Josko vaikka neuvoja sais :D

[Nocerina]

Tarkoituksena laittaa maalämpö, mutta kun vain saisi jotain selvyyttä tarjouksista :-/ Saa siirtää jos ei oikeassa paikassa..

Tässä hieman pohjustusta millaisesta kohteesta kyse.
- Sijainti turun seutu, rannikkoa
- 2 aikuista ja 3 lasta
- vedenkulutus n.120 kuutiota/vuosi
- ei uima-allasta tai kylpyammetta
- Alkuperäisestä rakennusvuodesta ei tarkkaa tietoa ( mahdollisesti 1900-luvun alku )vanha osa hirsirungolla ja laajennus 1954 ja tyypilliseen 50-luvun tapaan  
- noin 170 neliötä lämmitettävää alaa
- 2 kerrosta ja huonekorkeus n.2.7m
- ei kellaria, rossipohja ja talo korkean kallionpäällä
- alkuperäiset ikkunat ja lautalattiat
- ei lisäeristyksiä 50-luvun jälkeen
- nykyinen lämmitys öljy/sähkö, kulutus vuodessa 1500l ja lisäksi n.15 000 kwh (sisältäen käyttösähkön ), myös kaksi kakluunia, mutta käyttö vähäistä
- vesikiertopatterit, vanhat
- kalliotontti, mahdollisessa porauspaikassa max 50cm maata päällä


Toivoisinkin saavani neuvoa asian suhteen mitä mieltä muut ovat
esim:
-porakaivon syvyys?
-pumpun teho?
-osa-vai täys-tehopumppu?
-saneeraus kohteessa huomioon otettavia asioita?
-kannattaako pattereita vaihtaa?
-onko tyypillistä, että rahti ja matkakulut asentajille ei kuulu tarjoukseen? pisti silmään eräässä tarjouksessa  :-?

Meillä on käynyt useammastakin firmasta porukkaa ihmettelemässä ja tarjoukset on laidasta laitaan ja omasta mielestäni melko erilaisia.

Tässä pääpiirteittään saadut tarjoukset:

-IVT Greenline HT Plus C 7 ja lämpökaivon syvyys 150m
-Vaillant geoTHERM plus VWS 102 /2 ja lämpäkaivonsyvyys 180 ( aktiivisyvyys 170), mitä aktiivisyvyys käytännössä tarkoittaa?
-LÄMPÖÄSSÄ Vs 8.0 Scroll 203 (8.3 -8.9 kW)  ja lämpökaivo 140m
-Lämpöässä   vs10 kw 201 GT ja läpökaivo 180 m

muutama tarjous on vielä saamatta, tarjouksien hinnat vaihtelee 17500-21000 välillä, asennuksen hinta vaihtelee 3000-5000 välillä..

Kiitän jo etukäteen  

[IsoVaraaja3m]

Päällimmäisenä tulee mieleen onko kulutusluvut (öljy 1500ltr+15kWh sähköä) todelliset? Verrattain vanha talo ja paljon neliöitä....?

Aktiivisyvyys tarkoittaa vesimäärää metreinä; ts. jos 180m kaivo jossa 170m vettä, on 170m aktiivisyvyys.

Itselläni on juuri otettu maalämpö, rv. 2005 178+25+39 yht 242m2 kolmessa eri rakennuksessa. Otin Vaillant 101/2 (10.4kW) pumpun ja 500ltr erillisvaraajan kun on 2 saunaa ja amme. Kaivo on 216m, ja 4m vaakaveto 60cm syvyydessä. Kaivoon kurkistaessa aktiivisyvyys näyttäisi olevan n. 213m.

Oma mitoitus perustui siihen, että useamman vuoden sähkökulutus oli n. 31-37 000 kWh, ja kylmimpinä päivinä sähköntarve ei juuri ylittänyt tuota pumpun laskennallista maksimia (24h x 10.4kW=250kWh), ja pumpussa on 6kW lisävastus myös (jonka oletan toimivan pumpun tehoa lisäävänä).

Talon eristäminen lie usein kannattavaa, jos mahd. Patterien mitoituksesta olen havainnut täällä paljon keskustelua, ts riittääkö pinta-ala luovuttamaan riittävästi lämpöä?

Jos näistä jotakin apua niin hyvä. Onnea projektille!!

[Nocerina]

Olemme asuneet vasta vuoden talossa, joten en osaa sanoa millainen kulutus olisi pidemmällä jaksolla.
 Öljyllä lämmitimme pahimman talven ajan 1.12.2010- 4.3.2011 ja tuolla ajalla meni se 1500l, säädöistä en tiedä oliko kohdillaan, sillä ei erityisesti aikaisempaa kokemusta öljypannuista. Muuten vesi lämpesi sähköllä ja kulutus oli tosiaankin se 15 000kWh vuoden ajalla, ei ilmeisesti kovinkaan suuri
Lisäeristystä mahdollisesti tulossa kun julkisivuremppa tulee ajankohtaiseksi.

[justus01]

On kyllä tosi pieni kulutus suhteessa talon ikään ja kokoon. Miten olet mitannut öljynkulutuksen? En "uskaltaisi" noin isoon ja vanhaan taloon alle 10 kW pumppua laittaa. Lämmönjakoverkosto (patterit) voi vaatia remonttia/uusimista samalla kertaa, koska maalämpöpumpulla ei voi ilman sähkövastusta juurikaan yli +55c vettä tehdä. Taloudellisimmillaan pumput ovat silloin kun veden lämpötila on max. +50c.

Näillä tiedoilla oma ehdotukseni tuohon taloon olisi 10 kW pumppu + 200m kaivoa. Merkillä ja mallilla ei väliä (kunhan ei ole kiinalainen).

Hinnoista päätellen talo ilmeisesti etelä-/keski-suomessa(?)

[Nocerina]

Tankki oli tyhjä ja tilasimme sen 1500litraa ja kesti n. 3 kk. Talo sijaitsee turun seudulla.  
Olen itsekkin laskeskellut, että kaivon pitäisi olla vähintään se 180m, mutta en ymmärrä kuinka voivat tarjota esim140 tai 150m? Kysyin myyjiltä, että "olettekohan aivan varmoja että tälläinen pituus riittää" niin kovasti kehuivat, että "heidän pumpunsa on niin tehokas ja meilläpäin kallioperä niin hyvää, että kyllä riittää". Mieluummin ottaisin asian varman päälle, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään ihan uudesta talosta..

[Ihanpihalla]

Olemme asuneet vasta vuoden talossa, joten en osaa sanoa millainen kulutus olisi pidemmällä jaksolla.
Öljyllä lämmitimme pahimman talven ajan 1.12.2010- 4.3.2011 ja tuolla ajalla meni se 1500l, säädöistä en tiedä oliko kohdillaan, sillä ei erityisesti aikaisempaa kokemusta öljypannuista. Muuten vesi lämpesi sähköllä ja kulutus oli tosiaankin se 15 000kWh vuoden ajalla, ei ilmeisesti kovinkaan suuri
 

Millä lämmititte taloa sen muun ajan, vai muutitteko 1.12.?  Entäs sitten maaliskuun alusta, ei lämmitystä? Onko kaikki tila yhtä lämmintä? Puita poltettu?

[justus01]

Tankki oli tyhjä ja tilasimme sen 1500litraa ja kesti n. 3 kk. Talo sijaitsee turun seudulla.  
Olen itsekkin laskeskellut, että kaivon pitäisi olla vähintään se 180m, mutta en ymmärrä kuinka voivat tarjota esim140 tai 150m? Kysyin myyjiltä, että "olettekohan aivan varmoja että tälläinen pituus riittää" niin kovasti kehuivat, että "heidän pumpunsa on niin tehokas ja meilläpäin kallioperä niin hyvää, että kyllä riittää". Mieluummin ottaisin asian varman päälle, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään ihan uudesta talosta..

Kyllä esimerkiksi IVT C7 on teholtaan (varsinkin patteritalossa) sen verran pieni, että se ei saa vedettyä aktiivisyvyydeltään 150 metristä kaivoa jäähän. Eli kaivo on mitoitettu niin, että se toimii ko. pumpun kanssa. Sitä ei taida näillä tiedoilla kukaan pystyä sanomaan toimisiko tuo kaivo ja pumppu yhdistelmä teidän talossa ja teidän lämmönjakoverkolla loistavasti, hyvin, välttävästi vai heikosti. Vahvasti epäilen, että antotehot eivät riittäisi kovinkaan koville pakkasille ilman vastusta

Isommalla pumpulla ja syvemmällä kaivolla paremmat  mahdollisuudet onnistua projektista kerralla kunnialla.

Täällä foorumillakin on käsitelty muutamia epäonnistuneita mitoituksia ja niiden aiheuttamia ongelmia. Mikäli asiakas on syystä tai toisesta ilmoittanut liian pienet kulutukset mitoittajalle, niin vastuu mitoituksen onnistumisesta on aika pitkälti asiakkaan omalla vastuulla, valitettavasti.

Olisiko mahdollista kysellä kulutustietoja pidemmältä ajalta edelliseltä asukkaalta ja/tai sähköyhtiöltä?

En ole alan ammattilainen....

[Nocerina]

Millä lämmititte taloa sen muun ajan, vai muutitteko 1.12.?  Entäs sitten maaliskuun alusta, ei lämmitystä? Onko kaikki tila yhtä lämmintä? Puita poltettu?[/quote]

Vuoden ajalta kulutus tarkoittaa 08/2010-08/2011 väilistä aikaa, josta lämmitimme öljyllä 1.12.2010-4.3.2011 ajan ja sitä ennen ja sen jälkeen olemme lämmittäneen kiertoveden ja käyttäveden sähköllä.
 Puita poltettiin jonkin verran, mutta ei mitenkään erityisen paljoa. Kyse on yhdestä talosta jossa kaksi kerrosta. muutama kuisti ja rappukäytävä jossa ei täys lämmitystä.

[tomppeli]

- nykyinen lämmitys öljy/sähkö, kulutus vuodessa 1500l ja lisäksi n.15 000 kwh (sisältäen käyttösähkön ), myös kaksi kakluunia, mutta käyttö vähäistä
- vesikiertopatterit, vanhat
- kalliotontti, mahdollisessa porauspaikassa max 50cm maata päällä

Tässä alla jonkinlainen laskelma antamiesi lähtötötietojen perusteella.

TULOSTE                  
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Esimerkkitalo                  
Jossain Suomessa                  
Tulostuspäivä            24.09.2011      
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            23 200 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            5 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            4 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            27 200 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3200 ltr      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 776 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,116 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 155 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,1 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,5 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            2,6 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 600 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            7 484 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            9 084 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 054 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 722 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 101 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            160 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            6,0 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            34 729 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            8,4 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            9,5 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            10,7 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            11,8 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            12,9 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            10,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -27,1 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 720 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            31%      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  

            
Pumpuksi patterilämmitteiseen taloon soveltuu hyvin ns. tulistuspumppu.
Se on valmiimpi ratkaisu patterilämmitteisiin taloihin, eikä tarvita niitä jälkivirittelyjä, joista täällä foorumillakin jatkuvasti keskustellaan.
Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattilämmitystä varten ja on siihen hyvä.

Edit: Korjasin virheen tiedoissa..

[Nocerina]

Kyllä esimerkiksi IVT C7 on teholtaan (varsinkin patteritalossa) sen verran pieni, että se ei saa vedettyä aktiivisyvyydeltään 150 metristä kaivoa jäähän. Eli kaivo on mitoitettu niin, että se toimii ko. pumpun kanssa. Sitä ei taida näillä tiedoilla kukaan pystyä sanomaan toimisiko tuo kaivo ja pumppu yhdistelmä teidän talossa ja teidän lämmönjakoverkolla loistavasti, hyvin, välttävästi vai heikosti. Vahvasti epäilen, että antotehot eivät riittäisi kovinkaan koville pakkasille ilman vastusta

Isommalla pumpulla ja syvemmällä kaivolla paremmat  mahdollisuudet onnistua projektista kerralla kunnialla.

Täällä foorumillakin on käsitelty muutamia epäonnistuneita mitoituksia ja niiden aiheuttamia ongelmia. Mikäli asiakas on syystä tai toisesta ilmoittanut liian pienet kulutukset mitoittajalle, niin vastuu mitoituksen onnistumisesta on aika pitkälti asiakkaan omalla vastuulla, valitettavasti.

Olisiko mahdollista kysellä kulutustietoja pidemmältä ajalta edelliseltä asukkaalta ja/tai sähköyhtiöltä?

En ole alan ammattilainen....[/quote]


Edellisillä asukkailla oli vuosikulutus 2500-3000litraa +sähkö n. 8500 kwh /vuosi mutta taisivat lämmittää ympäri vuoden öljyllä  

Mitenkäs lämmittääkö täystehopumppu kiertoveden kuumemmaksi vai meneeko teho suurempaan käyttäveden lämmitykseen esim lämpöässässä missä reilunkokoinen varaaja? Muistaakseni 260l

[justus01]

Mitenkäs lämmittääkö täystehopumppu kiertoveden kuumemmaksi vai meneeko teho suurempaan käyttäveden lämmitykseen esim lämpöässässä missä reilunkokoinen varaaja? Muistaakseni 260l

Muut listallasi olevat pumput tarvitsevat integroidun käyttövesivaraajansa lisäksi 100-200L puskurivaraajan patterilämmönjakoverkkoa varten.
Eikö kenenkään tarjouksessa ollut mainintaa erillisestä puskurivaraajasta?

Lämpöässässä on tavallaan nuo kaksi varaajaa samoissa kuorissa.
Lämpösässän varaajan alaosaa käytetään lämmönjakoon ja yläosaa käyttöveteen.

[Renoo]

Mitenkäs lämmittääkö täystehopumppu kiertoveden kuumemmaksi vai meneeko teho suurempaan käyttäveden lämmitykseen esim lämpöässässä missä reilunkokoinen varaaja? Muistaakseni 260l

Joku voisi sanoa ettei tuo 260L ole myöskään kovin reilunkokoinen.

[Nocerina]

Mitenkäs lämmittääkö täystehopumppu kiertoveden kuumemmaksi vai meneeko teho suurempaan käyttäveden lämmitykseen esim lämpöässässä missä reilunkokoinen varaaja? Muistaakseni 260l

Muut listallasi olevat pumput tarvitsevat integroidun käyttövesivaraajansa lisäksi 100-200L puskurivaraajan patterilämmönjakoverkkoa varten.
Eikö kenenkään tarjouksessa ollut mainintaa erillisestä puskurivaraajasta?

Lämpöässässä on tavallaan nuo kaksi varaajaa samoissa kuorissa.
Lämpösässän varaajan alaosaa käytetään lämmönjakoon ja yläosaa käyttöveteen.

[/color]


Yksi firma josta emme ole saaneet tarjousta vielä ehdotti sitä, mutta muista on pitänyt erikseen kysyä ja esim: IVT:llä olivat sitä mieltä että sitä ei tarvita, mutta jos ehdottomasti haluamme sen niin se voidaan laittaa lisätyönä.

Ja tosiaankin tuo lämpöässän 260 litranen on suurin varaaja muut ovat olleet alle 200l. Kovasti ovat myyneet että alle 200 litrainen  riittää käyttöön kun käyttöön normiolosuhteissa, siis ei ammetta tai uima-allasta..

[Matias]

Lämpöässä on ns tulistinpumppu ja siinä käyttöveden lämmitys tapahtuu erillisellä tulistinlämmönvaihtimella varaajan yläosaan ja lämmin käyttövesi saadaan varaajan yläosasta.
Patteri (tai lattia)piirin lämmitys tapahtuu lauhduttimen lämpöteholla varaajan alaosaan josta otetaan shuntin kautta sopivan lämmitä vettä talon lämmitykseen.
Tuollaisessa 10kw:n lämpöpumpussa tulistimen lämpöteho on n 2kw ja lauhduttimen n 8kw.
Tuossa Lämpöässän lämpöpumpussa shunttina nelitieventtiili ja jos talon lämmitykseen tarvitaan kovemmilla pakkasilla korkeampaa lämpöä menovedelle niin tuo nelitieventtiili alkaa ottaa varaajan yläosasta kuumempaa vettä kiertoon.
Tämä on oikeastaan aika fiksu ominaisuus varsinkin patteritaloihin koska kovien pakkasten aikaan lämpöpumpun käyntijaksot pitenee luonnostaan lämmönkulutuksen kasvaessa ja samalla tulistuslämpötehokin kasvaa ja varaajan yläosan lämpötila nousee sen takia.
Tällä siis saadaan kovimpien pakkasten aikaan nostettua menoveden lämpötilaa korkeammaksi hyvällä hyötysuhteella .

Tuosta varaajan tilavuudesta niin kyllä tuo 260l mikä Lämpöässän Vs malleissa näkyy olevan niin on se aika pieni.
Lämpöässällä on  myös V malli jossa varaajan tilavuus on 420l.

[justus01]

Ja tosiaankin tuo lämpöässän 260 litranen on suurin varaaja muut ovat olleet alle 200l. Kovasti ovat myyneet että alle 200 litrainen  riittää käyttöön kun käyttöön normiolosuhteissa, siis ei ammetta tai uima-allasta..

Tuota Lämpöässän energiavaraajaa ei voi verrata suoraan litrojen perusteella vaihtoventtiilipumpujen käyttövesivaraajaan, vaikka Lämpöässän kauppiaat niin mielellään tekevätkin.

Täälläkään päin ei kaikki putkiliikkeet laita puskurivaraajia.

[tomppeli]

Ja tosiaankin tuo lämpöässän 260 litranen on suurin varaaja muut ovat olleet alle 200l. Kovasti ovat myyneet että alle 200 litrainen  riittää käyttöön kun käyttöön normiolosuhteissa, siis ei ammetta tai uima-allasta..

Isojakin säiliöitä löytyy erillisvaraajapumpuissa, jos vain on tilaa käytettävissä.
Isolla säiliöllä saavutetaan pitkät käyntiajat, vähän käynnistymiskertoja ja kompressorille hiukan lisää elinikää.
Toisinaan saattaa olla tarvetta suurelle lämpimän käyttöveden määrälle. Silloin iso varaaja on ehdottomasti tarpeen.

[Nocerina]

Luulenpa että tuo 260 l oisi meille oikein hyvä

Mutta jos nyt oikeen olen ymmärtänyt niin täystehopumpu olisi järkevämpi valinta taloomme?

Millä muilla valmistajilla on täystehopumppuja kuin Lämpöässällä?
Ja millaisia kokemuksia on?

Niin juu ja kiitos kaikille vastanneille  

[sam68]

Millä muilla valmistajilla on täystehopumppuja kuin Lämpöässällä?

Kaikilla valmistajilla on ihan samallatavalla täystehopumppuja, mutta kukaan muu ei tuollaista epäolennaista käytä mainoksessa.

Täystehoinen maalämpöpumppu ei käytä vastuksia apuna talonlämmityksessä ja tämä asia päätetään pumpun mitoituksessa. Jos talon maksimitehontarve on vaikka sen 9kW niin sen yli olevalla antoteholla varustettu pumppu on ns. täystehoinen. Täystehoinen saattaa myös olla pätkäkäyntinen=lyhytikäinen. Kokonaisuudesta lopulta tietysti riippuen...  

[Nocerina]

Millä muilla valmistajilla on täystehopumppuja kuin Lämpöässällä?

Kaikilla valmistajilla on ihan samallatavalla täystehopumppuja, mutta kukaan muu ei tuollaista epäolennaista käytä mainoksessa.

Täystehoinen maalämpöpumppu ei käytä vastuksia apuna talonlämmityksessä ja tämä asia päätetään pumpun mitoituksessa. Jos talon maksimitehontarve on vaikka sen 9kW niin sen yli olevalla antoteholla varustettu pumppu on ns. täystehoinen. Täystehoinen saattaa myös olla pätkäkäyntinen=lyhytikäinen. Kokonaisuudesta lopulta tietysti riippuen...  

Pystyykös tuota "pätkäkäyntiä" välttämää tai vähentää? Onko tämä tyypillistä enemmän jommallekummalla mallille tulistus tai nelitieventtiili?

Jos haluaa pidempiä käyntijaksoa paremman hyödyn tavoittelemiseksi, niin silloinko ei saisi olla ainakaan ylimitotettu pumppu?

Saimme tänään taas yhden tarjouksen
160m ja THERMIA DIPLOMAT 8 kW, onko kokemuksia tämän sopivuudesta?

[seppaant]

Pystyykös tuota "pätkäkäyntiä" välttämää tai vähentää? Onko tämä tyypillistä enemmän jommallekummalla mallille tulistus tai nelitieventtiili?

Jos haluaa pidempiä käyntijaksoa paremman hyödyn tavoittelemiseksi, niin silloinko ei saisi olla ainakaan ylimitotettu pumppu?

Pitää muistaa se tosiasia, että kaikki lämpöpumput ovat suurimman osan vuotta täystehoisia jopa reilusti ylitehoisia.
Osa/täystehon erot tulevat esille ainoastaan muutamana vuoden kylminpänä päivänä. Joten kokonaisuuteen vuositasolla sillä ei ole oleellista merkitystä.

ATS

[Matias]

Pystyykös tuota "pätkäkäyntiä" välttämää tai vähentää?

Maalämpöpumpuista valtaosa on tehon säädön osalta vielä varsin alkeellisia.
Kun lämpöpumppu käy niin se tuottaa maksimiteholla lämpöä lattia tai patteriverkkoon.
Kun lämpöpumppu ei käy niin lämpöäkään ei tule yhtään.
Jos rakennuksen lämmönkulutus olisi aina sama niin lämpöpumpun kiinteän antotehon sovittaminen talon lämmönkulutusta vastaavaksi olisi mahdollista.
Kuitenkin sääolosuhteista johtuen lämmönkulutus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan ,kovimmilla pakkasilla lämmönkulutus on suurimmillaan  ja lauhemmilla keleillä lämmönkulutus on vähäisempää.
Eräs kiintopiste lämpöpumpun tehon mitoituksessa on maksimikuormitus ja täysitehoisen lämpöpumpun teho mitoitetaan maksimi lämmönkulutusta vastaavaksi eli lämpöpumppu pystyy tuottamaan tarvittavan lämmitystehon ilman sähkövastuksien apua.
Tätä sanotaan täystehoiseksi lämpöpumpuksi.

Jos halutaan että maksimikuormituksen aikana lämpöpumpun lisäksi käytetään sähkövastuksia riittävän lämpötehon tuottamiseksi niin tämä on silloin osatehoinen lämpöpumppu.

Eli lämpöpumpuissa ei oikeastaan ole muuta eroa kuin täystehoinen on antoteholtaan suurempi kuin osatehoinen.
Esim jos rakennuksen maksimilämmönkulutus on 8kwh niin taäystehoinen lämpöpumppu olisi silloin antoteholtaan 8kwh tai suurempi.
Osatehoinen lämpöpumppu olisi antoteholtaan pienempi kuin 8kwh,esim 6kwh ja puuttuva 2kwh:n lämpöteho tuotetaan sähkövastuksilla vain sellaisina päivinä kun maksimitehoa tarvitaan

Pätkäkäynti on eitoivottu ilmiö joka rasittaa lämpöpumppua usein tapahtuvilla käynnistyksillä ja lyhyillä käyntijaksoilla.Tämä johtuu siitä ettei lämpöpumpun antotehoa voi säätää kulutusta vastaavaksi vaan pumppu tuottaa käydessään aina maksimitehon.
Kun lauhemmilla ilmoilla talon lämmönkulutus voi olla esim 1 kwh niin täystehoisella 8kwh:n antoteholla pumpun käyntiaika on varsin lyhyt ja lämpötilavaihteluita saattaa tulla lämmitysverkkoon.

Vastaavassa tilanteessa 6kwh:n (osa)tehoinen lämpöpumppu käy hieman pidempään kun sen antoteho on pienempi.

Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys niin lattian betonilaatta muodostaa käyttökelpoisen massavaraajan johon käyntijakson aikana varastoituu lämpöenergiaa ja joka lämpöpumpun taukojakson aikana sitten  purkaa varastoitunutta lämpöä rakennuksen lämmitykseen ja näin saadaan pidennettyä ja harvennettua  lämpöpumpun käynti ja taukojaksoja siinä määrin ettei pätkäkäyntiä pääse tulemaan.

Jos talossa on vesikeskuslämmityspatterit niin silloin ainoa järkevä tapa välttää pätkäkäyntiä ja liiallisia lämpötilavaihteuja on riittävän suuri ja hyvin eristetty varaaja lämpöpumpun ja patteriverkon väliin.
Useimissa tulistinpumpuissa on varaaja rakennettu valmiiksi lämpöpumppukoneikkoon.
Vaihtoventtiilipumpuissa kannattaa lisätä riittävän suuri varaaja patteriverkon ja lämpöpumpun väliin.
Riittävän suurella varaajalla lämpöpumpun mitoitus ei ole enää kovin tarkkaa kunhan lämpötehoa on riittävästi.
Käytännössä isoilla varaajilla lämpöpumppu siis lämmittää ensisijaisesti varaajan vettä ja kulutukseen menevä lämpö otetaan tuosta varaajasta.
Varaajan varauskapasiteetti riippuu varaajan vesitilavuudesta,mitä suurempi varaaja on sen enemmän siihen voi varastoida lämpöä

Isolla varaajalla käyntijakso on aina suunnilleen samanpituinen ja taukojakso riippuu talon lämmönkulutuksesta.

Markkinoilla on joitakin modernimpia lämpöpumppumalleja joissa antotehoa voidaan säätää portaattomasti muuttamalla kompressorin pyörimisnopeutta taajuusmuuttajalla.
Tuon tyyppinen lämpöpumppu on ainakin IVT:n X11 ja X15 mallit joista löytyy tarinaa foorumin IVT osastolta.
Todennäköisesti tuon tyyppiset lämpöpumput tulevat yleistymään,ainakin ilmalämpöpumpuissa kehitys on selvästi mennyt siihen suuntaan.

[hoohöö]

Mikä on sitä pätkäkäyntiä, montako starttia per vuorokausi ja minkä mittaisia käyntijaksoja, mikäs on foorumilaisten kanta?

Kesäkaudella tulee vähemmän startteja mutta käyntijaksot taas on lyhyempiä koska laitteessa on ns. liikaa tehoja lämmitystarpeeseen nähden.
Toisaalta joissain laitteissa KV- lämmityskin saattaa tehdas-asetuksilla ainakin olla aika nopea toimenpide, minun tapauksessa 10kw pumppu lämmittää VPB-300 KV- varaajan noin 15 minuutissa 45-50 astetta (tilavuus noin 270 litraa). Voisin kuvitella että 12kw laite jossa sisäinen KV- varaaja lämmittää sisällön alta 10 minuutin.

[justus01]

Mikä on sitä pätkäkäyntiä, montako starttia per vuorokausi ja minkä mittaisia käyntijaksoja, mikäs on foorumilaisten kanta?

Kesäkaudella tulee vähemmän startteja mutta käyntijaksot taas on lyhyempiä koska laitteessa on ns. liikaa tehoja lämmitystarpeeseen nähden.
Toisaalta joissain laitteissa KV- lämmityskin saattaa tehdas-asetuksilla ainakin olla aika nopea toimenpide, minun tapauksessa 10kw pumppu lämmittää VPB-300 KV- varaajan noin 15 minuutissa 45-50 astetta (tilavuus noin 270 litraa). Voisin kuvitella että 12kw laite jossa sisäinen KV- varaaja lämmittää sisällön alta 10 minuutin.
 

Niben ohjeissa taisi olla raja-arvona 16000 käynnistystä vuodessa, joka on minusta aika paljon...2 kertaa tunnissa läpi vuoden. Mielestäni alle 8000 käynnistyksen olisi varmaan syytä päästä, jos valmistajan mielestä 16000 on jokin kriittinen raja kestoiän suhteen. Joskus joku  kirjoitteli, että kompressorin kestoikä olisi luokkaa 100 000 käynnistystä.

Mitä käyntijaksojen pituuteen tulee, niin meillä pumpun sisäistä alitehoista manttelivaraajaa ylläpidetään 3-5 minuutin käymisjaksoilla.

[Nocerina]

 Palaten tähän pähkäilyyn, ajattelin vielä kertoa, että päädyimme ratkaisussa Lämpöässän  vs10 kw ja lämpökaivo 180 m.

 Poraus on lähiviikkoina ja asennus tammikuun alussa, jolloin viisaampia toiminnan suhteen. Toivoen parasta, että kaikki menisi nappiin.

 Otimme tarjouksen K-raudasta, ja en voi kuin kehua palvelua. Ainut mistä saimme tarjouksen mikä kattoi kaiken ja missä oli otettu huomioon todellinen tarve ja olosuhteet.

 Itse suosin yleensä pienyrittäjiä ja paikallisia jos vain mahdollista, mutta tällä kertaa meni näin..

 [smiley=bath.gif]

[Matias]

- vesikiertopatterit, vanhat
-kannattaako pattereita vaihtaa?
-asennus tammikuun alussa

Nyt kannattaisi laittaa patteriverkon meno- ja paluuvesiputkiin lämpömittarit ja kun pakkasia alkaa tulemaan niin tarkkailla noiden lämpötiloja.
Jos menoveden lämpötila ylittää +55 astetta pidemmäksi aikaa niin muutaman patterin suurentaminen tai puhallinkonvektorin lisääminen parantaa hyötysuhdetta ja alentaa lämmityskustannuksia.