Pumppujen tekniset erot

[Juicce]

Arvon palstan määlämpöasiantuntijat. Omakotitalohanke on alkamassa ja määlämpöä lämmitykseksi. Merkkejä on paljon ja nyt kaipaisin vähän apuja, mistä merkeistä kannattaa lähteä liikkeelle.

Eli esimerkiksi stiebelin myyjä kehui käyttöveden lämmitystä kierukalla ja sen olevan huomattavasti nopeampi kuin monen muun kaksoisvaippa. Tai eri merkeillä erilaisesta materiaalista vesisäiliö, joista rosteriset ei kestä kovaa vettä tms (rakennuskunnassa ilmeisesti varsin kalkkinen vesi).

Danfossia ja stiebeliä sanotaan lämpöpumppujen mersuiksi, nibeä suosituksi ja varmaksi valinnaksi. Ja onhan siinä hieno värinäyttö ja etäohjaus. ja näiden lisäksi ne kymmenen muuta merkkiä.

Mutta näiltä tietopohjilta kaipaisin neuvoja ja apuja, jos saisi jotain +- listaa tai muuten neuvoja, mitkä on niitä asioita, mihin kannattaa kiinnittää huomiota kun haluaa löytää sen hyvän laitteen itselle. Ei sitä halvinta peruspumppua eikä sitä monta kertaa kalliimpaa hifivehjettä mutta se järkevä insinöörilelu sopivaan hintaan.

Kiitoksia avustanne.

[hoohöö]

olen hieman jäävi kommentoimaan itsellä kun on nibe mutta alla listattuna joitakin teknisiä eroja joita laitteissa ja jopa saman merkin eri mallejen väleillä löytyy (nibe)
- mäntä/scroll kompressori (taitaa olla miltei kaikki muut scrollilla paitsi niben alle 12kw mallit), kompressorin tyypillä tosin ei käytännössä ole merkitystä, mäntäkompurat tiedetään kestävän kymmeniä vuosia jos vain säädöt ym. kohdallaan ja jos säädöt pielessä eli pätkäkäyntiä niin ei sitä kestä scrollikaan
- kiertovesipumput taajuusmuuttajalla ja teho laitteen valikon kautta säädettäviä (ja vähäenergisiä) tai sitten perinteisiä joiden teho säädetään mekaanisella kytkimellä joka sijaitsee kv-pumpussa, mikäli kiertovesipumppu jatkuvalla käytöllä erot energiankulutuksessa vaikuttavat himpun verran laitoksen kokonaishyötysuhteeseen, valikon kautta tapahtuva säätäminen on taas sitä insinöörin mielipuuhaa
-logitus; USB portti ja login tallennus muistitikulle helpottaa kummasti säätämistä, logista helppo katsoa miten säädöt vaikuttivat
- KV- varaajia on useampaa sorttia, kaksoisvaippa, kierukka KV- säiliössä kierukassa siis kiertää se MLP:n kuumentama vesi joka lämmittää säiliössä olevan käyttöveden tai sitten säiliö jossa MLP:n kuumentamaa vettä ja kierukka säiliön sisällä jossa käyttövesi kuumenee (virratessaan kierukan läpi)

Nyt kun MLP ollut käytössä vajaa kaksi vuotta ei enää juuri tule kiinnitettyä huomiota koko laitteeseen mitä nyt kerran kuussa otan käyntiajat ja käynnistysmäärät ylös ja katson onko isoja poikkeamia aiempiin lukemiin, etäkäyttöä en siis ole kaivannut ja startin jälkeen ei ole yhtään ainoaa hälytystä tai ongelmaa (korjaus; keruupumpun liitos tihkutti viinaliuosta huomaisin parin kuukauden käytön jälkeen takuuseen korjasivat) laitteen kanssa ollut joten luottamus laitteen vakaaseen toimintaan on kova

[JPN]

Paras olisi yrittää jaksaa kahlata näitä eri ketjuja läpi ja tehdä päätös omien painotuksien mukaan. Harvalla kun on samassa kohteessa montaa erilaista pumppua vertailtavana eikä omaan valintaan kovin herkästi moiti, kun ei tiedä paremmastakaan :-)

Itsellä lopulta oli Nibe vs LÄ, kun noista tuntui olevan eniten pöhinää. LÄ:n V-mallin kaikki yhdessä kaapissa ratkausu oli tilan käytöllisesti sopiva, ja sain sen vielä kohtuu hintaan.

[Maalampo]

Minulla kokemusta edellisen talon osalta vaihtoventtiilikoneista ja nyt tulistinpumpusta, itse ainakin olen sitä mieltä että tulistinpumppuun kannataa panostaa. Vaihtoventtiilikoneet säästävät ja toimivat varmaan joten en halua niitäkään mollata mutta tulistinpumpussa on ainakin meille joitain parempia piirteitä yhtenä voisi mainita että lämmintä vettä tehdään kierukassa ja näinollen lämmityspiiri ei ole poissa pelistä kun lämmintä käyttövettä tehdään (meillä poreamme joten tuota vettä tuntuu kuluvan). Ota se kone mikä itsestä parhaalta tuntuu mutta kun pyydät tarjouksia eri toimittajilta niin pienintehoisin pumppu jätä suosiolla pois koska mitä todennäköisesti joku yrittäjä koittaa tarjota liian alitehoista pumppua jotta saisi kaupan.

[hannup]

Oikeastaan ihan hyvä sellainen keskustelu jossa pientä vääntöä ilmassa pumppujen tekniikkojen osalta. Maalämpöpumppu on melko kallis investointi kelle tahansa, joten antakaa vaan asiantuntemusta eri pumppujen eroista (asiapohjalta tietysti), niin voidaan näistä sitten poimia oman pumpputyyppimme. Ei suoralta kädeltä voi pumpunmyyjäänkään luottaa(heidän mielestä ne muut huonompia).

Itsellänikin on aikaa nyt porauksen jälkeen syksyyn asti vielä päättää. Tällä hetkellä menee enemmän tulistuspumpun suuntaan. Mutta Nibe hengittää edelleen kovasti niskaan.

[juippi]

Tosiaan tätä foorumia lukemalla pystyy jotakin eri merkkien eroista ja vikaherkkyyksistäkin päättelemään (yksinkertaiset ratkaisut usein varmatoimisimpia).
Mitoitus on tärkeä, ettei mene alitehoiseen järjestelmään keruupuolen ja pumpun osalta. Tällöin tulee yleensä vaikeuksia kun vastukset vievät turhaan sähköä tai kaivo jäätyy.
Tarjouksia kannattaa ottaa riittävän monelta että saa vertailupohjaa (hinnoissa on oikeasti eroja). Ja myös samasta merkistä eri toimittajilta.
Itse pitää vaatia järjestelmään tarvittavat lisälaitteet esim. puskurivaraaja tai lisäshunttipiiri. Näitä eivät tahdo yleensä tarjota, koska hinta nousee.

[Juicce]

Kiitoksia vastauksesta.

Tarkoitus ei ole ollut lähteä kysymään, mikä pumppu minulle vaan faq tyylisesti asioita, joihin kiinnittää huomiota. Tai taisin kysyä mitä hyviä ja huonoja puolia on missäkin, mutta tärkeintä tosiaan tietää vain mihin kiinnittää huomiota.

Olen jonkun verran foorumia lukenutkin sekä valmistajien sivuja selaillut, mutta en kovasti ole löytänyt noita eroja ratkaisuissa, joihin kiinnittää huomiota tai mitä voisi valmistajilta kysyä.

Esim tuo tulostus ei kai kovin markkinointihenkinen detalji ole. Tai shuntit. Mutta nyt osaan näistä kysyä.

[tomppeli]

Minulla kokemusta edellisen talon osalta vaihtoventtiilikoneista ja nyt tulistinpumpusta, itse ainakin olen sitä mieltä että tulistinpumppuun kannataa panostaa. Vaihtoventtiilikoneet säästävät ja toimivat varmaan joten en halua niitäkään mollata mutta tulistinpumpussa on ainakin meille joitain parempia piirteitä yhtenä voisi mainita että lämmintä vettä tehdään kierukassa ja näinollen lämmityspiiri ei ole poissa pelistä kun lämmintä käyttövettä tehdään (meillä poreamme joten tuota vettä tuntuu kuluvan). Ota se kone mikä itsestä parhaalta tuntuu mutta kun pyydät tarjouksia eri toimittajilta niin pienintehoisin pumppu jätä suosiolla pois koska mitä todennäköisesti joku yrittäjä koittaa tarjota liian alitehoista pumppua jotta saisi kaupan.

Nyt taidan taasen sohaista ampiaispesää, mutta koetan olla asiallinen!!
...
- Tulistuspumppu on patterilämmitteisessä talossa hyvä.
Se antaa patteriverkkoon tasalämpöistä vettä, jolloin patterit eivät napsu.

- Vaihtoventtiilikoneessa itsessään ei ole mitään varaajaa patteriverkon kiertovedelle, vain käyttövedelle.
Jos olisi kyseessä vaihtoventtiilikone ilman lisävaraa, vaihtelee patterien lämpötila voimakkaasti.

Katsotaan asiaa esimerkin avulla:
Oletetaan, että ulkona on -8 C; aika tyypillinen päivä talvella.
Talon patterien pintalämpötilan tulisi silloin olla esimerkiksi noin +42 C, jotta huoneissa olisi +21 C.

Tulistuspumppu käy silloin pätkittäin esimerkiksi 60 minuuttia ja pitää 40 minuutin tauon ja lämmittää tulistusvaraajan noin +44 C lämpötilaan.
Sekoitusventtiili säätää patteriverkkoon menevän lämmön +42 C, mutta ennen kompressorin uudelleen käynnistymistä menoveden lämpötila putoaa asetuksista riippuen esimerkiksi +40 C lukemaan ennen, kuin kompressori lähtee uudelleen käyntiin. Patterien pintalämpötila vaihtelee siis vain noin pari astetta.
Tämä siis tulistuspumpulla.

Jos kyseessä olisi sama talo, mutta vaihtoventtiilikone pumppuna.
Pumppu kävisi taasen sen 60 minuuttia ja lämmittäisi pattereita.
Pattereiden lämpötila nousee pumpun käydessä ja on aika korkea käyntijakson lopulla.
Tulee se tauko, vaikkapa se sama 40 minuuttia.
Patterien lämpötila laskee aika pian lähes huonelämpötilaan. Silloin eivät patterit lämmitä lainkaan.
Kun patterit eivät lämmitä lainkaan, on se korvattava seuraavalla lämmitysjaksolla korkeammalla, kuin +42 C lämpötilalla pattereissa.
Ehkäpä patterien pitäisi ollakin nyt noin +50 C lämpöisiä.
Tämä huonontaa pumpun hyötysuhdetta.
Asiaa voi hiukan parantaa, antamalla kompressorin käynnistyä hyvin tiheään, jolloin patterien pintalämpötila ei ehdi laskea kovin paljon. Silloin meillä on se ns. pätkäkäyntikone.!
Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Tulistuspumpussa nämä ovat valmiina jo peruskokoonpanossa.

Tässäkin syy, miksi olisi hyvä hankkia tulistusvaraajallinen pumppu patteritaloon.
Vaihtoventtiilikone edullinen ja soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.

Yksi tulistuspumpun etu on toki se kuumempi käyttövesi, jossa ei tarvita ns. legionellakuumennusta.

[sam68]

Tomppelin postiin lisäys että tuo esittämäsi talonlämmittäminen toimii noin vain kun patteritermarit on pois pelistä. Otetaanko ne pois käytöstä myös ison varaajan pumpuissa? Vaihtovenoissa tuo lukee jo asennusohjeessa.
Moniko öljylämmittäjä valittaa huonelämmön vaihtelusta jos heillä on shuntti+säädin sekä patteritermarit? En ole ammattissani ikinä kuullut moisesta enkä siitä, että vaihtoventtiilipumpun kv-lämmityskatkos huomattaisiin sisällä lämpötilan vaihteluna. Legionellanpoisto=1h katkos on huomattu pakkasella ja olen saanut siitä alle 10 puhelinsoittoa satojen pumppujen kasasta. Tuo on loppukäyttäjälle mitätön asia. Monella muulla asialla on oikeasti jotain merkitystä.

Minusta tärkein hankintakriteri ja takaisinmaksuajan kannalta paras on ettei anna kusettaa itseään rosvohinnoilla. Voin antaa tuoreen esimerkin täältä Oulun seudulta eli Tehowatin/sähkökattilan (2300€ laite asiakkalle) vaihto öljykattilan tilalle sekä keittiön+wc:n vesijohdot pintaan pannuhuoneesta. Itse tarjosin ja sain urakan 4500€:lla. Oululainen 8-tiehen nimeltään liittyvä vesi-firma tarjosi ~3h ajan samaa hommaa eläkelläismuorille 16300€:lla. Maalämpö porakaivolla olisi maksanut 14500€ sekä nuo putkitukset ~1000€. Petostako? Meillä meni 20 miestyötuntia tuon homman tekemiseen ja muutamalla satasella osia eli ~3800€ olisi maksanut laskutyönä mutta asiakas halusi urakan.

[Xargo]

Itselläni on tapana peilata hintaa siihen mitä on saamassa. Alkuperäinen kysyjä kun on uuttaa omakotitaloa rakentamassa niin voi varmaan olettaa, että lämpöhävikki on aikalailla pientä ja lattialämmitys varmaan tulossa? Sitten vaan tasauslaskelmaa tuijottamaan. Kaivo valkataan sen mukaan (+ käyttövesi). Lisäksi kaivoon varataan lisämetrejä oman luottamuksen mukaan. Jos luottaa siihen, että rakentaa/valvoo rakentamista siihen malliin, että talosta myös tulee sellainen kuin suunnitelmissa niin Sulpun mitoituksen mukaan pärjää. Lisämetreillä sitten mielenrauhaa/rakennusvirheiden kompensointia.

http://www.sulpu.fi/images/stories/pdf/LPjarjsuunnittelu.pdf

Itselläni 227brm² torppa (muutto ensi viikolla  ) ja pienen venähtämisen vuoksi on kokemusta tuon lämmittämisestä 1 talvi suoralla sähköllä ja viime talvi maalämmöllä. Nyt taas kevään mittaan on huomattu erinäisiä vuotokohtia (kuten esim. viemärit olivat suoraan auki katolle molemmat talvet kun ei ollut kalusteita kiinni) ja silti 100m kaivo riitti.

Hetkeksi vetäisi pahimmillaan kaivolta tulevan litkun Helmikuun pakkasilla -2C lukemiin, mutta sekin johtuu enemmän pumpun ohjauksesta. Mulla siis 8kW pumppu ja 100m kaivo, joka on helppokäyttöisyyden kannalta huono ajatus. 6kW pumpulla ei tarviisi olla niin tarkkana käyntiaikojen kanssa, mutta halusin nopean käyttöveden tuoton.

Njoo... tarkoitus oli vaan sanoa, että esim. parin tonnin säästö investointikustannuksissa on aika iso könttä jos se pitää kuolettaa kalliimman laitteiston mahdollisesti hitusen paremmalla hyötysuhteella pois. Tässä mielessä Nibe on vahvoilla. Sitten taas jos leluja haluaa niin Thermia G2/Danfoss Opti Pro ovat kivoja. Kattavaa diagnostiikkaa haluaville taas Vaillant. Patteritaloon "Suomipumppu". Näin karkeasti ottaen siis.

Urakoitsijatkin saisivat pikkuhiljaa herätä siihen, että uuteen taloon alle 10k€ järjestelmä ei ole mikään mahdoton juttu (kaivo + vaikka se Nibe + kytkentä). Vaatii toki matalan kaivon, mutta ei se ole uudessa talossa ongelma jos rakennetaan huolella.

[tomppeli]

Tässä SULPUn ohjeessa
http://www.sulpu.fi/images/stories/pdf/LPjarjsuunnittelu.pdf
ei kaivon mitoituksessa oteta ollenkaan huomioon sitä, missä päin Suomea kaivo on.
SULPUn ohjeessa on vain tuottoarvo 50 kWh/metri. Laskentakaavassa ei ole kaivon sijainnille mitään lämpötilakerrointa!
Kallioperän lämpötila on erilainen maamme etelä- ja pohjois osissa.
Tässä kuva GTK:n aineistosta:

...
Kuvasta ilmenee maaperän keskimääräinen lämpötila Suomen eri alueilla. Kallioperän lämpötila noudattaa tuota karttaa.
GTK:n esityksestä

Paikkakunnan vuosittainen ilman keskilämpötila määrää maankamaran lämpötilan:
T(maa) [ch8776] 0,71 * T(ilma(a)) + 2,93
Kallioperän lämpötila Etelä-Suomessa 100 m:n syvyydessä on noin 7 – 8 °C.

Kaivossa lämpötila nousee syvälle mentäessä. 200 metrin syvydessä on noi 1-2 astetta lämpöisempää, kuin noin 20 metrin syvyydessä.
Kaivosta saatavissa on se lämpöreservi on nuo asteet kertaa joku energiamäärä/metri.
Eli: kaivossa olevaa vettä voidaan jäähdyttää tuosta lähtölämpötilasta alaspäin melkein nolla-asteeseen, kuitenkin niin, että kaivo ei jäädy.

[juippi]

Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Tulistuspumpussa nämä ovat valmiina jo peruskokoonpanossa.

 

Ainakin mulle annetuissa tarjouksissa tulistinpumppu jäi selvästi kalliimmaksi kuin vaihtoventtiilikone noilla mainitsemillasi romppeilla.

[keisari kyy]

Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Tulistuspumpussa nämä ovat valmiina jo peruskokoonpanossa.
 

Halpa hinta nousee kohtalaisesti, esim 5800+200+600=6600+hiukan putkea Mistä saa tuistuspumpun tuohon hintaan? En minä ainakaan saanut mistään.
Mitään ongelmia ei ollut vaihtovena+puskurivaraajan kanssa patteriverkossa. Nuo ongelmat ovat kyllä suurimmaksi osaksi kuvitteellisia minun omakohtaisten kokemusteni pohjalta.

Tietysti jos kustannuksilla ei ole väliä niin eikun tulistinta vaan kehiin. Ainoaan saamaani tulistinpumpputarjoukseen tuli eroa toteutettuun nibeen verrattuna vain  5900€(kaivoa ei huomioitu). Siinä sitä säästöä sitten odoteltaisiin vielä 3vuotta pidempään...

[Remppareiska]

Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Ei siihen välttämättä mitään hullunkiertoja tarvitse, ellei talossa ole eri lämpöistä vettä vaativia lämmitysjärjestelmiä. Puskurisäiliö on yksinkertainen rakenteeltaan ja senkin voi tehdä vaikka vanhasta käyttöveden paisuntasäiliöstä. Mulla koko systeemi kustansi tukien ja kotitalousvähennyksen jälkeen ~8000€ itse tehtynä.

[hannup]

Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Tulistuspumpussa nämä ovat valmiina jo peruskokoonpanossa.

 

Ainakin mulle annetuissa tarjouksissa tulistinpumppu jäi selvästi kalliimmaksi kuin vaihtoventtiilikone noilla mainitsemillasi romppeilla.

Minun tarjouksissa tulistuspumppu tulis 200 egeä halvemmaksi kuin vaihtoventtiilikone puskurivaraajan kanssa. Et kyl näitä saa näköjään väänettyä:)

[Matias]

Lämpöässä hinnasto 1.9.2011

http://pistoke.fi/sites/default/files/lampoassa_hinnasto_09_2011_a4_tulostus.pdf

[258m2]

Kiitoksia vastauksesta.

Tarkoitus ei ole ollut lähteä kysymään, mikä pumppu minulle vaan faq tyylisesti asioita, joihin kiinnittää huomiota. Tai taisin kysyä mitä hyviä ja huonoja puolia on missäkin, mutta tärkeintä tosiaan tietää vain mihin kiinnittää huomiota.

Olen jonkun verran foorumia lukenutkin sekä valmistajien sivuja selaillut, mutta en kovasti ole löytänyt noita eroja ratkaisuissa, joihin kiinnittää huomiota tai mitä voisi valmistajilta kysyä.

Esim tuo tulostus ei kai kovin markkinointihenkinen detalji ole. Tai shuntit. Mutta nyt osaan näistä kysyä.

Eräs keskeinen tekijä on lämpöpumpun hankinnassa sen taloudellisuus, eli miten paljon pumppu käyttää sähköä ja miten paljon energiaa saadaan vastaavasti maasta. Valmistajien ilmoittamat COP -luvut pitävät aika harvoin paikansa tositilanteessa. Olen randomilla tutkaillut tältä sivustolta tapauksia, ja todellinen sähkönkulutus voi pumpulla olla 50-100% suurempi kuin valmistaja ilmoittaa. Eikä tämä ole mitenkään harvinaista. Näissä tapauksissa odotukset maalämmön taloudellisuudesta sakkaavat pahasti. Ja nyt tarkoitan täysteho tai lähelle täystehopumppuja. Mitoitusvirheet on asia erikseen

[keisari kyy]

Niin ja sekin piti vielä mainita että patteritalossa ulkoinen kv-pumppukaan ei ole mitenkään pakollinen kun käyttövesivaraajassa on nykyään se kierukka. Meillä menee 20min pienellä kulutuksella lkv:n lämmitykseen. Toki aika kasvaa hirmulutrauksen yhteydessä. Mutta ei siinä hirveästi ehdi sisälämpötila laskea. Ei patteritkaan pauku vaikka olisi ehtineet hiukan viileämmäksikin(puskuri tasaa).

Ja mitenkäs se taloudellisuus tulistinpumpun kanssa kesällä kun lkv:n takia varaajaa joutuu pitämään tarpeettoman lämpimänä? Häviöt ovat väkisinkin huomattavasti suuremmat.

[Matias]

Ja mitenkäs se taloudellisuus tulistinpumpun kanssa kesällä kun lkv:n takia varaajaa joutuu pitämään tarpeettoman lämpimänä?

Oliskohan tulistinpumpun taloudellisuus noilta osin kesäaikana samaa luokkaa kuin vaihtoventtiilipumpuissa on ympäri vuoden

[keisari kyy]

No, sittenhän pyyhkii hyvin...

On ihme vekotin? Ei mitään agendoja sen kummemmin, ihmetyttää vain tuo mielestäni yksisilmäinen tulistinpumpun hehkuttaminen patteritaloon.

Vaikea uskoa kovin suuriin eroihin.

En toki ole kahlannut läheskään kaikkia käyttökertomuksia. Jos jollain on esim. n.160 neliöinen patteritalo -70 luvulta jossa 3300l öljyä korvattu LÄ:ssä tai vastaavalla niin voisi ilmoittautua tänne?

[Maalampo]

Uskon että vaihtoventtiilikone toimii patteritalossa myös hyvin mutta niiden mitoituksien kanssa ollut lienee enemmän ongelmia kun tulistuspumppujen. Minun edelliseen kohteeseen virallinen jälleenmyyjä mitoitti maahantuojan ohjeiden mukaan IVT C7 pumpun ja tällä nykyisellä tietämyksellä olisin ottanut IVT C9 pumpun. Pumppu rupesi tarvitsemaan lisävastuksia avuksi kun pakkanen nousu 20 asteeseen ja täällä Itä-Suomessa noita kelejä on aika useasti talviaikaan. Nykysessä talossa tulistuspumppu isolla 2000 litran varaajalla ja vuotuinen sähkönkulutus vähemmän kun edellisessä vaikka lämmitettäviä neliöitä on 100 m2 enemmän, tosin onhan talot hieman paremmin eristettyjä nyt kun 2002 jolloin rakensin edellisen. Tuota lisävastuksen tarvetta voi tietysti vähentää jos lämmittää uuneja mutta meillä ei uuneja lämmitetä (ei ole aikaa vahtia puu lämmitystä).

[sam68]

Ja mitenkäs se taloudellisuus tulistinpumpun kanssa kesällä kun lkv:n takia varaajaa joutuu pitämään tarpeettoman lämpimänä?

Oliskohan tulistinpumpun taloudellisuus noilta osin kesäaikana samaa luokkaa kuin vaihtoventtiilipumpuissa on ympäri vuoden

Tähän voisi ruonoilla pitkäänkin, mutta Matiaksella on nyt puurot ja vellit sekaisin

[Matias]

mutta Matiaksella on nyt puurot ja vellit sekaisin

Toimintaperiaatehan vaihtoventtiilipumpussa on sellainen että käyttövesi lämmitetään lauhduttimella ympäri vuoden.

Vastaavasti tulistinpumpussa kesäaikaan käyttöveden lämmitys tapahtuu 80% lauhduttimella ja 20% tulistuksenpoistolla.

Tulistinpumpun 2-osainen varaaja toimii kesäaikaan kokonaan käyttövesivaraajana.Suuremmalla varaajalla saadaan harvemmat käynti-ja taukojaksot.

Laitoin kevättalvella Pollucom energiamittarin tulistuksenpoisto varaajan latauspiiriin.
Tulistinvaihtimen antoteho on yhtäsuuri kuin koko lämpöpumpun ottoteho

[258m2]

Pumppunsa taloudellisuuden saa selville jakamalla vuodessa käytetyn energian pumpun käyttötunneilla = pumpun keskimääräinen ottoteho, ja tämän jälkeen jakamalla pumpun antotehon tuolla keskimääräisellä ottoteholla.
Patteritaloissa pumpun antoteho laskee kuumemmilla menovesillä, joten se täytyy huomioida antotehon arvioinnissa.
Lopputuoloksena laskusta syntyy suuntaa antava COP -luku. Mitä suurempi sen parempi hyötysuhde ja taloudellisuus.

Tämmöiset  (fakta)tiedot varmaan auttaisivat uuden pumpun hankkijaa tekemään ratkaisunsa.  

[Renoo]

Ja mitenkäs se taloudellisuus tulistinpumpun kanssa kesällä kun lkv:n takia varaajaa joutuu pitämään tarpeettoman lämpimänä? Häviöt ovat väkisinkin huomattavasti suuremmat.

Minuakin on pitkään kiinnostanut tämä "väite", että tulistinpumppua joutuu pitämään kesällä tarpeettoman lämpimänä.

Joku voisi vääntää oikein rautalangasta tämän. Aina kuulee vain sen, että no koska siinä tulistinvehkeessä on kierukka, ja tämän takia pönttö pitää olla polttavan kuumana kesällä.

Foorumilla löytyy hienoja laskujakin vaihtovenan ja tulistinpumpun kuuman käyttöveden tuotosta.

Omasta puolestani voin sanoa vain sen, että meillä tulistinpumpun varaaja (420 litraa) pidetään kesällä arvoissa 40-48, tarkoittaen sitä, että pumppu käynnistyy kun alalämpö 40 ja sammuu kun ala ja ylälämpö on 48. (tuota aluetta on tullut kokeiltua 38-46, 42-50 väleissä ja ei ole niin merkitystä).

Tällä kuumuudella meillä on aina riittänyt lämmin käyttövesi. Onko tuo lämpötila-alue kohtuuttoman kuuma verrattuna vaihtovenan varaajaan kesällä? Mielestäni ei, olen ainakin siinä uskossa että vaihtovenan omistajat pitävät samoissa lämmöissä. Pitäisikö perustaa oma ketju jossa vertailla tätä .

Meillä ainakin menee lämmintä vettä reilusti, kunnan vesimittari sanoo 130 kuutiota vettä vuodessa, paljonko siitä on lämmintä niin en osaa sanoa.

Meillä on nyt reilun vuoden jyskyttänyt tulistinpumppu, ilmoittaudun mielelläni testiin, jossa esimerkiksi Thermian/Danfossin edustaja voi tulla ja kytkeä oman laitteensa veloituksetta Lässän tilalle, edustaja saa palkaksi vähän käytetyn Lässän.  Uskoisin että vaihtovenalla vuosikulutus on hieman pienempi meidän lattialämmitytalossa, mutta ero on todennäköisesti marginaalinen, kunnon ohjaimella varustettuna Lässästäkin voisi saada enemmän irti, tuo Ouman on huono.

[Xargo]

Usein annetaan ymmärtää, että tulistuksenpoisto olisi jotain maagista ilmaisenergiaa. Ei ole. Ero lauhduttimella poistettuun lämpöön on ainoastaan lämpötilassa. Eli jos on pelkkä lauhdutin niin siirretään sama määrä (samalla mitoituksella) energiaa ja ottoteho on sama eli COP on sama. Ero tulistinpumpun eduksi on siinä, että matalammalla lauhtumispaineella saadaan korkeampi veden lämpötila. Eli pieni määrä (Matiaksen mittauksien mukaan 20%) lämpimämpää vettä paremmalla lämpökertoimella. Se onkin sitten eri asia onko tuolle korkeammalle lämpötilalle käyttöä...

Tuo on se syy, miksi patteritalossa tulistuksenpoisto on fiksu veto. Tarvitaan korkeampi lämpötila ja tulistuksenpoistolla se hoituu. Sama juttu käyttövettä tehtäessä, mutta koska käyttövesi on kuitenkin kokonaisuuden kannalta (yleensä) aika pieni osa niin ei siitä tulistuksenpoistosta kannata pelkän kv-ajon takia mansikoita maksaa. Toki jos sen samaan hintaan saa...

Sitten taas vastauksena siihen, miten vaihtovena vs. tulistuspumppu tekee käyttöveden voisi löytyä vastaus mun ja seppaantin mittauksista nyt kun molemmilla on painemittarit ja mulla vaihtovena ja seppaantilla Lässä... Mulla on KV-ajosta yksi painemittaussarja olemassa, mutta kaivon lämmöistä tuolta ajalta vain 1K resoluutiolla lämmöt. Jotain siltäkin pohjalta voisi kyllä vertailla, mutta nyt ihan heti ei ennätä kun ensi viikolla on talon käyttöönottokatselmointi ja pitää mennä lätkimään lankkuja lattiaan.

Yksi juttu mikä ihmetyttää on ainakin seppaantin pumpun matala höyrystymispaine suhteessa viinan lämpötilaan. Jos tämä on yleisesti ottaen trendi "Suomipumpuilla" niin sinne se tulistuksenpoistolla saatu etu kyllä katoaa. Teknisesti en nää mitään syytä, miksi tulistuksenpoistolla varustetussa pumpussa olisi yhtään matalampi höyrystymispaine kuin vaihtovenassakaan jos mitoitus on kohillaan (puhun nyt kylmäainepiirin mitoituksesta). "Suomipumpuissa" näkyy myös menevän usein kuumakaasun lämpötila yli kompuravalmistajan speksien... Eli voitelu ei välttis tykkää kyttyrää. Sitten taas Nibe näkyy ajavan niin viileänä, että menee aika rajalle sitten taas siellä päässä. Sinäänsä äärirajojen haussa ei mielestäni ole mitään vikaa.  

[AAA]

Missä Suomalaisten tulistuspumppujen EN 14511 standardit on mitattu?

Lapualla, Lahdessa, Leppävirralla vai Rovaniemellä.  

Olisi kiva nähdä yksi puolueeton mittaustulos esim. muiden käyttämässä Sweitsiläisessä puoluettomassa laitoksessa (TÖSS). Mikseiköhän näin ole  

[Renoo]

Missä Suomalaisten tulistuspumppujen EN 14511 standardit on mitattu?

Lapualla, Lahdessa, Leppävirralla vai Rovaniemellä.  

Olisi kiva nähdä yksi puolueeton mittaustulos esim. muiden käyttämässä Sweitsiläisessä puoluettomassa laitoksessa (TÖSS). Mikseiköhän näin ole  

Standardeista en tiedä, mutta minulle Lässä mainosti ja sivuutti itse kysymyksen kun kyselin kulutuksista .

MSC-sertifikaatti jonka kaikki V-sarjan vehkeet ovat läpäisseet, myös Nibe näyttää olevan listoilla.

http://www.microgenerationcertification.org/mcs-consumer/product-search.php

Ja korostettakoon vielä, että minä en varsinaisesti ota kantaa siihen mikä pumppu on paras, lähinnä vain yritän kyseenalaistaa sitä, että vaihtovena olisi jotenkin ylivoimainen ratkaisu markkinoilla, kyllä tulistinvehkeenkin saa toimimaan edullisesti.

Tällä nykyisellä tiedolla mikä on kertynyt vuoden aikana, niin minäkin valitsisin vaihtovenan lattialämmityskohteeseen. Silloin kuin meille tuli laite taloon, en tiennyt niin yhtään mitään koko maalampökoneista, minulle kehuttiin Lässää ja luvattiin se halvalla.

[Maalampo]

Mitenkähn korkeat kuumakaasulämpötilat muilla on Suomipumpuissa, minulla edellisen talon IVT näytti samoja kun nykyisen Gebwell T12, koneessa on asennettu max lämpötilaksi 125 mutta lämpötila näkyy huitelevan 70-75 paikkeilla.

[Matias]

Mitenkähn korkeat kuumakaasulämpötilat muilla on Suomipumpuissa

Meillä on normaalisti +115C (+/- 5C)
Pumppu on toiminut alkuperäisasetuksilla nyt yli 14 vuotta ongelmitta joten ei taida isompaa haittaa korkeasta kuumakaasun lämpötilasta olla.

[Maalampo]

Minä olen seuraillut tuota meidän T12 pumpun kuumakaasun lämpötilaa pitemmän aikaa (helppo seurata kun on langaton ohjainyksikkö talon puolella) ja en ole vielä koskaan nähnyt lämpötilan menevän yli 85 suurimman aikaa se on tuossa aiemmin mainitsemassani 70-75 asteessa. Joten mistäs tämä "viileä" kuumakaasun lämpötila viestii ?

[258m2]

Missä Suomalaisten tulistuspumppujen EN 14511 standardit on mitattu?

Lapualla, Lahdessa, Leppävirralla vai Rovaniemellä.  

Olisi kiva nähdä yksi puolueeton mittaustulos esim. muiden käyttämässä Sweitsiläisessä puoluettomassa laitoksessa (TÖSS). Mikseiköhän näin ole  

Standardeista en tiedä, mutta minulle Lässä mainosti ja sivuutti itse kysymyksen kun kyselin kulutuksista .

MSC-sertifikaatti jonka kaikki V-sarjan vehkeet ovat läpäisseet, myös Nibe näyttää olevan listoilla.

http://www.microgenerationcertification.org/mcs-consumer/product-search.php

Ja korostettakoon vielä, että minä en varsinaisesti ota kantaa siihen mikä pumppu on paras, lähinnä vain yritän kyseenalaistaa sitä, että vaihtovena olisi jotenkin ylivoimainen ratkaisu markkinoilla, kyllä tulistinvehkeenkin saa toimimaan edullisesti.

Tällä nykyisellä tiedolla mikä on kertynyt vuoden aikana, niin minäkin valitsisin vaihtovenan lattialämmityskohteeseen. Silloin kuin meille tuli laite taloon, en tiennyt niin yhtään mitään koko maalampökoneista, minulle kehuttiin Lässää ja luvattiin se halvalla.

Hei Renoo,
Minkälaisella hyötysuhteella Lämpöässä lämmittää teillä? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Itse kun hankin pumppua viime vuonna ja Lämpöässä on mulla esimmäisenä pohdinnassa, mutta päädyin sitten Thermiaan.

[juippi]

Pumppunsa taloudellisuuden saa selville jakamalla vuodessa käytetyn energian pumpun käyttötunneilla = pumpun keskimääräinen ottoteho, ja tämän jälkeen jakamalla pumpun antotehon tuolla keskimääräisellä ottoteholla.
Patteritaloissa pumpun antoteho laskee kuumemmilla menovesillä, joten se täytyy huomioida antotehon arvioinnissa.
Lopputuoloksena laskusta syntyy suuntaa antava COP -luku. Mitä suurempi sen parempi hyötysuhde ja taloudellisuus.

Tämmöiset  (fakta)tiedot varmaan auttaisivat uuden pumpun hankkijaa tekemään ratkaisunsa.  

Eikös tuo laskutapa anna COP:ksi lähinnä saman kuin mitä teknisistä tiedoistakin löytyy. Pitäisi tietää todellinen keskimääräinen antoteho, jotta saataisiin laskettua toteutunut hyötysuhde. Antoteho kait kuitenkin vaihtelee ottotehoa enemmän eri hyötysuhteisissa järjestelmissä.

[Renoo]

Hei Renoo,
Minkälaisella hyötysuhteella Lämpöässä lämmittää teillä? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Itse kun hankin pumppua viime vuonna ja Lämpöässä on mulla esimmäisenä pohdinnassa, mutta päädyin sitten Thermiaan.

En osaa sanoa hyötysuhdetta, kulutus on suhteellisen tarkasti tiedossa, mutta minulla ei ole antotehoon mittausta, joten hyötysuhdetta en osaa sanoa.

Koko meidän sähköt olivat vuodessa 8900 kWh, josta pumpun osuus noin 4500 kWh. Sekä takassa paloi oman pihan kuusta hieman, ilman takkaa noin 500 kWh olisi tullut pumpulle lisää.

[258m2]

Olen tutkaillut noita pumpun kulutuksia, mitä tällä sivustolla käyttäjät ovat ilmoittaneet, ja monissa tapauksissa todellinen ottoteho poikkeaa huomattavasti valmistajan ilmoittamasta. Esim. valmistajan ilmoittama alkaa kakkosella ja todellinen nelosella (lähemmäs 5). Monesti valmistajat kyllä ilmoittavat antotehon vaihteluvälin, esimerkiksi Lämpöässä.   Vastauksena Juipille...

[JPN]

Tuntuu noiden sähkön ottotehojen ja tehokertoimien ilmoittamiset olevan varsin vertailukelvottomia. Yhdellä on kompuran ottotehon mukaan laskettu COP (jollain lämpötilalla) ja toisella on kiertovesipumput ja ohjainlaitteet mukana - ota noista sitten selvää.

[hannup]

Milläs merkillä on teidän mielestä markkinoitten kehittynein "tulistuspumppu" tai "vaihtoventtiilipumppu"?, jos te olisitte laittamassa uudelleen maalämpöä, minkä te ehdottomasti valitsisitte lattialämmitystaloon, minkä patterilämmitystaloon ?
 
Nämä asiathan meitä maalämpöön siirtyvillä "keltanokilla" pääasiassa kiinnostaa:)

[258m2]

Tuntuu noiden sähkön ottotehojen ja tehokertoimien ilmoittamiset olevan varsin vertailukelvottomia. Yhdellä on kompuran ottotehon mukaan laskettu COP (jollain lämpötilalla) ja toisella on kiertovesipumput ja ohjainlaitteet mukana - ota noista sitten selvää.

Todellisen ottotehon seurantaan tarvitsee pumpulle oman sähkömittarin, muutoin se jää arvailuksi.

[juippi]

Et kuitenkaan pysty laskemaan hyötysuhdetta ellet tiedä todellista antotehoa. Se kun vaihtelee aivan liikaa tilanteen mukaan.

kWh-mittarin voi kytkeä pelkälle kompuralle tai sitten myös kv- pumpuille ja vastuksille ym. lisäromppeille. Ymmärsin JPN.n tarkoittaneen tätä.

[258m2]

Et kuitenkaan pysty laskemaan hyötysuhdetta ellet tiedä todellista antotehoa. Se kun vaihtelee aivan liikaa tilanteen mukaan.

kWh-mittarin voi kytkeä pelkälle kompuralle tai sitten myös kv- pumpuille ja vastuksille ym. lisäromppeille. Ymmärsin JPN.n tarkoittaneen tätä.

Juu, näinhän se on, että jos haluaa tietää koko pumpun ottotehon, täytyisi siihen ottaa mukaan nuo kaikki roippeet. Antotehoa voi arvioida, sitähän ei voi mitata sähkömittarilla. Arvionnin lähtökohtina voi pitää pumppuvalmistajan ilmoittamia tietoja eri menoveden lämpötiloilla. Kuumemmalla menovedellä pumppu tahtoo hieman kyykistyä. Eihän näin mitään eksaktia tieteellistä tietoa saada, mutta vertailutietoa kuitenkin...