Hirsirunkoinen Ok 300 m2, sähköstä maalämpöön?

[Thr]

Kyseessä ok Etelä-Karjalassa. Rakennettu 1919, hirsirunkoinen, lautaverhous, sisäpinnassa puukuitulevy, alkuperäiset vuotavat ikkunat. Seisoo kalliolla pilareiden päällä irti maasta, täysin tuulettuva alapohja. Painovoimainen ilmanvaihto. 1,5 kerrosta, kokonaisneliöt 300, lämmitettävä pinta-ala käytännössä koko 300 m2. Tilavuus 1000 m3. N. 7 h, keittiö, iso aula (2 kerroksen korkuinen), khh, sauna, pesuhuone, pukuhuone, wc x 3. Kaksi pönttöuunia ja yksi hieman varaava takka, käytetty satunnaisesti. Yläkerta otettu käyttöön vasta -90 luvulla ja siellä paremmat eristeet.

Tällä hetkellä suora sähkölämmitys. Asuinhuoneissa seinäpatterit, kosteissa tiloissa lattialämmitys sähkövastuksilla. Kosteiden tilojen koko n. 60 m2 yhteensä. Edellisten asukkaiden 10 viime vuoden keskimääräinen kulutus kokonaissähköstä 45000-50000 kWh. Omia madonlukuja ei vielä käytettävissä, mutta me olemme pitäneet huonelämpötilaa matalampana, n. 19-20, edelliset jopa 22.

Tarkoitus vaihtaa vesikiertoiseen maalämmitykseen niin, että neljään alakerran asuinhuoneeseen (n. 80 m2) vesikiertoiset seinäpatterit, sillä niissä alkuperäinen paksu lautalattia. Kaikkiin muihin tiloihin (n. 220 m2) huone kerrallaan vesikiertoinen lattialämmitys heittäen vanha koivuparketti uuniin ja tilalle ohuempi ad 28 mm lankkulattia. Samalla jokainen huone pintakorjataan. Rakenteet vaikuttavat olevan erittäin hyvät.

Tarjoukset saatu nyt kahdelta toimittajalta, yhtä (Nibe) odotetaan vielä. Neljäs firma ei tullut paikalle sovitusti. Kolmesta firmasta tultiin lähes välittömästi katsomaan paikanpäälle asioita ja alkuvaikutelma hyvä.

- IVT Premium Line EQ13, erillinen varaaja 300l, puskuri 120l, kaivot 2 x 140 m
- Stiebel WPF 20 (2 x 10 kW), varaaja 500l, puskuri 200l, kaivot 2 x 210 m

Hinnat 25000 – 35000 sisältäen kaiken näihin liittyvän työn ja tarvikkeet. Seinäpatteri- ja lattialämmitys eivät ole tässä lainkaan mukana vielä. Itse voi päätellä kumpi on kumpi. Osuuko Nibe johonkin tuohon väliin, saamme nähdä?

Autoharrastajana ärsyttää ettei maalämpöjärjestelmiä ole helppo vertailla keskenään, mutta hölmömpikin ymmärtää, että esim. nämä firmat mitoittaisivat järjestelmät ihan eri tavalla. IVT alimitoitettu, mutta Stiebel sopiva? Bergheat-laskuri antaa IVT:lle alimitoituksen. Nyt talossa kaksi veden kuluttajaa, kohta neljä.

Mitä mieltä olette?

[sam68]

40000kWh lämmitykseen vaatii 16kW tehoisen pumpun ja 2*150m kaivoa Lappeenrannan mitoituksella.
Riittävän isot patterit kun niitä päivitätte.

[justus01]

Edellisten asukkaiden 10 viime vuoden keskimääräinen kulutus kokonaissähköstä 45000-50000 kWh. Omia madonlukuja ei vielä käytettävissä, mutta me olemme pitäneet huonelämpötilaa matalampana, n. 19-20, edelliset jopa 22.

Tuo 45000-50000 kWh vuodessa vaikuttaa kyllä aika vähältä talon ikään ja kokoon suhteutettuna. Onkohan edelliset asukkaat polttanut paljon puuta?

[Thr]

Sen mitä tiedän, niin puuta on poltettu satunnaisesti, ei niinkään säännöllisesti. Pönttöuunit x 2 vierekkäisissä huoneissa talon toisessa päädyssä, ruokahuoneessa ja olohuoneessa, mutta lämmittävät lähinnä nämä huoneet, sillä lämpö ja ilma kulkevat huonosti huoneesta toiseen. Huoneet kuutiomaisia ja oviaukot pienehköjä.

Mol. maalämpötarjouksissa poraus muuten 35 €/m.

[tomppeli]

Kyseessä ok Etelä-Karjalassa. Rakennettu 1919, hirsirunkoinen, lautaverhous, sisäpinnassa puukuitulevy, alkuperäiset vuotavat ikkunat. Seisoo kalliolla pilareiden päällä irti maasta, täysin tuulettuva alapohja. Painovoimainen ilmanvaihto. 1,5 kerrosta, kokonaisneliöt 300, lämmitettävä pinta-ala käytännössä koko 300 m2. Tilavuus 1000 m3. N. 7 h, keittiö, iso aula (2 kerroksen korkuinen), khh, sauna, pesuhuone, pukuhuone, wc x 3. Kaksi pönttöuunia ja yksi hieman varaava takka, käytetty satunnaisesti. Yläkerta otettu käyttöön vasta -90 luvulla ja siellä paremmat eristeet.

Tällä hetkellä suora sähkölämmitys.  Edellisten asukkaiden 10 viime vuoden keskimääräinen kulutus kokonaissähköstä 45000-50000 kWh.

Sam68 antoikin jo mitoitusvastauksen.
Laitoin noita arvoja taulukkoon:
MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”Thr”      Paikkakunta ei tiedossa, oletuksena Lappeenranta                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46130312 Tulostuspäivä      14.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  36 000 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            40 000 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            300 m2      26,0      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            1000 m3      7,8      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            300 m2      120      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            1000 m3      36,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      300 m2      36 000 kWh      120 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      300 m2      8000 kWh      40 000 kWh      160 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA      16kW Tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            4 706 litraa      1,180 €/ltr      5 553 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            40 000 kWh      0,120 €/kWh      4 320 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            36 000 kWh      0,120 €/kWh      11 250 kWh      3,2 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 538 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            40 000 kWh      12 788 kWh      3,13 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      12 788 kWh      1 535 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      12 788 kWh      1 535 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      4 018 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 785 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruu vaakapiirillä. Keruuputken pituus vähintään ja upotussyvyys      1158 m      0,9 m (Maan laatu ei tiedossa, tämä arvo ei ole siis luotettava!)
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            320 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            5,5 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)                  2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            43 922 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                              Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      9,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      11,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      13,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      15,2 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      17,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      18,8 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      20,6 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      15,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 16,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                        2 500 h      28,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4612 AP      771 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!            

...
Pumppua valitessa pitää huomata, että patteriverkostoon menee +45-55C kiertovesi, jolla lämpötilalla pumpun antama lämmitysteho on pienempi, kuin ilmoitettu nimellisteho. Tarkistakaa minkä tehon pumppu pystyy tuottamaan noin +50C kiertovettä tehdessään!
Siis: ollakseen täystehoinen, pumpun pitää pystyä antamaan 16 kW lämmitystehoa, kun tehdään +50C kiertovettä pattereille!

Täältä saat EXCEL laskentaohjelman omaan käyttöösi!
Tallenna ohjelma ensin omalle koneellesi, jotta pääset laittamaan siihen talosi tiedot.

[sam68]

Mol. maalämpötarjouksissa poraus muuten 35 €/m.

Kallis. Kysy länsirannikon toimijoilta ja muutenkin nuo kannattaa porauttaa valmiiksi. Ihan sama kuka ne poraa. Lopputulos on normaaliolosuhteissa sama. Jokainen järkevä MLP-toimija suostuu jatkamaan tuosta, eikä ne pääse rahastamaan kaivoilla. Meilläpäin kaivoja saa nyt kuulemma yksityisetkin 27-28€/m. Useita porareita on tullut lisää Oulunseudullekkin ja hinnat ei herkästi tuosta nouse. Kannattaa siis kysellä laajasti ja aina jos löytyy kaveria, naapuria mukaan kimppaan niin porarit tulee kauempaakin kylään.

[Thr]

Kiitoksia vastauksista. Pistin heti viestiä useammalla porarifirmalle ja muutama vastaus tuli jo. Tarjoukset välillä 30-34 €/m. Näistä 31 €/m firma vaikutti järkevimmältä, hintaan sisältyi eniten maaporausta, jätteen vienti, matkakulut yms., joista esim. 30 euron firma otti lisää aika paljon.

Täytyy soittaa vielä tuolle IVT:n miehelle ja kysellä miksi he laittaisivat noinkin lyhyet kaivot ja pienehkön pumpun.

[tomppeli]

Täytyy soittaa vielä tuolle IVT:n miehelle ja kysellä miksi he laittaisivat noinkin lyhyet kaivot ja pienehkön pumpun.

Aika yleinen piirre pumppukauppiailla. Ei olla vastuuntuntoisia.
Hintakilpailusyistä tarjotaan alitehoiseksi mitoitettuja järjestelmiä.
Osoittaa mielestäni aika huonoa kauppiasmoraalia!
Joidenkin merkkien edustajilla tällaista esiintyy selvästikin useammin.

Olisi hyvä, että maalämmitystä hankkivalla olisi joku tukiorganisaatio, esimerkiksi kunnan rakennusvalvonta auttamassa.
Heille tulee jo nyt tietoa maalämpöhankkeista energia avustuksen ja porakaivolupien hakemusten muodossa.
Valitettavasti auttajaa ei ole vielä olemassa.
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa on!

[Hese]

Täytyy soittaa vielä tuolle IVT:n miehelle ja kysellä miksi he laittaisivat noinkin lyhyet kaivot ja pienehkön pumpun.

Aika yleinen piirre pumppukauppiailla. Ei olla vastuuntuntoisia.
Hintakilpailusyistä tarjotaan alitehoiseksi mitoitettuja järjestelmiä.
Osoittaa mielestäni aika huonoa kauppiasmoraalia!
Joidenkin merkkien edustajilla tällaista esiintyy selvästikin useammin.

Olisi hyvä, että maalämmitystä hankkivalla olisi joku tukiorganisaatio, esimerkiksi kunnan rakennusvalvonta auttamassa.
Heille tulee jo nyt tietoa maalämpöhankkeista energia avustuksen ja porakaivolupien hakemusten muodossa.
Valitettavasti auttajaa ei ole vielä olemassa.
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa on!

Yllämainittujen seikkojen lisäksi voisi mainita vielä ammattitaidon puutteen - ei osata mitoittaa eikä yksinkertaisesti ymmärretä laitteen toimintaperiaatetta.

Kerroin viime kesänä rakennusvalvontaan, lopputarkastuksen yhteydessä, omasta järjestelmästä ja jäätyvästä kaivosta.
Tarkkaan kuuntelivat miettivät ratkaisuja, katsotaan saavatko järkevää seurantaa ja valvontaa aikaiseksi...

Mutta, rakennusvalvonnalla näyttää olevan paljon muuta tekemistä, mm. valvoa ja kytätä millaisia lisärakennuksia ihmiset tonteilleen rakentavat ja millä luvilla.
Hirsinurkkaiset varastot on pannassa - tulee huutia ja jopa purkutuomio , jos semmoisen rakentaa.
Vaihtolavoista ja pressuista saat kyhätä vaikka minkälaisen ja -kokoisen "varaston"...
Kumpi on (naapurinkin silmään) hienompi...?  

[JPN]

Rakennusvalvonnan asia ei ole vahtia minkälaisia ratkaisuja ihmiset tekevät. He katsovat että määräykset täyttyvät.

Täälläkin on ketjuja, joissa ihmiset _hakevat_ vahvistusta päätökselleen. Sitten kun porukat rupeaa esittämään aukkoja päätöksen perusteluista, niin ruvetaan inttämään vastaan, kun ei saada haluttua vahvistusta. Ymmärrän täysin, ettei rakennusvalvonta halua tälle tielle lähteä, eikä heillä kaikkiin rakentamisen yksityiskohtiin ole asiantuntemustakaan.

Ihmismieli toimii jännästi. Ensimmäinen 'fakta' hyväksytään helposti (varsinkin jos on vielä halpa), ja kaikki sen jälkeen poikkeavat 'faktat' vaativat perustelun, miksi ensimmäinen 'fakta' ei pitäisikään paikkaansa.

Kun kauppias A sanoo, että 7kW/120m riittää, niin kauppias B:n pitää käyttää aika paljon aikaa myydäkseen 9kW/160m. Katteiden kannalta kauppiaan ei ole kannattavaa käyttää B-vaihtoehtoon kolme kertaa enemmän aikaa.