tällöin katsottua Lässän sivuja ja sieltä saa sen käsityksen että on kovat hienosäätöhommat meneillään.No se johtuu varmaan siitä ettei Suomalaisilla pumpunvalmistajilla ole omaa tuotekehitystä.Heidän tuotekehitysosastot sijatsee Ruotsissa ja muualla keski Euroopassa.Siellä ne pumput on riittäviä.mutta täällä tarvittaisiin oikeita ja oikein suunniteltuja täkäläisiin talviolosuhteisiin suuniteltuja pumppuja.

Meillä on toinen pumppu ja alkaa viides vuosi.Ilmakiertolämmitystä ei uusiin rakennuksiin laiteta siksi se on maalämpöpumppulaitemyyjien joukossa tuntematon.Kaikki olivat sitä mieltä että ilman reilua noin kuution luokkaa olevaa puskurivaraajaa vaihtoventtiilikoneella tulee tuvassa vilu.joten päädyin lässän C 7,5 Jätin Ekopak Naturan 300 i varaajan etupuolelle sarjaan ennen ilmakiertokojetta.Ei ole tilaa noin suurelle varaajalle.Lattialäämmityksellä pärjäisi jopa 50 l puskurivaraajalla vaihtoventtiilikoneella.

On hyvä kuitenkin että edes loppukäyttäjät tekevät tuotekehitystä näille laitteille.

Eipä tässä taida paljon olla säätökohteita säästöön,lämmitykseen 1800 kvh ja lämpimän veden tekoon 600 kvh  yhteensä 2400 kvh vuosikeskiarvona?

[sam68]

20L per kilowatti riittää ilmalämmitykselle ihan hienosti. Ilmalämmitysen pitäisi yleensä toimia alemmalla menovedellä kuin patteritalossa.

[naur1s]

Vaihdoin viime syksynä ison puhaltimen laakerit. Löyty paikallisesta rautakaupasta. Pikkupuhaltimet on isäukko aikoinaan ostamut varalle. Ovat vielä paketissa. Kun katselin tuota manuaalia, niin siinä on termostaatti tuolle patterille. Meillä on otettu pois. Ilmeisesti haluttu maksimi virtaus.

Miten niihin laakereihin pääsee käsiksi? Toisinsanoen miten puhallin puretaan?

Tarkennetaan vielä, että miten puhaltimen moottorin ja vispiläosan saa pois peltikotelostaan rikkomatta sitä? Kotelon päätylevyissä on ne taitetut "kielet", mutta lisäksi ne on vielä pistehitsattu yhdestä kohtaa.

Saisi kotelon kunnolla puhdistettua, on todella törkeessä kunnossa.

On muuten törkeän hintainen tuo puhallin Valloxilla. Lähes tuhat euroa...

[maakunnantie]

Kyllä se sieltä pois tulee. Onhan se peltikaulus kans irti. Pikkusen muljailee niin tuleepi pois kotelosta. Jos purat moottorin, niin ne missä ne sakarat on kiinni, on kierteellä moottorin akselissa ja vielä lukitteen kanssa. Itse avasin ne suodatinavaimella. Siitä vaimenninkumista kiinni. Taisi olla vielä niin että sen varsinainen vispilä piti irroittaa ensin, että sai lukituksen auki. Tätä on hiukan vaikeata selittää,  mutta kun saat moottorin kotelosta pois niin sit aukee paremmin.

[maakunnantie]

Eikös valmetin ottanut Vallox Oy Loimaalta,ja Googlettamalla "Ilmalämmitys käyttöoppaat"on sivutolkulla juttua.

[/b]

Juttua ilmalämmityksestä on paljon. Liittyy vaan yleensä huollon puutteeseen. Kyllä valloxilta aika paljon varaosia löytyy, mutta huoltomanuaalia ei löydy. Eikä löydä GOOGLEKAAN.

[naur1s]

Tulihan se lopulta sieltä. Tarkoititko lukitteella sitä mutteria joka on sen kumin alla? Toinen mutteri on jo löysällä, mutta papukaijapihdeillä ei oikein tunnu irtoavan. Ja vispilää ei saa mielestäni pois ennenkuin kolmisakaraiset päädyt on irti.

[maakunnantie]

Lukitteella tarkoitan liimaa jota oli pistetty pikku tippa kierteeseen. Taisi olla niin, ettö sakara täyty ensin ottaa irti. Sitten lähtee vispilä. Se on  pahin homma. Vaimennustyynyistä kiinni ja kiertämään. Oikeakätiset kierteet oli.

[naur1s]

Enpähän saanut avattua noita moottorin päitä, mutta järkyttävän määrän likaa sain talteen. 

Vispilä taisi saada hiukan siipeensä, kun puhallin ei enää jaksa lähteä pyörimään ykkös nopeudella. Täytyy ensin laittaa kakkos nopeudelle ja sitten tiputtaa ykköselle.

[Matias]

Enpähän saanut avattua noita moottorin päitä

Saisitko valokuvaa moottorista tänne?

[maakunnantie]

Eihän ne mutterit siellä moottorin päissä vaan kosketa moottorin runkoa. Silloin ahdistaa. Mutterit kiristetään päin kumityynyjä. Vispilä täytyy pyöriä oikeastaan puhaltamalla.

Matiakselle: Kyseessä tuon näköinen keskipakopuhallin, siis ulkoroottorimoottori.

http://www.ebmpapst.fi/fi/tuotteet/Varaosavalikoima/Kaavulliset-molemmin-puolin-imev%C3%A4t-keskipakopuhaltimet/D4E200CA0237

[naur1s]

Eli laakerit ei tule olemaan pitkäikäiset. Tarttis saada purettua.

[naur1s]

Millä hel...illä tuo aukeaa? Järki loppuu ja työkalut isonee.

[Matias]

Ihan arvausta mutta saattaisi olla niin että kumityynyssä on kierretanko (pultinpää) joka on moottorin akselissa kierteellä.
Akselissa siis sisäkierre ja kumityynyn pultissa ulkokierre.

Kumityynystä on huonoa saada kunnolla pidettyä kiinni,jos sulla on öljynsuodattimen vaihtotyökalu niin se vois olla hyvä tuohon.Siis sellainen remmisysteemi.

Vaimennustyynyistä kiinni ja kiertämään. Oikeakätiset kierteet oli.

edit:maakunnanmies voisi kertoa laakerien irroituksesta/kiinnityksestä.

Yleensä pienen päittäisvälyksen takia saattaa olla lukkoprikat laakerin sisä- ja ulkokehällä pitämässä laakeria paikoillaan ja ne saattaa olla laakerin molemmilla puolilla.
Jos on noin niin nuot lukkoprikat irroittamalla niin sitten laakerikin irtoaa.

Saattaa olla myös joku muu eksoottisempi kiinnitys laakereille

[naur1s]

Kiitos vihjeistä. Vielä jään odottamaan maakunnantien vahvistusta asialle. Olen jo yrittänyt öljynsuodattimen remmiavaimella, mutta on niin pahisn tiukassa. Jos tuo olisi niinkuin sinun arvauksessa, niin sittenhän tosiaan saisi mutteria vääntämällä toiseen suuntaan. Nyt olen vääntänyt toiselta puolelta moottoria toisesta kumityynystä vastaan.