Minulla ei ole vielä MLP mutta olen yli 10 v ajan seurannut nykyisen öljylämmityksen ja sähkölämmityksen toimintaa seuraavasti ja seurannan ulottaminen koskemaan myös MLP ei ole ongelma. Toivottavasti seuraavasta selostuksesta olisi teille apua.
KuvausMinulla on tietojärjestelmä joka muiden säätö- ohjaus- ja mittaustoimintojen ohella kerää energiamittareiden ja ulkolämpötilatiedot tunnin välein. Tämä tieto siirretään lokitiedostosta kerran vrk:ssa tietokantaan jossa varsinainen laskenta tapahtuu. Ulkolämpötilasta lasketaan vrk astepäiväluku ja mittareiden perusteella luonnollisesti vrk kulutus. Vuorokausikulutuksista saadaan sitten kk tason astepäiväluvut ja energian kulutusluvut. Kun tietokannassa aletaan laskemaan tunnuslukuja niin ehkä käyttökelpoisin omaa ja muiden vertailua varten tarvittava tunnusluvusto saadaan seuraavasti:
Vrk taso; kulutettu sähköenergia jaetaan vrk:n astepäiväluvulla ja tämä jaetaan rakennuksen tilavuudella ja lopuksi kerrotaan tuhannella jotta saadaan tulos järkevalle alueelle. Aivan sama periaate toteutetaan kk tasolla. Mitä tällä laskentamallilla tapahtuu;
ensiksi "yhteismitallistetaan " ulkolämpötilan muutos koska kokemuksesta tiedetään että energian kulutus muuttuu suurinpiirtein ulkolämpötilan mukaan,
toiseksi "yhteismitallistetaan" rakennuksen koko, koska tiedetään että lämmitystarve muuttuu suurinpiirtein rakennustilavuuden mukaan. Jäljelle jää muuttuvina tekijöinä tuuli, rakennuksen sijainti, rakennuksen lämmöneristys, asukasluku, asumistottumukset jne mutta niiden vaikutusta on mahdotonta laskea objektiivisesti.
Mitä tunnuslukuja saadaanÖljylämmitteinen talo, em tavalla laskien, saan "Pö indeksiksi" noin 0.7... 0.8 riippuen em tekijöistä ja vastaavasti saman rakennuksen "Sl indeksi" on noin 6.5 kun lämmitän sähköllä. Ja jos olisi MLP sen vastaava "MLP indeksi" voisi olla luokkaa 2.5 jolloin saadaan kiertotietä COP arvoksi 6.5/ 2.5 = 2.6. Aivan samalla periaatteella lasken öljylämmityksen hyötysuhteen kun "sl indeksi" jaetaan "pö indeksillä" 6.5/0.75= 8.7 ja kun tiedetään että 1 lpö vastaa teoreettisesti 10 kWh sähköä niin n=0.87.
Luonnollisesti voidaan laskea muitakin tunnulukuja kuten kWh/rm3 tai kwh/Rm2.
YhteenvetoTämä edellä kuvattu indeksitarkastelutapa vaikuttaa äkkiseltään vaikealta ja sitähän se onkin jos ei ole tarvittavaa tiedonkeruujärjestelmää ja laskentaineistoa käytettävissä.
Jos olisi, niin noin samantyyppiset talot eri puolella Suomea voisivat vaihtaa mielipiteitään juuri tuon lasketun indeksin avulla koska indeksillä on yhteismitallistettu rakennukset eri ulkolömpöolosuhteissa. Asiaa voisi tarkastella myös laaduttamaalla laskutoimitus mutta siitä tulee sellainen laatu että ei sitä kukaan ymmärrä. Tuon indeksin voisi kiteyttää vaikkapa sanomalla että kulutus on laskettu astetta ja rakennuskuutioita kohti.
Edellä kuvatulla laskentatavalla on ollut vuosien saatossa minulle monenlaista hyötyä.
Siitä myöhemmin.
