Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?  (Luettu 33781 kertaa)

Poissa kylmis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 129
  • Pumppaa pumppaa
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #40 : 21.11.11 - klo:06:33 »
Lainaus

Kiitos käppyrästä. Eli ilmeisesti kaivolta tulee reilu nolla-asteinen viina ja takaisin menee vajaa -3C? Thermiassa/Danfossissa on ärsyttävä tuo yhden asteen resoluutio niin ei oikein kunnolla nää mitä tapahtuu, mutta samassa suuruusluokassa näköjään mennään.

Kyllä juuri noin. Asteikko siis siten että 10 yksikköä vastaa astetta. Kun tarkasti katsoo niin näkee senkin että kun tehdään käyttövettä niin kaivolle menevä keruuliuos on hiukan lämpimämpää, koska kompurasta otetaan enemmän tehoa. Menevän keruun minimi on tasan -3C ja palaavan keruun minimi on 0,6C.

Tuon 2h käynnin jälkein tulee noin 2h tauko, ja seuraava käynnistyminen on lähes identtinen tuohon käyrään nähden. Toivottavasti ei tule sellaista tilannetta että käyntiajat menevät lähelle 100%:a, mutta nyt näyttäisi siltä, että jäätymisvaaraa ei välttämättä ole.
Nibe F1245 8kW, 182m (aktiivisyvyys) kaivo.

Poissa Thermia12kW

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Thermia Dip 12kW - 1x200m - 260m2 (70-luvulta)
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #41 : 21.11.11 - klo:09:22 »
Lainaus
Danfoss 8 kW pumpun ottoteho = 1,7 kW

Hupsista, tuo ottoteho on tietysti sähköverkosta eikä kaivosta. :D
MLP vuodesta 2008 - Huollot: 1kpl (kv-pumppu vaihdettu 2015)
Thermia Diplomat 12kW + 200m kaivo
+ 500L energiavaraaja kierukalla +6kW sähkö
+ Jämä Miniter yhdistelmäkattila (puu+öljy)
+ valmius aurinkokeräimille

Poissa Mika_N

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 52
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #42 : 24.11.11 - klo:13:19 »
Lainaus
Omassa tapauksessahan kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden, mutta alimitoitettu kompuran tehoon nähden.

Eli pitäisikö mitoittaa kaivon syvyys vuotuisen energiatarpeen mukaan ja laittaa sinne sitten sen verran putkea mitä pumpun teho vaatii, vaikka kaksi piiriä samaan kaivoon?  :-?
100m kaivo, jossa 400m putkea, niin pitäisi riittää 8kw pumpulle? :D
Aries 12, 2x400m maapiiri,  lattialämmitys, vm -21

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #43 : 24.11.11 - klo:21:09 »
Lainaus
Lainaus
Omassa tapauksessahan kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden, mutta alimitoitettu kompuran tehoon nähden.

Eli pitäisikö mitoittaa kaivon syvyys vuotuisen energiatarpeen mukaan ja laittaa sinne sitten sen verran putkea mitä pumpun teho vaatii, vaikka kaksi piiriä samaan kaivoon?  :-?
100m kaivo, jossa 400m putkea, niin pitäisi riittää 8kw pumpulle? :D

Siihen suuntaan. Sailor ehdottikin jossain aikaisemmassa ketjussa, että mun olisi kannattanut laittaa kolmiputkinen keruupiirii.

Nyt kuitenkin kun olen pyöritellyt järjestelmää näiden LTO-systeemieni kanssa niin kaivolta tulee 40min käyntijakson lopussa 1-2C viina, kun ilman jäteilmapatteria mennään nollaan. Tälläisellä LTO:lla varustettu järjestelmää voi verrata syvempään kaivoon.

Joku näppärä insinööri voisi koodailla kaivonmitoitukseen sopivan lämmönvaihdinsimulaattorin. Itse olen tutustunut lähinnä levy/putkilämminvaihdinfirmojen laskureihin niin on tullut idea tutuksi. En nää mitään syytä miksi kaivolle ei voisi tehdä vastaavaa simulaattoria. Ei vaan ole ihan omaa alaa niin eipä ole kyllä mun tuotoksena ainakaan tulossa.

Sekin auttaisi merkittävästi jos putken materiaali olisi paremmin lämpöä johtavaa.

Tänään kaivolta muuten tuli juuri ennen käyntijaksoa 5,3C viina. Tuntuu näyttävän nuo pumpun omat mittarit reilun asteen verran alakanttiin. Tuo 5,3C on mitattu maapiirin anturitaskusta kahdesta paikkaa kahdella eri mittarilla.

Mutta tuosta mitoitusasiasta olen edelleen sitä mieltä, että kaivon syvyys vuotuisen energiantarpeen mukaan ja pumpun teho huipputehontarpeen mukaan. Sitten jos pumppu on ylimitoitettu kaivoon nähden (johtuen suuresta hetkellisestä tehontarpeesta), kannattaa jollain tavalla huolehtia, että keruupiiri pysyy järkevissä lukemissa.

Lisämetrit kaivossa on varmasti helpoin toteutustapa, mutta voi olla melko kallis muihin ratkaisuihin verraten. Esim. tämä jäteilmapatteriratkaisuni maksaa Taloon.com hinnalla 487€. Asennukselle pari kymppiä päälle kun tehdään muiden töiden yhteydessä eli viitisensataa. En nyt lähde vielä arpomaan rahallista hyötyä, mutta jos tuon kerrostaloartikkelin mukaan mennään niin omalla kaivollani kanavapatterin säästö 400€ (100m x 30% = 30m -> 30€ x 30 = 900€ -> 900€ - 500€ = 400€). Simulointien mukaan saavutettava hyöty on suurempi, koska kesällä saadaan merkittäviä energiamääriä talteen. Mutta aika näyttää.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #44 : 26.11.11 - klo:19:44 »
Tässä taas kansalle sirkushuveja:



Eli löysin 1-wire rojut ja laitoin pari lämpötila-anturia viinapiirin anturitaskuihin ennen ja jälkeen jäteilmapatterin. Kytkin myös etulämmitys/viilennyshaaran pumpun toimintaan ja pyörittelin sillä sitten viinaksia. Eli tuossa tuo käppyrä alkaa käyntijaksolla, jolloin siis maapiiriä pyörittää sekä mlp:n oma keruuliuospumppu, että tuo IV-koneen haaran pumppu. Käyntijakson ulkopuolella taas mlp:n pumppu on seis ja IV-haaran pumppu pyörittää keruuliuosta (alhaisempi virtaus näkyy heti suurempana lämpötilaerona).

Tuo lämpötilaero siis kertoo etulämmitys/viilennyspatterin ja jäteilmapatterin yhteisvaikutuksen. Käppyrästä näkyy hyvin miten käyntijakson jälkeen keruunesteen lämpötila nousee suht vauhdilla ja ajan mittaan pikkuhiljaa rauhoittuu mutta jatkaa kuitenkin nousuaan. Eli kaivoa siis ladataan. Testin aikana ulkolämpötila oli aluksi 4C ja testin lopussa 3C. Silti jäteilmasta löytyy vielä runsaasti talteenotettavaa. Niin ja kondenssivettä tuli vajaa litra tuon testin aikana. IV-kone oli kolmosnopeudella ja vain yksi poisto ja yksi tulo käytössä.

Kovasti näyttää toiminta sellaiselta kun simulaatioiden mukaan ajattelinkin. Eli käyntijakson aikana talteenoton teho n. 1kW ja käyntijakson välissä n. 500W. Tätä LTO:ta varten tarvitaan toki kiertovesipumppu, joka haukkaa 70W kakkosnopeudella, jota käytin (speksien mukaan, en ole mitannut).

Nyt jätin maapiirin jatkuvalle kierrolle. Aikaisemmin siis olen testeissäkin huristellut mlp:n omalla pumpulla, jota ei saa jatkuvalle kierrolle. Saas nähdä miten kaivolämmöt kehittyy vaikka viikon sisään.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 055
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #45 : 27.11.11 - klo:14:04 »
Ei näy kuvaa, jos sellainen piti olla mukana sun viestissä.

Kuinka suuri sulla on se iv-patterin KV-pumppu kooltaan, malliltaan ja pyörittääkö kaikilla nopeuksilla piiriä?
« Viimeksi muokattu: 27.11.11 - klo:14:05 kirjoittanut sailor »
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #46 : 27.11.11 - klo:15:14 »
Lainaus
Kovasti näyttää toiminta sellaiselta kun simulaatioiden mukaan ajattelinkin. Eli käyntijakson aikana talteenoton teho n. 1kW ja käyntijakson välissä n. 500W. Tätä LTO:ta varten tarvitaan toki kiertovesipumppu, joka haukkaa 70W kakkosnopeudella, jota käytin (speksien mukaan, en ole mitannut).
Oletko laskenut paljonko tämä kaivon lataaminen pienentää lämpöpumpun ottotehoa, tai kasvattaa antotehoa?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #47 : 27.11.11 - klo:15:35 »
Lainaus
Eli löysin 1-wire rojut ja laitoin pari lämpötila-anturia viinapiirin anturitaskuihin ennen ja jälkeen jäteilmapatterin. Kytkin myös etulämmitys/viilennyshaaran pumpun toimintaan ja pyörittelin sillä sitten viinaksia. Eli tuossa tuo käppyrä alkaa käyntijaksolla, jolloin siis maapiiriä pyörittää sekä mlp:n oma keruuliuospumppu, että tuo IV-koneen haaran pumppu. Käyntijakson ulkopuolella taas mlp:n pumppu on seis ja IV-haaran pumppu pyörittää keruuliuosta (alhaisempi virtaus näkyy heti suurempana lämpötilaerona).
Tämä on senverran mielenkiintoinen projekti, että olisi mukava tietää millainen "prosessikaavio" todellisuudessa on.
Selosta tai vielä parempi, jos piirtäisit sen.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #48 : 27.11.11 - klo:17:54 »
Lainaus
Tämä on senverran mielenkiintoinen projekti, että olisi mukava tietää millainen "prosessikaavio" todellisuudessa on.
Selosta tai vielä parempi, jos piirtäisit sen.


Tässä nyt jonkinlainen väkerrys. Eipähän ole aikaisemmin moista tullut piirreltyä niin toivottavasti tuli järkevä.



Tästä kuvasta näkee, miten tuo sulkuhässäkkä (nuo ärrät) ovat oikeasti:



Eli nuo kuvassa näkyvät kaksi sulkua (punainen ja vihreä) ovat kaaviossa nuo kaksi ärrää (alin ja toiseksi alin). Kuvassa näkyvät myös nuo anturitaskut.

Tällä hetkellä joudun raottamaan tuota LTO2:n ohitusta n. puolilleen, ettei maapiirin virtaus laskisi liian hitaaksi. Myöhemmin sulkuventtiilin tilalle tulee linjasäätöventtiili ja sen jälkeen riittävän väljä levylämmönvaihdin, johon yhdistän sitten erilaisia hukkalämmönlähteitä. Ajatus on siis se, että kaikki viina menisi jonkin LTO:n kautta.

Lainaus
Oletko laskenut paljonko tämä kaivon lataaminen pienentää lämpöpumpun ottotehoa, tai kasvattaa antotehoa?

Suuntaa-antavia lukuja olen pyöritellyt Select 7:ssa ja EED:ssa. EED:n mukaan 25 vuoden kuormituksen jälkeen lämpötilaero ilman kaivoon latailuja ja sen kanssa on lämmityskaudella keskimäärin sellaiset 2,5K. Eli voidaan ajatella n. 7,5% hyötysuhteen kasvua. Enemmänkin nään kuitenkin tälläisen LTO:n hyötynä sen, että ei tarvita niin syvää kaivoa (kuten tuossa kerrostalocasessa olivatkin tehneet).

Lainaus
Ei näy kuvaa, jos sellainen piti olla mukana sun viestissä.

Kuinka suuri sulla on se iv-patterin KV-pumppu kooltaan, malliltaan ja pyörittääkö kaikilla nopeuksilla piiriä?

Tässä suora linkki kuvahakemistoon:

http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/

IV-patterin pumppu on Vallox ohjeen mukainen eli UPS-25-60 180 malli K. Näyttäisi piiri pyörivän kaikilla nopeuksilla. Olin eilen jättänyt ykköselle ja ainakin ThermIQ:n logi (maapiirin meno/paluu) näytti siltä, että on pyörinyt koko välisen ajan. Pumppu on siis päällä myös samaan aikaan kun mlp:n oma kiertovesipumppu.

<edit>
Sähläsinpäs kaavion kanssa. Eli painelkaas reloadia. Nyt pitäisi olla oikein (18:06)
</edit>
« Viimeksi muokattu: 27.11.11 - klo:18:07 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #49 : 02.02.12 - klo:18:39 »
Lupasin laitella logista pätkää, kunhan tulee kunnon pakkaset ja nythän niitä riittää. Tässäpä siis käppyrää, miltä tänään näytti:



Edelleen lämpö siirtyy vähän heikosti keruunesteeseen. Samaan aikaan kun kaivosta tulee -1C (pintalämpömittarilla -0,5C) litku niin kaivosta pumpattava vesi on 4,0C lämpöistä. 100m syvyydessä vissiin sitten sen ~asteen verran lämpimämpää. Hyvin silti lämpöä piisaa, eikä oikein ole muita ongelmia kuin tuon vesiautomaatin letkun sulanapito. Järkevämpi ihminen varmaan unohtaisi sen talveksi, mutta haluan nyt kuitenkin testailla saako sen pidettyä sulana järkevissä rajoissa. Pidän nyt vesiautomaatilla n. 2l/min virtausta yllä (pumppu lähtee käyntiin kun painepuolella on 2bar ja nostaa paineet 4bariin) ja näyttäisi riittävän näilläkin pakkasilla pitämään putken auki.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 055
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #50 : 02.02.12 - klo:18:46 »
Aika kova virtaus. 2880 litraa/vrk. MUTUna arvelisin että voit hyvinkin puolittaa virtauksen. Hanat jätetään pakkasilla vain tippumaan, jos niillä on jäätymistaipumusta.

Heti tietysti tulee mieleen maalämpöpumpusta kaivoon palaavan nesteen esilämmitys tuolla kaivovedellä  :D
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #51 : 02.02.12 - klo:19:07 »
Lainaus
Aika kova virtaus. 2880 litraa/vrk. MUTUna arvelisin että voit hyvinkin puolittaa virtauksen. Hanat jätetään pakkasilla vain tippumaan, jos niillä on jäätymistaipumusta.

Heti tietysti tulee mieleen maalämpöpumpusta kaivoon palaavan nesteen esilämmitys tuolla kaivovedellä  :D

Virtaus on kova, koska letku jäätyi jo viikon sisään kaksi kertaa ja nyt on kädet paleltuneena sulattelusta niin eipä tee mieli enää ottaa lisää toistoja ihan heti.  :D

Letku jäätyi siis pariin kertaan teräsputkiosuudelta. Jäätä ei ollut mitenkään hirveän paljon, mutta ei se sulattelu silti noilla keleillä herkkua ollut. Lasken virtausta kunhan pakkaset hellittää.

Mutta tuo keruunesteen esilämmitys on aivan mainio idea! Erittäin helppo toteuttaakkin, kun keruuputkeen pitää lisätä yksi lämmönvaihdin muutenkin. Laitetaan siis samantien kaksi. Pitääkin laittaa Wiltecille taas tilausta sisään. Suurkiitokset ideasta!

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #52 : 04.01.13 - klo:14:33 »
Mjoo... päivitellääs nyt tätäkin vaikka vuodenvaihteen kunniaksi.

Lyhyesti sanottuna hyvin näkyy riittävän. Pari pointtia heitän kuitenkin ilmoille uudisrakennusta miettiville:

-Laskennallinen kulutus mitoitetaan s17 astepäiväluvun mukaan, joka tarkoittaa, että sisälämpötila sillä kulutuksella on sitten 17C jos taloon ei tuoda muuta energiaa.
-Rakentamisen laatu. Eli laskennallinen kulutus pätee vain jos talo on yhtä hyvä kuin suunnitelmissa. Tämä korostuu jos suunnitelmissa esitetään esim. tavallista tiiviimpi talo (kuten itselläni). Ensimmäisenä talvena löytyi runkoasennuksen jäljiltä vuotokohtia, jotka toki korjattiin, mutta eipähän olisi laskennalliset luvut täsmänneet jos ne olisivat jääneet huomaamatta.

Oikeastaan tuo ensimmäinen pointti yhdistettynä muuhun energiansäästämiseen (uudet kodinkoneet, energiatehokas valaistus jne.) aiheuttaa sen, että lämmönlähdettä kuormitetaan selvästi enemmän kuin s17 astepäiväluvun mukaan laskien. Itse laskin jälkeenpäin tasauslaskelman mukaan todellisella sisälämpötilalla vuotuisen kulutuksen ja se on luokkaa 3000kWh enemmän kuin s17 mukaan laskien. Eli kaivon kuormitus taitaa olla mulla siinä 12 000-14 000kWh haarukassa. Jos mennään Sulpun ohjeen mukaan niin kaivoa pitäisi näillä tiedoilla olla sellaset 130m. Mulla on 100m kaivo ja lisäksi sitten tuo jäteilmapatteri. Jäteilmapatteri siirtää kaivoon vuositasolla varovaisesti arvioiden 7000kWh (seurattu hetkellisiä tehoja eri toimintapisteissä ja niistä viilattu 20% pois). Eli kaivoa kuormitetaan tuon jälkeen n. 7000kWh/a, jolloin Sulpun ohjeen mukaan riittäisi 70m kaivo.

Käytännössä kuitenkin tuo satanen kaivo on kyllä 8kW pumpulle aika rimpula. Eli en kyllä moista yhdistelmää suosittelisi ellei sitten ole kiinnostunut tekniikasta siinä määrin, että haluaa viilata toimintaa harrastusmielessä. Saa tuon nimittäin kyllä hienosti toimimaan, mutta on aikalailla herkkä käyntiaikojen suhteen. Pitkät käynnit viilentää keruunesteen selvästi kaivovettä kylmemmäksi, joka taas voi aiheuttaa teräsputkiosuuden jäätymistä.

Tyytyväinen olen kyllä valintoihini vaikka riskillä mentiinkin. Säästyipähän kaivon hinnassa se pari/kolme tonnia tarjottuihin paketteihin verraten ja lämpöä piisaa.

MLP:lle 2.3.2012 asennettu kolmivaihemittari, joka mittaa kompuran sähkönkulutusta näyttää nyt 2902,64kWh ja kiertovesipumppujen mittari 276,0kWh. En nyt ihan varmaksi muista kummassa noissa luvuista on vastuskäyttö mukana. Jos nyt kuitenkin oletetaan, että tuo 2902,64kWh on pelkkää kompuraa ja lasketaan kaivosta otettu energiapaukku sillä oletuksella, että kaikki käyttö olisi lämmitysveden tuottoa (parempi lämpökerroin, suurempi kuormitus kaivolle) niin tuona 10kk jaksona kaivosta olisi otettu 11 600kWh. Pari talvikuukautta tuohon vielä lisää niin ollaan siellä 16 000kWh paikkeilla, joka täsmää ihan kivasti tuohon tasauslaskelmasta todellisella lämpötilaerolla laskettuun (jossa siis ei ollut käyttövettä mukana). Sillä luvulla päästään lopulta 90m kaivon mitoitukseen Sulpun mukaan (kun huomioidaan jäteilmapatterilta kerätty energia). IV:n esilämmitys on myös kaivolta, mutta niin on viilennyskin. En jaksa laskea mihin suuntaan noiden yhteisvaikutus mitoitusta raahaa.

Eli kaiken tämän sekoilun jälkeen mitoitus taisi osua aikalailla kohilleen ja olisihan se hinkumani 80m kaivokin (s17 mukaan laskien 60m + 20m reserviä ja käyttövettä) varmaankin nippanappa riittänyt, mutta kun tämä satanenkin on jo kasikiloselle pumpulle lämmönsiirtomielessä tosiaan aika rimpula niin eipähän harmita että eivät suostuneet poraamaan satasta matalampaa. 80m kaivolle olisin kyllä laittanut 6kW pumpun.

Mutta oikestaan pääpointti tässä nyt oli se, että kun mitoitetaan mitä tahansa lämmönlähdettä uudisrakennukseen niin mitoittakaa se todellisen lämmitystarpeen mukaan, eikä minkään s17 mukaan (ellei nyt sitten halua 17C sisälämpötilaa lämmityskaudella).

Niin ja jos oletetaan, että Tammi- ja Helmikuu ovat yhtä kylmiä kuin Joulukuu oli niin vuodessa näkyy kuutisensataa lämmintä kuutiota lämpiävän vajaalla 4600kWh:lla ostoenergiaa + muutama kymmenen kiloa laudanpätkiä ja läjä pahvilaatikoita. Niin ja tuossa on lämmin käyttövesi (n. 200l/vrk @ 40C) mukana.

Poissa jeees

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 92
  • monimutkaista mutta helppoa
Vs: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #53 : 07.01.13 - klo:17:15 »
Meikä aina luullu et oon melekonen hifistelijä näitten kaikkien koneitten kans mut jätkäthän on ihan rakettimiehiä meikäläiseen verrattuna :D
Xargo muutes, ootko monta vuotta jo rakennellut sitä taloas? :D
Thermia Diplomat 8, 160 m kaivo, 154 m2 lämmintä, Rv. 2013 Kemi,Lappi

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #54 : 19.09.13 - klo:10:22 »
Xargo muutes, ootko monta vuotta jo rakennellut sitä taloas? :D

Kappas.. jäänyt taas jotain huomaamatta.

2009 syksyllä alkoi suunnittelu ja 2010 keväällä maatyöt. 2012 kesäkuussa muutto, mutta ei täällä kyllä vieläkään valmista ole. Saunaosasto pitäisi vielä puuhata. Toinen kylppäri oli toki valmiina tuolloin 2012 kesäkuussa. Ilman kylppäriähän ei muuttolupa irtoa. Tuntuu että tätä on rakentanut iäisyyden, mutta eihän tuo tuollai numeroina niin pahalta näytä. Varsinkin kun timpureita on tullut käytettyä se 323h ja loput sitten itse oman työn lomassa.

Nyt tulevaksi lämmityskaudeksi huvittaisi vielä saada tuo 400l puskuri kytkettyä ja käyttöveden esilämmitys sieltä.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Mitoitus laskennallisesta energiantarpeesta?
« Vastaus #55 : 05.09.16 - klo:13:57 »
Dodih, tervepä terve pitkästä aikaa. Nostelen tän muinaisen ketjun ylös niin tulee samaan paikkaan tämä jatkumo.



Tuossa neljän vuoden ThermIQ logit. Arvot ovat vuorokauden keskiarvoja paitsi keruun lämmöt, joka on vuorokauden minimi. Hyvin on härvelit toimineet vaikka lopetinkin säätöjen nysväämisen aika pitkälti niihin aikoihin kun multa on viimekertainen postaus.

MLP:n sähkönkulutus kokonaisuudessaan on ollut 18478kWh 2.3.2012 lähtien tähän päivään lukien. Sisällä 23C lämmöt ympäri vuoden. Lämmitettävänä/viilennettävänä joku reilu 600 kuutiota ilmatilaa betonibunkkerin sisällä. Varaavaa massaa reilusti.

Kuten käppyrästä näkee, keruun lämmöt vaihtelee 10 asteella vuositasolla (0-10C, jatkuva kierto) ja ei ole kaivo kylmennyt alkuajoista (näin myös simulaation mukaan). Paha tietysti sanoa olisiko kylmennyt ilman noita kallioperään lämmön dumppauksia, simulaation mukaan kyllä.

Lattialämmityksessä on ollut 400l puskurivaraaja 2014 alkuvuodesta lähtien. Kesällä 2015 virittelin lattiaviilennyksen käyttöön (erillinen kierto keruussa olevan lämmönvaihtimen ja puskurivaraajan kierukan välillä). Viilentää siis lattialämmityksen puskurin ja siitä jaetaan sitten kylmää termostaateilla sinne minne halutaan. Toimii loistavasti.

Kuten 2014 vuoden kylmimmän vuorokauden käyntiajasta näkee, on pumppu energiantarpeeseen nähden reilusti ylimitoitettu, mutta koska kaivon mitoitus tulee tehdä vuotuisen energiantarpeen mukaan, voisi kaivo olla vielä tätäkin matalampi. Tosin tehokkaan pumpun ja matalan kaivon yhdistelmä aiheuttaa pätkäkäyntiä (mikä korjaantuu puskurilla) ja suuria keruun lämpötilanvaihteluita (mikä ei varsinaisesti haittaa, mutta korjaantuu sekundaarikeruulla (mulla jäteilmapatteri)).

Yhteenvetona voisi sanoa että kyllä laskennallisen energianhävikin mukaan voi hyvin maalämmön mitoittaa kunhan huolehtii että talo sitten kanssa rakennetaan niiden speksien mukaisesti. En tiedä mitä maalämpömyyjät nykyään tarjoaa, mutta 2010/2011 tarjouksissa oli järjestään neliöiden mukaan mitoitettu kaivo, joka siis olisi ollut aivan tarpeettoman syvä ja siten kallis.

Aiemmat kuvat näköjään kajahtanu bittiavaruuteen, mutta onpahan ainakin tuo pidemmän ajan seuranta nyt sitten tuossa.