Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vertailulukuja maalämpötaloissa?  (Luettu 150211 kertaa)

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #40 : 02.05.09 - klo:21:33 »
Lainaus
Lainaus
Löytyisikö lisää vapaaehtoisia ilmoittamaan talonsa ja pumppunsa kulutuksia?

Se mitä haetaan on kuvattu tämän ketjun aikaisemmassa viestissä:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.msg45595#msg45595

Onko noille lämmitystarveluvuille joku paikka mistä ne löytyy ja samaten keskilämpötilat?
Eipä ole noita tullut paljokaaan pyöriteltyä, pittee tutustua.
Eikä toisaalta ole vielä vuosikaan täynnä.

Lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnilla löytää täältä:

http://www.kiinteistolehti.fi/lammitystarve.php

Tilaajanumeroksi 7-numeroinen numerosarja.

Jos löytää jostain oman talonsa lähistöltä luotettavan mittauspisteen joka ilmoittaa kuukauden keskilämpötilan vähintäin yhden desimaalin tarkkuudella, niin siitä on helppo laskea kuukauden lämmitystarveluku S17 seuraavasti:

Oletetun sisälämpötilan + 17 erotus ulkoilman keskilämpötilaan * kuukauden vuorokausien määrä

Esimerkiksi huhtikuun 2009 lämmitystarveluku Akaaseen:

17 - 4,8 = 12,2 * 30 = 366

Tai maaliskuun 2009 lämmitystarveluku Akaaseen:

17 - (-2,0) = 19 * 31 = 589

Paras kaikista vaihtoehdoista on laskea oman pumpun ulkolämpötilan anturin mittauksista vuorokausittaiset lämpötilan keskiarvot ja ynnätä niistä lämmitystarveluku.

Jos haluaa osallistua tähän tietojen keräykseen, niin riittää että lähettää yksityisviestillä minulle tiedot
- talon lämmitettävästä tilavuudesta (ja mielellään myös lämmitettävästä pinta-alasta)
- millä paikkakunnalla talo on
- mitatusta lämpöpumpun sähkönkulutuksesta 12 kk jaksolla siten että mittaus on alkanut ja päättynyt kalenterikuukauden vaihteeseen
- siitä millä ajanjaksolla kulutus on mitattu

Lyhyempikin kuin 12 kk mittausjakso riittää, jos puuttuvat kuukaudet ovat lämmityskauden ulkopuolella.

« Viimeksi muokattu: 06.11.12 - klo:08:13 kirjoittanut Forum Admin »

Poissa _zadah_

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • ite se pitää kaikki tehä...
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #41 : 03.05.09 - klo:07:29 »
Pitää yrittää itsekkin kantaa korsi kekoon, mutta minulla on vähän erilainen tapa seurata kulutusta, Talo 144 + 60 m2 puolilämmintä, eli yhteensä n 174 m2 lämmintä:

Huhtikuussa (keskilämpötila -1) pumppu söi  635 kwh, eli 3,65 kwh/ m2  ja 0,0068 kwh/m2/astepäivä

Ja lasketaan vielä SONnin hamuava indeksi eli 0,0027 (kwh/astep/m3)

« Viimeksi muokattu: 03.05.09 - klo:07:50 kirjoittanut zadah »

Poissa Jyrki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Thermia Diplomat TWS8, 160m
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #42 : 03.05.09 - klo:18:04 »
Lainaus
Tästä voidaan päätellä että Jyrkin mittauksissa on ko kk kohdalla jokin virhe tai sitten MLP ei ole toiminut parhalla mahdollisella teholla.

Tuossa vuoden 2008 helmikuun määrät ovat epäjohdonmukaiset koska silloin muutimme taloon ja ei näin ole puhdas yhden kuukauden todellinen kulutus. Jos taulukkoa katsoo tarkemmin niin huomaa että se on laskettu 3.11.2007-1.3.2008 välisestä ajasta.

Tuosta kesä- heinäkuun suhdeluvusta taas voisin sanoa että tuo laskentakaavasta johtuen luvut niin sanotusti pompsahtaa aika koviksi koska kulutusta on vähän ja jakajana oleva lämmitystarvelukukin on pieni niin jakotulos (suhdeluku) on suuri.

kaavahan oli:

MLP kWh / lämmitystarveluku / lämmitettävätilavuus X 1000 = suhdeluku

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #43 : 22.05.09 - klo:17:26 »
Pyysin jokin aika sitten energiankulutusta koskevia tietoja maalämmitystaloista ja tähän mennessä koossa on kaikkiaan viidestä kohteesta vertailukelpoisia tietoja.

Kovin mielelläni saisin tällaisia mittaussarjoja lisääkin. Toivottavasti tämä raportti innostaa lähettämään niitä lisää. Esimerkiksi tyypillinen rintamamiestalo olisi yleisyytensä vuoksi kiinnostava tapaus saada mukaan.

Mukana vertailutaulukossa on kolme 2000-luvulla valmistunutta taloa (numerot 1, 2, 3) ja kaksi 1970-luvulla valmistunutta taloa (numerot 4 ja 5).

Taloissa 1, 2 ja 3 on lattialämmitys. Talossa 4 on patterilämmitys, talossa 5 on patterilämmitys sekä kosteissa tiloissa lattialämmitys.

Talot 1, 2 ja 3 muodostavat kulutuslukujen perusteella oman ryhmänsä. Talot 4 ja 5 omansa. Ensimmäisessä ryhmässä ns. kuutioindeksi (lämmitykseen käytetty sähköenergia kWh/lämmitettävä sisätilavuus kuutiometreinä/12 kk yhteenlaskettu lämmitystarvelukujen summa * 1000) on alle 3. Jälkimmäisessä ryhmässä indeksiluku on yli 3.

Vastaava ero näkyy myös lämmitettävää neliötä kohden lasketussa indeksiluvussa. Ensimmäisessä ryhmässä luku on 8 tai sen alle. Jälkimmäisessä ryhmässä lähes 11.

Taulukko on täällä:
http://mlp.jaria.net/vertailu-011.jpg

Indeksiluvut kuutioiden ja neliöiden suhteen vaikuttaisivat olevan hyödyllinen mittari talon energiataloudessa tapahtuvien muutosten seuraamiseen. Indeksiluku kannattaa laskea kuukausittain aina edellisen 12 kk mittaiselta jaksolta. Tällöin vuodenaikojen vaihtelusta seuraava vaikutus poistuu luvusta. Lisäksi voi verrata eri vuosien kulutusta johdonmukaisesti keskenään. Absoluuttisista kulutusluvuistahan muuttunutta energiatehokkuutta ei voi suoraan nähdä.

Eri kohteista saamistani tiedoista voi lisäksi todeta ainakin seuraavia havaintoja.

Lämpimän käyttöveden kierto lisää pumpun sähkönkulutusta niin, että se näkyy myös näissä indeksiluvuissa. Yhdessä vertailun kohteessa kierrätys oli laitettu ajastuksen taakse. Tämä oli keskeinen syy siihen, että indeksiluvuilla mitattuna talon energiatehokkuus parani mittausjakson aikana yli 10%.

Kosteiden tilojen lattialämmitys lisää kesäaikana pumpun kulutusta siinä määrin että se näkyy mittauksissa. Karkeasti voidaan sanoa, että kesäajan kulutus on tällöin kaksinkertainen sellaisiin taloihin nähden, joissa ei ole kosteiden tilojen lattialämmitystä. Kulutetun sähkön määrä on kuitenkin varsin vähäinen, ja siitä koituva taloudellinen kustannus on vielä pienempi.

Vertailussa ei ole mitenkään otettu huomioon talossa asuvien henkilöiden lukumäärää ja lämpimän veden käytön osuutta energiankulutuksessa. Mukana on kaikki lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kokonaisuudessaan. On tietysti selvää, että mitä isompi talo niin sitä pienempi osuus käyttöveden lämmitykselle jää. Ja jonkinlainen paradoksi on se, että mitä kylmempi talvi, niin sitä paremmaksi indeksiluku tulee, koska käyttöveden lämmittämiseen kuluva energian osuus on pienempi.

Kommentteja ja kysymyksiä?

Poissa makke

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #44 : 23.05.09 - klo:18:21 »
>Mukana on kaikki lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kokonaisuudessaan.

Onko mukana myös lattiakiertovesipumppujen kuluttama energia? Itselläni erillinen mittari mittaa kaikkea MLP:n kulutusta ja osa palstalla ilmoittelee lukuja joissa kaikki kvp:t on mukana ja osalla ei.

Ilmoittelen omat lukuni, kun alkaa olla riittävästi käyttökuukausia takana.

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #45 : 23.05.09 - klo:19:28 »
Lainaus
Onko mukana myös lattiakiertovesipumppujen kuluttama energia?

Hyvä huomio. En tiedä, onko eri kohteiden mittauksissa mukana kiertovesipumppujen kulutus vai ei. Oletan, että ei. En ole erikseen tätä asiaa selvittänyt mittauksiaan ilmoittaneilta.

Jokainen vertailussa mukana oleva kohde on sellainen, jossa lämpöpumpulle on oma sähkömittarinsa. Vertailu perustuu näihin mittauksiin.

Omassa laitteistossani kiertovesipumppu ottaa sähkönsä erillisestä töpselistä eikä se ole mukana lämpöpumpun mittauksessa. Jos kiertovesipumpun sähkönkulutus lisättäisiin maalämpöpumpun kokonaiskulutukseen, se merkitsisi noin 6 % lisäystä sähkönkulutukseen vuositasolla.


Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #46 : 23.05.09 - klo:20:13 »
Yksi tapa suhteuttaa näitä maalämmityksestä saatuja mittaustietoja on verrata niitä muiden lämmitysmuotojen keskikulutuksiin. Valitettavasti niistäkin on hyvin hajanaisesti tietoa saatavilla.

Yksi selvitys on Toni Reijun vuonna 2004 valmistunut ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa mitattiin 24 omakotitalon energiankulutusta:

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4926/TMP.objres.138.pdf?sequence=1

Hänen tuloksensa oli, että lämmitysenergian kulutuksen keskiarvo oli mitatuissa taloissa 124.5 kWh/m2 ja tilavuutta kohden laskettuna 31.3 kWh/m3. Hajonta mittauskohteissa oli varsin suurta, mikä johtui lämmitysjärjestelmien eroista ja asukkaiden asumustottumusten eroista.

Pikaisella internetin selauksella löytää mitattuja kulutustietoja sähkölämmitystaloista, joissa sähkön kokonaiskulutus vaihtelee 150 - 200 kWh/m2 vuodessa.

Tämän foorumin jäsenten ilmoittamissa mittauksissa korkeimmat lämmitysenergian kulutusarvot olivat 43,32 kWh/m2 ja 15.20 kWh/m3.


Poissa KimmoK

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 976
  • Hartiapankista pesee ja linkoaa.
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #47 : 27.05.09 - klo:10:57 »
Lainaus
...Yksi selvitys on Toni Reijun vuonna 2004 valmistunut ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa mitattiin 24 omakotitalon energiankulutusta:
...

APUA!! Suupielet repeää!  :D :D :D

Kun itsellä menee vuodessa kaikkiin mahdollisiin (ostettaviin) energioihin (paitti auton bensoihin) alle 45kwh/m2 ja alle 15kwh/m3 kolmihenkisessä perheessä niin se kyllä vetää naaman hymyyn ja voi olla tyytyväinen omiin valintoihin!!!!

UPDATE: OLEN J Ä R K Y T T Y N Y T !!!!

Miten on mahdollista että nuo MATALAENERGIA puutalot kuluttavat moninkertaisen määrän energiaa kuin meidän (tuunattu) normi-kivitalomme ?????

Väitän: tutkimuksessa on ilmanvuodon osuus arvioitu 2-4 kertaa liian pieneksi ja samoin ilmanvaihdon kautta hukkaan mennyt energia.

Musta tuntuu: kivitalon rakentaminen on sanoinkuvaamattoman suuri ekoteko, vaikka siihen ei asenna maalämpöä vaan lämmittäisi polttamalla jäteöljyä avotakassa!!!!!!  ???????????? :o
« Viimeksi muokattu: 27.05.09 - klo:12:33 kirjoittanut KimmoK »
- KimmoK --Hartiapankkiraksaaja pohjolasta.
Ylikiiminki: 700m3 & 230m2 & LÄ T8 & 11-14Mwh/vuosi
2013 lähtien + 30m2 puolilämmintä varastotilaa suorasähköl

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #48 : 28.05.09 - klo:00:56 »
Lainaus
Miten on mahdollista että nuo MATALAENERGIA puutalot kuluttavat moninkertaisen määrän energiaa kuin meidän (tuunattu) normi-kivitalomme ?????

Reijun tutkielman sivulla 29 oleva taulukko 25 on erityisen paljon kertova. Siinä on verrattu 9 sähkölämmitteisen talon sähkön kokonaiskulutusta. Vaihtelu tämän joukon sisällä on hämmästyttävän suurta. Pienin kulutus on 98 kWh/m2 ja suurin 225 kWh/m2.

Noin suuret erot eivät voi olla seurausta talojen teknisistä eroista, vaan todennäköisemmin siitä, että ihmisten käyttäytyminen vaihtelee todella paljon.


Poissa Jyrki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Thermia Diplomat TWS8, 160m
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #49 : 01.06.09 - klo:11:44 »

Poissa Olli_O

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 55
  • Luonnollisesti maalämmöllä....
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #50 : 01.06.09 - klo:15:31 »
Jyrki:

Mitenkähän muuttuisi lukusi syyskuun osalta, jos päivät muuttaisi 40 -> 30 ?
NIBE 1217-8_UKV200_kaivo158 m_120 m2

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #51 : 01.06.09 - klo:18:23 »
Kulutusluvut Toukokuulta 2009 lisätty

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

Toukokuun lämmitystarveluvun laskeminen lämpöpumpun omasta mittauksesta osoittautui ongelmalliseksi.

Jos kuukauden luvusta poistaa kaikki ne vuorokaudet, jolloin vuorokauden keskilämpötila on ollut yli +10 astetta, olisi luku 54. Jos mukaan laskee kaikki vuorokaudet jolloin keskilämpötila on ollut alle +17 astetta, olisi luku 146. Kuukauden keskilämpötila oli 12,6 ja sen avulla laskettuna (+17 - 12,6) = 4,4 * 31 = 136.

Päätin laskea taulukossa indeksiluvut Tampereen luvun 125 mukaan. Se on meille lähin vertailupaikkakunta.


Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #52 : 01.07.09 - klo:19:25 »
Kulutusluvut kesäkuulta 2009 lisätty:

http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg

Lämmitystarvelukuna käytetty lukua 96. Tampereen luku oli 82.


Poissa Jyrki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Thermia Diplomat TWS8, 160m
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #53 : 01.07.09 - klo:21:09 »
Kulutusluvut kesäkuulta 2009 lisätty:


http://picasaweb.google.com/lh/photo/xoLHnK72Ks7RtpLOjUZ0UQ?feat=directlink

Viime kuussa päästiin jo hieman maakylmääkin kokeilemaan :)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #54 : 01.07.09 - klo:22:48 »
Heitetään tämä nyt tänne...kun sen viimein tein, vaikka vuosi ei ole vielä täysi:

http://www.aijaa.com/v.php?i=4434081.png

Näkyy olevan omat kulutukset kesällä suhteellisen korkealla, lieneekö syynä iso vesikulutus ja menoveden korkeampi lämpötila lattiapiiriin. Päälämmitys on siis pattereilla ja tilavuutta 500m3.

Johtopäätöksenä: tuohon purisi aurinkolämmitys lisänä...sille olisi ns. "tilaa" kun kesäkulutus pysyy noinkin korkeana.

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #55 : 02.07.09 - klo:13:17 »
Lainaus
Näkyy olevan omat kulutukset kesällä suhteellisen korkealla, lieneekö syynä iso vesikulutus ja menoveden korkeampi lämpötila lattiapiiriin.

Suhteellisesti kesäajan lämmitysluvut ovat korkeita, mutta eihän se ole absoluuttisesti kuin 100 - 150 kWh kuukaudessa. Jos ja kun sinulla on kosteiden tilojen lattialämmitys käytössä, niin siitä tuo kulutus äkkiä tulee. Minun mielestäni siihen menevä 10 - 15 euroa kuukaudessa on hyvin käytetty raha, jos se turvaa rakenteiden pysymisen kuivana ja antaa lisää mukavuutta elämiseen.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #56 : 02.07.09 - klo:13:59 »
Lainaus
Lainaus
Näkyy olevan omat kulutukset kesällä suhteellisen korkealla, lieneekö syynä iso vesikulutus ja menoveden korkeampi lämpötila lattiapiiriin.

Suhteellisesti kesäajan lämmitysluvut ovat korkeita, mutta eihän se ole absoluuttisesti kuin 100 - 150 kWh kuukaudessa. Jos ja kun sinulla on kosteiden tilojen lattialämmitys käytössä, niin siitä tuo kulutus äkkiä tulee. Minun mielestäni siihen menevä 10 - 15 euroa kuukaudessa on hyvin käytetty raha, jos se turvaa rakenteiden pysymisen kuivana ja antaa lisää mukavuutta elämiseen.
Jeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.
Noissa mielissä ero vähän pistää tuumimaan mistä johtuu?
« Viimeksi muokattu: 02.07.09 - klo:14:00 kirjoittanut Roori »

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #57 : 02.07.09 - klo:14:53 »
Lainaus
Jeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.
Noissa mielissä ero vähän pistää tuumimaan mistä johtuu?

Aiemmin tässä ketjussa kirjoitin mittaustulosten vertailusta näin:

"Kosteiden tilojen lattialämmitys lisää kesäaikana pumpun kulutusta siinä määrin että se näkyy mittauksissa. Karkeasti voidaan sanoa, että kesäajan kulutus on tällöin kaksinkertainen sellaisiin taloihin nähden, joissa ei ole kosteiden tilojen lattialämmitystä."

Ilmoittamasi mittaustulokset vahvistavat tuota aiempaa johtopäätöstäni.


Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #58 : 02.07.09 - klo:18:50 »
Lainaus
Lainaus
Jeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.
Noissa mielissä ero vähän pistää tuumimaan mistä johtuu?

Aiemmin tässä ketjussa kirjoitin mittaustulosten vertailusta näin:

"Kosteiden tilojen lattialämmitys lisää kesäaikana pumpun kulutusta siinä määrin että se näkyy mittauksissa. Karkeasti voidaan sanoa, että kesäajan kulutus on tällöin kaksinkertainen sellaisiin taloihin nähden, joissa ei ole kosteiden tilojen lattialämmitystä."

Ilmoittamasi mittaustulokset vahvistavat tuota aiempaa johtopäätöstäni.

Eli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkin

Poissa JariA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #59 : 02.07.09 - klo:19:21 »
Lainaus
Eli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkin

Juuri noin.

Ymmärsin että myös Seppaantilla on kosteiden tilojen lattialämmitys, vaikka hänen talossaan muuten onkin patterilämmitys.

Toivottavasti Jyrki ja Seppaant korjaavat, jos olen väärässä.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #60 : 03.07.09 - klo:09:26 »
Lainaus
Ymmärsin että myös Seppaantilla on kosteiden tilojen lattialämmitys, vaikka hänen talossaan muuten onkin patterilämmitys.
Näin on.
Mutta vain yksi lämmityspiiri. Eli pattereille menevän veden sulku on termostaattiventtiilien varassa. Ja kun venttiileillä on jo 33 vuotta ikää saattavat jotkut vähän vuotaa, mistä tulee tarpeetonta kulutusta.

Asensin pari viikkoa sitten energiamittarin maapiiriin joten koko härvelin energia- ja tehotase alkaa valjeta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Jyrki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Thermia Diplomat TWS8, 160m
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #61 : 08.07.09 - klo:19:26 »
Lainaus
Lainaus
Eli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkin

Juuri noin.

Ymmärsin että myös Seppaantilla on kosteiden tilojen lattialämmitys, vaikka hänen talossaan muuten onkin patterilämmitys.

Toivottavasti Jyrki ja Seppaant korjaavat, jos olen väärässä.

Juuri näin eli mulla ei ole erillistä sunttausta kosteille tiloille.

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #62 : 15.07.09 - klo:22:53 »
"Asensin pari viikkoa sitten energiamittarin maapiiriin joten koko härvelin energia- ja tehotase alkaa valjeta." Kirjoitti seppaant 3.7.09

Jokohan joitain suomipumpun tuloksia olisi kerrottavissa, lähinnä lämpimän käyttöveden tuotosta?
Asia kiinnostaa sikäli kun olen tuota Optimumin kyseistä tuottoa seurannut, pumppu kun on tuottanut ainoastaan lämmintä käyttövettä (55º) Juhannuksesta alkaen. Ja siitä olen tullut toteamaan ettei tuon COP ole kovinkaan häävi: alustavasti luokkaa 2,3 - 2,05 (kulutus n. 100 L/d), riippuen ottaako lämmitykseksi menevän pumpun logiigan käyttämän 11 W kuorman mukaan vai ei, tarvittavien pumppujen ((2) otto- anto-)tehot ovat kyllä mukana kertoimessa.
Suomipumpussa kun noita oheiskuormittajia on vielä muitakin niin olisi vertailun vuoksi mielenkiintoista tietää millaisella kertoimella siinä pelkkä lämminvesituotto tosiasiassa toteutuu?

Tulokset saattaisivat kyllä kiinnostaa muitakin, kun noiden (suomi- ja ruottipumppujen) pumpputyyppien paremmuudesta käy aika-ajoin kiivaskin väittely, enkä ainakakaan itse ole todellisista käytönaikaisista kertoimista kertovista tuloksista tietoinen. -Tai onhan niitä missä todetaan maalämpötalojen kokonaisenergiankulutuksen olevan esim. huomattavasti suorasähkölämmitteisiä suuremman. Olisikohan osasyytä tuossa lämminvesikertoimessa?
« Viimeksi muokattu: 15.07.09 - klo:23:04 kirjoittanut Rauski »

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #63 : 26.07.09 - klo:20:22 »
Lainaus
Jokohan joitain suomipumpun tuloksia olisi kerrottavissa, lähinnä lämpimän käyttöveden tuotosta?
Energiamittarin asensin 11.6.2009.
Energiamittari on asennettu maapiiriin. Lämpökerroin on laskelmissani maastata tuleva teho + lämpöpumpun ja kiertovesipumppujen  kaikki sähkönkulutus jaettuna  koko sähkönkulutuksella.
Heinäkuun kolme ensimmäistä viikkoa veistelin mökille savusaunaa, minkä aikana talo oli tyhjillään ja lämmönjakopiirin kiertovesipumppu oli seis. Eli lämpöpumppu kävi vain korvaten varaajan lämpövuodon.
Mittausten mukaan lämpövuoto on 0,22 kW = 5,3 kWh/vrk.
Tänä aikana, kun mitään muuta kulutusta ei ollut vaihteli alaosan lämpötila välillä 42-48C ja yläosan 44-48C.
COP oli kyseisellä ajanjaksolla 2,81.
Kesäkuun 11. päivästä heinäkuun alkupäiviin välisenä aikana, kun talossa asuttiin normaalisti oli COP  2,75.

On selvästi havaittavissa mitenkä voimakkaasti lauhtumislämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen.

Mainittakoon vielä, että pumppu on L-Ässä V-7.0

ATS
« Viimeksi muokattu: 26.07.09 - klo:21:24 kirjoittanut seppaant »
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #64 : 26.07.09 - klo:22:49 »
"Kesäkuun 11. päivästä heinäkuun alkupäiviin välisenä aikana, kun talossa asuttiin normaalisti oli COP  2,75"

Näin alustavasti kun asiaa katselee ei ainakaan isoja eroja saa aikaseksi, kun meillä 1.6 - 21.6 jakso tuotti keskiarvokertoimeksi 2,85. Tuohon sisältyy lämmitys ja lämminvesituotto, sekä tähän tarvittava kaikki kulutus, myös lämmönjako.
Nyt kun jo reilu kuukausi on tuotettu pelkkää lämmintä käyttövettä (55 asteista), on kerroin tänä aikana pysynyt tuona aiemmin mainittuna 2,3 - 2,1:nä.
Varaajan häviöt ovat olleet tänä aikana luokkaa 1 kWh/d (n. 50 W), ehkäpä siksi näin, kun ei erillisvaraajaa ole, vaan ainoastaan laitteen oma 180 litrainen.

Mielenkiintoista on seurata miten kertoimet kehittyvät tässä lämmityskauden alkaessa ja edistyessä, toivottavasti tuota vertailua pystytään tuolloinkin tekemään.

Ps 27.7
"On selvästi havaittavissa mitenkä voimakkaasti lauhtumislämpötila vaikuttaa lämpökertoimeen."

Tämä on havainto meilläkin, käyttäytyy aikalailla tuon kuuluisan jääkiekkomailakäyrän tapaan!
« Viimeksi muokattu: 27.07.09 - klo:15:34 kirjoittanut Rauski »

Poissa eksile

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 243
  • 1002 ja toimii
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #65 : 27.07.09 - klo:19:55 »
Kirjoitin  "Reply #44 - Feb 17th, 2009, 12:33pm" viesiketjussa www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1764 seuraavaa:

"Tammi-helmikuu ottoteho 1089,5kW/658h=1,7kW  Hyötysuhde sama aika 5,7/1,7=3,4. Tämä on maalämmön parasta aikaa...
Sun systeemi oli heikoimmillaan heinäkuussa, keskim. ottoteho 2,6kW/h ja hyötysuhde 2,2. Sekään ei ole huono, mutta kaukana 3,37:stä"

Sama homma jatkuu nyt myös omien mittaustesi perusteella (ei siis vain mun laskemana) tänäkin kesänä ja joka kesä tästä eteenpäin.

Koska lämpöpumpun kerroin romahtaa aina "ei lämmityskaudella" niin ei anneta epärealistista kuvaa hyötysuhteesta, tätä foorumia lukevat myös tietoa päätöstensä tueksi hakevat.



« Viimeksi muokattu: 04.11.12 - klo:21:03 kirjoittanut Forum Admin »

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #66 : 27.07.09 - klo:22:57 »
Enpä oikein tiedä mitä tuohon oikein sanoisi, mutta yksi asia on varmistunut, mainosten tai esitteiden antamat tehotiedot ovat vain mainosta! Ei niihin näemmä paljoa kannata perustaa. Mittaamalla antotehoa näkyy tosiasiallinen tuotto, ja se on mitattuna ainakin meillä aika lähellä tuota uudemman normin (EN 14511 B0W45) ilmoittamaa.
Vielä selvennykseksi voisin mainita että kompuran ja pumppujen ottotehot mitataan kummatkin omalla mittarillaan, lämmönjakopumppu erillisenä, lämmitystuotto calorimetrillä, lämminvesi litroina vesimittarilla ja lämpötilaerolla. Tämä kaikki seurausta siitä että halusin saada tuon laitteen tosiasiallisenkin hyötysuhteen esille, ettei tarvitsisi enää mitään olettaa.
Ja oheiskuormaa onkin osoittaunut olevan lämminvesituotossa 24.6 - 27.7.09 n.380 W/käyttötunti. Sekä yhdistetyssä käytössä kesäaikaan jaksossa 1.6 -24.6.09 (COP 2,85) (sisältäen siis myös lämmöntuoton että jakopumpun 670 Wh/d) n.390 W/käyttötunti. (Aika kaukana edelleen on 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti arvioista, vaikka puhutaan kesäajasta)

Yhteenvetona voisikin todeta: tieto lisää tuskaa!
« Viimeksi muokattu: 27.07.09 - klo:23:16 kirjoittanut Rauski »

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #67 : 27.07.09 - klo:23:34 »
Mittaattekos te jannut energiaa (kwh) vai tehoja (kw)....jotensakin nua kertomukset menee huonosti ymmärrettäviksi kun puhutaan tehoista ja kuitenkin luulen että mittailette energioita (ja toisessa kohtaa toisinpän).
Itse mittailen lämmitysjärjestelmän ottoenergiaa (sähkö) ja lasken varaajaan puskettavan energian ja näin kesällä päivittäinen COP asettuilee n3.3:een.
COP on minulla kesällä korkeampi kuin talvella koska on patterilämmitys ja se on tietysti kesällä pois ja varaajan pohja on siis kesällä kylmempi kun täytyy vain lattialämmitystä hoitaa + lämminkäyttövesi.
Lämminkäyttövesi esilämmitellään lattialämpöveseitilassa.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #68 : 28.07.09 - klo:09:18 »
Tuossa pari päivää sitten kirjoittamassani viestissä lämpökerroin on laskettu energioiden (kWh) perusteella. Tietenkin käytän myös tehoja (kW) tehdessäni tutkimustyötä esim maalämpötilan muutoksen vaikutusta lämpökertoimeen.

Roori kirjoitti
Lainaus
Itse mittailen lämmitysjärjestelmän ottoenergiaa (sähkö) ja lasken varaajaan puskettavan energian ja näin kesällä päivittäinen COP asettuilee n3.3:een.

Mitenkä määrittelet varaajaan puskettavan energian, laskemalla vai mittaamalla?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #69 : 28.07.09 - klo:09:20 »
"Mittaattekos te jannut energiaa (kwh) vai tehoja (kw)....jotensakin nua kertomukset menee huonosti ymmärrettäviksi kun puhutaan tehoista ja kuitenkin luulen että mittailette energioita (ja toisessa kohtaa toisinpän)."

Ainakin olen asian näin ymmärtänyt ja siihen pyrkinyt, että teho ilmoitetaan watteina (W) ja energia joujeina (J = Ws), ja että kilowattituntiakin (kWh = 3 600 000 J) voi käyttää.
Ja tässä lämminvesituotossa olen ilmoittanut nettohyötysuhteen. Siis käytetyn lämpimän veden sisältämän energian suhteen tämän tuottamiseen tarvittavaan energiaan, joka on ollut n.2,3 : 1.
« Viimeksi muokattu: 28.07.09 - klo:11:39 kirjoittanut Rauski »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #70 : 28.07.09 - klo:15:43 »
Mä uskoisin ettei kesäajan huono COP ole pelkästään korkeamman lauhdutinlämmön syytä vaan siinä tarttee huomioida pienen lämmönkulutuksen johdosta lyhyiden käyntijaksojen haittapuolet hyötysuhteen kannalta.Eli kun pumppu käynnistyy niin meneehän siinä muutama minuutti ennenkuin lämmönvaihtimien vesi ym massa on normaalilämpötilassa ja pumppu alkaa syöttämään lämpöä ulos,tavallaan "ylöslämmitysaika".Sitten kun pumppu pysähtyy niin kuumiin/lämpimiin pumpun osiin jää seisomaan lämpimät vedet jotka sitten jäähtyy ennen seuraavaa käyntijaksoa ja tämä lämpö menee kokolailla harakoille.Häviöitä ne on nämäkin ja minimikuormituksella niiden osuus kasvaa huomattavasti kun ne on kiinteät häviöt joka käyntijakson alussa ja lopussa.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #71 : 28.07.09 - klo:16:19 »
Lainaus
Mitenkä määrittelet varaajaan puskettavan energian, laskemalla vai mittaamalla?
ATS

Laskemalla....mitatun lämpötilaeron ja arvioidun virtaaman avulla (0.35L/s, näytteenottoväli 1s).
Virtaaman olen laittanut vakioksi kun tuo virtausmittari ei ole vielä hypännyt tuosta pöydältä "putkelle", virtausta olen pähkäillyt tuolla jossain toisessa ketjussa.

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #72 : 28.07.09 - klo:20:03 »
"Mä uskoisin ettei kesäajan huono COP ole pelkästään korkeamman lauhdutinlämmön syytä vaan siinä tarttee huomioida pienen lämmönkulutuksen johdosta lyhyiden käyntijaksojen haittapuolet hyötysuhteen kannalta."

Tässä ehkä osaselitystä

97 litraa päivässä
4,2 kJ/LºC veden ominaislämpö
47ºC lämmitystarve

97 L x 4,2 kJ/LºC x 47ºC = 19148 kJ / 3600 s = 5,3 kWh on noin suurinpiirtein meillä päivässä käytetty energia.
Kun tuohon on käytetty kompressorissa 2,15 kWh /d ja pumpuissa 0,11 kWh /d niin kertoimeksi tulee 2,35.
Näin siis lämpimän käyttöveden hyödyksi saadun energian osalta.
Ja kun lämpövuoto lämminvesivaraajasta on n. 1 kWh /d niin onkin tuotettu bruttona 5,3 + 1 = 6,3 kWh /d, kulutuksella 2,15 + 0,11 = 2,26 kWh /d, niin ollaankin yhtäkkiä kertoimessa 6,3 / 2,26 = 2,8.
Tuo 2,8 on 55 ºC lämpötilaan jo ehkäpä liiankin hyvä kerroin, mutta ylläoleva mielestäni selittää koko tilanteen lämminvesituotossa kertoimen osalta, ei siihen muuta tarvii.

Lisäksi tulee vielä logiigan ottama n.10 W * 24 h = 0,24 kWh /d, mitä lämminvesituotossa ei mitenkään hyödynnetä ja sen olenkin aina laskenut lämmityksen kuluksi ja saanniksi, eikä siis liity tähän. Kesäajan pienentynyt lämmittämisen tarve pudottaa tietty myöskin voimakkaasti kokonaiskerrointa kun yhä suurempi osa tuotosta onkin huonolla hyötysuhteella tuotettua käyttövettä, ja kuitenkin oheiskuormat ovat lähes ennallaan.

Tuo oli siis ruottipumpun osalta, samantapaisen kun saisi suomipumpusta, niin olisi vähän lihaa luiden päälle tuohon ainaiseen ruotti suomi otteluun, mitä foorumissa usein käydään.

Oliko selitys riittävän hyvä ja kelvollinen vai olisko siinä pahojakin aukkoja?
« Viimeksi muokattu: 28.07.09 - klo:21:26 kirjoittanut Rauski »

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 308
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #73 : 28.07.09 - klo:21:20 »
Lainaus
Oliko selitys riittävän hyvä ja kelvollinen vai olisko siinä pahojakin aukkoja?
Muah muah, tuo selitys on täysin aukoton...ymmärsin tuon vinkin niinku hiukan "suunnattuna" viestinä ;)


Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #74 : 29.07.09 - klo:18:06 »


Yllä olevassa kuvassa esitetään yhden lämmintä käyttövettä tekevän käyntijakson parametreja.
COP laskee 3,03 --> 2,50, kun
Kaivosta tuleva lämpötila laskee 6,9 C --> 5,6 C ja
Lahduttimelta lähtevän veden lämpötila nousee 42,4 C --> 50,9 C

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #75 : 29.07.09 - klo:19:13 »
Jos tuota taulukkoa nyt oikein luin, niin bruttona ollaan taas tasapelissä. Lämpövuoto tietty on käytetettävissä lämmitykseen ja saatava lämminveden nettotuotto riippuu hyvin paljon kulutuksesta, mutta jos tuon kalkuloisi n. 100 litraan / vuorokausi, niin mikähän tuossa olisi lämminveden tuottosuhde, olettaen tietty että hanasta saataisiin yli 50 asteista vettä?
Tuohon ei, jos oikein ymmärsin, löydy noista käyristä vastausta.

Poissa eksile

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 243
  • 1002 ja toimii
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #76 : 29.07.09 - klo:23:59 »
Onko sulla oma vesimittari pumpun läpi kulkevalle kamalle vai seuraatko vesilaitoksen toimittamaa laitetta?

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #77 : 30.07.09 - klo:07:52 »
"Onko sulla oma vesimittari pumpun läpi kulkevalle kamalle vai seuraatko vesilaitoksen toimittamaa laitetta?"

Kyllä vaan, on molempiin tarkoituksiin omansa.

Poissa eko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 0
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #78 : 30.07.09 - klo:08:20 »
Lainaus
Yllä olevassa kuvassa esitetään yhden lämmintä käyttövettä tekevän käyntijakson parametreja.
COP laskee 3,03 --> 2,50, kun
Kaivosta tuleva lämpötila laskee 6,9 C --> 5,6 C ja
Lahduttimelta lähtevän veden lämpötila nousee 42,4 C --> 50,9 C

ATS

Mielenkiintoista! Harmi, ettei meidän MLP kok-urakoitsija ole vieläkään tehnyt mittaus-asennuksia loppuun (koko asennuspotti vielä laskuttamatta, joten siitä plussaa  :) )

Jos laitat kW, COP ja veden lämpötilan ajan funktioksi, näkyy todellinen COP (luokkaa 2,7x ) "mikä on hyvä sekin"  ;D
(Oletan, että COP on koko laitteelle, kiertovesipumput, tulistin mukana)

Jos sulla suomipumppu voisit laittaa myös lämmmitys- ja lepojakson vastaavat arvot (tai jos joku muu voisi vertailun vuoksi....)
« Viimeksi muokattu: 30.07.09 - klo:08:30 kirjoittanut EKo »

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Re: Vertailulukuja maalämpötaloissa?
« Vastaus #79 : 30.07.09 - klo:08:32 »
Lainaus
saatava lämminveden nettotuotto riippuu hyvin paljon kulutuksesta, mutta jos tuon kalkuloisi n. 100 litraan / vuorokausi, niin mikähän tuossa olisi lämminveden tuottosuhde, olettaen tietty että hanasta saataisiin yli 50 asteista vettä?
Edellisen neljän päivän ajalta vrk-keskiarvot ovat:
-Maasta 9,0 kWh
-Sähköä 5,6 kWh
-Lämpövuoto 5,3 kWh
-COP 2,59
- Lämmintä vettä 111 litraa

Energiaa käytettävissä 9,3 kWh vuorokaudessa
Lämpimän veden tekoon kuluu n. 5,8 kWh
Julistettakoon, että erotus 3,5 kWh kuluu kosteiden tilojen lattialämmitykseen.

Ja nyt tämä poika lähtee Ainikkaharjuille kultaa kaivamaan ja palaa kuukauden päästä takaisin maalikyliin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh