Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vertailulukuja maalämpötaloissa?  (Luettu 150280 kertaa)

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #120 : 01.03.10 - klo:21:22 »
Helmikuun 2010 lukemat lisätty taulukkoon:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #121 : 02.03.10 - klo:08:12 »
Lämmitettävän kohteen tiedot:
- Eristerapattu yksikerroksinen puutalo vm. 2009, energialuokitus C ( 3 pistettä b:hen, onko se sitte b/c?)
- Sijainti: Pohjanmaa.
- Asukkaat: 2 aikuista, 2 lasta.
- Kerrosala: 214m2
- Huoneistoala: 170 + 21 m2
- ilmatilavuus noin 550m3)
- Lämmitysjärjestelmä: MLP Nibe 1240 8kw+60m + 70m kaivot

Helmikuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 1400 kwh
- Käyttösähkö 553 kwh (2,64kWh/m3)
- MLP 847 (1,60kWh/m3)
- Käynnistysten lukumäärä 386
- Käyntiaika 395h, josta käyttövettä 51h
- Vastus päällä taas sen 1 tunnin
- Veden kulutus 11 m3
- Puunkulutus: 20kg koivuklapia takassa.
- Keskilämpötila -11c
- Ottoteho 2,144
- 4,68 kwh/m2
... eli ihan ok. ulkokiertoon palaavan nesteen lämpötila on kyllä laskenut näiden kolmen kuukauden aikana jo lähelle 1 astetta (alimmillaan). toivottavasti ehtii kesällä reikä toipua tästä urakasta.

Sain lankomieheltä jotain vertailulukuja ja täytyy vaan ihmetellä miten paljon vähemmän hänellä on mennyt lämmitykseen sähköä. No takkaa tietysti polttelee enemmän, mutta ei kai se voi ihan hirveästi maalämmössä vaikuttaa. Talot ovat melkein vierekkäin ja suurinpiirtein samankokoiset ja muutenkin ratkaisut on aika samantyyppisiä.

Sähköä oli lankomiehellä mennyt 1167 kwh, eli yli 200 vähemmän kun mulla. Käyntiaika oli 263 tuntia, eli 130 !!! vähemmän kun mulla. Erillistä mittaria pumpulle ei vielä ole, mutta jos tuon 263 kertoo meikäläisen ottoteholla niin saadaan noin 560 kwh !! eli melkeen 300 kwh vähemmän kun mulla. Lankolla tosin 10 kw pumppu, eli voisiko se selittää jotenkin noin kovan eron?
« Viimeksi muokattu: 02.03.10 - klo:08:16 kirjoittanut Hannu_Koivula »

Poissa nigo.tiator

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 91
  • Geopro GS6O
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #122 : 02.03.10 - klo:08:58 »
Akaasta tälläsiä lukuja

KuukausiTaloussähköMLPMLP:n osuusYhteensäUlko min[td]Ulko max[td]Ulko avg
Joulu144580835%2253---
Tammi159796837%2565-28.4-0.1-12.9
Helmi125777838%2035-273.6-9.6

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 634
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #123 : 02.03.10 - klo:10:26 »
Lainaus
eli ihan ok. ulkokiertoon palaavan nesteen lämpötila on kyllä laskenut näiden kolmen kuukauden aikana jo lähelle 1 astetta (alimmillaan). toivottavasti ehtii kesällä reikä toipua tästä urakasta.

Ja mikä ettei? Meillä on nyt paluu ollut -2° — -3° C eikä huoleta.

Lainaus
Sain lankomieheltä jotain vertailulukuja ja täytyy vaan ihmetellä miten paljon vähemmän hänellä on mennyt lämmitykseen sähköä. No takkaa tietysti polttelee enemmän, mutta ei kai se voi ihan hirveästi maalämmössä vaikuttaa. Talot ovat melkein vierekkäin ja suurinpiirtein samankokoiset ja muutenkin ratkaisut on aika samantyyppisiä.

Sähköä oli lankomiehellä mennyt 1167 kwh, eli yli 200 vähemmän kun mulla. Käyntiaika oli 263 tuntia, eli 130 !!! vähemmän kun mulla. Erillistä mittaria pumpulle ei vielä ole, mutta jos tuon 263 kertoo meikäläisen ottoteholla niin saadaan noin 560 kwh !! eli melkeen 300 kwh vähemmän kun mulla. Lankolla tosin 10 kw pumppu, eli voisiko se selittää jotenkin noin kovan eron?

Pumpun koko ei ole selitys vaan talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto ratkaisevat. Jos vaikkapa toisessa taloudessa ihmiset käyvät jatkuvasti puolen tunnin kuumissa suihkuissa ja toisessa taloudessa viisi minuuttia riittää keskimäärin, energiankulutuksen ero on arvaamattoman suuri.

Lämmityksen puolella on suuri vaikutus sisälämmöllä, lämmönjakelulla, ilmanvaihdolla ja puolilämpimien tilojen (mm. autotalli ja varasto) lämpötilalla. Onko teillä molemmilla lattialämmitys?

Jossain näissä teidän talouksissanne voi olla ratkaisevia eroja.
« Viimeksi muokattu: 02.03.10 - klo:10:56 kirjoittanut Kuumaa_kalliosta »

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #124 : 02.03.10 - klo:13:21 »
Lainaus
Lainaus
eli ihan ok. ulkokiertoon palaavan nesteen lämpötila on kyllä laskenut näiden kolmen kuukauden aikana jo lähelle 1 astetta (alimmillaan). toivottavasti ehtii kesällä reikä toipua tästä urakasta.

Ja mikä ettei? Meillä on nyt paluu ollut -2° — -3° C eikä huoleta.

Lainaus
Sain lankomieheltä jotain vertailulukuja ja täytyy vaan ihmetellä miten paljon vähemmän hänellä on mennyt lämmitykseen sähköä. No takkaa tietysti polttelee enemmän, mutta ei kai se voi ihan hirveästi maalämmössä vaikuttaa. Talot ovat melkein vierekkäin ja suurinpiirtein samankokoiset ja muutenkin ratkaisut on aika samantyyppisiä.

Sähköä oli lankomiehellä mennyt 1167 kwh, eli yli 200 vähemmän kun mulla. Käyntiaika oli 263 tuntia, eli 130 !!! vähemmän kun mulla. Erillistä mittaria pumpulle ei vielä ole, mutta jos tuon 263 kertoo meikäläisen ottoteholla niin saadaan noin 560 kwh !! eli melkeen 300 kwh vähemmän kun mulla. Lankolla tosin 10 kw pumppu, eli voisiko se selittää jotenkin noin kovan eron?

Pumpun koko ei ole selitys vaan talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto ratkaisevat. Jos vaikkapa toisessa taloudessa ihmiset käyvät jatkuvasti puolen tunnin kuumissa suihkuissa ja toisessa taloudessa viisi minuuttia riittää keskimäärin, energiankulutuksen ero on arvaamattoman suuri.
telulla, ilmanvaihdolla ja puolilämpimien tilojen (mm. autotalli ja varasto) lämpötilalla. Onko teillä molemmilla lattialämmitys?

Jossain näissä teidän talouksissanne voi olla ratkaisevia eroja.

Eipä tässä vissiin ainakaan vielä ole hätiä, jos kerran pakkasellekin kestää lähtevä mennä.

En oikeen jaksa uskoa että lämpöisen veden kanssa lotrailu voisi olla ratkaisu eroihin. Meillä menee kyllä lämmintä vettä reilusti, mutta jos on 51 tuntia tehty käyttövettä ja aikaisemmin muistan mitanneeni että käyttövettä tehtäessä ottoteho jotain 2,3 niin käyttöveden tekoon on mennyt yhteäänsä n. 120kwh. Jos lankomiehellä menee edes puolet tuosta niin eroa on ainoastaan 60kwh.

Ilmanvaihto on suurinpiirtein sama (mulla premium ja lankomiehellä kanssa ILTO mutta karvalakimpi). Neliöitä ja kuutioita lähestulkoon sama määrä. Ainut isompi ero on takan käyttö ja sisälämpötila voi hänellä olla 1 - 2 astetta matalampi. Molemmilla vesikierto lattiassa ja sama ohjaussysteemi.

No täytyy vielä seurailla ja käydä vaikka seuraavalla kerralla "pannuhuoneessa" tutustumassa kun olla kylässä.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #125 : 02.03.10 - klo:13:53 »
No tuota onko lankomiehelläkin vaihtoventtiilipumppu?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #126 : 02.03.10 - klo:16:44 »
Lainaus
No tuota onko lankomiehelläkin vaihtoventtiilipumppu?

Molemmilla Nibe Fighter 1240 mulla 8kw ja hänellä 10kw. Toivon että ero ei johdu pumpun tehosta koska hinnanero vaan n. 300€ .

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #127 : 02.03.10 - klo:17:19 »
Tuo sisälämpö erokin saattaa tehdä helposti sen 20%. Ilmanvaihto on jopa ~30% energian kulutuksesta ja sekin saattaa olla osasyy.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #128 : 02.03.10 - klo:18:28 »
10kW pumpun otto- ja antoteho ovat n. 20% suurempia kuin 8kW pumpulla.
Näistä laskien lankomiehen ottoteho on 2,57 kW ja
pumpu kokonaiskulutus 675 kWh
Ero Hanneksen ja lankomiehen välillä on enää 170 kWh, vähä reilu puolet siitä mitä Hannes alunperin oli laskenut.
Pirtin puolella tämä vastaa n. 516 kWh energiaa.
516 kWh/kk saa helposti kulumaan korkeampaan huonelämpötilaan, ilmanvaihtoon ja lämpimään veteen.

Vertailkaapas lankomiehen kanssa näitä asioita

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #129 : 03.03.10 - klo:08:32 »
Lainaus
10kW pumpun otto- ja antoteho ovat n. 20% suurempia kuin 8kW pumpulla.
Näistä laskien lankomiehen ottoteho on 2,57 kW ja
pumpu kokonaiskulutus 675 kWh
Ero Hanneksen ja lankomiehen välillä on enää 170 kWh, vähä reilu puolet siitä mitä Hannes alunperin oli laskenut.
Pirtin puolella tämä vastaa n. 516 kWh energiaa.
516 kWh/kk saa helposti kulumaan korkeampaan huonelämpötilaan, ilmanvaihtoon ja lämpimään veteen.

Vertailkaapas lankomiehen kanssa näitä asioita

ATS

OK. Tämä kuullostaa jo vähän paremmalta. Tässä oli nimittäin sellainenkin ongelma että ottoteho 2,15:llä olisi jäänyt liikaa käyttösähkön puolelle. Liikaa siksi että lankomies on sen verran tarkka että käyttösähkön osuus tuntuikin mahdottoman suurelta.

Eli:

- lankomiehellä 680 kwh pumpulle, mulla 847 kwh ero 167 kwh
- lankomiehellä käyttösähkö 487 kwh, mulla 553 ero 66 kwh

Nyt luvuissa rupeaa olemaan jo vähän järkeä, varmaan kovalla takan käytöllä toi 167 kwh voidaan jo selittää. Täytyy kesällä tehdä uusia vertailuja kun ei lankomieskään silloin niin paljon varmaan takkaa käytä.

Voisiko se ero 8 kw ja 10 kw välillä olla 25%? Ihan jos maalaisjärjellä suoraan vertaa niin jos 8 kertoo 1,25:llä niin saadaan 10 :)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #130 : 03.03.10 - klo:09:04 »
Lainaus
Voisiko se ero 8 kw ja 10 kw välillä olla 25%? Ihan jos maalaisjärjellä suoraan vertaa niin jos 8 kertoo 1,25:llä niin saadaan 10  
Katsohan "teknisistä tiedoista" 8 ja 10 kW pumppujen anto- ja ottotehoja ja laske niistä tehosuhteita, niin sitten voit arpoa niistä teidän tapaukseen sopivimman.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

justus01

  • Vieras
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #131 : 03.03.10 - klo:13:34 »
Lainaus
Lainaus
Voisiko se ero 8 kw ja 10 kw välillä olla 25%? Ihan jos maalaisjärjellä suoraan vertaa niin jos 8 kertoo 1,25:llä niin saadaan 10  
Katsohan "teknisistä tiedoista" 8 ja 10 kW pumppujen anto- ja ottotehoja ja laske niistä tehosuhteita, niin sitten voit arpoa niistä teidän tapaukseen sopivimman.

ATS

Laskennalliset ottotehot ovat varmaan vähän mitä ovat.
Jos käytetään lämmitysenergian kulutuksen laskemiseen jotain teoreettisia ottotehoja tai hetkellisiä mittattuja ottotehoja ja kompressoritunteja, niin virhe voi olla luokkaa 10-25%, tyypillisesti alakanttiin. Virheen suuruuteen vaikuttavat ainakin kompressorin käyttöaste, käyntijaksojen pituudet ja siitä minkä lämpöistä vettä pumpulla tehdään.

Esimerkiksi meillä kuukausittaisista mitatuista maalämpöpumpun kokonaiskulutusista laskettuna, sähkönkulutus kompressorituntia kohden on vaihdellut n.2,5-3kWh välillä. Talvella vähemmän kuin kesällä, koska talvella käyttöaste on korkeampi, käyntijaksot pidemmät ja kompressorilla tehdään keskimäärin kylmempää vettä.
« Viimeksi muokattu: 03.03.10 - klo:13:35 kirjoittanut justus01 »

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #132 : 02.04.10 - klo:13:34 »
Maaliskuun 2010 luvut lisätty taulukkoon:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg


Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #133 : 09.04.10 - klo:08:31 »
No laitetaan tännekin vähän viime kuun lukuja

Lämmitettävän kohteen tiedot:
- Eristerapattu yksikerroksinen puutalo vm. 2009, energialuokitus C ( 3 pistettä b:hen, onko se sitte b/c?)
- Sijainti: Pohjanmaa.
- Asukkaat: 2 aikuista, 2 lasta.
- Kerrosala: 214m2
- Huoneistoala: 170 + 21 m2
- ilmatilavuus noin 550m3)
- Lämmitysjärjestelmä: MLP Nibe 1240 8kw+60m + 70m kaivot

Maaliskuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 1230 kwh
- Käyttösähkö 501 kwh
- MLP 729 (1,38 kWh/m3)
- Käynnistysten lukumäärä 453
- Käyntiaika 331h, josta käyttövettä 57h
- Vastus päällä taas sen 1 tunnin
- Veden kulutus 10 m3
- Puunkulutus: 0kg koivuklapia takassa.
- Keskilämpötila ei tiedossa
- Ottoteho 2,29 (käyttövettä ainakin tehtiin enemmän)
- 4,32 kwh/m2
- 31% ajasta oli pumppu käytössä.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #134 : 02.05.10 - klo:13:20 »
Nyt on taas 1.5.2010 palattu "kesäaikaan" eli patterilämmitys on pois pelistä...
Ominaiskulutukseksi jäi 1.5.2010 kulutuksilla: 12kwh/vrk/500m3 = 0.024kwh/m3/vrk eli 24kwh/vrk/1000m3 eli 300-350kwh/kk
Tuo kokoluokka sitten säilyy taas kunnes patterit pannaan päälle...
ILP tasailee lämpöjä "kesäaikana" jos tarve vaatii, eipä kylläkään käy paljoa ehkä 1-2kwh/vrk +5C ulkolämpötilalla, 41W menee pelkälle puhaltimelle = 0.98kwh/vrk.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #135 : 02.05.10 - klo:18:32 »
Kesäsäätöihin vaihdettiin meilläkin,huhtikuussa pumppu+vastus otti sähköä yhteensä 407kwh.
Käyntijaksojen lyhenemisen johdosta vastus kulutti huhtikuussa 93,6kwh kun ei tulistustehot enempää riittäneet käyttöveden kehittämiseen .
Meillä kesäsäädöillä nostetaan lauhdutuslämmöllä 1250l:n varaaja +50 asteeseen,tulistinvaraaja on kylmänä ja tulistinvaihtimelta tuleva lämpö menee samaan isoon varaajaan.

edit:1.5.2009-1.5.2010  vuoden kulutus lämmitys+lämmin käyttövesi 4831kwh
« Viimeksi muokattu: 02.05.10 - klo:22:14 kirjoittanut mattiolavi »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #136 : 08.05.10 - klo:12:06 »
Huhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg


Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #137 : 12.05.10 - klo:09:20 »

Huhtikuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 977 kwh
- Käyttösähkö 474 kwh
- MLP 503 (0,95 kWh/m3)
- Käynnistysten lukumäärä 470
- Käyntiaika 210h, josta käyttövettä 59h
- Nyt vastus ollut jostain syystä päällä melkeen kaksi tuntia sen tunnin tilalsta?!
- Veden kulutus 12 m3
- Puunkulutus: 0kg koivuklapia takassa.
- Keskilämpötila ei tiedossa
- Ottoteho 2,4 (käyttövettä ainakin tehtiin enemmän)
- 2,78 kwh/m2
- 29,2% ajasta oli pumppu käytössä.

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #138 : 12.05.10 - klo:09:23 »
Lainaus
Huhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg



Hei. Mistäs noin radikaali lämmitystarpeen pudotus maaliskuu / huhtikuu? Mulla ei lähellekkään noin kova muutos.

Poissa Kallioniemi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 146
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #139 : 12.05.10 - klo:12:37 »
Lainaus
Lainaus
Huhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg



Hei. Mistäs noin radikaali lämmitystarpeen pudotus maaliskuu / huhtikuu? Mulla ei lähellekkään noin kova muutos.


Aika suureltahan se ero vaikuttaa. Meillä suhde maalis/huhtikuu on noin 1,5 ja ulkolämpötiloilla samaa luokkaa, n. 1,7.

justus01

  • Vieras
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #140 : 12.05.10 - klo:13:42 »
Lämmitettävän kohteen tiedot:
- Puutalo vm. 2009, energialuokitus B/C.
- Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa.
- Asukkaat: 2 aikuista, 2 lasta.
- Kerrosala: 126m2
- Huoneistoala: 108m2
- Tilavuus: 403m3 (ilmatilavuus noin 275m2)
- Lämmitysjärjestelmä: MLP Nibe 1217 8kw+600m maapiiri

Marraskuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 1031 kwh (3,75kWh/m3)
- Käyttösähkö 727 kwh (2,64kWh/m3)
- MLP 304 kwh (1,10kWh/m3)
- Veden kulutus 10,5 m3
- Puunkulutus: 30-40 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila 0,6c, pakkasennätys -5,0c


Joulukuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus 1370 kwh (4,98kWh/m3)
- Käyttösähkö 821 kwh (2,98kWh/m3)
- MLP 549 kwh (2kWh/m3)
- Veden kulutus 9,071 m3
- Puunkulutus: 40-50 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila -9c, pakkasennätys -25,3c

Tammikuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus (Liikaa lunta ei jaksa kahlata mittarille)
- Käyttösähkö ?
- MLP 688 kwh (2,5kWh/m3)
- Veden kulutus 7 m3
- Puunkulutus: 35-45 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila -14,7c, pakkasennätys -29,9c (ilmeisesti sääaseman ei näytä tuon enempää, oma mittari näytti -34c)


Helmikuun tilastot:
- Sähkön kokonaiskulutus (Liikaa lunta ei jaksa kahlata mittarille)
- Käyttösähkö ?
- MLP 478 kwh (1,74kWh/m3)
- Veden kulutus 6 m3
- Puunkulutus: 35-45 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila -11,9c, pakkasennätys -29,9c

Tammikuun ja helmikuun sähkön kokonaiskulutus 2475kWh.

Maaliskuun tilastot:
- MLP 438 kwh (1,59kWh/m3)
- Veden kulutus 6.8 m3
- Puunkulutus: 35-45 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila -5.6c, pakkasennätys -23,4c

Huhtikuun tilastot:
- MLP 358 kwh (1,30kWh/m3)
- Veden kulutus 7.6 m3
- Puunkulutus: 35-45 kiloa koivuklapia saunanpesässä.
- Keskilämpötila 2.8c, pakkasennätys -4,6c

Maaliskuun ja huhtikuun kokonaiskulutus 1742 kWh.

Lämmityskausi alkaa olemaan lopuillaan.
1-11.5 välisenä aikana MLP on vienyt sähköä 8,5kWh per päivä.
Viime vuonna heinä-elokuussa MLP kulutti noin 5 kWh per päivä.

KORJAUS AIKAISEMPAAN:
MLP:n kulutuslukema korjattu helmikuun osalta. 427kwh => 478kWh. Luentaväli oli ollut 25 päivää. Uusilukema laskettu 25 päivän keskikulutuksen perusteella ja kerrottu 28:lla. Työmatkojen takia ei pääse aina justiinsa 1. päivä lukemaan mittaria. Samasta syystä vedenkulutus vaihtelee, henkilöluku vaihtelee kolmesta neljään.
« Viimeksi muokattu: 12.05.10 - klo:13:43 kirjoittanut justus01 »

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #141 : 12.05.10 - klo:17:06 »
Lainaus
Lainaus
Huhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg



Hei. Mistäs noin radikaali lämmitystarpeen pudotus maaliskuu / huhtikuu? Mulla ei lähellekkään noin kova muutos.

Kulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen. Huhtikuun alussa muutin pumpun käyntiä siten, että varaajan kiertovesipumppu toimii hitaimmalla nopeudella, mikä meidän laitteistossa lyhentää käyntijaksoja ja pienentää keskimääräistä ottotehoa. Suuri vaikutus on myös lattialämmityksen käyrän loiventamisella.


Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #142 : 12.05.10 - klo:22:29 »
Lainaus
Kulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.

Ehkäpä sitä jakajaa = lämmitettäviä kuutioita olisi tuossa samalla voinut pienentää sen autotallin kuutioiden verran (tai puolikkaalla autotallin tilavuudesta).  ;)
« Viimeksi muokattu: 12.05.10 - klo:22:47 kirjoittanut janti@suomi24.fi »

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #143 : 13.05.10 - klo:12:10 »
Lainaus
Lainaus
Kulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.

Ehkäpä sitä jakajaa = lämmitettäviä kuutioita olisi tuossa samalla voinut pienentää sen autotallin kuutioiden verran (tai puolikkaalla autotallin tilavuudesta).  ;)

Varmastikin olisi voinut tehdä noin.  Mutta samalla taulukko olisi lakannut johdonmukaisesti kuvaamasta sitä asiaa, mitä itse olen sen tarkoittanut kuvaavan.

Aikasarjassa täytyy olla jokin muuttuja, jonka suhteen muiden muuttujien vaihtelua tarkastellaan. Tässä taulukossa se on talon pinta-ala ja tilavuus. Valintani indeksilukua muodostaessani oli, että nämä arvot eivät muutu. Yleinen elämänkokemus kaiketi on, että talojen koko ei vaihtele vuodenaikojen mukaan :)

Se että autotallia lämmitetään vain osan vuotta on yksi indeksilukujen vaihteluun vaikuttava muuttuja siinä kuin valinta sen suhteen kuinka lämpimänä asuintiloja kukakin haluaa pitää tai miten lämmityslaitoksen tehokkuus vaihtelee tai kuinka monta asukasta talossa  milloinkin majailee tai kuinka paljon henkeä kohden lämmintä vettä käytetään tai kuinka paljon talon sisällä olevat sähkölaitteet tuottavat lämpöenergiaa tai kuinka monta kuutioita puilta poltetaan takassa tai miten taloa tuuletetaan jne. Olisi paljon asioita, joita vertailuluvussa voisi mitata tarkemmin, mutta niiden huomioiminen olisi kovin vaivalloista.
« Viimeksi muokattu: 13.05.10 - klo:12:14 kirjoittanut JariA »

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #144 : 14.05.10 - klo:00:30 »
Lainaus
Varmastikin olisi voinut tehdä noin.  Mutta samalla taulukko olisi lakannut johdonmukaisesti kuvaamasta sitä asiaa, mitä itse olen sen tarkoittanut kuvaavan.

Oliko sulla jossain näkyvillä asunnon ja autotallin pinta-alat ja tilavuudet? Itse en niitä löytänyt.  :(

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #145 : 14.05.10 - klo:10:24 »
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Kulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.

Ehkäpä sitä jakajaa = lämmitettäviä kuutioita olisi tuossa samalla voinut pienentää sen autotallin kuutioiden verran (tai puolikkaalla autotallin tilavuudesta).  ;)

Varmastikin olisi voinut tehdä noin.  Mutta samalla taulukko olisi lakannut johdonmukaisesti kuvaamasta sitä asiaa, mitä itse olen sen tarkoittanut kuvaavan.

Aikasarjassa täytyy olla jokin muuttuja, jonka suhteen muiden muuttujien vaihtelua tarkastellaan. Tässä taulukossa se on talon pinta-ala ja tilavuus. Valintani indeksilukua muodostaessani oli, että nämä arvot eivät muutu. Yleinen elämänkokemus kaiketi on, että talojen koko ei vaihtele vuodenaikojen mukaan :)

Se että autotallia lämmitetään vain osan vuotta on yksi indeksilukujen vaihteluun vaikuttava muuttuja siinä kuin valinta sen suhteen kuinka lämpimänä asuintiloja kukakin haluaa pitää tai miten lämmityslaitoksen tehokkuus vaihtelee tai kuinka monta asukasta talossa  milloinkin majailee tai kuinka paljon henkeä kohden lämmintä vettä käytetään tai kuinka paljon talon sisällä olevat sähkölaitteet tuottavat lämpöenergiaa tai kuinka monta kuutioita puilta poltetaan takassa tai miten taloa tuuletetaan jne. Olisi paljon asioita, joita vertailuluvussa voisi mitata tarkemmin, mutta niiden huomioiminen olisi kovin vaivalloista.

Jos taulukko on tarkoitettu oman talon kulutuksen seurantaan, ei asialla ole väliä. Mutta jos halutaan verrata arvoja kahden eri talon välillä, on lämmitettävillä kuutioilla ja neliöillä merkitystä.

Hankalaahan on vertailla kahden eri talon kulutusta, varsinkin kesäkuukausina, jos huonelämpötilaa ei tiedetä.

Poissa ÄssäS15

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 85
  • LÄ S15, kaivo 230 m, Pelican ACE CG, 12/2006
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #146 : 14.05.10 - klo:13:33 »
Jos suorasähkölämmittäjä laittaa keväällä autotallin patterit kiinni, tuskin hänkään vähentää lämmitettävien kuutioiden määrää omissa laskelmissaan.

Nythän tässä toinen käyttäjä huomasi heti suhdeluvun muutoksen ja voi kenties halutessaan pienentää omaa kulutustaan samalla tavalla. Mielestäni laskelmat toimivat hienosti myös useamman talon kulutuksia vertailtaessa.

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #147 : 14.05.10 - klo:23:56 »
janti: talon lämmitettävä pinta-ala on 319 neliötä ja tilavuus 940 kuutiota. Autotallin pinta-ala on 24 neliötä ja tilavuus 58 kuutiota.

Indeksiluvun idea on, että siinä lasketaan lämmitysenergian kulutuksen ja lämmitystarveluvun suhde talon neliömetriä tai kuutiometriä kohti.

Se että neliömetrien ja kuutiometrien määrä pidetään vakiona ympäri vuoden nimenomaan mahdollistaa eri talojen välisen helpon ja mielekkään vertailun.

Yksittäisten kalenterikuukausien indeksiluku ei ole hyvä vertailuluku. Sen sijaan 12kk mittaiselta jaksolta tehty indeksiluku on hyvä, koska siinä vuodenaikojen vaihtelu tulee eliminoitua.

Esimerkiksi nimimerkki ÄssäS15 ilmoittaa oman talonsa 12kk ajalta neliölle lasketun indeksiluvun huhtikuussa 2010 olevan 5,83561. Minun talossani samanlainen indeksiluku on 8,0629.

Nyt haluan tietää, kuinka paljon Ässän talo kuluttaisi vuodessa lämmitysenergiaa, jos se sijaitsisi minun taloni paikalla ja olisi minun taloni kokoinen. Tämä voidaan laskea käyttämällä Ässän indeksilukua ja minun paikkakuntani 12kk lämmitystarveluvun summaa (4760) ja minun taloni pinta-alaa (319).

(5,83561/1000) * 4760 * 319 = 8861 kWh. Oman taloni lämmitysenergian kulutus oli taas 12243, eli Ässän talo, lämmitysjärjestelmä ja kulutustottumukset ovat noin 28 % edullisemmat kuin minun. Aika pahissti parannettavaa siis.

Jos jostain kumman syystä haluan tietää kuinka paljon minun taloni kuluttaisi vuodessa lämmitysenergiaa, jos se sijaitsisi Ässän talon paikalla, niin käytän oman taloni indeksilukua, oman taloni pinta-alaa (319) ja Ässän taulukosta löytyvää hänen paikkakuntansa 12kk lämmitystarvelukujen summaa (5112).

(8,0629/1000) * 5112 * 319 = 13148 kWh.

Halutessaan Ässä voi laskea minun taulukostani löytyvän 12kk lämmitystarvelukujen summan ja oman talonsa indeksiluvun ja oman talonsa pinta-alan avulla sen, kuinka paljon hänen talonsa kuluttaisi lämmitysenergiaa vuodessa jos se sijaitsisi minun taloni paikalla.

Ässän ja oman taloni välisen eron voi tietysti laskea myös suoraan indeksilukujen suhteesta jos ei halua muuntaa tietoa lämmitysenergian määräksi.

Minun kannaltani on yhdentekevää se, minkä kokoinen Ässän talo on ja missä se on. Otaksun että Ässän kannalta on yhdentekevää se, minkä kokoinen minun taloni on ja missä se on. Kumpikin meistä on todennäköisesti kiinnostunut oman talonsa energiatehokkuuden vertaamisesta toisen taloon, mutta tuskin kumpikaan meistä on kiinnostunut rakentamaan oman talonsa tilalle toistemme taloja.

Se että Ässän energiankulutus on merkittävästi edullisempi kuin minun voi johtua monesta asiasta. Ehkä hänen lämpöpumppunsa kerta kaikkiaan on parempi kuin minun ja olen aikoinaan tullut kusetetuksi pumppua hankkiessani, hänen lämpökaivonsa voivat tuottaa enemmän lämpöä kuin minun, hänen lämpöpumppunsa ehkä käyttää vähemmän sähkövastusta kuin minun, hänen talonsa voi olla paremmin eristetty kuin minun, hänen talonsa voi sijaita edullisemmalla paikalla kuin minun, hänen talonsa voi olla edullisemman muotoinen kuin minun, hänen talonsa ilmastointilaite voi ottaa lämpöä talteen paremmin kuin minun jne. Ässä voi systemaattisesti ilmoittaa virheellisiä lukuja, hänen mittauksissaan voi olla systemaattinen virhe, samoin minä voin ilmoittaa virheellisiä lukuja ja minun mittauksissani voi olla systemaattisia virheitä. Ässä on kenties laskenut talonsa neliöt ja kuutiot radikaalisti eri tavalla kuin minä omani. Ässä voi myös kuluttaa energiaa eri tavalla kuin minä, hän ehkä asuu +15 asteen lämpötilassa talvisin ja peseytyy vain kylmällä vedellä, minä taas voin pitää sisällä +25 asteen lämpötilaa ja luttaan vuorokaudessa 2 tuntia kuumassa suihkussa jne.

Koska Ässä ja minä emme voi mennä toistemme taloihin tutkimaan ja vakioimaan edellä lueteltuja asioita, on meidän vain luotettava siihen, että kumpikin mittaamme energiankulutusta ja ulkolämpötiloja riittävän tarkasti ja luotettavasti ja että kumpikaan ei muuttele laskelmissaan talonsa pinta-aloja ja tilavuuksia. Koska indeksiluvussa juuri pinta-ala tai tilavuus on ainoa vakio ja juuri vakio on se, minkä avulla muiden muuttujien vaihtelua voidaan vertailla eri talojen välillä.

« Viimeksi muokattu: 15.05.10 - klo:00:09 kirjoittanut JariA »

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #148 : 16.05.10 - klo:19:24 »
Tuolla

http://mlp.jaria.net/vertailu-018.jpg

on taulukko jossa on 12 kuukauden lämmitystarveluvut useille paikkakunnille aikavälillä 1.5.2009 - 30.4.2010.

Jos tietää maalämpöpumpun kuluttaman sähköenergian määrän vastaavalla aikavälillä, voi laskea lämmitystarveluvun ja talon lämmitettävän neliömetrimäärän avulla indeksiluvun.

Indeksiluku lasketaan näin:

((lämmitysenergian määrä kWh/ 12kk lämmitystarveluku) / lämmitettävien neliöiden määrä) * 1000 = indeksiluku

Taulukkoon on lisäksi laskettu eri kokoisille taloille (120 - 250 lämmitettävää neliötä) maalämmitystaloissa tyypillisien indeksilukujen 6 - 12 mukaisia maalämpöpumpun sähkönkulutuksen vuosikulutusmääriä. Kulutusluvut pätevät vain lämmityskauteen 2009 - 2010.

Taulukon kWh luvut ovat laskennallisia, ne eivät siis kuvaa minkään olemassaolevan talon mitattuja kulutuksia. kWh-luvut on laskettu näin: (indeksiluku/1000) * neliöiden määrä * paikkakunnan 12kk lämmitystarveluku = kWh

Muutamat tämän foorumin jäsenet ovat ilmoittaneet omien talojensa mittauksiin perustuvia indeksilukuja. Uudehkoissa taloissa joissa on vesikiertoinen lattialämmitys indeksiluvut ovat tavanomaisesti välillä 6 - 8. Vanhemmissa taloissa joissa on vesikiertoinen patterilämmitys indeksiluvut ovat tyypillisesti korkeampia, esimerkiksi välillä 8 - 11.


Poissa Kallioniemi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 146
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #149 : 17.05.10 - klo:19:30 »
Lainaus
janti: talon lämmitettävä pinta-ala on 319 neliötä ja tilavuus 940 kuutiota. Autotallin pinta-ala on 24 neliötä ja tilavuus 58 kuutiota.

Kulutusvertailu on ihan mielenkiintoista, mutta jonkinlainen tarkkuus edellyttää, että vertaillaan samalla tavalla laskettujen neliö- ja kuutiometrien kuluttamaa lämpöenergiaa tiettynä ajanjaksona.

Varmaan jokaisessa maalämpöpumpussa on nähtävissä prosentteina erikseen tilojen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kuluneet kilowattitunnit. Lämmitystarveluvut taas poistavat suurimmaksi osaksi alueellisten erojen vaikutuksen.  Eri tavalla lasketut ja ilmoitetut pinta-alat ja tilavuudet saattavat puolestaan vääristää vertailutuloksia jopa kelvottomiksi.

Tuolla suuri-tiedonkeruu-osastolla näyttäisi pikaluennalla löytyvän sellaisiakin tietoja, joissa on sisämitoin lasketut pinta-alat, samoin tilavuudet, mutta suurimmassa osassa taitaa olla rakennusluvasta katsottu tilavuus, joka ei ole lähimainkaan sama kuin sisämitoin laskettu. (Tai sitten rakennusten huonekorkeudet ovat järjestään luokkaa kolme metriä).  Esimerkiksi minun talossani on pohjakerroksessa yli 50 m3 rakennustilavuuteen laskettavaa lämmittämätöntä tilaa. Antaisi paksujen täystiiliseinien lisäksi aika mairittelevan kuvan kulutuksesta kWh/m3.  

Eikös tuntuisikin selvemmältä ilmoittaa myös ne tilavuudet lämmitetyn tilan sisämitoin, väliseinien tilavuutta tietysti vähentämättä?

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #150 : 17.05.10 - klo:22:36 »
Lainaus
Varmaan jokaisessa maalämpöpumpussa on nähtävissä prosentteina erikseen tilojen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kuluneet kilowattitunnit. Lämmitystarveluvut taas poistavat suurimmaksi osaksi alueellisten erojen vaikutuksen.  Eri tavalla lasketut ja ilmoitetut pinta-alat ja tilavuudet saattavat puolestaan vääristää vertailutuloksia jopa kelvottomiksi.

En tiedä muista pumpuista, mutta omassa Geopro SH koneessa ei erikseen mitata käyttöveden lämmittämisen osuutta, koska käyttövesi lämmitetään erillisen varaajan sisällä kierukassa.

Kulutusvertailujen suhteen minun mielestäni asiaa osuvimmin mittaava tilavuuden määrittely on talon ulkovaipan sisäpinnan rajaama lämmitettävä kokonaistilavuus. Mukaan lasketaan sekä väliseinät että mahdolliset välipohjat. Lämmitettävä pinta-ala olisi johdomukaista  mitata samalla tavalla ulkovaipan sisäpintojen rajaamana pinta-alana kerroksittain. Jos ulkovaipan sisällä on tiloja joita ei lainkaan lämmitetä, niin niitä ei pitäisi laskea mukaan.

Se että ilmoitettujen lämmitettävien pinta-alojen ja lämmitettävien tilavuuksien suhdeluku on enemmän kuin tavanomainen huonekorkeus 250 cm voi olla seurausta juuri siitä, että talossa on enemmän kuin yksi kerros ja välipohja on laskettu tilavuuteen mukaan.

Minun talossani välipohjan paksuus on 45 cm. Lisäksi talon ylemmässä kerroksessa on paljon tilaa, missä huonekorkeus on yli 2,5 metriä.

Talot ovat kovin monimuotoisia. Uusissa taloissa on usein korkeita olohuoneita. Rintamamiestaloissa taas on yläkerroissa matalia alle 160 senttiä korkeita. Vanhemmissa taloissa on ehkä alle 200 cm korkeita kellaritiloja jne.

Lämmitettävän pinta-alan ja lämmitettävän sisätilavuuden suhde säilyy myös indeksiluvuissa. Ilmoitettujen indeksilukujen kohdalla kannattaakin laskea niiden keskinäinen suhde. Jos luku ihmetyttää, voi aina kysyä miten pinta-ala ja tilavuus on laskettu. Näinhän jäsen Kallioniemi juuri edellä tekikin.

Tällaisilla indeksiluvuilla ei varmaankaan koskaan saada kovin tarkkoja vertailulukuja yksittäisten talojen välille. Mutta vaikka pinta-alat ja tilavuudet olisikin laskettu eri kohteissa toisistaan poikkeavilla tavoilla, se ei vielä tee indeksiluvuista kokonaan kelvottomia. Jos pinta-alat ja tilavuudet vain pidetään johdonmukaisesti samoina, kertovat indeksiluvuissa tapahtuvat muutokset siitä, mihin suuntaan energiatehokkuus on kussakin kohteessa kehittymässä. Muutosten syiden pohtiminen ja selvittäminen antaa taas mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi vertailuja tekemällä voi myös muodostaa itselleen käsitystä siitä, kuinka suuriin säästöihin tehokkuutta parantamalla voisi päästä.

Minusta olisi toivottavaa ja tervetullutta, jos vielä useammat jäsenet ilmoittaisivat omia lukujaan. Mitä useampien ja erilaisempien kohteiden mitattuja ja indeksoituja kulutustietoja on saatavilla, sitä kattavampi käsitys maalämmityksen tehokkuudesta voidaan muodostaa. Tutkittua tietoa kun tästä asiasta ei valitettavasti kovin paljon ole olemassa.

« Viimeksi muokattu: 17.05.10 - klo:22:53 kirjoittanut JariA »

Poissa janti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • ILPin purkaja
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #151 : 17.05.10 - klo:23:40 »
Lainaus
Eikös tuntuisikin selvemmältä ilmoittaa myös ne tilavuudet lämmitetyn tilan sisämitoin, väliseinien tilavuutta tietysti vähentämättä?

Mielestäni kyllä! Tilavuutena tulisi käyttää vain todellista lämmitettyä ilmatilavuutta.  8-)

ks. Ilmatilavuus, V [m³] 1.3.3 (sivu 4)
"Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan
tulo. Välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen."
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf
« Viimeksi muokattu: 17.05.10 - klo:23:42 kirjoittanut janti@suomi24.fi »

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #152 : 19.05.10 - klo:15:17 »
Hyvää keskustelua taas aiheesta. Olisiko meillä jo tarpeeksi asioita ylhäällä jonkun vertailuluvun luomiseksi?

- Lämmitystarveluvulla saamme sään osalta homman tasoihin
- Erillinen mittari on kyllä pakko olla pumpulla vai voisiko pumpun kulutusta arvioida kertomalla ottoteho käyntitunneilla?
  Vai onko liian epäluotettvavaa?
- Käyttöveteen käytetyt tunnit ilmeisesti aika monessa pumpussa. Voisiko käyttöveden lämmityksen ottotehona käyttää esim. pumpulle asetetun 3-vaihemittarin avulla saatuja ottoteholaskelmia? Näin saataisiin pumpun käyttämästä sähköstä käyttöveden osuus pois?
- Uudempien talojen energiatodistuslaskemia voisi myös käyttää hyväksi. Taloissa joissa energiatodistusta ei ole, pitäisi ainakin laskea seinäpinta-ala ja ikkunoiden määrä , vai miten saataisiin jonkinlainen energialuokka mukaan laskelmiin?
- Rakennuksen lämmitettävät käyttökuutiot olisivat ilmeisesti paras vertailutieto.
- Mites sisälämpötilaa voisi mitata? Tämä on kuitenkin olennainen tieto, jos yhden asteen nosto esim. 21 -> 22 vaikuttaa energiankulutukseen jo lähes 5%.
- Ilmanvaihdon osuus myös jotenkin saatava mukaan. Energiatodisuksessahan on laskettu myös ilmanvaihdon kautta katoavan lämmön kwh-häviö, laskelman mukaisella ilmanvaihtonopeudella.

Onhan tässä muuttujia ja varmaan paljon puuttuukin. Minkähänlainen kaava pitäisi tehdä että em. asiat ynnäten saataisiin joku kuutiokohtainen kulutus jota voisi käyttää vertailuissa?

Poissa KotiEnossa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 214
  • Nibe 1120-15, 400 m järvessä
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #153 : 20.05.10 - klo:08:19 »
Mikä on vertailun tarkoitus, mietitäänpä sitä! LT -luvulla ja kuutioita vertaamalla saadaan jotain muuttujia pois. Jäljelle jää asukkaiden elintavat, kodinkonevarustus ja niiden lämpöhäviötasot,  asukkaiden määrä per asuinpinta-ala, asunnon eristystaso ja viimeksi tietenkin lämmöntuottosysteemi. Olen melko varma että jos halutaan hakea lämmöntuottosysteemien paremmuutta esim. eri MLP toimittajien välillä niin tässä otsikon alla tarkkuus karkaa. Eli voidaan kyllä keskustella maailman ääriin mutta epätarkkuus on liian suuri. Siis kaikki muut muuttujat käytännössä määräävät tuloksen, ei MLP:n malli tai ILP:n malli jos jollain on  niitä vertailussa.

Elikkä kyllä tehokkuus / paremmuusvertailu täytyy jättää tutkimuslaitosten tehtäväksi hallituissa olosuhteissa.

Yksittäisen MLP / ILP / VILP / puulämmittäjä / Pellettilämmittäjä / Sähkölämmittäjän kannattaa keskittyä siihen miksi hänen energian käyttönsä on jollain tasolla verrattuna johonkin "standardiin" ja mitä hän voi tehdä tilanteen parantamiseksi - rahan säästämiseksi. Tässä suhteessa kukin voi asettaa itselleen tavoitteita esim. -5% per vuosi vähennystä energiakuluihin  (kWH:na laskien ja huomioiden LT luvut koska vuodet eivät ole "veljeksiä")

...tulipahan sanottua :D

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #154 : 01.06.10 - klo:17:49 »
Toukokuun 2010 luvut lisätty taulukkoon:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

Lämmitystarveluvun laskeminen lämmityskauden päättyessä oli taas hankalaa. Maalämpöpumpun ulkoanturin mittauksen luku oli 158, talon toisella puolella parvekkeella olevan mittarin luku oli 173, Tampere-Pirkkalan virallinen luku oli 172. Päädyin käyttämään lukua 158, koska sen mukaan pumppu on toiminut.

Muita hässäköitä:

http://mlp.jaria.net/index4.html

Poissa ÄssäS15

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 85
  • LÄ S15, kaivo 230 m, Pelican ACE CG, 12/2006
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #155 : 03.06.10 - klo:09:40 »
Omat käppyräni ja kulutusseuranta löytyvät nykyisin osoitteesta

http://personal.inet.fi/koti/wonderstar/

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #156 : 01.07.10 - klo:13:34 »
Kesäkuun 2010 luvut lisätty taulukkoon:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #157 : 01.12.10 - klo:14:15 »
Kaivetaan vanha threadi uudelleen naftaliinista.

Nyt olisi sitten vuoden ajalta melko tarkaa tietoa. Noin yhtäkkiä näyttäisi ihan OK:lta. Ovatko luvut, käyntiajat ja käynnistysajat OK? Ilmeisesti ainakin pätkäkäynti voi vaikuttaa pumpun kesoon negatiivisesti?

1.12.2009 - 1.12.2010

Sähkönkulutus yhteensä: 12881 kwh
Käyttösähköä: 6389 kwh
Pumpulle: 6492 kwh
Vettä: 148 m3
Käynnistyskertoja: 5004 kpl
Käyttötunteja: 2759 h
Käyttövesi: 618 h
Vastus: 14 h
Ottoteho: 2,63 kwh
KWH/m2/vuosi: 3
KWh/m3/vuosi: 1
Arvioitu säästö vuodessa noin 1300€

Takassa poltettu puita noin 0,5 kuutiota koko vuoden aikana.
Sisälämpötila säädetty 22.5 asteeseen. (märkätiloissa pari astetta korkeampi)

Eihän tästä vanhasta karvalakkimallista (Nibe fighter 1240 8kw) saa niin hienoja tilastoja irti kuin nykyisistä, mutta kaippa noistakin voi jotain päätelllä.

« Viimeksi muokattu: 01.12.10 - klo:14:17 kirjoittanut Hannu_Koivula »

justus01

  • Vieras
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #158 : 01.12.10 - klo:17:42 »
1.12.2009 - 1.12.2010

Sähkönkulutus yhteensä: 10479 kwh (97 kWh/m2(ha))
Käyttösähköä: 6650 kwh (18,3 kWh/vrk)
Pumpulle: 3829 kwh (35,45 kWh/m2(ha))
Vettä: 100.7 m3 (25 m3/henk)
Käynnistyskertoja: 4806 kpl (13.2 krt/vrk)
Käyttötunteja: 1528 h (4.2 h/vrk)
Vastus: 1 h
Ottoteho: 2,61 kw/kompr.tunti

Takassa poltettu puita noin 8-10 kiloa koko vuoden aikana.
Saunassa poltettu puita noin 8-12 kiloa viikossa.
Sisälämpötila 22-23 asteeseen.
« Viimeksi muokattu: 01.12.10 - klo:17:48 kirjoittanut justus01 »

Poissa Hannes

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 138
  • Onkos tää isokin ongelma?
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #159 : 01.12.10 - klo:22:11 »
Lainaus
1.12.2009 - 1.12.2010

Sähkönkulutus yhteensä: 10479 kwh (97 kWh/m2(ha))
Käyttösähköä: 6650 kwh (18,3 kWh/vrk)
Pumpulle: 3829 kwh (35,45 kWh/m2(ha))
Vettä: 100.7 m3 (25 m3/henk)
Käynnistyskertoja: 4806 kpl (13.2 krt/vrk)
Käyttötunteja: 1528 h (4.2 h/vrk)
Vastus: 1 h
Ottoteho: 2,61 kw/kompr.tunti

Takassa poltettu puita noin 8-10 kiloa koko vuoden aikana.
Saunassa poltettu puita noin 8-12 kiloa viikossa.
Sisälämpötila 22-23 asteeseen.

Näyttää olevan suhteessa melko samat kulutukset (mulla oli jäänyt vähingossa kuukausikulutus kuutiohin ja neliöihin).

eli kwh/m2/vuosi 32kwh.

Muut luvutkin tosi lähellä raksaajan vastaavia paitsi käyttötunnit. Olenkohan laskenut nekin väärin vai onko raksaajalla esim. paljon tehokkaampi pumppu tmv?