wattson

[peki]

No niin.
Pakkanen kiristyi -4c ja pumppu kävi pätkissä koko illan.
Vaimoke vielä suoritti syväpesun 20 minuutin suihkulla..
Tosin pestävää pinta-alaakin alkaa olla.
Kulutus 28kw pumpulla ei kuitenkaan ole mielestäni paha.
Kaivon lämmöt illalla lähtö noin neljä astetta, ei ehdi latautua näköjään täysin enää. Tosin aina käy enemmän kun säätö ulkoanturilta.
Tiputin laatan hystereesin 2.8c huomiseksi.
Käynnistykertoja 16.

[peki]

Tänään kulutus 32kw.
Pakkasta 6,9c nyt.
Käynnistyksiä 16.
Pysyisi lämmöt ulkona edes nonkin aikaa samana niin saisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Harmittaa tuo kv lämmitys joka kerta päivisin kun pumppu käy pätkää.
 Tiputin laatan hystereesin 2.5c.
Yritin saada käppyröitä siirrettyä, mutta ei onnistu ainakaan meikäläisen osaamisella.

Kaivon lämmöt samoissa 4c-3,2c paluu,  elikkä ei lataa enää maksimiin.
Lämmitusjaksot on aika tasaista ottotehon suhteen. 2.80KW alussa ja laskee sitten johonkin 2.67 tasoon. Piikit alussa ja ja lopussa 2.9 ja 2.6kw.
Tsekkasin vanhoja käyrii oikein tarkasti.
Välillä oli v muotosia ottotehokäyrii, välillä jopa nousevia, mutta pääasiassa laskevia.
Ihmetelen vain että talon kokonaiskulutus on samalta vuorokaudelta Helenin mittarin mukaan 37kwh? Alkaa epäilyttää tuon Wattsonin tarkkuus.
Toisaalta ei se suhteellisesti varmaan paljoakaan heitä.
Kaivon lämmöt ja ulkolämpötila mielestäni vaikuttaa ottotehoon enemmän kuin lämmitettävän veden lämmötila.
Seppaant, miten mittasit nuo ottotehot ilmoittamissasi käyrissä?

[seppaant]

Lämmitusjaksot on aika tasaista ottotehon suhteen. 2.80KW alussa ja laskee sitten johonkin 2.67 tasoon. Piikit alussa ja ja lopussa 2.9 ja 2.6kw.
Tsekkasin vanhoja käyrii oikein tarkasti.
Välillä oli v muotosia ottotehokäyrii, välillä jopa nousevia, mutta pääasiassa laskevia.
IVT:hän sinun pumppusi oli?
Tuntuu oudolta, jos ottoteho pienenee käyntijakson aikana
Istu pumpun viereen ja kirjaa kaikki lämpötilat mitä pumpultasi saat sekä ottoteho.
Yhdeltä kokonaiselta mahdollisimman pitkältä käyntijaksolta
Mittausväli esim 5min, tai sellainen että saat vähintään puolen tusinaa mittauskertaa.
Ihmetelen vain että talon kokonaiskulutus on samalta vuorokaudelta Helenin mittarin mukaan 37kwh? Alkaa epäilyttää tuon Wattsonin tarkkuus.
Saatko Wattsonin sarjaan Helenin kanssa? Näin voisit tarkistaa Watsonin tarkkuuden
Toisaalta ei se suhteellisesti varmaan paljoakaan heitä.
Kaivon lämmöt ja ulkolämpötila mielestäni vaikuttaa ottotehoon enemmän kuin lämmitettävän veden lämmötila.
Seppaant, miten mittasit nuo ottotehot ilmoittamissasi käyrissä?
Isuin pumpun vieressä ja mittasin kellolla mittarin kiekon kierrosaikoja

ATS

[peki]

Moi.
Tänään täytyy vähän sukuloida, mutta tuun illalla kotiin niin teen tuon "koeajon" Pumppu on IVT c7 vm 2003 mäntäkompuralla 168 metrin kaivolla. Aktiivisyvyyttä en tiedä.

[peki]

No niin, testi on ajettu. Sähkön kulutukset saa vasta puolenyön jälkeen tuon mittarin takia. Luvut vaihtuu niin nopeasti ettei niitä voi oikein kattoo kun käyristä.

Lisäksi testi on aika lyhyt kestoinen dt laatassa 2.5c
Ulkona -2.5c
Sisällä 22,9c
 
kello    kaivo       tulo lauhduttimelle    meno lauhduttimelta   kompura
2151      3.9                28                             31,6                       55

21.52      3.9                 28                            33.9                      63

21.53      3.9                 28                             34.2                   69

21.55      3.9                 28.9                           35.5                   70

22.00      3.9                 29.8                          36.4                   71.1

22.05      3.5                 30.4                          36.8                   71.9

22.07      3.3                 30.5                          36.9                   71.9

Aika hätäseen lämmittää koska pumppu ei kerkee edes viiletä kunnolla. Päättelin vain kompuran lämmöistä tuossa alussa.

Liian lyhyt testi koska ei ehtinyt edes mittaaja nauttimaan mitään hyperXO:ta.
On se kumma kun  talo lämpiää nopeemmin kuin vaimoke.
 
Pumppu starttas uudelleen klo 22.37

[peki]

Testiajo on liian lyhyt kulutuksen seurantaan, mutta tässä on Perjantaiaamulta pitkä ajo.

Klo  5.20 käynnistys kulutus 2.820kwh
Klo  6.00                            2.730 kwh
klo  6.45                             2,664kwh
klo  7.05                             2.856kwh lämmitti kuumaa vettä
klo   7.45                             2.700kwh
Pumppu oli sammunut  klo 8,55 kulutuksen ollessa 2.724kwh.
Näyttää kulutuksen viiden minuutin palkkeina, enkä voi sanoa tarkemmin kulutuksesta tuona aikana.
Kv:ttä lämmittäessään ottoteho kasvaa ja käyrässä näkyy selvä piikki noin 15min pituisena.
Kuten tuossa aikaisemmin mainitsin käyrät eivät ole identtiset oikeastaan koskaan.
Tuo 22.37 alkanut lämmitys kesti vain  noin 10min.

[peki]

Hip hei hurraa.
Tulikin taas 28 päivää täyteen ja sama vika kuin ensimmäisessä laitteessa.
Wattson ei siis olekkaan purkanut muistiaan ja nyt kun se on täynnä niin hyyty koko laitos. Onkohan verkkokauppa Sunnuntaisin auki?  
Tulee tässä kyllä tehokkaasti tyydytettyä tuo ostovimma joka aina välillä iskee.
Kertooko error 1002 kellekään mitään? Tai time out tai viru valge 80% jonka kanssa alan seurustella kun vaimokekin on näemmä lähtenyt, voitteko uskoa Tampereelle. Ihmeen hiljasta täällä olikin kun tulin sukuloimasta.
Onneksi ajoin tiedot palvelimelle niin ei hävinnyt kuin tää viimeinen 29 päivä.
Voi pahisi mitä laitteita Suomenmaassa myydään.
Täytyy ottaa virrat veks ja antaa akun purkautua niin näkee jos se tyhjentäs ton vehkeen.  

[peki]

Ai niin  tänäänhän tai siis eilen oli se valot pois tunniksi päivä.
Mulla se tarkottaa taju pois tunnissa yötä, sen verran korpee tuo pahisen mittari.

[seppaant]

voitteko uskoa Tampereelle

Tamperehan on ihan hyvä paikka
mutta toista on Turussa

Minkä takia turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen?

ATS

[peki]

Huomenta.

Liittyiskö tuo veden kaataminen jotenkin jäähdytykseen?

Saitko noista luvuista mitään irti?
Ei anna Wattson enää mitään tietoja ulos, yrittää kyllä monta kertaa, mutta sitten error ilmoitus.
Tässä täytyy olla joku järkevä selitys tuolle temppuilulle.

Harmittaa kun meni vituiksi pätkäkäynnin vaikutus kulutukseen.
Suurensi laatan hystereesin 3.5c , koska turha tuota on jatkaa ennenkuin saan uuden Wattsonin haettua.

[seppaant]

Liittyiskö tuo veden kaataminen jotenkin jäähdytykseen?
EI

Saitko noista luvuista mitään irti?
Lämpötilat käyttäytyvät ihan järkevästi, mutta Wattsonin lukemat eivät kerro mitään


Kytkin oman Watsonin tänään lämpöpumppuun
Nyt klipsit ovat varmasti kaikki samoin päin
Teho näyttää edelleenkin n. 30% enemmän kuin pumpulla oleva mittari.
Pitää nyt seurata pidenpään sen sielunelämää

ATS

[peki]

Aikavyöhykkeillä voit pelailla että saat tiedot järkevään aikaan ulos.
En saanut omastani aikavyöhykettä kohdalleen, mutta nyt kesäaikaan se olisi ollut ok.

[peki]

Missä sulla seilaa luvut? Meillähän on saman kokoinen mylly niin olisi helppo tehdä vertailua.

[Matias]

Ei anna Wattson enää mitään tietoja ulos, yrittää kyllä monta kertaa, mutta sitten error ilmoitus.
Tässä täytyy olla joku järkevä selitys tuolle temppuilulle.

Sopiikohan nuo ohjeet pekin Wattsoniin?
Jos Wattsonin saa USB kaapelilla näkymään siirrettävänä levyasemena niin ehkä sieltäkin voi muistin tyhjentää.
Paremmalta kuitenkin vaikuttaisi tuossa linkin ohjeessa esitetty "Holmes" johon ilmeisesti saa mittaushistoriaa talletettua.

http://www.pinseri.com/2008/09/30/wattson-kertoo-sahkonkulutuksen/

Kun Wattsonilla on leikkinyt aikansa ja kenties ehtinyt hieman kyllästyäkin katsomaan jatkuvasti muuttuvia kulutuslukemia, on aika kytkeä laite tietokoneeseen mukana tulevalla usb-johdolla. Wattsonissa on nimittäin muisti, jonne se tallentaa edellisten 28 päivän sähkönkulutuksen. Kun se kytketään tietokoneeseen, kulutustiedot voi siirtää Wattsonin kanssa käytettävään tietokoneohjelmaan, Holmesiin.

Holmes on Wattsonin virtuaalikumppani

Holmes on Wattsonin kotisivuilta imuroitava ohjelma (PC, Mac), jolla näkee tilastoja sähkönkäytöstään. Kun Holmes käynnistetään, se ottaa Wattsonista talteen edelliskuukauden tiedot ja sijoittaa ne omaan tietokantaansa. Jotta tiedot pysyvät kattavina, Wattson kannattaakin kytkeä tietokoneeseen vähintään kerran neljässä viikossa.

[seppaant]

Missä sulla seilaa luvut? Meillähän on saman kokoinen mylly niin olisi helppo tehdä vertailua.

Alla olevassa kuvassa on 10 s välein otettuja lukemia Wattsonilta.
Nyt huojunta oli aika pientä, tyypillisesti n. 30W 1,0% lukemasta
Maksimi mittausjakson ajalta oli 45W 1,4%

Mutta kuitenkin Wattsonin antama tehon keskiarvo oli 35% suurempi kuin kiekkomittarin kierrosajoista laskettu.

Olisiko Matiaksella ajatuksia mistä tämä ero voisi johtua?

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=000967769189.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00096/7769189.jpg[/IMG][/url]

ATS

[peki]

Voitteko joku laskee mulle mittarilta pumpun kulutuksen?

Mittasin sekunttikellolla kaapin mittarin välähdykset. Kaksi lediä, joista toinen 10000=1kwh
toinen   1000 =1kw
Sammutin kaikki mahdolliset laitteet ja sataan sykäykseen meni 3min 40sek. Eli 1kwh kulutukseen olisi tarvittu 36.66min.
Mitä tuosta tulee kulutukseksi? Kaava kiitos!!!
Muija saakeli tuli pilaamaan mittauksen, (ei tainnut flaksi käydä Tampereella.)
Täytyy mittailla illalla uudestaan kun saan ton adhd muijan nukkumaan.

[Matias]

Olisiko Matiaksella ajatuksia mistä tämä ero voisi johtua?

Uskoisin ettei kiekkomittarit pysty noin nopeaa tehomuutossykliä lukemaan.Wattson pystyy.Tuleeko sama 30% ero myös pidemmällä ajalla mitatessa?Esim 1 vrk:n kulutus?
Kiekkomittarissa on liikkuvaa massaa joka hidastaa nopeita muutoksia.
Vanhemmat kiekkomittarit ei lähde edes pyörimään kuin yli 15W:n kuormalla,uudemmat vähän herkemmin

Olen muuten itse mittaillut elektronisella pihti-A mittarilla niin kovin on samantapaista huojuntaa kuin Wattsonin käyrässä 2,6-2,8kw:n ottotehon välillä.Sykli on likimain 50sek.Samoin Pollucom antotehon näyttö huojuu 300-500W:n sisällä.Virtauksen ja dT:n kohdalla ei huojumista ole.
Mikä siellä lämpöpumpussa oikein säätelee tuollaista nopeaa ja pientä tehomuutosta?

[peki]

Mulla tuli ihan saman suuntainen heitto, noin 37% Wattsonin näyttämään nähden. No, eipä tarvi huomenna kaupasta uutta mittarii tuoda.

Alkaa näyttää tuo 0EK lukukin helevetin hyvältä.

[seppaant]

Voitteko joku laskee mulle mittarilta pumpun kulutuksen?

Mittasin sekunttikellolla kaapin mittarin välähdykset. Kaksi lediä, joista toinen 10000=1kwh
toinen   1000 =1kw
Sammutin kaikki mahdolliset laitteet ja sataan sykäykseen meni 3min 40sek. Eli 1kwh kulutukseen olisi tarkettu 36.66min.
Mitä tuosta tulee kulutukseksi? Kaava kiitos!!!

Teho lasketaan seuraavasti.

Mittariin on merkitty, kuinka monta impulssia menee yhteen kWh:iin.
esim 600imp./kWh

Hetkellisteho (kW) saadaan kaavasta, missä t on kahden impulssin välinen aika sekuttia.

P=3600 / (imp/kWh) / t

Kahden impulssin välinen aika on 2,2 s

-> P=3600/1000/2,2 = 1,63 kW

ATS

[peki]

No niin tein uuden testin.

Ensin mittasin lepotilassa muun kulutuksen 1.11kwh
Sitten pumpun kanssa   3.077kwh.
Erotus täten 27c asteisella vedellä pumpulle 1.97kwh
Vähän vetää hiljaseksi kun tämän mukaan Wattson olisi näyttänyt liian vähän pienillä kulutuksilla ja taas vastustestissä oikein.
No jäämme mielenkiinnolla odottamaan Seppaantin syvällistä tutkimusta tuosta mittarista.
Näkeehän siitä käyntiajat ja käynnistyskerrat vaikkei tuohon lukemaan olekkaan mitään luottamista.

[seppaant]

Nyt on vertailtu mittareita
Tulokset allaolevassa taulukossa

Mittari                6 kW vastus  Lämpöpumppu
Enermet                6,068kW              2,298kW
Valmet                 6,044kW               2,342kW
Wattson                6,065kW              3,158kW
            
Ero Valm-Enerm      -0,4 %             1,9 %
Ero Watts-Enerm   0,0 %               37,4 %

Mittauksissa verrttiin kolmen eri mittarin näyttämiä toisiinsa
- Enermet pulssimittari talon pääkeskuksella
- Valmet kiekkomittari mittaa lämpöpumpun kaiken sähkön
- Wattson kytketty sarjaan Valmetin kanssa

1)
- Mitattiin lämpöpumpun tyhjäkäyntiteho
- Mitattiin talon peruskulutus

- Kytkettiin lämpöpumpulle 6 kW vastus päälle ja mitattiin kaikilta kolmelta mittarilta kulutus
- Vähennettiin talon ja lämpöpumpun peruskulutus ja näin saatiin vastuksen ottama teho kaikilla kolmella eri mittarilla.

2)
- Tehtiin samat mittaukset lämpöpumpun käydessä.

3)
Yhteenveto
Kuorman ollessa 6 kW vastus näyttivät kaikki kolme mittaria samaa arvoa erojen ollessa 0,0 - 0,4 %

Kuorman ollessa käyvä lämpöpumppu olivat erot jo huomattavia.
- Valmet näytti 1,9% enemmän kuin Enermet
- Wattson näytti 37% enemmän kuin Enermet ??

Nyttäisi siltä, että kuorman ollessa vastus näyttää kaikki kolme mittaria oikein.
Kuorman ollessa oikosulkumoottori näyttää Valmet ja Enermet oikein mutta Wattson päin persettä?

Pitäisi vielä tehdä koe missä on vastus päällä ja kompressori käy samanaikaisesti.

Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon cos fiin?
Jos jollakulla on Copeland Scroll'issa arvokilpi näkyvissä, niin mitä siinä sanotaan cos fii olevan?

ATS

[peki]

Moi

Tarkistin nuo klipsit ja samansuuntaisesti ne olivat. Käänsin vielä kaikki toisinpäin ja laskin toimii samalla lailla.
Tein tuon vastusmittauksenkin ja tulos oli yllätys yllätys 5750- 6000w.
Näytti siis liian vähän.  Vastus asetukset 6kw.
Yllättävää tuossa vastustestissä oli että se ottaa vastukset mukaan heti.
Wattson näytti kulutukseksi yli 8kw, ja kompuran pysähdyttyä kulu tipahti noin 5800kw:n.
Itse olen laskeskellut pumpulle noin 2.4 kw:n kokonaiskulutusta.
Alakierto ja kaivon pumppu  vie nekin jotain.
Täytyy lähtee tekemään noilla pumpuilla omat ajot.

Ja sitten sanotaan ettei kouluja kannata käydä..........
Meikä on hakannu päätänsä tässä muutaman kuukauden karjalan mäntyyn ja sitten Seppaant tulee ja ratkaisee ongelman parilla mittauksella. Tosin sulla on labrakin eri tasoo kun mulla.
mikä tuo cos fii on?
Kerro jo se turkulainen loppuun..

[peki]

Mulla ll-talo ja pitäisi löytää valmistajan ilmoittamat ottotehot 25-35c.
Mistähän noita vois etsiä? IVT C7.
Tuosta olisi helppo arvioida koko skaala kun kuumaa vettä tehdessä tuo ottaa huiput kumminkin.

[seppaant]

mikä tuo cos fii on?
Tämä syvällisempi sähkötekniikka on Matiaksen heiniä. Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini
Minä en tiedä sähköstä muuta kuin että se on sinistä ja sähisee

Kerro jo se turkulainen loppuun..
Turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen siksi että pääsevät surffaamaan netissä

ATS

[seppaant]

Mulla ll-talo ja pitäisi löytää valmistajan ilmoittamat ottotehot 25-35c.
Mistähän noita vois etsiä? IVT C7.
Tuosta olisi helppo arvioida koko skaala kun kuumaa vettä tehdessä tuo ottaa huiput kumminkin.

Sinullahan on IVT vm. 2003?
Onko siinä jo Copeland Scroll?
Jos on niin mikä tyyppi?
Itse kompressorin tiedot saa Copeland Scroll laskentaohjelmasta

ATS

[Roori]

mikä tuo cos fii on?
Tämä syvällisempi sähkötekniikka on Matiaksen heiniä. Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini
Minä en tiedä sähköstä muuta kuin että se on sinistä ja sähisee

Kerro jo se turkulainen loppuun..
Turkulaiset kaatavat vettä tietokoneeseen siksi että pääsevät surffaamaan netissä

ATS

Taitaapi wattsonit olla suunniteltu vaan vastuskuormille kun tuo cosphii 0,75 sopii niin mukavasti kertoimeksi (vois hyvinkin olla kompuralle sopiva arvo)..."3,158kW"*0,75=2,369kW, eikä speksissäkään mainosteta osaavaan tehdä mitään "älykkäämpää".

[Matias]

mikä tuo cos fii on?

Eräänlainen hyötysuhde.
Usein 2-napaparisen moottorin(n 2900r/min) cos fii on 0,9.Kun moottori ottaa verkosta sähköä 1kw:n niin akseli vääntää 0,9kw:n voimalla.
Tuo 0,1kw menee erilaisiin magneettikentän häviöihin.Sähkömoottorissa sähkövirta muuttuu pyöriväksi magneettikentäksi ja ankkuri pyörii magneettikentän voimalla.
Mun vanhassa taulukossa on vielä 380V jännite kun se nykyisin on 400V mutta pari esimerkkiä

Cos fii=1 niin 3X380V jännite ja 10A virta antaa 6,58kw:n tehon(vastuskuorma,resistiivinen)

Cosfii=0,8 niin 3X380V jännite ja 10A virta antaa 5,27kw:n tehon(moottorikuorma,induktiivinen) mutta ottaa verkosta 6,58kw tehoa.(Välillä on mielessä käväissyt "kilin ajatus" että lämpöpumppumarkkinoilla kikkaillaan tällä ominaisudella,siis sellaisissa missä ottoteho on ilmoitettua suurempi)

Jos cos fii on 0,5 niin puolet ottotehosta menee magneettikentän häviöihin,esim kiertovesipumppujen märkämoottorien cos fii voi olla noinkin huono kun niissä ilmaväli ankkurin ja kentän rautojen välillä on suuri koska siinä onxse rosterikotelo vesieristeenä kentän ja ankkurin välissä.
Yleensä nämä on niin pienitehoisia ettei suurilla häviöillä ole merkitystä kun vertaa rakenteesta saatavaan hyötyyn,pitkään käyttöikään ja hiljaiseen käyntiääneen.

edit:Kun Wattson ei mittaa jännitettä vaan pelkästään virtaa niin ilmeisesti induktiivisella kuormalla virhe tulee siitä että Wattson olettaa että cos fii on aina 1 ja jännite tasan 3x400V.Sähkölaitoksen mittareille menee reaaliaikainen virta ja jännitetieto ja ne näyttää oikein.

Muistelisin että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini

Tuossa linkissä asiasta enempi.Moottorikuormaa vastaa tuon testin 15W:n pöytäloisteputkivalaisimen ominaisuudet
http://koti.mbnet.fi/jahonen/Electronics/PowerQuality/  

[peki]

Sinullahan on IVT vm. 2003?
Onko siinä jo Copeland Scroll?
Jos on niin mikä tyyppi?
Itse kompressorin tiedot saa Copeland Scroll laskentaohjelmasta

Pumpussa on mäntäkompura,  C9:ssä olisi ollut tuo scroll mutta en ottanut jostain syystä sitä vaikkei hinnoissa olisi ollut paljoakaan eroa. Muistaakseni uutuustuote tuohon aikaan ja oma ajattelu "vanhassa vara parempi" jonka joudun kyseenalaistamaan lähes päivittäin.
Mitään tyyppimerkintää ei ole. Kompura on vuorattu jollain tekonahalla ja ommeltu umpeen. Kässärissäkään ei mitään merkintää.

[peki]

Pakko pistää tänne tämmöinen teoria, Matias voisi ehkä tietää jotain kun näennä on alan miehiä.
Voikohan tuon mittarin muisti vaurioitua tuon "väärän" sähkön mittaamisesta?

[Matias]

Voikohan tuon mittarin muisti vaurioitua tuon "väärän" sähkön mittaamisesta?

Ei pitäisi siihen vaikuttaa.Tuosta muistin tyhjäämisestä niin oletko lukenut Wattsonin käyttöohjeita tai etsinyt vastaavan mallin ohjeita netistä

[peki]

Kaikki "paikat" on koluttu omasta ja noiden nörttien toimesta ja kaikki on tehty ohjeen mukaan.
Muistia ei saa tyhjäksi vaikka mitä tekisi. Se jopa tallettaa puretut tiedot serverille ja kaikki pitäisi olla ok mutta eipä olekaan.
Oli tullut taas kolmen päivän tiedot purkkiin vaikka vehkeessä ei ole virtaa ja akut on tyhjät? Holmesiin tulee näyttöön error ja joku luku, esim 100 tai 108
Mittailin "vilkulta" tehoja ja tulos oli seuraava:
Käyttövesi alussa ottoteho 2250w
                lopussa             2410w

Lämmitys  2140 w alussa
                2050 w lopussa

Käyrä on näinkin mitaten laskeva kuten Wattsonkin näytti.

Laatan lämmöt 26c alussa 29.5c lopussa.

Se kerroin 0.75 Wattsonin lukuihin näyttäisi pitävän aika hyvin paikkansa.

Täytyy viikonlopulla kääntää kaikki sulakkeet paitsi pumpun pois niin näkee todella tarkasti tuon kulutuksen.

[zta]

mikä tuo cos fii on?

Tuossa jo aiemmin mainittiinkin, että se on virran ja jännitteen vektorien välisen kulman cosini. Se on totta, mutta miten se sitten näkyy käytännössä?

Jos virran ja jännitteen välillä ei ole vaihe-eroa ja molemmat ovat sinimuotoisia eli cosfii = 1, niin 3x230 jännitteellä ja 10 A vaihevirralla verkosta otetaan tehoa 6,9 kW (=3x230Vx10A). Kilowattituntimittariin kertyy tunnin aikana 6,9 kWh lisää energian kulutusta. Tämä on tilanne esim vastuskuormalla.

Sähkömoottori on induktiivinen kuorma ja sinimuotoisen virran ja jännitteen välille syntyy vaihe-eroa. Jos cosfii = 0,8, niin 3x230V jännitteellä ja 10A vaihevirralla verkosta saadaan tehoa ainoastaan 5,52 kW (=3x230Vx10Ax0,8) ja tunnin aikana kilowattituntimittariin kertyy 5,52kWh maksettavaa kulutusta. Niin sanottu näennäisteho (=virta x jännite) on kuitenkin se 6,9 kW, mutta tämä on vain matemaattinen suure eikä kerro verkosta otettavaa energiaa.

Sähkölaitoksen kannalta ongelmallista on se, että induktiivisen kuorman vaihevirta on ”tarpeettoman suuri” verrattuna siirrettävään tehoon. Jos cosfii olisi 1, niin 5,52 kW tehon siirtämiseen 3x230 V jännitteellä tarvittaisiin vain 8 A vaihevirta. 10A vaihevirta aiheuttaa n. 1,5 kertaiset resistiiviset siirtohäviöt verrattuna 8 A virtaan, ja siirtohäviöthän menevät useinmiten sähkölaitoksen piikkiin.  Teollisuusasiakkaat kuitenkin saattavat joutua maksamaan myös tästä loistehosta, joka juuri kuvaa tätä virran ja jännitteen vaihe-erosta johtuvaa ”tarpeettoman suurta” virtaa.

Jos Englanti luistaa, niin kannattaa tutustua sivuun:  http://en.wikipedia.org/wiki/Power_factor

[seppaant]

Näinhän minä muistelen olevan, kun Paavolan sähköoppia joskus vuonna 1969 opiskelin  

Mutta varsinaiseen kysymykseen Watsonin mittausmenetelmästä:
- Vastuskuormaa (resistiivistä) mitatessa näyttää oikein
- Moottorikuormaa (induktiivista) mitatessa näyttää väärin

Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon Cos Fii'n

Edelleen peräänkuulutan, mikä mahta olla Copeland Scroll'n Cos Fii.
Jos jollakulla on kompressori siten sijoitettu, että arvokilvan voi nähdä, niin katsoisitko, vielä parempi, jos ottaisit valokuvan.

Sami68 sinulta varmaankin saisi vastauksen kysymykseeni.

ATS

[zta]

Osaako Wattsonin mittausmenetelmä ottaa huomioon Cos Fii'n

Jos oikein tulkitsin, niin Wattson ei mittaa jännitettä, jolloin se ei osaa mitata cosfii:tä. Näin ollen se laskee ainoastaan näennäistehon (UxI) perustuen mitattuun virtaan ja annettuun jännitearvoon. Tehonäyttö on siis oikein ainoastaan resistiivisellä kuormalla.

[Matias]

Kompressorien cos fii on yleensä 0,9 tienoilla kun niissä on 2 napapariset (2800r/min) moottorit.Hitaammilla(4-6-8 jne napaparisilla) cos fii suurenee sen mukaaan mitä hitaampi mottori on.
Ehkä seppaantin mittausilmiössä summautuu useampi asia ccos fiin lisäksi Wattsonilla mitatessa,käynnistyspiikki,virran huojunta,harmoniset yliaallot yms.
Digitaalimittari kun ei oikeastaan mittaa jatkuvasti vaan tietyin aikavälein ottaa "näytteitä" mitattavasta suureesta.
Analoginen (mm kiekkomittari) taas lukee mitattavaa suuretta jatkuvasti.
Täytynee delegoida asia sähkälaitoksen ihmisille,on varmaan tutumpi asia heille.
Mutta kyllä tämä jotain kautta selkiää.
Onko maaliuospumppu muuten seppaantilla 3-vaiheinen "märkämoottori" vai tavallinen oikosulkumoottori?

edit:Turkulaisilla samanlaista pulmaa,ovat sitten päässeet nettiin surffailemaan

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/187083.html?forumid=15&topicid=0&parentid=0&docid=187083&topicsortorder=0&topicpage=1&commentsortorder=0&commentpage=1&commentpagesize=50&action=0

[peki]

Seppaant, onko mitenkään mahdollista että tuo ottoteho ensin laskee 25-35c välillä ja sitten alkaa ottamaan enemmän tehoa kun mennään 35-50c?

Ensimmäinen mittari joka oli käytössä Tammi-Helmikuussa oli mitannut ottotehoksi 2.64kwh#0.75, tekisi 1.98kw, joka olisi valmistajan ilmoittaman nimellisen ottotehon ja kiertopumppujen kulutuksen summa noissa lämmöissä.
Valmistajat ilmoittavat varmaan pelkän kompuran kulutuksen nimellisissä ottotehoissaan. Onko näin?

[peki]

Kokeilin vielä kerran tuota Wattsonia ennen kuin aloin purkaa piuhoja palautusta varten.
Jostain syystä toimii taas. Kolme päivää on kyllä tyhjää tietoo, mutta Tiistaista on taas mittaillu vaikka akku on ollu tyhjä ja mittari pimeenä.
En ymmärrä.
Seppaant, tiedätkö mitä lähettimessä olevalla propellin kuvalla varustetulla pistokkeella tekee?

[seppaant]

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=008567800007.jpg][IMG]http://i9.aijaa.com/b/00856/7800007.jpg[/IMG][/url]
Nyt on testattu Wattson uudestaan edellisen testauksen kokemuksista viisastuneena.
Edellisiin mittauksiin nähden on nyt lisää tapaus, missä kuluttajana on käyvä lämpöpumppu + 6kW vastus.

Mittarit:
- Enermet pulssimittari talon pääsähkökeskuksella
- Valmet kiekkomittari mittaa lämpöpumpun koko kulutuksen
- Wattson "klipsimittari" sarjassa Valmetin kanssa.

Mitatut tapaukset
- Lämpöpumpun peruskulutus ( kiertovesipumppu + automatiikka)
- Lämpöpumppu käy normaalisti
- Pelkästään vastus päällä
- Lämpöpumppu käy ja vastus samanaikaisesti päällä

Tulokset
- Ovat ylläolevassa taulukossa.

Yhteenveto
- Valmet näyttää kaikissa tapauksissa riittävällä tarkkuudella oikein
- Wattson
    - Vastuskuormalla näyttää oikein
    - vastus + lämpöpumppu näyttää kohtuullisen oikein, virhe +2,4%
    - Lämpöpumppu käy normaalisti näyttää täysin väärin, virhe +32,5%
    - Peruskuorma, kulutuksen pienuudesta johtuen tulos ei ole luotettava

ATS

[seppaant]

Seppaant, tiedätkö mitä lähettimessä olevalla propellin kuvalla varustetulla pistokkeella tekee?

Minun lähettimestä ei löytyt kyseistä kohtaa

ATS

[peki]

http://opiskelu.businesscollege.fi/s1001065/wordpress/index.php/2011/04/kuva/
Ovat tainneet saada uudempaa mallia myyntiin.
Toivottavasti kuva aukeaa.