MLP 156m2 taloon (+100 m2 autotalliin?)

[mrjasa]

Nyt sitten on talomalli selvillä ja autotallin mallikin melkoisen selvä. Eli
- talo 156 m2 (huoneistoala), uusi rakennus
- tilavuus 600 m3
- paikkakunta Kirkkonummi
- valoisa etelärinne
- vesikiertoinen lattialämmitys
- maanvarainen laatta perustuksena
- leivinuuni ja puuliesi
- tontilla tilaa keruupiirin vetämiseen, joten mlp kaivoa ei tarvita

- auto/konehalli 100 m2, uusi rakennus
- tilavuus 330 m3
- väliseinällä jaettu autotalli ja konehalli erikseen
- maanvarainen laatta perustuksena
- etäisyys taloon noin 20 m.
- eristeeksi ulkovuorauslauta, tuulensuojalevy, 100 mm villa ja Kyproc levypinta sisäpuolelle. Yläpohjaan puhallusvillaa 200-300 mm.

Onko mitään järkeä lämmitttää mlp:lla tuota tallia kun sen ei tarvitse välttämättä olla koko ajan lämmin? Meinaan, että pumpun teho täytyy olla luokkaa suurempi ja se maksaa sekä tietysti kanaalista tulee hieman lisäkustannuksia myös.  Jos siis olisi kaksi skenaariota
1. mlp taloon ja pelkkä talon lämmitys. Millä osatehoisella selvitään?
2. mlp talliin ja talon sekä tallin lämmitys. Millä tehoilla selvitään? Tarvitaanko varaajaa?

Mitäs mieltä palstalaiset on asiasta? Ensinnäkin millä teholla selvitään? Ja kun vesikiertoinen lattialämmitys, niin tulistintoiminnolla ei kai niin suurta etua käsittääkseni? Entä järjestelmän ohjaus, voiko vetää kaapelin tallista taloon? Tartteeko järjestelmän ohjaukseen yleensä puuttua?

 En ole vielä kysynyt tarjouksia vaan kohta pitää niitäkin alkaa kyselemään.

[commo73]

Nyt sitten on talomalli selvillä ja autotallin mallikin melkoisen selvä. Eli
- talo 156 m2 (huoneistoala), uusi rakennus
- tilavuus 600 m3
- paikkakunta Kirkkonummi
- valoisa etelärinne
- vesikiertoinen lattialämmitys
-- auto/konehalli 100 m2, uusi rakennus
- tilavuus 330 m3

Laita vain kaikki mlp perään, harmittaa myöhemmin pihistellä sähköstä kun tallia haluaa lämpmäksi. Menisikö tuo 8kw pumpulla koko homma, kun rakennuspaikka on etelässä.

[mrjasa]

Tuli tuossa jo välillä puulämmitys mieleen, mutta kun siihen täytyy kytkeä kylkeen varaaja, niin se syö tallista turhan paljon tilaa. Lisäksi pitäisi varata puille pikkuisen tilaa. Ja kaikki neliöthän tunnetusti maksavat! JOS lämmittää sekä tallin että talon MLP:lla, niin onko pumpun sijoituspaikalla minkälaista käytännön merkitystä? Eli taloon vaiko talliin?

[tomppeli]

Nyt sitten on talomalli selvillä ja autotallin mallikin melkoisen selvä.

Taulukossa näyttäisi tältä:
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”mrjasa”      Uustalo Kirkkonummella, talo ja talli 2480 Kirkkonummi. Tulostuspäivä 31.07.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa. Lattialämmitystalo      20500 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  25300 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            250 m2      19,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            860 m3      5,7      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            250 m2      82      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            860 m3      23,8      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      250 m2      20500 kWh      82 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      269 m2      4000 kWh      29300 kWh      109 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      269 br m2      109 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle      9,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      2 976 litraa      1,200 €/ltr      3 572 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      25300 kWh      0,130 €/kWh      3 289 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      24950 kWh      0,130 €/kWh      1 012 €      3,4 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            350 kWh      0,130 €/kWh      46 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP 25300 kWh      7787 kWh      3,25 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  95,5%      7436 kWh      967 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            4,5%      350 kWh      46 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      7787 kWh      1 012 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 560 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            2 277 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      SAVI      53,8 kWh/m      471 m      0,7 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              160 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            7,3 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            3,25 COP      34209 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )                        Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle      Vuoden alin lämpötila noin-26C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      6,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      8,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      9,1 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      10,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      11,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      12,3 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]9,2 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -24,7 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 811 h      32,1%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]            Kirkkonummi, koko vuosi=4155AP, tammikuu=684AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Lämmitystarve laskettu alojen, tilavuuksien, rakennusnormien ja annettujen seinärakenteiden pohjalta.
Alhainen ominaiskulutus, 860 m3 / 5,7 Wh/m3/Ap/v johtuu osittain siitä, että tallirakennuksen lämpötilaksi laskelmassa valittu +15C.

[mrjasa]

Kiitos vastauksista. Tuo puoli kilometriä uppoaa vaivattomasti tontille ja nyt pumpun kokoluokkakin tuli tuossa Tomppelin viestissä haarukoiduksi. Päätin jo mielessäni sijoittaa pumppu auto/konehalliin, niin ei haittaa hurinat ja huoltotoimet samalla tavalla kuin talossa.

Hallin lämpötila ei tarvi tosiaankaan olla kuin tuon 15 C, täytyy tietysti huomioida kosteuden tiivistyminen ja kuivumisaika rakenteista. Ei viitsi turhaan homehduttaa rakenteita liian matalan lämpötilan vuoksi. Hallin puolelle tulee traktori ja lumitöiden jälkeen lunta on sitten lattialla niin maan perusteellisesti  

Täytyy vielä päättää, että osa- vai täysteho? Maanvarainen laatta taitaa puoltaa osatehoista, varsinkin kun ei ole eikä tule kylpyammetta. Leivinuunia tullaan lämmittämään talvikauteen vähintään joka viikonloppu, silloin tällöin viikollakin. Siinä tulee niin makoisat ruuat!