Pyysin jokin aika sitten energiankulutusta koskevia tietoja maalämmitystaloista ja tähän mennessä koossa on kaikkiaan viidestä kohteesta vertailukelpoisia tietoja.
Kovin mielelläni saisin tällaisia mittaussarjoja lisääkin. Toivottavasti tämä raportti innostaa lähettämään niitä lisää. Esimerkiksi tyypillinen rintamamiestalo olisi yleisyytensä vuoksi kiinnostava tapaus saada mukaan.
Mukana vertailutaulukossa on kolme 2000-luvulla valmistunutta taloa (numerot 1, 2, 3) ja kaksi 1970-luvulla valmistunutta taloa (numerot 4 ja 5).
Taloissa 1, 2 ja 3 on lattialämmitys. Talossa 4 on patterilämmitys, talossa 5 on patterilämmitys sekä kosteissa tiloissa lattialämmitys.
Talot 1, 2 ja 3 muodostavat kulutuslukujen perusteella oman ryhmänsä. Talot 4 ja 5 omansa. Ensimmäisessä ryhmässä ns. kuutioindeksi (lämmitykseen käytetty sähköenergia kWh/lämmitettävä sisätilavuus kuutiometreinä/12 kk yhteenlaskettu lämmitystarvelukujen summa * 1000) on alle 3. Jälkimmäisessä ryhmässä indeksiluku on yli 3.
Vastaava ero näkyy myös lämmitettävää neliötä kohden lasketussa indeksiluvussa. Ensimmäisessä ryhmässä luku on 8 tai sen alle. Jälkimmäisessä ryhmässä lähes 11.
Taulukko on täällä:
http://mlp.jaria.net/vertailu-011.jpgIndeksiluvut kuutioiden ja neliöiden suhteen vaikuttaisivat olevan hyödyllinen mittari talon energiataloudessa tapahtuvien muutosten seuraamiseen. Indeksiluku kannattaa laskea kuukausittain aina edellisen 12 kk mittaiselta jaksolta. Tällöin vuodenaikojen vaihtelusta seuraava vaikutus poistuu luvusta. Lisäksi voi verrata eri vuosien kulutusta johdonmukaisesti keskenään. Absoluuttisista kulutusluvuistahan muuttunutta energiatehokkuutta ei voi suoraan nähdä.
Eri kohteista saamistani tiedoista voi lisäksi todeta ainakin seuraavia havaintoja.
Lämpimän käyttöveden kierto lisää pumpun sähkönkulutusta niin, että se näkyy myös näissä indeksiluvuissa. Yhdessä vertailun kohteessa kierrätys oli laitettu ajastuksen taakse. Tämä oli keskeinen syy siihen, että indeksiluvuilla mitattuna talon energiatehokkuus parani mittausjakson aikana yli 10%.
Kosteiden tilojen lattialämmitys lisää kesäaikana pumpun kulutusta siinä määrin että se näkyy mittauksissa. Karkeasti voidaan sanoa, että kesäajan kulutus on tällöin kaksinkertainen sellaisiin taloihin nähden, joissa ei ole kosteiden tilojen lattialämmitystä. Kulutetun sähkön määrä on kuitenkin varsin vähäinen, ja siitä koituva taloudellinen kustannus on vielä pienempi.
Vertailussa ei ole mitenkään otettu huomioon talossa asuvien henkilöiden lukumäärää ja lämpimän veden käytön osuutta energiankulutuksessa. Mukana on kaikki lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kokonaisuudessaan. On tietysti selvää, että mitä isompi talo niin sitä pienempi osuus käyttöveden lämmitykselle jää. Ja jonkinlainen paradoksi on se, että mitä kylmempi talvi, niin sitä paremmaksi indeksiluku tulee, koska käyttöveden lämmittämiseen kuluva energian osuus on pienempi.
Kommentteja ja kysymyksiä?
