Mitoitus apuja?

[PumppuKeke]

Foorumilla tuntuu olevan sen verran asiantuntevaa sakkia, että täytyi itsekin rekisteröityä ja pyytää enemmän asioista perillä olevilta kommentteja millainen paketti kannattaisi hommata.

Projektin speksit:
- Talon huoneisto-ala 153m^2, kerrosala 186m^2, lämmin ilmatilavuus 530m^3. Kivitalo (eristeharkko u=0,14), matalaenergia tasoa (2011 mukaan).
- Tallin (puu) kerrosala 62m^2 (seinien u=0,21).  
- IV-koneena Enervent Pandion maakylmällä
- Sekä talossa että tallissa lattialämmitys pumpun perässä (välissä ~15m quattro).
- Alustava laskettu lämmitysenergiakulutus (ml. vesi) talolle ja tallille 23000 kWh. Todellinen todennäk. jonkin verran pienempi, sillä esim. tiiviimpi kuin laskelmissa.
- Rakennuspaikkakuntana Tampere
- Tällä hetkellä ajatuksena Nibe 1145 + VPB300R varaaja (ylipäätänsä joku kolmitieventtiili + erillinen varaaja - saa myös haastaa)
- Muutama tarjous saatu tähän saakka eri toimittajilta ja mitoitukset 7-9kWh + 150-170 aktiivisyvyys.

Kysymyksiä:
- Tarvitaanko tuohon lisäksi vielä puskurivaraajaa/työsäiliötä (100l)?
- Millainen mitoitus (pumpun teho ja kaivon syvyys) olisi sopiva?
- Perhe kova läträämään suihkussa, riittääkö varaaja vai kannattaako ottaa samantien 500l? Ammetta ei vielä tule, mutta varaus on (joka voi kyllä jäädä käyttämättä). Onko tietoa 300l vs. 500l hintaerosta ja vaikutuksesta pumpun kokoon?
- Mitä muuta kannattaisi huomioida?

Suuret kiitokset jo etukäteen rakentavista kommenteista!   Ja ennen kaikkea kommentteja noista ranskalaisesta viivasta, ettei mene täysin pumppu markkinoinniksi/väittelyksi  

[Xargo]

Kysymyksiä:
- Tarvitaanko tuohon lisäksi vielä puskurivaraajaa/työsäiliötä (100l)?
- Millainen mitoitus (pumpun teho ja kaivon syvyys) olisi sopiva?
- Perhe kova läträämään suihkussa, riittääkö varaaja vai kannattaako ottaa samantien 500l? Ammetta ei vielä tule, mutta varaus on (joka voi kyllä jäädä käyttämättä). Onko tietoa 300l vs. 500l hintaerosta ja vaikutuksesta pumpun kokoon?
- Mitä muuta kannattaisi huomioida?

Ihan fiksulta paketilta vaikuttaa. Tuo mitoitus sallii jonkun verran rakennusvirheitäkin. Eli vaikka tiiveys pitäisikin periaatteessa olla parempi kuin tasauslaskelmassa käytetty niin nykyrakentamisen mentaliteetilla erilaisista välinpitämättömyyksistä koituu helposti sitten lämpöhukkaa taas toiseen suuntaan vähintään yhtä paljon. Tietenkin jos hartiapankilla teettää ja itse valvoo joka ikisen työvaiheen niin voi päästäkin tuon kokoisessa talossa lähelle 10 000kWh/a lämmitysenergiantarvetta. Silloin tuo MLP:n mitoitus menee yli, mutta ei siitä kyllä haittaakaan ole. Itse lähdin urheilemaan mitoituksen kanssa ja kyllä se nyt riittää, mutta ei olisi riittänyt niillä vuotokohdilla, mitä runkoasennuksen jäljiltä oli jäämässä. Nurkkiin injektoitiin sitten kaksikomponenttiuretaania ja sillä saatiin vuodot kuriin.

En nyt ole perehtynyt aivan uusimpiin harkkoihin (itse perehdyin 2010 määräystasoon), mutta ainakin silloin kun noita selvitin niin valuharkkojen u-arvoja kaunisteltiin aika reippaasti. Eli siis lämmönvastuksen kautta itse lasketut arvot olivat järjestään paljon huonompia kuin valmistajan ilmoittamat u-arvot. Päädyin itse sitten sw-betonielementteihin.

Siinä mielessä siis mitoitus näyttäisi olevan suuruusluokaltaan kohillaan.

-En nää miksi lattialämmityksessä tarvittaisiin erillistä puskuria varsinkaan kivitalossa.
-Tuo vaikutti hyvältä. Vähemmälläkin voi pärjätä jos rakennetaan huolella.
-Itse ajattelin pärjätä integroidun 180l varaajan kanssa ammetaloudessa, mutta aika näyttää miten riittää. Lisävaraajalle on kyllä tila vieressä.
-Vedenottovalmius kaivosta (virallisesti ei katsota hyvällä, mutta miksipä ei...).

[tomppeli]

Laitoin arvoja taulukkoon:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”PumppuKeke”                        Tampere                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46290219    Tulostuspäivä      06.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                                    19 001 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa                              4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                                    23 001 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                              186 m2      22,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                              530 m3      8,0      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                              186 m2      102      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                              530 m3      35,9      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä                              186 m2      19 001 kWh      102 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö                        186 m2      5000 kWh      23 001 kWh      151 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA                                          
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        2 706 litraa      1,180 €/ltr      3 193 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        23 001 kWh      0,120 €/kWh      2 280 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla                        19 001 kWh      0,120 €/kWh      5 426 kWh      3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla                        4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 600 kWh      2,5 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP                              23 001 kWh      7 063 kWh      3,26 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                              99,5%      7 026 kWh      843 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta                              0,5%      37 kWh      4 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa                              100,0%      7 063 kWh      848 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna                                    2 346 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna                                    1 433 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            160 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)                  5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 25 434 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                                    Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on                  -10 C      On tarvittava lämmitysteho            5,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -15 C      On tarvittava lämmitysteho            6,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -20 C      On tarvittava lämmitysteho            7,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -25 C      On tarvittava lämmitysteho            8,9 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -30 C      On tarvittava lämmitysteho            10,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -35 C      On tarvittava lämmitysteho            11,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on                  -40 C      On tarvittava lämmitysteho            12,1 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      8,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            8,3 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -22,0 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 771 h      31,6%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4502 AP      734 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!      
...
Jos lähtötiedot pitävät kutinsa, on mitoitus lähes täystehoinen.
Mutta tämä ei ole mikään takuuarvo.!!
Mitoittamisesta haluaisin vielä sanoa, että ylimitoitetun järjestelmän kanssa aina pärjää, mutta alimitoitus on talon omistajalle harmin aihe.
Lämpökaivon alimitoitus voi olla jopa tosi harmillinen.


300 litraa on aika hyvä tilavuus, mutta jos käyttöveden kulutus on iso, voisi katsoa esim AKVATERMin 500 litraista varaajaa tähän. On kyllä kalliimpi.
Betonilattialämmitys tuskin tarvitsee kiertovettä varten mitään työsäiliötä. Se suuri betonimassa toimii hyvänä lämpöakkuna, varaajana.

Täältä saat laskentaohjelman itsellesi..      
Talleta ohjelma ensin omalle koneellesi, että pääset laittamaan siihen talosi tiedot.
Tulosta sitten mitoitus tulostimelle tai PDF -tiedostoksi.                        

[ibra78]

Moro,
Missä sulla pumppu ja varaaja sijaitsee? Ratkaisee paljon sen kannattaako laittaa isompi varaaja meillä F1145+VBP500 (talo155m2 ja talli 50m2) --> pannuhuone tallissa ja välissä 25m siirtoputkistoa (lämminvesikierto).
Ilman hullunkiertoa ei tule lämmintä "hetkeen" ja kun kierto päällä niin lämmintä vettä tehdään näin talviaikaan 4-5h vuorokausi .
Joten suosittelisin tuota suurempaa varaajaa.
Vuoden 2011 kulutus oli 9700kWh (kaikki sähkö).

[justus01]

Kysymyksiä:
- Tarvitaanko tuohon lisäksi vielä puskurivaraajaa/työsäiliötä (100l)?
- Mitä muuta kannattaisi huomioida?

Jos haluaa lämmittää vaikka pesuhuoneen lattiaa läpi vuoden, niin kannattaa laittaa lattialämmitys "2-piirisenä" ja pesuhuoneen piiriin puskurivaraaja. Tällä tavalla pesuhuoneen lattiaan voi ajaa kuumempaa vettä kuin muualle ja kesälläkin lattialämmitysjaksot pysyvät edes jonkin mittaisina. Jos tällaiseen päätyy niin kannattaa varmistaa, että maalämpöpumpusta löytyy vaadittavat ominaisuudet. Tuo mainitsemasi Nibe 1145 kykenee ohjaamaan kahta eri lattialämmitystä.

Minusta tuo on turhanpäiväistä ja kallista "ylellisyyttä", mutta naisväki tahtoo olla monessa taloudessa eri mieltä  

[PumppuKeke]

Kiitokset hyvistä kommenteista.

@tomppeli: Nibe myyjä ehdottaa 160 kaivoa, missä aktiivisyvyys 150m. Onko järkeä vai kannattaako ottaa tuo extra 10m? Myös tuo teho askaruttaa. Taloon.com mukaan Nibe 8kW ja 10kW välillä ei olisi käytännössä mitään hintaeroa. Olisiko viimeistään 10kW pumpulla hyvä olla kaivon aktiivisyvyys 160m tai jopa 170m?

@ibra78: pumppu ja varaaja sijaitsee teknisessä tilassa, lähellä kaikkia pääasiallisia paikkoja missä vettä tarvitaan, joten ei onneksi samaa ongelmaa. Todella pienellä kok.kulutuksella olet kyllä viime vuoden selvinnyt!

Kaivataan vielä lisää kommentteja mitoituksesta, kiitos

[JPN]

>Onko järkeä vai kannattaako ottaa tuo extra 10m?

Tuo 10 lisämetriä maksaa n. 300,- jos ei tarvitse, niin heittää rahaa kaivoon. Tois'aalta jos kaivon lämmöt tippuvat alhaisiksi (ja sitä kautta hyötysuhde), niin jälkeen päin tuon 10m lisääminen on aika hankalaa.

Tarkkan kaivon tuoton valitettavasti saa selville, vasta kun kaivo on porattu.

Itselle suositeltiin 10kW pumpulle 170m aktiivista reikää, otin vielä päälle tuon 10 metrin vakuutuksen.

[tomppeli]

Kiitokset hyvistä kommenteista.

@tomppeli: Nibe myyjä ehdottaa 160 kaivoa, missä aktiivisyvyys 150m. Onko järkeä vai kannattaako ottaa tuo extra 10m? Myös tuo teho askaruttaa. Taloon.com mukaan Nibe 8kW ja 10kW välillä ei olisi käytännössä mitään hintaeroa. Olisiko viimeistään 10kW pumpulla hyvä olla kaivon aktiivisyvyys 160m tai jopa 170m?

Ota se isompi, eli 10 kW jos hintaero ei ole kovin iso. Ison koneen kanssa ei joudu pulaan.

160 metriä aktiivisyvyyttä on oltava.
Kaivon syvyys ei niinkään riipu pumpun koosta, vaan lähinnä vain talon lämmitysenergian tarpeesta.
Jos Sinulla ei kuitenkaan ole hirveän tiukkaa rakennusbudjetin kanssa, kannattaa porauttaa kaiken varalta siihenkin 10 lisämetriä.
Koskaan ei voi täydellä varmuudella tietää, millainen kallioperä on laadultaan ja onko kaivossa läpivirtausta, vain onko ns. kuiva kaivo.

Kaivoa ei myöhemmin juurikaan kannata syventää, joten jos haluat pelata varmaan päälle, niin se syvempi vaihtoehto on turvallisempi.
Sekin hyöty vähän syvemmästä kaivosta on, että siellä kaivon pohjalla on ne parhaiten tuottavat metrit.
Kaivon on aina lämpimin pohjaltaan ja kylmin tuossa noin 20 - 50 metrin syvyydessä.
Kaivon pohjalla on 1 .. 1,5 astetta lämpöisempää, kuin tuossa kylmässä kohdassa.
Mitä lämpöisempi kaivo, sitä parempi COP tulee pumpulle.