Millainen järjestelmä?

[Palomika]

Talo on betonielementti talo, rakennettu 1986. Huoneisto ala 102m2, lämmin autotalli+lämmenjako/askarteluhuone 34m2. Tilavuus 3600m3+100m3.

Maalämpö olis tarkoitus laittaa ja keruuputkisto järveen koska rantatontti. Mutta keruuputkiston pystyy vasta syksyllä asentaan kun vesi matalalla.
Olisko Niben F1226 8kw pumppu sopiva ja IV koneeksi Wallox digit se MLV VKL?

Onko kuinka suurta hyötyä jäteilmakanavasta yrittää lämmittää keruunestettä jollain patterilla?

Kuinka pitkä keruuputki pitäis olla? Talvella vesirajaan on noin 100m ja kesällä noin 35m.

[tomppeli]

Talo on betonielementti talo, rakennettu 1986. Huoneisto ala 102m2, lämmin autotalli+lämmenjako/askarteluhuone 34m2. Tilavuus 3600m3+100m3.

Voisitko täydentää näillä:
Ei tietoa paikkakunnasta; ei pysty vastaamaan. Suomi on pitkä maa. Eri osissa Suomea on kovasti erilainen lämmitystarve!
Onko patterilämmitystalo?
Onko aikaisemmasta polttoöljyn taikka halkojen vuosikulutukseta tietoa?
Kuutiot lienee 360+100m³?

[Palomika]

Talo on kemijärvellä, lämmitykseksi tulee lattialaämmitys.
Talossa on ollut suorasähkö lämmitys ja tulia ei ole paljon pidetty uuneissa. Sähkön kulutus on ollut noin 30000Kwh/vuosi.
Joo kuutiot on juurikin niin ku arvelit...

Kulutustiedot on sähköyhtiöstä edellisen asukin kulutuksia.

[tomppeli]

Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!      
Omakotitalo ”Palomika”      Vaihtamassa maalämpöön      98120 Kemijärvi
Tulostuspäivä      25.07.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa Lattialämmitystalo      19200 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            24000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            141 m2      21,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            395 m3      7,8      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            141 m2      136      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            395 m3      48,6      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      141 m2      19200 kWh      136 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      162 m2      4000 kWh      28000 kWh      173 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      162 br m2      173 ET      C luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle            8,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 824 litraa      1,200 €/ltr      3 388 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            24000 kWh      0,130 €/kWh      3 120 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            23789 kWh      0,130 €/kWh      953 €      3,3 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  211 kWh      0,130 €/kWh      27 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP 24000 kWh      7327 kWh 3,28 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            97,1%      7116 kWh      925 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      2,9%      211 kWh      27 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      7327 kWh      953 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 436 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 167 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  MÄRKÄ      SILTTI      20,6 kWh/m      1165 m      1,4 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        440 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      2,6 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      3,28 COP 24631 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )Riittävä!
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -39C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      4,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      4,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      5,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      6,2 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      6,9 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      7,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      8,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]8,3 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -37,2 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      3 000 h      34,2%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Posio, koko vuosi=6213 AP, tammikuu=945 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Porakaivo tulisi aivan liian syväksi Kemijärvellä. Ei kannata.
Maakeruupiiri ei osaa mitoittaa vesistöön.
Maahan upotettukin putki näyttää pitkältä.
Luulisi, että noin 500 metriä putkea veteen upotettuna riittäisi.
Jos sallitaan keruulta tulevan maakiertonesteen alimmaksi lämpötilaksi vaikkapa -5C, saattaisi jopa 400 metriäkin vesistön pohjaan upotettua putkea riittää.
Onko sielläpäin joillain kokemuksia vesistöön upotetusta keruupiiristä? Jos on, kannattaa kysyä kokemuksista.
Onko muilla foorumilaisilla kokemusta tällaisesta keruupiiristä?

[justus01]

No jopas antoi mielenkiintoisia lukemia porakaivon syvyydeksi.
Excelin mielipide taitaa olla, että ei porakaivoja Oulua korkeammalle...

Pohjoisessa kannattaa varmasti välttää halkaisijaltaa isoja kaivoja. Pienemällä 110mm kaivolla ei (välttämättä) tule mitään ongelmia vaikka jäätyisikin välillä.

[Xargo]

Aika haastavalta vaikuttaa ainakin tuon Excelin valossa... Sehän ei sinäänsä ole mikään ongelma, että viina menee pakkaselle, kunhan se ei ihan jatkuvasti siellä pyöri, ettei putkien ympärille keräänny liikaa jäätä, joka taas puristaisi putkia kasaan.

Mutta tuo jäteilmapatteri voisi tuossa toimia aikasta hyvin jos tosiaan kuutiokoneen meinaa laittaa. Nimittäin jäteilmapatterihan ottaa aina vaan paremmin lämpöjä talteen mitä kylmempi keruu. Ongelmaksi voi tulla patterin jäätyminen umpeen (siis ilmapuolelta) etenkin kosteiden saunomisien aikaan jos viina on jatkuvasti reilusti pakkasen puolella. Muutaman tunnin ajan reilustikin pakkasen puolella oleva viina ei ole ongelma. Mulla on kokemuksia jostain n. -6C viinasta jäteilmapatterille muutaman tunnin ajan eikä mitään ongelmia. Jäteilma menee kyllä pakkasen puolelle, mutta sehän kertoo vain hyvästä talteenotosta.

Itse tutkisin kyllä, miten pyöriväkennoisen saisi toimimaan. Kaikenlaista ongelmaahan niissä on joillain ollut, mutta jos pelittää niin onhan se talteenotto aivan eri luokkaa kuin kuutiolla.

Jäteilmapatteri sitten taas kyllä auttaisi kevään tullen keruun elpymiseen, jota pyöriväkennoinen ei tee. Esim. mulla tulee nyt kaivolta +9,9C litku, joka taitaa olla kaivon lämpötilaksi aikalailla korkea. Tuosta siis kiittäminen jäteilmapatteria. Maaperä ei tietenkään noin lämmin ole, vaan se kaivossa oleva vesi. Pitäisi laitella kaivoon lämpömittareita eri syvyyksille niin saisi vähän käsitystä, miten siellä lämpö kerrostuu.

Ilman LTO:ta olivat jossain kerrostalokohteessa laskeneet, että kaivot voi olla 30% matalampia jos laitetaan jäteilmapatterit. Jos taas on LTO niin tuo luku on pienempi, koska jäteilmassa on vähemmän lämpöä tarjolla.

Niin ja tuo integroitu MLV-patteri on aika naurettava. Parempi laittaa vaan VKL/sähkö-versio ja erillinen ulkoinen vesikiertoinen kanavapatteri hoitamaan MLV:n tehtävää. Tällöin tulee sekin etu, että sähköpatterilla voi avittaa esilämmitystä kun en usko, että pelkkä MLV-patteri etenkin kylmällä keruulla riittää siellä pohojosessa estämään pätkimistä.

[justus01]

Olisko Niben F1226 8kw pumppu sopiva ja IV koneeksi Wallox digit se MLV VKL?

Onko kuinka suurta hyötyä jäteilmakanavasta yrittää lämmittää keruunestettä jollain patterilla?

Kuinka pitkä keruuputki pitäis olla? Talvella vesirajaan on noin 100m ja kesällä noin 35m.

Pumppu ihan ok. Tuollaista ilmanvaihtokonetta en kyllä laittaisi. Ennemmin vaikka sama Vallox Digit2 VKL + Vallox MLV-patteri. Hinta suurin piirtein sama, mutta MLV patterin lämmitys- ja viilennyskyky paljon parempi. Itse valitsisin jonkin venytetyllä kuutiolla ja DC-puhaltimilla varustetun IVK:n ja erillisen MLV-patterin.

Ei taida olla mitään hyötyä jätekanavaan asennetusta patterista, jos keruupiiri on järvessä.

Keruupiiriksi pitäisi mielestäni 400m riittää, vesi on kuitenkin aika hyvä lämmönsiirtäjä ja järvenpohjassa energiaa riittää. Putkien väli maaosuudella vähintään 1,5m, asennussyvyys maahan vähintään metri enintään 1,5m.

[Xargo]

Ei taida olla mitään hyötyä jätekanavaan asennetusta patterista, jos keruupiiri on järvessä.

Mietin just tota. Äkkiseltään kyllä kuulostaa siltä, että vesistö on kuitenkin herkästi aika laaja alue niin lämpö karkaa muualle. Mutta sitten kun miettii porakaivoa niin onhan tuollainen normi kallioperäkin aikalailla kookas kaveri. Eli melkein sanoisin, että molemmissa tapauksissa jäteilmapatterin toimivuus on kovin tapauskohtasta. Mulla toimii porakaivossa, jossa hyvä vedentuotto. Voisi siis kuvitella, että myös läpivirtausta, mutta varmaksi ei voi sanoa. Se nyt kuitenkin näkyy ihan selvästi, että jos kaivosta ottaa reilusti vettä ylös vesiautomaatilla niin keruun lämpötila laskee. Eli se musta kertoilisi sellasta tarinaa, että vesi ei välttis hirveesti vaihdu itsekseen.

Väittäisin kuitenkin, että se etu tulee jäteilmapatterista vesistöasennuksessa, että vesistöä kuormitetaan vähemmän ja sitä kautta siellä riittää lämpöä pidempään. Elikkäs ei sitä lämmityskauden aikana keruuseen ilmasta siirrettyä energiaa kannata ajatella varaamisena vaan enemmänkin elvyttämisenä. Asia korostuu siinä vaiheessa jos putkien ympärille on kerääntynyt jäätä. Taitaa nimittäin jääpeitteen vaihtuvuus olla aikalailla 0.

Pitää tosiaan ne anturit puskea kaivoon, mutta musta vaikuttaa vähän siltä, että nyt kesällä en ota varsinaisesti kaivosta ollenkaan lämpöä vaan kaikki tulee ilmasta. Eli siis päivän aikana suurimman osan ajasta ilma lämmittää keruuta ja keruu nousee korkeampaan lämpötilaan kuin kallio. Tällöin keruusta siirtyy lämpöä kallioon. Käyntijakson aikana keruu viilenee, mutta väitän, että tällöinkään lämpöä ei revitä kalliosta vaan kaivossa vellovasta vesimassasta, joka on lämpimämpää kuin kallio. Näin tapahtuu koko käyntijakson ajan kunnes käyttövedet on läträtty ja aletaan taas lämmittää keruuta yli kallioperän lämpötilan.

Vesistössä kävisi varmaankin niin, että tuollaista putkia ympäröivää lämmintä vesimassaa ei syntyisi eli kesällä ladattu lämpö menisi enemmän tai vähemmän hukkaan. Riippuu tietysti kovasti millainen vesistö on kyseessä. Mutta kyllä sillä patterilla kevättalvella ja syksyllä saa keruuta lämpimämmäksi vaikka olisi vesistö kyseessä. Ei siitä patterista hirveitä summia kuitenkaan kannata maksaa, eikä muutenkaan ajatella turhan positiivisesti takaisinmaksuaikoja sun muita kun kokemuksia on vielä niin vähän. Ensi talven jälkeen olen viisaampi kun voi vertailla viime talven lukemiin.

[tomppeli]

No jopas antoi mielenkiintoisia lukemia porakaivon syvyydeksi.
Excelin mielipide taitaa olla, että ei porakaivoja Oulua korkeammalle...

Pohjoisessa kannattaa varmasti välttää halkaisijaltaa isoja kaivoja. Pienemällä 110mm kaivolla ei (välttämättä) tule mitään ongelmia vaikka jäätyisikin välillä.

Kallioperän lämpötila alle 50 metrin syvyydessä seuraa ilmeisesti tämän kartan lämpötiloja.

GTK -tutkii asiaa ja kartoittaa asiaa tarkemmin.
Kun siitä saadaan tarkempia tuloksia, on saadaan vieläkin varmempaa tietoa siitä, kuinka paljon peruskalliosta lämpöä voidaan saada.
Tämän hetken tietämyksen perusteella näyttäisi siltä, että pohjoisen Lapin alueella porakaivo ei olisi kilpailukykyinen lämmönkeruuseen.

Kallioperän lämpötila nousee noin luokkaa +1 aste/100 metriä ja syvällä kaivolla saadaan parempi lämmön tuotto. Tästä syystä kaivon mitoittaminen pitäisi toki tehdä huomioden se, kuinka suuriin poraussyvyyksiin voidaan päästä.
Tämänpäiväinen käytännön maksimisyvyys on kaiketi noin 220-240 metriä.
Usein porataan kuitenkin vain noin 200 metriin.

Jos vertaamme Eteläistä Suomea, jossa kalliosta voidaan pumpata tuon kartan mukaan 7 asteteisestä kalliosta ja pohjoista Lappia, jossa voidaan pumpata 2 asteisesta kalliosta, niin saadaan suhteeksi 7/2 = 3,5. Toisin sanoen pohjoisessa Lapissa tarvitaan noin 3,5 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin eteläisessä Suomessa.
Tästä johtuu tuo mitoituksen "kauheus"!

Jos tulevaisuudessa päästään kohtuullisella kustannuksella syvempiin porakaivoihin, muuttuu tilanne paremmaksi.
GTK Länsi-Suomen alueyksikkö tutkii kalliolämpöä:
"Kokkolassa sijaitsevan yksikön toimintaprofiiliin kuuluu energiahuoltoon liittyvät palvelut, mukaan lukien maa- ja kalliolämpö."
Sieltä saamme ilmeisesti odottaa tutkittua tietoutta, jolloin lämpökaivon mitoitusperusteetkin paranevat.

[Xargo]

Jos vertaamme Eteläistä Suomea, jossa kalliosta voidaan pumpata tuon kartan mukaan 7 asteteisestä kalliosta ja pohjoista Lappia, jossa voidaan pumpata 2 asteisesta kalliosta, niin saadaan suhteeksi 7/2 = 3,5. Toisin sanoen pohjoisessa Lapissa tarvitaan noin 3,5 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin eleläisessä Suomessa.
Tästää johruu tuo mitoituksen "kauheus"!

Tai sama Kelvin-asteikolla:

280,15K / 275,15K = 1,02 eli 1,02 syvemmän kaivon tarvii... (ei)...

Tällä nyt vaan tarkoitin, että ei noin voi laskea. Tuota Excelin antamaa arviota en kyseenalaista, kunhan vaan halusin tuoda esille, että on aika vaarallista lähteä laskemaan lämpötilojen suhteilla tällä tavalla...

[tomppeli]

Jos vertaamme Eteläistä Suomea, jossa kalliosta voidaan pumpata tuon kartan mukaan 7 asteteisestä kalliosta ja pohjoista Lappia, jossa voidaan pumpata 2 asteisesta kalliosta, niin saadaan suhteeksi 7/2 = 3,5. Toisin sanoen pohjoisessa Lapissa tarvitaan noin 3,5 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin eleläisessä Suomessa.
Tästää johruu tuo mitoituksen "kauheus"!

Tai sama Kelvin-asteikolla:

280,15K / 275,15K = 1,02 eli 1,02 syvemmän kaivon tarvii... (ei)...

Tällä nyt vaan tarkoitin, että ei noin voi laskea. Tuota Excelin antamaa arviota en kyseenalaista, kunhan vaan halusin tuoda esille, että on aika vaarallista lähteä laskemaan lämpötilojen suhteilla tällä tavalla...

Ei voida laskea Kelvinin asteikolla, jos pitää ottaa huomioon kaivossa olevan veden jäätyminen!
Saatavissa olevan lämpöenergian määrä on suhteessa ympöroivän kallioperän lämpötilan ja jäätymispisteen väliseen erotukseen.!

Anna neuvo, kuinka tuo mielestäsi sitten pitäisi laskea!
Itse en nyt tähän hätään keksi parempaa ratkaisua!
Täytetäänkö porausrekä pakkasnesteellä, vai annetaanko kaivon vaan jäätyä?

[Xargo]

Ei voida laskea Kelvinin asteikolla, jos pitää ottaa huomioon kaivossa olevan veden jäätyminen!

No ei voikaan, mutta ei voi Celsiuksillakaan tuolla tavalla. Kyllä se pitää ajatella niin, että kuinka paljon energiaa on tarjolla tietyn lämpöisestä kallioperästä ja sitten laskea kuinka paljon sitä otetaan ja kuinka alas sen annetaan mennä. Näinhän Excel sen laskee. Lämpötilojen suhteilla laskeminen ei tätä tee.

Muttasiis ihan samoilla linjoilla olen, että kylmemmällä maaperällä tarvitaan syvempi kaivo jos halutaan, että lämmöt pysyy samalla tasolla kuin lämpimämmän maaperän kanssa.

EED:n maksullisella versiolla tätä voisi simuloida tarkemmin... Demoversiossa ei voi muuttaa maaperän lämpötilaa.

[justus01]

Täytetäänkö porausrekä pakkasnesteellä, vai annetaanko kaivon vaan jäätyä?

Jälkimmäinen lienee se yleisemmin käytetty tapa.

Kokeilin tuossa yksinkertaista "fysiikkaani"....
Metri 2-putkista 110mm kaivoa jäätyy => kaivossa olevan veden tilavuus kasvaa noin 7L=>7,6L. Muutos 0,6 litraa
Metri 2-putkista 160mm kaivoa jäätyy => kaivossa olevan veden tilavuus kasvaa noin 17,6=>19,2L Muutos 1,6 litraa

Keruuputkien tilavuus ulkomittojen mukaan  2,52 litraa (2*1,26). Keruuputkien ulkotilavuus kaivon jäätymisen jälkeen

110mm kaivo => 1,92 litraa (vielä saattaa keruuneste virrata)
160mm kaivo => 0,92 litraa (ei taida enää keruunestettä pahemmin virrata)



Tuli mieleen, että voisiko putkien mukana kaivoon ujuttaa vaikka solumuovitangon? Eli tuollainen voisi eliminoida jäätymisen aiheuttamat haitat aika tehokkaasti laajenevan veden määrää vähentämällä ja painumalla kasaan keruuputkea helpommin?

Aika kaukana ollaan kyllä aloittajan aiheesta  

[Xargo]

Näppäilin vähän lukuja EED:hen ja tuollaisella 440m kaivolla näyttäisi tältä:

Year        1           2           5           10          25
   JAN        11.77        8.33        8.12        8.02        7.91
   FEB        11.77        8.41        8.21        8.11        8.00
   MAR        11.77        8.84        8.65        8.56        8.45
   APR        11.77        9.36        9.19        9.09        8.98
   MAY        11.77       10.09        9.92        9.83        9.72
   JUN        11.77       11.44       11.28       11.18       11.08
   JUL        11.77       11.52       11.36       11.27       11.17
   AUG        11.77       11.56       11.41       11.33       11.22
   SEP        10.52       10.34       10.20       10.11       10.01
   OCT         9.93        9.77        9.63        9.55        9.44
   NOV         9.25        9.11        8.98        8.89        8.79
   DEC         8.63        8.50        8.37        8.29        8.19

Noista sitten voi miinustella ~6K pois kun EED:n demoversio ei anna muuttaa maan pintalämpötilaa (8C).

Esim. 200m kaivolla tilanne olisi tämä:

Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.71        2.71        2.26        2.06        1.86
   FEB         9.71        2.87        2.45        2.25        2.04
   MAR         9.71        3.73        3.34        3.14        2.94
   APR         9.71        4.79        4.42        4.22        4.02
   MAY         9.71        6.26        5.91        5.72        5.52
   JUN         9.71        8.99        8.65        8.47        8.27
   JUL         9.71        9.16        8.84        8.66        8.46
   AUG         9.71        9.26        8.95        8.77        8.57
   SEP         7.18        6.80        6.50        6.32        6.12
   OCT         5.97        5.63        5.35        5.17        4.98
   NOV         4.60        4.30        4.02        3.85        3.65
   DEC         3.33        3.05        2.79        2.62        2.43

Eli 25 vuoden päästä mentäisiin pahimmillaan vähän alle -4C lämpöihin. Tuokaan ei välttämättä ole ihan mahdoton ajatus (tuo on siis keruun lämpötila, ei kaivon).

Tässä vielä 2x150m:

Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.29        4.61        4.12        3.89        3.65
   FEB         9.29        4.69        4.23        3.99        3.76
   MAR         9.29        5.25        4.80        4.57        4.33
   APR         9.29        5.93        5.50        5.28        5.04
   MAY         9.29        6.90        6.49        6.26        6.03
   JUN         9.29        8.70        8.31        8.09        7.86
   JUL         9.29        8.82        8.45        8.23        8.00
   AUG         9.29        8.89        8.53        8.32        8.09
   SEP         7.62        7.27        6.93        6.72        6.49
   OCT         6.81        6.50        6.17        5.96        5.74
   NOV         5.89        5.61        5.28        5.08        4.86
   DEC         5.04        4.77        4.46        4.26        4.04

Mutta vesistöönhän tuota oli kaavailtu niin menee tosiaan vähän ohi aiheen nämä kaivomitoitukset. Kuitenkin mulla on positiivisia kokemuksia jäteilmapatterista ja uskoisin sen toimivan sitä paremmin, mitä tiukemmalle keruu on mitoitettu ja ainahan sitä voi pöräyttää vastuksilla/takalla loput jos keruu ei tunnu riittävän.

Joka tapauksessa asiaa kannattaa ajatella niin, että keruun pitäisi pystyä antamaan vuodessa 20 000kWh energiaa (cop3). Jäteilmapatterilla tuosta voidaan kattaa luokkaa 3000-4000kWh eli joku 17 000kWh kakku jää joka tapauksessa keruun harteille.

Lisäksi tuo 30 000kWh/a lukema oli ilmeisesti ilman LTO:ta? Eli LTO:n tultua mukaan kuvioihin lukeman pitäisi olla pienempi jos talossa on aiemminkin kuitenkin ilmaa vaihdettu...

[seppaant]

Täytetäänkö porausrekä pakkasnesteellä, vai annetaanko kaivon vaan jäätyä?

Jälkimmäinen lienee se yleisemmin käytetty tapa.

Kokeilin tuossa yksinkertaista "fysiikkaani"....
Metri 2-putkista 110mm kaivoa jäätyy => kaivossa olevan veden tilavuus kasvaa noin 7L=>7,6L. Muutos 0,6 litraa
Metri 2-putkista 160mm kaivoa jäätyy => kaivossa olevan veden tilavuus kasvaa noin 17,6=>19,2L Muutos 1,6 litraa

Keruuputkien tilavuus ulkomittojen mukaan  2,52 litraa (2*1,26). Keruuputkien ulkotilavuus kaivon jäätymisen jälkeen

110mm kaivo => 1,92 litraa (vielä saattaa keruuneste virrata)
160mm kaivo => 0,92 litraa (ei taida enää keruunestettä pahemmin virrata)



Tuli mieleen, että voisiko putkien mukana kaivoon ujuttaa vaikka solumuovitangon? Eli tuollainen voisi eliminoida jäätymisen aiheuttamat haitat aika tehokkaasti laajenevan veden määrää vähentämällä ja painumalla kasaan keruuputkea helpommin?

Aika kaukana ollaan kyllä aloittajan aiheesta  

Ei se nyt ihan näin mene
Minulla ei nyt ole mahdollisuutta tarkemmin perustella asiaa

ATS

[tomppeli]

Xargo
Re: Millainen järjestelmä?
Vastaus #13 - 26.07.2012. - 13:24:16

Noista sitten voi miinustella ~6K pois kun EED:n demoversio ei anna muuttaa maan pintalämpötilaa (8C).

EED laskee myöskin demoversiossaan aina kiviaineksen johtavuudella 3.500 W/(m·K).
Suomen peruskalliossa tämä edustaa sitä parasta johtavuusluokkaa, en tarkoita tässä parhaiten johtavaa kivianesta. Pitää mainita tämäkin, että ei joku näe aiheelliseksi huomauttaa.!
Kun ei tunneta kallioperän rakennetta, olisi syytä käyttää alempaa arvoa, esim 2,8 W/(m·K).
Arvot tippuvat noista taulukkoarvoista vielä lisää.

EED:n pintakerroksen keskilämmötkin poikkeavat GTK :n antamista arvoista:
FINLAND
    Jyvaeskylae      2.6
    Helsinki         5.6
    Lappeenranta     3.6
    Oulu             2.0
    Sodankylae      -1.0
    Turku            4.8

Poikkeamme tässä nyt kovasti kysyjän aloittamasta aiheesta. Pyydetään sitä anteeksi häneltä.
Silti, mielenkiintoinen keskustelu.

Editoin tätä @27.07.2012:

Webissä http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/luma4.html :
"Suomessa ei ikiroutaa juurikaan ole - palsakumpuja ja korkeiden tuntureiden lakiosia lukuunottamatta. Pikku-Mallan rinteillä on kalliossa ikirooutaa 45 metriä paksulti, Saanan laella ehkä jopa 100 m."
Tämän mukaan EED :n datatiedostoissa oleva "Sodankylae -1.0", siis Sodankylän kallioperän lähellä maanpintaa olevissa kerroksissa olisikin ikirouta!

EED :kin on ilmeisesti vain yksi laskentaohjelma muiden joukossa!
Taasen korostan sitä, että niin kauan, kun meillä ei ole perusteellisen hyvää tutkittua tietoa kallioperämme rakenteesta, ovat laskentaohjelmien lämpökaivomitoitukset enemmän tai vähemmän arvauksia.
Ohjelmat sinänsä voivat laskea oikein, mutta se kallion rakenteen arvaamattomuus tekee tuloksista vain suuntaa-antavia.
Siksi on syytä kaiken varalta vähän ylimitoittaa lömpökaivo, elikkä, jos laskenta antaa esimerkiksi 150 metriä aktiivisyvyydeksi, porauttakaa siihen ainakin 10 -20 metriä lisää!

[Palomika]

Itse tutkisin kyllä, miten pyöriväkennoisen saisi toimimaan. Kaikenlaista ongelmaahan niissä on joillain ollut, mutta jos pelittää niin onhan se talteenotto aivan eri luokkaa kuin kuutiolla.

Millaisia ongelmia pyörivissä on? Kuinka se on mahdollista saada toimiin?

[Maalampo]

Uskallan väittää että monet ongelmat IV-järjestelmissä johtuvat huonosta kanavasuunitelusta. Minulla talossa kaksi pyöriväkennoista IV-konetta (toinen autotallin, lämpimän varaston ja tek tilan alueelle ja toinen talon puolelle) ja mitään ongelmia ei ole ollut päinvastoin paljon plussaa verratuna entisen talon kuutiosiirtimellä olevaan koneeseen verratuna.