5500l/v.

[mmr71]

 Tervehdys, kaipailisin kommentteja laitteiston ja mitoituksen osalta. Kohde: 1922 rakennettu kaksikerroksinen 500 m2/1400m3 hirsitalo. Edellisillä asukkailla keskim. öljynkul. 9000l/v. Itsellä perusteelisen saneerauksen jälkeen kulutus 6500l/v. Tämän jälkeen jaettiin tilat niin, että 330m2 asuinkäytössä ja 170m2 puolilämpinä varasto ym. käytössä. Kulutus sen jälkeen 5500l/v. Kattila vm.82, poltin lähes uusi. Vettä käyttää keskim. 8hlö. Keruuputket tulisi savipeltoon.

[tomppeli]

Tämän jälkeen jaettiin tilat niin, että 330m2 asuinkäytössä ja 170m2 puolilämpinä varasto ym. käytössä. Kulutus sen jälkeen 5500l/v. Kattila vm.82, poltin lähes uusi. Vettä käyttää keskim. 8hlö. Keruuputket tulisi savipeltoon.

Laskettu uudelleen korjatuilla tiedoilla:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “mmr71”      Perinnetalo 1922 vaihtamassa öljystä maalämpöön      15950      Lahti. Tulostuspäivä      16.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      38250 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      8 pers      9600 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      47850 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      500 m2      16,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      1400 m3      6,0      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      500 m2      77      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      1400 m3      27,3      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      500 m2      38250 kWh      77 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      527 m2      4000 kWh      51850 kWh      98 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      527 br m2      98 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 16,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      5 500 litraa      1,200 €/ltr      6 600 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      47850 kWh      0,130 €/kWh      6 221 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      46487 kWh      0,130 €/kWh      2 254 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        1363 kWh      0,130 €/kWh      177 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      47850 kWh      17337 kWh      2,76 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta 92,1%      15974 kWh      2 077 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      7,9%      1363 kWh      177 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      17337 kWh      2 254 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      4 346 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      3 967 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      SAVI      47,9 kWh/m      998 m      0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        290 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      5,9 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,76 COP      49104 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -29C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      10,1kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      11,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      13,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      15,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      17,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      19,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      21,3 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]17,1 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 16,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-25,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 991 h      34,1%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]            Lahti, koko vuosi=4558AP, tammikuu=744 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

...
Lämmitystarve  6,0 Wh/m3/Ap/vuosi on mielestäni liian alhainen.
Tuo arvo edellyttäisi paljonkin nykynormeja parempaa lämpöeristämistä.
Asiaa selittää puolilämpimien tilojen määrä.
Ilmanvaihto 0,1 kertaa/ tunti = noin 2kertaa/ vuorokausi ja kuluttaa 55% talteenontotolla vuodessa noin 3000 kWh lämpöenergiaa.

[mmr71]

  Kiitos monipuolisesta laskelmasta.

Lisäystä aiempiin tietoihin vielä eli talo sijaitsee Päijät-hämeessä ja patterilämmitys, jossa lähtevän veden maksimilämpö 53 astetta huippupakkasilla.

"Pientä" kulutusta selittää puolilämpimän tilan lisäksi sähköllä oleva pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen lattialämmitys.

Nyt sain ensimmäiset tarjoukset aikaisemmin kysytyn IVT:n lisäksi.

Geopro SH 16+1000l varaaja.
Stiebel Eltron WPF16e+400l käyttö ja 700l puskurivaraaja.
IVT HE E17+300l käyttö ja 500l puskuri.

Maapiireissä ihmeen isot erot. IVT 3*400, Stiebel 2*375 ja Geopro 2*400.  

Hinnat reilun tonnin sisällä.  Ajatuksia näistä ?

[Thermia12kW]

Itse laittaisin tällaisen järjestelmän:
- MLP sisänrakennetulla KV-varaajalla.
- 500L puskuri käyttöveden esilämmitys kierukalla (+ valmius aurinkolämmityskierukalle jos aurinkolämmitystä kiinnostaa). (700/1000L turhan iso)
- Ei erillistä käyttövesivaraajaa.
- 2x400m maapiiriä (savimaassa riittää 800m)

[sailor]

Paha rasti. Noista GEOPRO on tulistuspumppu ja muut vaihtoventtiilipumppuja. Kaikissa riittävä puskuri, ja käyttövedentuotto.

Oma valintani olisi SH, koska varaajaan saisi tarvittaessa aurinkokeräimet kiinni ja tulistus tuo patteritalossa kuuman käyttöveden sivutuotteena. 5 vuoden takuu ja kotimaisuus.

Thermia12kW kirjoittaa kyllä asiaa, mutta ei taida näitä sisäisellä varaajalla olevia pumppuja löytyä tästä kokoluokasta. Itsekkin arvelen että 800m riittää savimaassa, mutta miksei sinne upota samalla vaivalla 2x500m tai 3x400m.

[tomppeli]

Nyt sain ensimmäiset tarjoukset aikaisemmin kysytyn IVT:n lisäksi.

Geopro SH 16+1000l varaaja.
Stiebel Eltron WPF16e+400l käyttö ja 700l puskurivaraaja.
IVT HE E17+300l käyttö ja 500l puskuri.

Maapiireissä ihmeen isot erot. IVT 3*400, Stiebel 2*375 ja Geopro 2*400.  

Hinnat reilun tonnin sisällä.  Ajatuksia näistä ?

Ehdottomasti SH 16.!
Jos maaperä on tarpeeksi kosteaa, kyllä 2 x 400 riittää.!
Kaiken lisäksi, maapiirin mitoittaminen ei ole niin hirveän kriittistä. Ei haittaa, jos maa jäätyy. Mitään ei mene rikki.
Hyötysuhde voi oll ihan vähän huonompi, kuin pitkällä maapiirillä.

[mmr71]

2*400m putkea haettu ja nesteet tilattu eli toivotaan riittävän.

Säästöä kertyy kivasti tarjouksiin nähden, kun hoitaa tuon maapiirin kaikkineen maahan itse.

Sain tässä välissä tarjouksen myös Geopro gt16 ja 750l varaajasta, hintaero sh16:sen kanssa yllätti. Eroa kuitenkin yli 3000e. Varaaja pienempi ja ehkä huonompi, pumppu ilmeisesti paljon erilainen ja asennus yksinkertaisempi, mutta kuitenkin pistää miettimään.

Mutta kannattaisiko SH.sta kuitenkin maksaa ja luottaa moniin kehuviin kommentteihin foorumilla  
(muutkin on ajatuksella luettu)

[tomppeli]

Edelleenkin ottaisin sen SH :n. Vaikka olisi vähän hintaeroakin.

[Maalampo]

Kysy ihmeessä tarjouksia muistakin esim Gebwell T sarjan pumput ovat hyvin pitkälti samoista komponenteistä tehtyjä kun Oilon esim. Siemensin ohjaus on molemmissa sama.

[mmr71]

 Kiitokset kommenteista.

Olen kysellyt muitakin vaihtoehtoja, mutta useiden toimijoiden tilauskirjat tämän vuoden osalta vaan niin täynnä, että halukkuutta mihinkään edes kohtuullisiin tarjouksiin ei pahemmin löydy.

Vaihtoehtona tietysti laitteiden ja asennusten ottaminen eri tahoilta.

Stiebel ja Geopro aktiivisemmat ja luotettavimman tuntuiset tarjoajat, vaikkakin asennusajat ihan lähiaikoina kiven alla.

Alkaa näyttää siltä, että on jäljellä vaan päätös SH vai GT. No itsekkin tavallisena duunarina on kotimaisuus vaan iso plussa.

[tomppeli]

SH soveltuu paremmin!

[AAA]

Kysy hinta Stiebelin 16,9kW + SBS 800 SOL.

Siinä iso kierukkavarajaa, jossa käyttövesi tehdään kierukalla. Varaaja toimii samallaa isona puskurina ja tulevaisuudessa voit ajaa sinne esim. aurinkoa ja sen rinnalla vaikka puuta tms.

Varaajan jälkeen shunttaus pattereille, jota selkeäkäyttöinen automatiikka ohjaa.

Alla kohde jossa kulutus tuo 5000l:
http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-omakotitalo-remontti-lapua-260.php

[mmr71]

Kysy hinta Stiebelin 16,9kW + SBS 800 SOL.

Siinä iso kierukkavarajaa, jossa käyttövesi tehdään kierukalla. Varaaja toimii samallaa isona puskurina ja tulevaisuudessa voit ajaa sinne esim. aurinkoa ja sen rinnalla vaikka puuta tms.

Varaajan jälkeen shunttaus pattereille, jota selkeäkäyttöinen automatiikka ohjaa.

Alla kohde jossa kulutus tuo 5000l:
http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-omakotitalo-remontti-lapua-260.php

Kyselin puhelimitse, suht samaan hintaan saisi, mitä kahdella erillisellä "pytyllä". Vaihtoehtona mielenkiintoinen tulevaa ajatellen. Muutaman vuoden päästä aurinkolaitteet todennäköisesti kehittyneet niin paljon, että voisi olla taloudellisestikin järkevää ja tässä tulisi valmius siihen.

Kysyisin vielä kommentteja kahden piirin järkevyyteen täyslämpimän ja puolilämpimän tilan osalta. Eli termostaatit pattereista pois ja veden lämpötilalla suoraan säätö vai yksi piiri ja termostaateilla lämmöt käytön mukaan ??

  

[Renoo]

Kysyisin vielä kommentteja kahden piirin järkevyyteen täyslämpimän ja puolilämpimän tilan osalta. Eli termostaatit pattereista pois ja veden lämpötilalla suoraan säätö vai yksi piiri ja termostaateilla lämmöt käytön mukaan ??

  

Ja tähän on kolmaskin tapa, kuristetaan puolilämpimän tilan kiertoa linjasäätöventtiilillä pieneksi.

[justus01]

Muutaman vuoden päästä aurinkolaitteet todennäköisesti kehittyneet niin paljon, että voisi olla taloudellisestikin järkevää ja tässä tulisi valmius siihen.

Aurinkosähkö voisi olla monessa lämpöpumpputalossa parempi investointi kuin aurinkolämpö. Esimerkiksi meillä lämmitysjärjestelmä kuluttaa sähköä toukokuusta-syyskuuhun 100-200 kWh/kk. Kaikkeen muuhun menee sähköä 400-600 kWh/kk.

[mmr71]

 Tuli lopulta itsellekin päätös pumpusta ja muusta siihen liittyen.

Paljon sai sivustolta apua oman ratkaisun hahmottamiseen, kunhan vain jaksoi kahlata viestiketjuja läpi. GT16 tuli tilattua ja hintaerolla SH:hon hommaan puukattilan vara/lisälämmittimeksi. Aika näyttää tuleeko käyteltyä ja minkä verran. Puuta on "ilmaiseksi" omaa työtä vastaan vaikka enemmänkin polttelisi.

[MLP_kauppias]

Tuli lopulta itsellekin päätös pumpusta ja muusta siihen liittyen.

Paljon sai sivustolta apua oman ratkaisun hahmottamiseen, kunhan vain jaksoi kahlata viestiketjuja läpi. GT16 tuli tilattua ja hintaerolla SH:hon hommaan puukattilan vara/lisälämmittimeksi. Aika näyttää tuleeko käyteltyä ja minkä verran. Puuta on "ilmaiseksi" omaa työtä vastaan vaikka enemmänkin polttelisi.

Kysyn kohteliaasti, että millä perusteella valitsit k.o lämpöpumpun?

Vaikuttiko päätöksesi tekemiseen k.o lämpöpumpusta esimerkiksi enemmän myyjän lämpöpumpusta kertomat tekniset ominaisuudet, toimitussisältö, luotettavuus, kokemus, muut perusteet vai hinta?

Olet joka tapauksessa toteuttanut erittäin oikein tärkeän päätöksen, eli lämmität taloasi maalämmöllä!

[mmr71]

Vastaus edelliseen:

Kiitos kysymästä, päätös tuli ehkä enemmänkin kokonaisuudesta.

-tekn.ominaisuudet? peruskone
-toimitussisältö? kaksi piiriä, sähkötyöt ja mahdollinen käyttövesikierto hinnassa, muilla lisätöinä
-luotettavuus? myyjä osasi vastata kysymyksiin ja oli asiantuntevan oloinen
-kokemus? pitkään alalla toiminut yritys
-hinta? Stiebelin kanssa halvimmat

Eli kokonaisuus tuntui itselle hyvältä. SH on varmaan hyvä kone, mutta kyseltyäni useasta paikasta taloudellisia perusteita sen valitsemiseen GT.n tai Stiebelin sijaan en saanut.

Käyttöveden kierron osalta vielä hakusessa paras ja taloudellisin tapa. Vesipisteisiin matkaa pumpulta n.20 metriä ja viela isolla putkella, joten hukka varsinkin kesällä mietityttää. Varaajan lämmöt saisi ehkä mahdollisimman alas, jos asentaisi läpivirtauslämmittimen vesipisteiden lähelle. Pientä varaajaakin olen miettinyt...