Pumppujen tekniset erot

[juippi]

Niin, hyötysuhteen saa varmaan parhaiten selville liittämällä lähtöpuolelle lämpöenergiamittarin.

[keisari kyy]

Eroihin: Viesmannissa näkyy olevan jokin elektroninen paisuntaventtiili. Tätähän palstalaiset säätelivät omin toimin jokin aika sitten.

Onkos muissa pumpuissa vastaavaa systeemiä? Miten mahtaa toimia?

[Roori]

Eroihin: Viesmannissa näkyy olevan jokin elektroninen paisuntaventtiili. Tätähän palstalaiset säätelivät omin toimin jokin aika sitten.

Onkos muissa pumpuissa vastaavaa systeemiä? Miten mahtaa toimia?

ctc 300 sarjalaisissa on tietääkseni myös elektrooninen paisari, kyllä kai siitä jotain hyötyä on ei sitä muuten laiteltais noihin...sen enempää ei oo toimintaan/vaikutuksiin tullut tutustuttua.

[Matias]

Pystyisköhän elektronisella paisarilla säätämään lämpöpumpun antotehoa?
Olisi ehkä helpompi kuin invertteriohjaus?

[WPF]

Niin, hyötysuhteen saa varmaan parhaiten selville liittämällä lähtöpuolelle lämpöenergiamittarin.

Tai helpommin ostamalla Stiebel Eltron lämpöpumpun.  

[Juicce]

Tietty tekninen toteutusperiaate varmasti kaikilla valmistajilla samankaltainen. Mutta mitä sanoisitte, jos tekniselle toteutukselle jne antaa painoarvoa, mitkä olisivat näitä "vähän parempia"? Danfossia ja Stiebeliä olen kuullut pidettävän hyvinä merkkeinä. Onko muita?

[juippi]

No ainakin Thermia, koska on käytännössä sama kuin Danfoss

[258m2]

Danfoss = Thermia

Sama pumppu eri tuotenimillä

[hannup]

Tietty tekninen toteutusperiaate varmasti kaikilla valmistajilla samankaltainen. Mutta mitä sanoisitte, jos tekniselle toteutukselle jne antaa painoarvoa, mitkä olisivat näitä "vähän parempia"? Danfossia ja Stiebeliä olen kuullut pidettävän hyvinä merkkeinä. Onko muita?

Mitkä ne paremmat ominaisuudet noissa merkeissä on, vaan mennääkö tässäkin pelkkään "mutusteluun"?

[Juicce]

Mitkä ne paremmat ominaisuudet noissa merkeissä on, vaan mennääkö tässäkin pelkkään "mutusteluun"?

Oikeastaan sitä tässä yritin jo kysyä, mutta aika äkkiä tipuin keskustelusta. Että varmaan pitkälti mutupohjalta ja maineen perusteella.

Eli jos nyt "tunnettuja ja hyvämaineisia" merkkejä on ainakin Nibe, Lämpöässä, geopro, Thermia, Gebwell, Danfoss, Stiebel ja Nereus, niin a) aika paljon merkkejä jo tuossakin kilpailutettavaksi, b) jäikö joku oleellinen nyt kuitenkin pois?

Noita teknisiä eroja tai toteutustapoja koitin kysyä, jotta olisin voinut rankata suoraan sellaiset merkit pois, joita en tulisi edes harkitsemaan. Sen jälkeen olisi voinut tehdä noita laskelmia ym.

[justus01]

Minun tarjouksissa tulistuspumppu tulis 200 egeä halvemmaksi kuin vaihtoventtiilikone puskurivaraajan kanssa. Et kyl näitä saa näköjään väänettyä:)

Veikkaisin, että kyseinen tulistuspumppu on Lämpöässän VS.
Tuo pumppu on todennäköisesti kaikista huonoin vaihtoehto nykyaikaiseen lattialämmitystaloon (tai sitten se huonoin on CTC). Patterilämmitteiseen taloon, jossa ei ole riittävästi teknistä tilaa isommalle pumpulle (esim. Lässän V-sarja tai vaihtoventtiili+puskuri) tuo onkin todennäköisesti paras vaihtoehto.

[justus01]

Eli jos nyt "tunnettuja ja hyvämaineisia" merkkejä on ainakin Nibe, Lämpöässä, geopro, Thermia, Gebwell, Danfoss, Stiebel ja Nereus, niin a) aika paljon merkkejä jo tuossakin kilpailutettavaksi, b) jäikö joku oleellinen nyt kuitenkin pois?

Jämä Star = Nibe

Helpoin tapa suorittaa karsintaa on tiputtaa tulistuspumput pois. Keskimäärin kalliimpia ja suunniteltu patterilämmitystä silmällä pitäen. Vaihtoventtiilipumpujen erot ovat niin marginaalisia, että valitsisin aika pitkälti hinnan ja asennusliikkeen perusteella. Itse arvostan myös valmistajan kokoa, ikää ja kokemusta. Ehkä lastentauteja vähemmän, ehkä varaosien saatavuus parempi, ehkä...

Näillä painotuksilla päädyin itse vuonna 2008 Nibeen.
Thermia ja Carrier olisivat myös kiinnostaneet, mutta täällä päin ei noille merkeille ollut "edustajaa".

[Maalampo]

Minä taas tiputtaisin kokemuksen perusteella vaihtoventtiilikoneen pois ja panostaisin Suomalaiseen työhön. Minä olen erittäin tyytyväinen tulistuspumppuun ja isoon erilliseen varaajaan uudessa matalaenergiatalossa, huonetermostaatteja voi käyttää paremmin kun vaihtoventtiilikoneissa (näissä ei voi liikaa kuritaa kiertoa) niin huoneen lämmöt ovat tasaisempia ja juuri sellaisia kun halutaan. Pumppun kokonaisähkönkulutus on nykyisellä täysitehoisella Gebwell T12 pienempi kun entisen talon IVT C7 joka otti vastukset käyttöön kun mentiin -20.

[justus01]

...panostaisin Suomalaiseen työhön.

Tuo on tietenkin yksi valintakriteeri, jolla tuntuu olevan oma kannattajajoukkonsa. Käsittääkseni usein heillä ei ole pikkurahasta puutetta  

Ja epäilemättä tulistuspumppujenkin omistajat ovat tyytyväisiä omiin pumppuihinsa. Ja varmasti osatehomitoitettujen tulistin- ja vaihtoventtiilipumppujen omistajista löytyy enemmän tyytymättömiä kuin täysteho- tai melkein täysteho tulisitinpumppujen  ja vaihtoventtiilipumppujen omistajista.

Betonilaattaan varaavan lattialämmityksen kanssa ihan sama onko puskuri-/energiavaraajia niin lämpötila seilaa koska iso massa on niin hidas reagoimaan lämmitystarpeen muutoksiin. Jos tarkka sisälämpötilan säätö tuntuu tärkeältä, niin säteilylämmittimet (patterit) ovat paljon paremmat tai vaihtoehtoisesti kiertoilmalämmönjako. Näissä on sitten omat huonot puolensa.
  

[commo73]

Minä taas tiputtaisin kokemuksen perusteella vaihtoventtiilikoneen pois ja panostaisin Suomalaiseen työhön.

Pumppun kokonaisähkönkulutus on nykyisellä täysitehoisella Gebwell T12 pienempi kun entisen talon IVT C7 joka otti vastukset käyttöön kun mentiin -20.

Tuo viimeinen vertaus ei ole tasapainossa, koska tuon vaihtovena C7 alimitoitti ja möi tyypillinen IVT kaupparatsu.

[justus01]

Tuo viimeinen vertaus ei ole tasapainossa, koska tuon vaihtovena C7 alimitoitti ja möi tyypillinen IVT kaupparatsu.

Onneksi kuitenkin kohtuullisen mittaisella maapiirillä, eikä "IVT:n" 100m kaivolla...

[hannup]

Minun tarjouksissa tulistuspumppu tulis 200 egeä halvemmaksi kuin vaihtoventtiilikone puskurivaraajan kanssa. Et kyl näitä saa näköjään väänettyä:)

Veikkaisin, että kyseinen tulistuspumppu on Lämpöässän VS.
Tuo pumppu on todennäköisesti kaikista huonoin vaihtoehto nykyaikaiseen lattialämmitystaloon (tai sitten se huonoin on CTC). Patterilämmitteiseen taloon, jossa ei ole riittävästi teknistä tilaa isommalle pumpulle (esim. Lässän V-sarja tai vaihtoventtiili+puskuri) tuo onkin todennäköisesti paras vaihtoehto.

Mulla  vanhempi patterilämmitys talo (vaihdan patterit kaksilehtiseksi ja lisään yhden patterin ja ehkä toisenkin) sitten joku tulistuspumppu tai vaihtovena koneista Nibe vaikuttaa selkeästi suositummalta, paljon käyttäjä kokemuksia. Pitääkä paikkansa että tulistuspumpun edut pienenee sen suuremman energiantarpeen takia?

[tomppeli]

Pitääkö paikkansa että tulistuspumpun edut pienenee sen suuremman energiantarpeen takia?

Ei pidä paikkaansa.
Tulistuspumpun energian tarve ei ole suurempi, kuin vaihtoventtiilikoneen.
Kyseessä väärää tietoa taikka mainospuhetta!

Se mikä pitää paikkaansa, on tosiasia, että patterilämmitteisessä talossa tarvitaan kuumempaa kiertovettä (kovilla pakkasilla maximi on noin +50 C.. +55C), kuin lattialämmityksessä.
Tämä korkeampi lämpötila aiheuttaa puolestaan hyötysuhteen, COP :n laskua, oli sitten kyseessä tulistuspumppu taikka vaihtoventtiilikone.

Ehkäpä tämä seikka on aiheuttanut väärin ymmärrystä tuon vaitteen esittäjälle.
Ja, se kuumempi kiertovesi tuotetaan aina vähän huonommalla hyötysuhteella, kuin lattialämmityksen tarvitsema, korkeintaan +35C lämpöinen kiertovesi.

Tulistuspumppu tuottaa kuumempaa lämmintä käyttövettä ja paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone. Näin varsinkin lämmityskaudella, siis talvella.
Mutta, tulistuspumppu on rakenteensa takia kalliimpi, kuin vaihtoventtiilikone.

Edit..:Korjailin typoja..

[justus01]

Pitääkö paikkansa että tulistuspumpun edut pienenee sen suuremman energiantarpeen takia?

Ei pidä paikkaansa.
Tulistuspumpun energian tarve ei ole suurempi, kuin vaihtoventtiilikoneen.
Kyseessä väärää tietoa taikka mainospuhetta!

Montako kiertovesipumppua? Onko a-energia luokkaa? Entä kompressorin lämmitysvastus? Sellaisiakin kuulemma on joissakin. Noilla on oma merkityksensä kokonaiskulutuksessa, jos lämmitysenergian tarve ei ole kovin suuri ja pumpun käyttöaste on kovin matala. Entä varaajahäviöt kesäaikaan? Integroidun MLP:n noin 200 L kv-varaaja (+puskurivaraaja) versus tulistuspumpun xxx L energiavaraaja?

Esimerkiksi meillä on lämmönjakopuolella vain yksi (vanhanaikainen) kiertovesipumppu. Sen vuosikulutus on luokkaa 15-20% maalämpöpumpun kaikesta sähkönkulutuksesta. Osakulutuksesta menee toki lämmitykseen COP1:llä, mutta lähes puolet menee täysin hukkaan. Jos ei halua lämmittää laattalattioita keväästä syksyyn, niin siinä tapauksessa tuon voi tietenkin sammuttaa pois...

Pieniä asioita euroissa ja absoluuttisina kWh-lukuina, mutta prosenttuaalisesti ja vuosi-COP tasolla ihan huomattavia.

[Maalampo]

Raksaaja, minun edellisen kohteen maapiiri oli mitoitettu IVT:n edustajan toimesta vain 320m mutta laitoin koko 400 m kiepin maahan kun sellaisen toimittivat ja se taisi olla fiksu teko silloin koska maapiirin lämpötilat pysyivät koko talvet + puolella (oli kostea savimaa) vaikka joskus pumppu kävi vikkoja yhtä soittoa. Kyllä lattialämmityksen saa nykyään reakoimaan kohtuu nopeasti kun ei tee liian paksua laattaa ja käyttä uusimpia säätösysteemiä kuten Uponorin uusin järjestelmä mikä on meillä käytössä.

[justus01]

Raksaaja, minun edellisen kohteen maapiiri oli mitoitettu IVT:n edustajan toimesta vain 320m mutta laitoin koko 400 m kiepin maahan kun sellaisen toimittivat ja se taisi olla fiksu teko silloin koska maapiirin lämpötilat pysyivät koko talvet + puolella (oli kostea savimaa) vaikka joskus pumppu kävi vikkoja yhtä soittoa. Kyllä lattialämmityksen saa nykyään reakoimaan kohtuu nopeasti kun ei tee liian paksua laattaa ja käyttä uusimpia säätösysteemiä kuten Uponorin uusin järjestelmä mikä on meillä käytössä.

Normaali 80mm on ihan liian paksu reagoidakseen nopeasti äkilliseen lämmitystarpeen vähenemiseen. Lisää lämpöhän siitä laatasta on toki mahdollista saada aika nopeastikin ohjauksesta lämmitysjärjestelmän tehosta riippuen. Meillä pysyy hyvin pumppu ja ohjauksen mukana kasvavan lämmitystarpeen kanssa, mutta kevätauringon, varaavan takan, leivonta päivän kanssa tulee "ongelmia".  

Kun olen joskus aikonut takkaa lämmittää illasta, niin olen vääntänyt aamulla/päivällä kierrot kiinni.... Tuota ei taida mikään automaatio osata hoitaa itsenäisesti

[Maalampo]

Me ollaan niin laiskoja uunin lämmitäjiä ettei tule ongelmaa uunien liiasta lämmöstä. Edellinen talo valmistui 2003 ja siinä oli vuolukivinen 3000 kg painava leivinuuni takka yhdistelmä mutta sitä ei lämmitetty kertaakaan sen jälkeen kun muutimme taloon asumaan. Nykyisessä on vain takka mutta eipä sitäkään ole lämmitetty kun sen verran sttä saatiin se kuivaksi jotta voitiin laatoittaa se. Näissä uunien käyttötottumuksissa lienee se suurin ero kun vertaillaan noita energiankulutuksia, joka käyttää uunia ahkeraan lämmityksessä säästää tietenkin pumpun käyttötunneissa ja sitä kautta sähkössä. Meillä ainakin menee sähköä paljon enemmän kun monella muilla tällä foorumilla mutta silti minusta kohtuullisesti talon kokoon nähden, kokonaisvuosikulutus tulee olemaan nyt ensimmäisenä vuonna 16 000 Kwh mutta onhan meillä lämmintä alaakin 330 m2.

[justus01]

Me ollaan niin laiskoja uunin lämmitäjiä ettei tule ongelmaa uunien liiasta lämmöstä.

Meillä on lämmitetty 3 vuoden aikana noin 10 kertaa.
Meidän pienessä "mökissä" ylilämmitystä aiheuttaa pari kertaa viikossa saunan lämmitys. Jos tuosta noin 1c lämpötilan noususta olisi merkittävää haittaa voisi jättää kiukaan peltin auki yöksi...

[saimaanranta]

Normaali 80mm on ihan liian paksu reagoidakseen nopeasti äkilliseen lämmitystarpeen vähenemiseen. Lisää lämpöhän siitä laatasta on toki mahdollista saada aika nopeastikin ohjauksesta lämmitysjärjestelmän tehosta riippuen. Meillä pysyy hyvin pumppu ja ohjauksen mukana kasvavan lämmitystarpeen kanssa, mutta kevätauringon, varaavan takan, leivonta päivän kanssa tulee "ongelmia".  

Meillä on tuo laatta +80mm. Juuri samat "haitat" oli jo öljy aikana. Nyt mlp systeemiin laitoin huoneanturin. Saa ennakolta lämpöjä alas, kun alkaa uunin/ takan lämmitys. Eikä tarvii mennä koneen luo. Meillä leivinuuni puhisee lähes viikottain, joten on lisälämpöä tarjolla. Eipähän ole kylmää. Paistuu pullat ja omat pal__it  
Pumppu vei ensimmäisenä vuotenaan vajaa 3300 kwh. Vähällä mentiin.

[justus01]

Meillä on tuo laatta +80mm. Juuri samat "haitat" oli jo öljy aikana. Nyt mlp systeemiin laitoin huoneanturin. Saa ennakolta lämpöjä alas, kun alkaa uunin/ takan lämmitys. Eikä tarvii mennä koneen luo. Meillä leivinuuni puhisee lähes viikottain, joten on lisälämpöä tarjolla. Eipähän ole kylmää. Paistuu pullat ja omat pal__it  
Pumppu vei ensimmäisenä vuotenaan vajaa 3300 kwh. Vähällä mentiin.

Meillä on takan läheisyydessa olevan termostaatin takana noin 50m2. Riittä kun tuon vääntää +5c asteeseen. Ei tarvitse teknisessä tilassa asioida. Vähän ollut ajatuksissa, että jos ensi talvena kokeilisi lämmittää takalla. Saa nähdä viitsiikö. Arvioisin, että sillä voisi säästää sähköä noin 1000 kWh vuodessa, jos kovimpien pakkasten aikaan aktiivisesti lämmittelisi.

[tomppeli]

[size=18]Re: Pumppujen tekniset erot [/size]

[258m2]

Pitääkö paikkansa että tulistuspumpun edut pienenee sen suuremman energiantarpeen takia?

Ei pidä paikkaansa.
Tulistuspumpun energian tarve ei ole suurempi, kuin vaihtoventtiilikoneen.
Kyseessä väärää tietoa taikka mainospuhetta!

Se mikä pitää paikkaansa, on tosiasia, että patterilämmitteisessä talossa tarvitaan kuumempaa kiertovettä (kovilla pakkasilla maximi on noin +50 C.. +55C), kuin lattialämmityksessä.
Tämä korkeampi lämpötila aiheuttaa puolestaan hyötysuhteen, COP :n laskua, oli sitten kyseessä tulistuspumppu taikka vaihtoventtiilikone.

Ehkäpä tämä seikka on aiheuttanut väärin ymmärrystä tuon vaitteen esittäjälle.
Ja, se kuumempi kiertovesi tuotetaan aina vähän huonommalla hyötysuhteella, kuin lattialämmityksen tarvitsema, korkeintaan +35C lämpöinen kiertovesi.

Tulistuspumppu tuottaa kuumempaa lämmintä käyttövettä ja paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone. Näin varsinkin lämmityskaudella, siis talvella.
Mutta, tulistuspumppu on rakenteensa takia kalliimpi, kuin vaihtoventtiilikone.

Edit..:Korjailin typoja..

Saattaa tuossa jonkinlaista perääkin olla (Suomi)tulistuspumpussa käytetään lämmitysveden lämmitykseen vesisäiliötä, josta tasalämpöinen vesi sitten shuntataan lämmitysverkkoon. Kompressori toimii (Suomi)tulistuspumpussa samalla periaatteella kuin maalämpöpumpuissa yleensä, eli on-off. Vesisäiliön vesi siis lämmitetään on -vaiheessa, ja sitten odotellaan sen jäähtymistä off -vaiheessa, ja sitten veden kylmettyä tarpeeksi pumppu taas käynnistyy. Jos shunttauksessa halutaan, että vesi on tasalämpöistä, vesisäiliön vesi "ylikuumennetaan" siten, että off-vaiheen lämpötilan lasku ei vaikuta shuntattuun  veteen. Jos on-off vaiheiden lämpötilaero säädetään liian pieneksi, aiheutuu siitä pätkäkäyntiä. Ilmiö on tuttu (suomi)tulistuspumppujen(kin) käyttäjille keväällä ja syksyllä. Ylikuumennus vaikuttaa pumpun hyötysuhteeseen huonontavasti. Kuumempaa vettä tehdään aina huonommalla hyötysuhteella. Toinen tekijä liittyy siihen, että (suomi)tulistuspumpussa käyttövesi esilämmitetään patteriverkon vedellä alasäiliössä. Tästä aiheutuu se ilmiö, että alasäiliön ts. lämmönjakoverkon säiliön vettä täytyy pitää tarpeeksi kuumana, jottei lämmin käyttövesi lopu. Ilmiö on sitä selvempi, mitä pienempi varaaja on kysymyksessä. Jos varaaja lämmitetään 50 -asteeseen ympäri vuoden, voi ajatella, että hyötysuhdekaan ei ole kovin hyvä. Teknologiastaan johtuen (Suomi)tulistuspumppu hyötyy isosta "erillisestä" tulistusvaraajasta, jos ei halua hankkia ns. rantasaunaa. Edellä kuvatuilla ilmiöillä ei ole vielä mitään tekemistä varsinaisen tulistuksen ja sen hyödyntämisen kanssa. Tulistus on fiksu tapa tuottaa lämmitysvettä hyvällä hyötysuhteella Tulistuspumpuille tästä pisteet.  

[tomppeli]

Pitääkö paikkansa että tulistuspumpun edut pienenee sen suuremman energiantarpeen takia?

Ei pidä paikkaansa.
Tulistuspumpun energian tarve ei ole suurempi, kuin vaihtoventtiilikoneen.
Kyseessä väärää tietoa taikka mainospuhetta!

Se mikä pitää paikkaansa, on tosiasia, että patterilämmitteisessä talossa tarvitaan kuumempaa kiertovettä (kovilla pakkasilla maximi on noin +50 C.. +55C), kuin lattialämmityksessä.
Tämä korkeampi lämpötila aiheuttaa puolestaan hyötysuhteen, COP :n laskua, oli sitten kyseessä tulistuspumppu taikka vaihtoventtiilikone.

Ehkäpä tämä seikka on aiheuttanut väärin ymmärrystä tuon vaitteen esittäjälle.
Ja, se kuumempi kiertovesi tuotetaan aina vähän huonommalla hyötysuhteella, kuin lattialämmityksen tarvitsema, korkeintaan +35C lämpöinen kiertovesi.

Tulistuspumppu tuottaa kuumempaa lämmintä käyttövettä ja paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone. Näin varsinkin lämmityskaudella, siis talvella.
Mutta, tulistuspumppu on rakenteensa takia kalliimpi, kuin vaihtoventtiilikone.

Edit..:Korjailin typoja..

Saattaa tuossa jonkinlaista perääkin olla (Suomi)tulistuspumpussa käytetään lämmitysveden lämmitykseen vesisäiliötä, josta tasalämpöinen vesi sitten shuntataan lämmitysverkkoon. Kompressori toimii (Suomi)tulistuspumpussa samalla periaatteella kuin maalämpöpumpuissa yleensä, eli on-off. Vesisäiliön vesi siis lämmitetään on -vaiheessa, ja sitten odotellaan sen jäähtymistä off -vaiheessa, ja sitten veden kylmettyä tarpeeksi pumppu taas käynnistyy. Jos shunttauksessa halutaan, että vesi on tasalämpöistä, vesisäiliön vesi "ylikuumennetaan" siten, että off-vaiheen lämpötilan lasku ei vaikuta shuntattuun  veteen. Jos on-off vaiheiden lämpötilaero säädetään liian pieneksi, aiheutuu siitä pätkäkäyntiä. Ilmiö on tuttu (suomi)tulistuspumppujen(kin) käyttäjille keväällä ja syksyllä. Ylikuumennus vaikuttaa pumpun hyötysuhteeseen huonontavasti. Kuumempaa vettä tehdään aina huonommalla hyötysuhteella. Toinen tekijä liittyy siihen, että (suomi)tulistuspumpussa käyttövesi esilämmitetään patteriverkon vedellä alasäiliössä. Tästä aiheutuu se ilmiö, että alasäiliön ts. lämmönjakoverkon säiliön vettä täytyy pitää tarpeeksi kuumana, jottei lämmin käyttövesi lopu. Ilmiö on sitä selvempi, mitä pienempi varaaja on kysymyksessä. Jos varaaja lämmitetään 50 -asteeseen ympäri vuoden, voi ajatella, että hyötysuhdekaan ei ole kovin hyvä. Teknologiastaan johtuen (Suomi)tulistuspumppu hyötyy isosta "erillisestä" tulistusvaraajasta, jos ei halua hankkia ns. rantasaunaa. Edellä kuvatuilla ilmiöillä ei ole vielä mitään tekemistä varsinaisen tulistuksen ja sen hyödyntämisen kanssa. Tulistus on fiksu tapa tuottaa lämmitysvettä hyvällä hyötysuhteella Tulistuspumpuille tästä pisteet.  

Tästä aiheutuu se ilmiö, että alasäiliön ts. lämmönjakoverkon säiliön vettä täytyy pitää tarpeeksi kuumana, jottei lämmin käyttövesi lopu.

Se alasäiliön lämpötila on lämmityskaudella patteriverkon menoveden lämpötila +/- noin 2C ja riippuen asetusarvoista.
Jos varaaja on iso, saa tuo toleranssi olla varsin pieni, jopa +/- 1C. Sitä lämpötilaa ei nosteta käyttöveden takia.

Lämmin käyttävesi menee ensin alasäiliössä olevan kierukan läpi ja loppukuumennetaan (priimataan) yläsäliössä olevassa kierukassa.
Se toimintaperiaate tässä alla olevassa kuvassa:

Kesällä meillä alasäiliön lämpötila on siinä 35-40 C.
Nuo lämpötilat voivat toki olla joillakin erilaisa asetuksista, varaajan koosta ja pumppumerkistäkin riippuen.

[258m2]

Katselin tuossa käyttäjä Sepaantin LÄ pumpun asetusarvoja, ja näytti olevan alasäiliössä käynnistyksen ja pysäytyksen aste-ero 7 -astetta. 45 asteen menoveden pyynnillä lämmitys katkeaa 50 astessa ja uudelleenkäynnistys 43 asteessa. Säiliön lämpötila ajetaan lämmityskaudella siis jonkin verran menoveden yli. Eihän tuo ylilämmitys ole mikään vika, vaan ominaisuus, jolla menoveden lämpötilan tasaisuus taataan  

[Peca]

Niin, tuo ylilämmitys on se mitä tarvitaan, että suomalaisen tulistinlämpöpumpun shuntti pysyy sen hetkisen ulkolämpötilan vaatimassa menoveden lämpötilassa.
Tosin lämpöpumpun hyötysuhde hieman putoaa optimista. Ruotsalaistyyppinen vaihtoventtiili lämpöpumppu sen sijaan tuottaa aina sopivan lämpöistä vettä sekä talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Erillisinä prosesseina, helposti säädettävänä...

[seppaant]

Ruotsalaistyyppinen vaihtoventtiili lämpöpumppu sen sijaan tuottaa aina sopivan lämpöistä vettä sekä talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Erillisinä prosesseina, helposti säädettävänä...

Ei pidä paikkaansa
ATS

[tomppeli]

Kun on kyseessä patteritalo, vaihtoventtiilikone katkoo lämmitystä.

Esimerkki:
Ulkona on -7C pakkanen.
Tuvassa on sopivan lämmintä kun pattereissa on +40C pintalämpötila.
Silloin tulistuspumppu syöttää pattereille kiertovettä, jonka lämpötilan rajat ovat +39 - +41C. Pattereiden lämpötila vaihtelee siis pari astetta. Keskimääräinen lämpötila on kuitenkin se +40C.

Sama tilanne. Nyt lämmittää vaihtoventtiilikone.
Pumppu käy noin 25 minuuttia ja nostaa pattereiden lämpötilan +47C.
Pumppu pysähtyy 20 minuutiksi, jolloin lämpötila laskee arvoon noin +27C.
Jotta saadaan patterin keskilämpötilaksi se tarvittava, noin +40C, on patterin kylmempi jakso korvattava vastaavasti jonkin verran kuumemmalla pintalämpötilalla.
Siis esimerkiksi +47C.
COP onkin yllättäen vähän huonompi nyt!

Asiaa voidaan parantaa jonkin verran laittamalla kiertovedelle tarpeeksi iso lisävaraaja ja mahdollisesti hullunkierto pumppuineen.
Nekin maksavat. Hintahyöty hupenee.

Jos on vasta suunnittelemassa maalämmitystä, miksi ei voisi laittaa patterilämmitystaloon saman tien tulistuspumpun?

Lämmintä käyttövettäkin tulistuspumppu tuottaa paremmalla hyötysuhteella, varsinkin lämmityskaudella.
Se on lisäksi kuumempaakin, kuin vaihtoventtiilikoneen tuottama käyttövesi.

[Roori]

Ruotsalaistyyppinen vaihtoventtiili lämpöpumppu sen sijaan tuottaa aina sopivan lämpöistä vettä sekä talon lämmitykseen ja käyttöveteen. Erillisinä prosesseina, helposti säädettävänä...

Ei pidä paikkaansa
ATS

Ihan samaa mieltä ei pidä paikkaansa, tuo on lähinnä markkinamiesten keksimää "lentävää lausetta", vaihtovenakone tuottaa aina liian kuumaa vettä lämmitysverkostoon kun semmonen sykli on menossa...tuossa on se syy miksi mielellään vaihtovenalaiset tyrkyttää osatehoisia vermeitä.

[sam68]

Taas ollaan väännössä Itse olen sitä mieltä että jos shuntilla varustettu mlp toisi jotain merkittävää etua lämmitykseen edes joku isoista valmistajista käyttäisi sitä tekniikka. Suomalainen maalämpövalmistus on kuitenkin kooltaan se linnun shit tuulilasissa ja tuotekehitys eurot on samaa tasoa.
Molemmat tekniikat tuo kuitenkin tyytyväisiä asiakkaita ja se on tärkeintä.

[Maalampo]

Kuten sam68 kirjoitti molemmilla pumpputyypeillä saadaa aikaan hyvä ja edullinen lämmitys sekä tyytyväinen asiakas kunhan mitoitus hoidetaan oikein. Mutta uskon että syy miksi nuo ulkomaalaiset "isot" yhtiöt suosivat enemmän vaihtoventtiilikoneita löytyvän yksinomaan kustannustehokkuudesta eli isot yhtiöt haluavat (tarvitsevat) isommat voitot itselleen ja vaihtoventtiilikoneen hieman yksinkertaisempi rakenne takaa heille paremmat katteet. Tämä sama kustannustehokkuus ohjaa nykyään niin montaa pörssiyhtiötä, itsekkin työskentelen yhdessä tälläisessä ja koko ajan etsitään mahdollisuukia poistaa jotain osia laitteista jotta ne saataisiin halvemmaksi.

[Peca]

Kun on kyseessä patteritalo, vaihtoventtiilikone katkoo lämmitystä.

Esimerkki:
Ulkona on -7C pakkanen.
Tuvassa on sopivan lämmintä kun pattereissa on +40C pintalämpötila.
Silloin tulistuspumppu syöttää pattereille kiertovettä, jonka lämpötilan rajat ovat +39 - +41C. Pattereiden lämpötila vaihtelee siis pari astetta. Keskimääräinen lämpötila on kuitenkin se +40C.

Sama tilanne. Nyt lämmittää vaihtoventtiilikone.
Pumppu käy noin 25 minuuttia ja nostaa pattereiden lämpötilan +47C.
Pumppu pysähtyy 20 minuutiksi, jolloin lämpötila laskee arvoon noin +27C.
Jotta saadaan patterin keskilämpötilaksi se tarvittava, noin +40C, on patterin kylmempi jakso korvattava vastaavasti jonkin verran kuumemmalla pintalämpötilalla.
Siis esimerkiksi +47C.
COP onkin yllättäen vähän huonompi nyt!

Asiaa voidaan parantaa jonkin verran laittamalla kiertovedelle tarpeeksi iso lisävaraaja ja mahdollisesti hullunkierto pumppuineen.
Nekin maksavat. Hintahyöty hupenee.

Jos on vasta suunnittelemassa maalämmitystä, miksi ei voisi laittaa patterilämmitystaloon saman tien tulistuspumpun?

Lämmintä käyttövettäkin tulistuspumppu tuottaa paremmalla hyötysuhteella, varsinkin lämmityskaudella.
Se on lisäksi kuumempaakin, kuin vaihtoventtiilikoneen tuottama käyttövesi.

http://joulex.fi/logtemp/D120213.png

Yllä olevasta linkistä näkee minun vaihtoventtiilikoneen menoveden (cyaani käyrä)vaihtelun vuorokauden ajalta 13.2.2012 ulkokeskilämpö -7 asteen hujakoilla.
Patteriverkkoon menevän veden vaihtelu on 5 asteen luokkaa, EI 20 ASTETTA KUTEN JOKU ASIAAN TUNTEMATON HENKILÖ TÄÄLLÄ VÄITTÄÄ !!!

KEHU KUULEE OMAA GEOPROTASI VAIKKA JOKA PÄIVÄ KYMMENELLÄ VIESTILLÄ, MUTTA ÄLÄ HAUKU MUITA, KUN  ET ASIOITA TUNNE.

Suomalainen tulistinkone on ideana mainio, mutta suurimman osan vuotta se idea ei toimi, VAAN VARAAJAN ALAOSA ON AJETTAVA HUOMATTAVASTI KUUMEMMAKSI KUIN TALON LÄMMITYSVERKKOON TARVITAAN. KUINKA SEN HYÖTYSUHTEEN SILLOIN KÄY .

 Ainoa toimiva tulistinkone löytyy yllättäen ruotsista, ja sekin on vaihtoventtiilikone...

-Peca-

[keisari kyy]

Kun on kyseessä patteritalo, vaihtoventtiilikone katkoo lämmitystä.

Esimerkki:
Ulkona on -7C pakkanen.
Tuvassa on sopivan lämmintä kun pattereissa on +40C pintalämpötila.
Silloin tulistuspumppu syöttää pattereille kiertovettä, jonka lämpötilan rajat ovat +39 - +41C. Pattereiden lämpötila vaihtelee siis pari astetta. Keskimääräinen lämpötila on kuitenkin se +40C.

Sama tilanne. Nyt lämmittää vaihtoventtiilikone.
Pumppu käy noin 25 minuuttia ja nostaa pattereiden lämpötilan +47C.
Pumppu pysähtyy 20 minuutiksi, jolloin lämpötila laskee arvoon noin +27C.
Jotta saadaan patterin keskilämpötilaksi se tarvittava, noin +40C, on patterin kylmempi jakso korvattava vastaavasti jonkin verran kuumemmalla pintalämpötilalla.
Siis esimerkiksi +47C.
COP onkin yllättäen vähän huonompi nyt!

Asiaa voidaan parantaa jonkin verran laittamalla kiertovedelle tarpeeksi iso lisävaraaja ja mahdollisesti hullunkierto pumppuineen.
Nekin maksavat. Hintahyöty hupenee.

Juu ei kyllä pidä paikkaansa mitkään 20 asteen erot kiertovedessä jollei ehdointahdoin asetuksia sellaiseksi laita.

Muuten aika paksua tarinaa. Edelleen ulkoinen kiertovesipumppu ei ole välttämätön. kv-jakso kestää 20-30min ja tässä ajassa ei sisälämpötilassa tapahdu minkäänlaista muutosta. Puskurivaraaja toki kannattaa hankkia. Silti hinta jää huomattavasti alle tulistuspumpun.

Varmasti tulistinpumppu on hyvä peli mutta tämä yksisilmäinen propaganda kyllä ihmetyttää. Monia patteritaloja on toteutettu vv-tekniikalla hyvin tuloksin...

[Raid]

Todellakin surkuhupaisaa seurata miten vaihtoventiilikoneita täällä mollataan eräiden kirjoittajien toimesta vuodesta toiseen. Jos ne kerran olisi ihan paskoja maalämmitykseen sovelltumattomia laitteita  niin ei kait niitä olis koskaan edes tuotantoon otettu ei edes sen suuremman voiton tavoittelussa.  Kyllä siinä olisi jo aikaa sitten tullut pää vetävän käteen.

Joillekin osateho on todella punainen vaate , en tiedä onko niillä omalehmä ojassa(Myyjä?) vai mistä johtuu?. Sen voisi joku kertoa.

 Olen jo pitkän aikaa kertonut niille ketkä ovat kysyneet neuvoja pumpuvalintaa että täältä ei tule saamaa puoleetonta tukea päätöksille.  

Itse olen, kuten ennenkin ollut, helevetin tyytyväinen osatehoiseen alimitoitettuun ruottalaiseen osatehoshitan. Kylmä ei ole talossa tullut ei edes -32 asteen pakkasessa vaikka se onki silloin käyttänyt
sen muutaman 10€ edestä suoraa sähkö vuodessa.  

Mutta eipähän ole pätkäkäyntiä, keskimäärin 8 käynnistystä vuorokaudessa vuodessa.
Vuosikulutus 7000-9000kWh/vuosi  n500m3 lämmittettävää.

Mutta, minun ei tarvitse haukkua yhtäkään tulistinpumppua pönkitääkseni oma valintaani.

ps. Tälläkin viikolla IVT myyjät ovat tarjonneet näköjäs yhtä alimitoitettuja kaivoja kuin muutkin..kun sekin oli joillakin syömähampaana laitteiden vertailussa. En voi kyllä käsittää miten se huonontaa laitetta jos myyjä on huono , ei laite.

Onhan niitä huonoja mersunkauppiaikin mutta ei se tee mersusta huonoa eihän?  

[Roori]

Tuosta käppyrästä näkee että kun pumppu tekee verkostoon vettä niin se on keskimäärin 6-7 astetta korkeampi kuin tarve olisi. Tarveviiva kulkee 31C kohdalla (=taso joka shuntilla tehtäis) ja pumpulta lähtevä on jotain 35-39C...eli tarkoittaa sitä että väittämä:

Ruotsalaistyyppinen vaihtoventtiili lämpöpumppu sen sijaan tuottaa aina sopivan lämpöistä vettä sekä talon lämmitykseen ja käyttöveteen

on tuubaa.
Heti aloituksessa tehdään +4C korkeampaa kuin tarvitaan ja lopussa ollaan sitten jo jossain +8C. Mutta toisaalta se markkinakikkaväittämä pitää paikkansa, sehän tosiaan tekee juuri niin lämmintä kun sen pitää tehdä että kämppä pysyy lämpösenä  ...aikasen harhaajohtavaa.

[Peca]

Ihanko tosissasi Roori väität, että tulistinkoneella voidaan tuottaa juuri sen lämpöistä vettä kuin lämmitysverkkoon tarvitaan
ETTÄ SUOMALAINEN TULISTINKONE ON INVERTTERIKONE, JOKA TUOTTAA JUURI SOPIVALLA TEHOLLA ENEGIAA...
Ihan samalla lailla suomi tulistinkone ajaa varaajassa veden lämpötilan yli tarvittavan ja suurimman osan vuotta varaajan alaosa joudutaan ajamaan liian kuumaksi suhteessa talon menoveden tarpeen, jotta käyttövettä riittää.

Minunkin talossa käyttöveden tarve on 10% käyntitunneista, sen 10% energian tarpeen vuoksi lauhtumislämpö olisi minulla noin70% vuoden tunneista liian korkea, JOS MINULLA OLISI TALOSSANI SUOMI TULISTUSPUMPPU. TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ.

""Heti aloituksessa tehdään +4C korkeampaa kuin tarvitaan ja lopussa ollaan sitten jo jossain +8C. Mutta toisaalta se markkinakikkaväittämä pitää paikkansa, sehän tosiaan tekee juuri niin lämmintä kun sen pitää tehdä että kämppä pysyy lämpösenä  ...aikasen harhaajohtavaa.""


TUTKI VÄHÄN  KÄYRIÄ JA ASIOITA ENNEN KUIN VÄITÄT MOISTA.

Eiköhän lämpöpumpulla lauhtumislämpö ole SE joka vaikuttaa hyötysuhteeseen...

Minulla 90% koneen käyntiajasta on talon lämmitystä AINA HYVÄLLÄ HYÖTYSUHTEELLA. RIIPPUMATTA ULKOLÄMPÖTILASTA,
 EDES KÄYTTÖVETTÄ TEHDESSÄ LAUHTUMISLÄMPÖ EI NOUSE YLI 45 ASTEEN.

-Peca-