Suomipumput vastaan muut

[eikkav]

Talo Itä-Uudenmaalla rakennettu 1900 luvun alussa, keskuslämmitys pattereilla ja peruskorjaus 1965.
Puutalo n. 200 n2, puolitoista kerrosta, alakerrassa pannuhuone, sauna ja pesuhuone. Ikkunat uusittu 2006, öjyä kulunut n.4000l.

Olen saanut tarjouksia.
Nibe 10kw  kaivo 184 m tai 460 maaputkea 200l varaaja
Geobre gt 11 kaivo 184 m tai 460 maaputkea 500l varaaja
Itv htv 11 kaivo 225m tai 2*400 maaputkea 200+90l varaaja 100 puskurivaraaja.
Geobre gt 11 kaivo 200 tai 2*250 maaputkea 500l varaaja
Gebwell t12 kaivo 2*114m 500l varaaja
Danfofoss n 11kw kaivo n. 200m 200l varaaja ja 100 puskurivaraaja(tarjous kesken)

Mikä näistä olisi paras patteritaloon, varsinkin ero suomi (Geopre ja Gebwell) vastaa ruotsi pumput.

[Maalampo]

Jos minun pitäisi tehdä valinta niin joko Geopro tai Gebwell mutta isommalla varaajalla kun tuo 500 litraa, jos mahdollista sijoittaa isompi varaaja niin vähintään 1000 litrainen sekä kaivoihin hiukan lisää syvyyttä.

[justus01]

Jos minun pitäisi tehdä valinta niin joko Geopro tai Gebwell mutta isommalla varaajalla kun tuo 500 litraa, jos mahdollista sijoittaa isompi varaaja niin vähintään 1000 litrainen sekä kaivoihin hiukan lisää syvyyttä.

Miksi noin iso varaaja? Onko Geoprossa ja Gebwell:ssä jokin "ominaisuus", että niitä ei saa toimimaan kunnolla alle 1m3 varaajaa?

[justus01]

Talo Itä-Uudenmaalla rakennettu 1900 luvun alussa, keskuslämmitys pattereilla ja peruskorjaus 1965.
Puutalo n. 200 n2, puolitoista kerrosta, alakerrassa pannuhuone, sauna ja pesuhuone. Ikkunat uusittu 2006, öjyä kulunut n.4000l.

Olen saanut tarjouksia.
Nibe 10kw  kaivo 184 m tai 460 maaputkea 200l varaaja
Geobre gt 11 kaivo 184 m tai 460 maaputkea 500l varaaja
Itv htv 11 kaivo 225m tai 2*400 maaputkea 200+90l varaaja 100 puskurivaraaja.
Geobre gt 11 kaivo 200 tai 2*250 maaputkea 500l varaaja
Gebwell t12 kaivo 2*114m 500l varaaja
Danfofoss n 11kw kaivo n. 200m 200l varaaja ja 100 puskurivaraaja(tarjous kesken)

Mikä näistä olisi paras patteritaloon, varsinkin ero suomi (Geopre ja Gebwell) vastaa ruotsi pumput.

Vanhassa patteritalossa Suomipumpun kanssa taitaa päästää helpommalla hyvään lopputulokseen toimivuuden suhteen.
Mikäli hintaero ei ole kovin suuri (< 2k€), niin itse valitsisin tuollaiseen kohteeseen suomipumpun.

Mikä olisi paras lämmitysjärjestelmä....kevytrakenteinen lattia sähkövastuksilla olisi asumisviihtyvyydeltään, säädettävyydeltään ja käyttäjäystävällisyydessä paras. Lämmityskustannuksiltaan paras vaihtoehto olisi puukattila ja puut omasta metsästä.  

[AAA]

Kompakti pumppu vaihtoventtiilillä ja puskuri ehdottomasti.

Silloin et kesällä lämmitä turhaan tuota 1000L pyttyä, kun talo ei tarvitse energiaa. Muutoinkin pysytään järkevissä mitoissa.

[tomppeli]

Talo Itä-Uudenmaalla rakennettu 1900 luvun alussa, keskuslämmitys pattereilla ja peruskorjaus 1965.
Puutalo n. 200 n2, puolitoista kerrosta, alakerrassa pannuhuone, sauna ja pesuhuone. Ikkunat uusittu 2006, öjyä kulunut n.4000l.
Mikä näistä olisi paras patteritaloon, varsinkin ero suomi (Geopre ja Gebwell) vastaa ruotsi pumput.

Onko tuo 4000 litraa keskimääräinen, vai kylmän talven kulutus?
4000 litrran kulutuksen mukaan laskettuna tulisi jotain tällaista:
...
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Maalämmittäjä Eikkav                  
Itäuusimaa                  
Tulostuspäivä            14.10.2011      
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            30 000 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            4 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            4 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            34 000 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            4000 ltr      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            4 720 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            4 080 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,1 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,6 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            3,03 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 538 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            9 677 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            11 216 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 346 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            3 374 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 734 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            200 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            6,5 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            40 880 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            10,5 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            11,9 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            13,3 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            14,7 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            16,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            12,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -25,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 833 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            32%      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  
...
Patteriverkostoiseen taloon tulistuslämpöpumppu isohkolla varaajalla on valmis ja hyvin toimiva ratkaisu.

[kukkumäki]

Patteriverkostoiseen taloon tulistuslämpöpumppu isohkolla varaajalla on valmis ja hyvin toimiva ratkaisu.

Mistähän johtuu jatkuvasti esille nouseva juttu, että tulistuspumppu olisi ainoa toimiva ratkaisu vanhemmille patteritaloille?  
Ainakaan minulla ei ole käyttökokemuksiin perustuen invertteripumppusta mitään huonoa kerrottavaa.

Vuoden kulut ajalla 12.5.2010 - 12.5.2011 185 neliön -76 rakennetussa patteritalossa X-11 pumpulla putosivat alle kolmannekseen aiempaan öljyyn verrattuna, kun talvi oli vielä kunnon pakkastalvi, eikä sisällä istuttu turkit päällä ja huoposet jalassa.  Pumpun käyttämä energia 6914 kWh tekee euroina 890 €.

Vertailua varten tarkemmat tiedot ja lukemat löytyvät IVT osion alta X11 jne.

[justus01]

Mistähän johtuu jatkuvasti esille nouseva juttu, että tulistuspumppu olisi ainoa toimiva ratkaisu vanhemmille patteritaloille?  

Joitakin ilmeisesti häiritsee ajatus siitä, että pumpun viereeen voi joutua asentamaan putkien paukkumisen ehkäisemiseksi ja/tai käyntimäärien vähentämiseksi erillisen varaajan patteriverkostoa varten. Lisäksi heitä saatta arveluttaa ajatus siitä, että talvella kiertoveden lämpötila voi laskea joitakin asteita sillä aikaa, kun pumppu lämmittää käyttövettä. Paljonko se oikeasti ehtii laskea 5-15 minuutissa? Riippuu vesimäärästä, lämmön tarpeesta, jne
Ei varmaan kuitenkaan aivan mahdottomasti....tuskin ehtii talossa kylmä tulla.

Meidän edellisessä talossa lämmitys(sähköpatterit) oli pois päältä aina silloin kun sauna oli päällä ja hyvin senkin kanssa tuli toimeen vaikka oli yli 100 vuotias hirsitalo.

[eikkav]

Öjynkulutus 4000l on arvio viime vuosilta, ei ole ollut tarkkaa kirjanpitoa, kun pö kulunut myös maataloudessa. Pannu on Högforssin valurauta kattila, poltin uusittu 1990 luvulla. Kattilan ja varaaja 300l eristyksissä on varmaan sanomista, koska varsinkin kesällä pannuhuone on "sauna".

[tomppeli]

Patteriverkostoiseen taloon tulistuslämpöpumppu isohkolla varaajalla on valmis ja hyvin toimiva ratkaisu.

Mistähän johtuu jatkuvasti esille nouseva juttu, että tulistuspumppu olisi ainoa toimiva ratkaisu vanhemmille patteritaloille?  
Ainakaan minulla ei ole käyttökokemuksiin perustuen invertteripumppusta mitään huonoa kerrottavaa.

Vuoden kulut ajalla 12.5.2010 - 12.5.2011 185 neliön -76 rakennetussa patteritalossa X-11 pumpulla putosivat alle kolmannekseen aiempaan öljyyn verrattuna, kun talvi oli vielä kunnon pakkastalvi, eikä sisällä istuttu turkit päällä ja huoposet jalassa.  Pumpun käyttämä energia 6914 kWh tekee euroina 890 €.

Vertailua varten tarkemmat tiedot ja lukemat löytyvät IVT osion alta X11 jne.

Invertteripumppu käy lämmityskaudella jatkuvasti, eikä kiertoveden lämmitys silloin katkeile.
Verkostoon menee suunnilleen tasalämpöistä vettä, eikä lämmityspulsseja. Invertterikone soveltuukin tavallista vaihtoventtiilikonetta paremmin patteriverkostolle. Siinä pattereiden lämmitys katkeaa vain lämpimän käyttöveden tekemisen aikana.

Tavallinen vaihtoventtiilikone antaa patteriverkostoon jaksottain lämpöä. Väliin tulee lämmityksessä tauko.

Jotta vaihtoventtiilikoneella saataisiin sama keskilämpötila pattereihin, kuin saadaan invertteripumpulla tai tulistusvaraajapumpulla, on käyntijakson aikana pumpusta verkkoon menevän veden lämpötilan oltava suhteellisen korkeassa lämpötilassa, jotta korvataan käyntitauon aikainen pattereiden jäähtyminen.

Vaihtoventtiilikoneella voidaan asiaa korjata laittamalla lisäksi tarpeeksi iso varaaja kiertovedelle ja lisäksi ns. hullunkierron kiertopumppu tykötarpeineen.
Vaihtoventtiilikoneella tulee helposti liian lyhyitä käyntijaksoja, joka ei ole hyväksi kompressorin kestävyydelle.
Vaihtoventtiilikone on hinnaltaan edullinen yksinkertaisemman rakenteensa ansiosta. Se soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.

[tomppeli]

Öjynkulutus 4000l on arvio viime vuosilta, ei ole ollut tarkkaa kirjanpitoa, kun pö kulunut myös maataloudessa. Pannu on Högforssin valurauta kattila, poltin uusittu 1990 luvulla. Kattilan ja varaaja 300l eristyksissä on varmaan sanomista, koska varsinkin kesällä pannuhuone on "sauna".

Olemassa olevan rakennuksen lämmityslaitteen mitoittamisessa hyvä ja arvokas tieto on aikaisempien vuosien lämmitysenergian kulutus.
Jos tiedetään, paljonko talo on kuluttanut tupaöljyä vuodessa tai tiedetään sähkölämmitystalon vuotuinen sähkönkulutus, on niistä saatavissa hyvä perusta vaikkapa maalämpöpumpun mitoittamiselle.
Jotkut lämmitysöljyn sopimustoimittajat ovat toimittaneet asiakkailleen kulutuksesta vuosiraportin. Siitä saa suoraan vuosikulutuksen.
Jos näitä tietoja ei ole, voi tehdä kulutusarvion vaikkapa alla olevan VTT:n laatiman taulukon perusteella: ( http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari/images/stories/File/energiaseminaari08/Tuomaala.pdf )

Valitse talon rakentamisvuoden kohdalta Lämmitys kWh/m2 lukema ja kerro se talosi lämmitettävän alan neliömetrimäärällä. Saat summittaisen arvion talon vuotuisesta lämpöenergian kulutuksesta. Sen perusteella voidaan mitoittaa lämmityslaitteen (lämpöpumpun-) teho.
Menetelmä on yleistävä, mutta antaa lämmitystarpeesta hyvän lähtökohta-arvion.
Tällä taulukolla voi sitten vaikka kokeilla mitoittamista:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/Bergheat2011.xls
...
Kiitos ylläpidolle! Kuvan lisääminen onnistuu jälleen.

[Raid]

eli jos tuota taulukkoa katsomalla meillä 220m2  1950 luvun talossa, kuluu keskimäärin 24000kwh (7 vuoden ka) tekee 109kwh/m2. Talossa on päällä keskimäärin 3-4pc:tä 5h/vrk. sähkösauna, pesukone käy joka päivä, tiskari samoin. sekä muita sähkövempeleitä ihan tarpeeksi. Talomme vastaa ekotalon kulutusta kun käytttää maalämpöä. .

[Raid]

Vaihtoventtiilikoneella tulee helposti liian lyhyitä käyntijaksoja, joka ei ole hyväksi kompressorin kestävyydelle.  Hmmm.. Tämä kommentti vaati hiukan vastakommenttia.  Mielestäni asia ei ole aina näin.

Kuvassa punaisella näkyy pelkästää lattiakierron lämmitys, melko vähän on kertoja vaikka ei ole minkäänlaista varaajaa. Tästä kun lämpötiloissa mennään alaspäin niin käynnistykset senkun harvenee. -Noin -22 alkaa olemaan koko ajan käynnissä.

[justus01]

Vaihtoventtiilikoneella tulee helposti liian lyhyitä käyntijaksoja, joka ei ole hyväksi kompressorin kestävyydelle.

Jos ei ole puskurivarajaa, jos on termostaatit paikallaan ja käytössä. Jos on asetukset säädetty pieleen käyttöönoton yhteydessä tai myöhemmin.

Mutta minusta oli yllättävää, että lyhyiden käyntijaksojen kanssa on ollut ongelmia myös joidenkin isolla varaajalla olevien tulistuspumppujenkin kanssa. Onneksi niissä tulistuspumpuissa ei ole käynnistysmäärä laskuria, niin ongelman olemassa oloa ei kukaan pääse ihan helposti huomaamaan. Tavallinen kuluttaja ei taida huvikseen kellotella käyntijäksoja teknisessä tilassa ja säätää tulistuksia ja varaajan lämpötiloja talo- ja kuluttajakohtaisiin "optimiasetuksiin"  

Ehkä ne pätkimiset ovat olleet yksilökohtaisia tai sitten ei....dataa  käynnistysmääristä ja käyntitunneista ei taida löytyä kovin monelta tulistinpumpun omistajalta. Vai joko on mittarit vakiovarusteena?

[Maalampo]

Ainakin Gebwellin T12 mallissa on käyntiajan sekä käynnistyskertojen laskuri ! Tulistuspumpuissa tai ns.Suomipumpuissa voi olla helposti liian lyhyitä käyntiaikoja mutta juuri näitä elimoimaan minä laitoin omaan järjestelmään ison hyvin eristetyn ja maalämpöpumppua varten suunitellun varaajan ! Meillä ainakin toimii erittäin hyvin ja olen nykyiseen järjestelmään erittäin tyytyväinen. Edellisen talon vaihteoventtiilikonessa ei vaivanneet pätkäkäynnit kun se kävi taukoamatta kun pakkanen oli yli 20. Nykyisellä järjestelmällä meillä oli viime talven kovillakin pakkasilla keskimäärin kaksi käyntijaksoa vuorkautta kohden ja käyntiaika oli silloin n. 2-3h.

[Roori]

Tulistuspumpuissa tai ns.Suomipumpuissa voi olla helposti liian lyhyitä käyntiaikoja mutta juuri näitä elimoimaan minä laitoin omaan järjestelmään ison hyvin eristetyn ja maalämpöpumppua varten suunitellun varaajan !

Täh :-/  Vähemmän helposti niissä tulistuspumpuissa niitä lyhyitä käyntiaikoja on kuin vaihtoventiilikoneissa niinku periaatteellisesti ajateltuna....eikös niissä kaikissa maalämpöpumpuissa "yleensä" ole niihin suunniteltu/sopiva varaaja...

[tomppeli]

Vaihtoventtiilikoneella tulee helposti liian lyhyitä käyntijaksoja, joka ei ole hyväksi kompressorin kestävyydelle.  Hmmm.. Tämä kommentti vaati hiukan vastakommenttia.  Mielestäni asia ei ole aina näin.

Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattialämmitystä varten.
Siinä ei voi tullakaan lyhyitä käyntiaikoja, koska se suuri lattian betonimassa on se hyvä puskurivaraaja. No edellyttää tietysti, että asteminuuttiasetus on oikein.

[AAA]

]Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattialämmitystä varten.
Siinä ei voi tullakaan lyhyitä käyntiaikoja, koska se suuri lattian betonimassa on se hyvä puskurivaraaja. No edellyttää tietysti, että asteminuuttiasetus on oikein.

Tälläisiin lausuntoihin vois jo moderaattorikin puuttua!

Mitenköhän jos ajatellaan vaikka Ruotsia, Ranskaa, Saksaa ja niiden saneerausmarkkinoita, niin onkohan vaihtuvalauhdutteinen suunniteltu lattialämmitystä varten! Ei tämän kaverin antamaa väärää tietoa oikeasti kerkeä eikä viitsi korjata täällä 24/7. Sääliksi käy vaan niitä ketä uskoo ja jopa tekee ostopäätöksiä näiden pohjalta.

[sailor]

]Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattialämmitystä varten.
Siinä ei voi tullakaan lyhyitä käyntiaikoja, koska se suuri lattian betonimassa on se hyvä puskurivaraaja. No edellyttää tietysti, että asteminuuttiasetus on oikein.

Tälläisiin lausuntoihin vois jo moderaattorikin puuttua!

Mitenköhän jos ajatellaan vaikka Ruotsia, Ranskaa, Saksaa ja niiden saneerausmarkkinoita, niin onkohan vaihtuvalauhdutteinen suunniteltu lattialämmitystä varten! Ei tämän kaverin antamaa väärää tietoa oikeasti kerkeä eikä viitsi korjata täällä 24/7. Sääliksi käy vaan niitä ketä uskoo ja jopa tekee ostopäätöksiä näiden pohjalta.

On kai tuo muuten totta, mutta siihen olisi pitänyt lisätä vain se että patterikohteet tarvitsevat puskurivaraajan siihen patterikierron piiriin.

[AAA]

]Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattialämmitystä varten.
Siinä ei voi tullakaan lyhyitä käyntiaikoja, koska se suuri lattian betonimassa on se hyvä puskurivaraaja. No edellyttää tietysti, että asteminuuttiasetus on oikein.

Tälläisiin lausuntoihin vois jo moderaattorikin puuttua!

Mitenköhän jos ajatellaan vaikka Ruotsia, Ranskaa, Saksaa ja niiden saneerausmarkkinoita, niin onkohan vaihtuvalauhdutteinen suunniteltu lattialämmitystä varten! Ei tämän kaverin antamaa väärää tietoa oikeasti kerkeä eikä viitsi korjata täällä 24/7. Sääliksi käy vaan niitä ketä uskoo ja jopa tekee ostopäätöksiä näiden pohjalta.

On kai tuo muuten totta, mutta siihen olisi pitänyt lisätä vain se että patterikohteet tarvitsevat puskurivaraajan siihen patterikierron piiriin.

Vaihtoventtiilikone toimii ihan siinä missä "Suomi" konekin patteritalossa, niinkuin Sailor mainitsi väliin tulee puskurisäiliö.
Sitä ei todellakaan ole tehty toimimaan vain patteritaloissa.

Saa vaihtoventtiilikoneen viereen vaikka Geopro SH mallin 1500 litraisen varaajan jos haluaa.. on sitä vettä sitten mitä lämmittää. Tosin vaihtoventtiili kone tekee senkin kesällä järkevämmin, koska alaosa ei lämpene turhaa siinä sivussa tulistimella lämmintä vettä tehdessä.

Ainoa mikä vaikuttaa käyntiaikoihin ym. on varaajan koko ja mitoitussuhde on se sitten kumpi tahansa laite.

COP asiaan en halua puuttua, kun siitä tulee pitkä ja kivinen tie Smiley

[sam68]

Minun kokemukset omista vaihtoventtiili asennuksista patteritaloon ovat kyllä erittäin hyvät, tärkeimmän eli asiakkailta saadun palautteen perusteella. Kun patteritermarit väännetään kaakkoon tai otetaan kokonaan pois, saadaan tilanne jossa huonelämpötilasta tulee erittäin tasainen ja miellyttävä. Tärkein seikka patteritalon sisälämmön tasaisuudelle on laitteen oikeat säädöt. Tärkeimpänä lämpökäyrä.  Ei ole mitään etua suomipumpunkaan tekniikasta jos säätöjä ei saada kohdalleen ja mielellään heti asennettaessa, koska "jälkitarkastatuksethan" usein jätetään pois. Käyttöveden lämmitysjaksolla ei ole mitään merkitystä sisälämpöön, mutta legionellatunnin saattaa pakkasilla jopa huomata.

Itse laitan järjestelmään aina tuon nipen UKV puskurin jos se vaan sinne yleensä helv ahtaaseen pannuhuoneeseen suinkin mahtuu. Thermian vastaava on lattiamalli ja harvoin onnistuu sen käyttäminen. 450€ 100L ja 550€ 200L asennettuna ja kytkentä niin että tuo on välisäiliö ennen pattereita, josta kaksi lähtöä tulpataan. Ei pitäis olla vaikeaa asentajille eikä liian kallista maksajille.
Tässä kuva viime tiistailta asennuksesta patteritaloon 1000L sähkövaraajan tilalle. 8kW+170m kaivo. 7h/kaks miestä ja Ducaton keula kohti kotia. Isäntä teki lapiohommat ja oli apuna varaajan siirrossa. Sähköt ovat "väliaikaiset"=tökeröt, koska talon varsinainen sähkäri oli armeijassa

[eikkav]

Vastaako tälläinen tarjous tulistinpumppuja patteritalossa

Danfoss DHP-L12 kaivo 195m, varaaja DWH 200 ja puskurivaraaja 100 l.

Tulistinpumppu Gebvell T12 varaaja Hp 500l kaivot 2*113