Tulistuksen cop

[justus01]

Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.

Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
 Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.

Jätit huomioimatta kokonaan, että sieltä 57 litran manttelista siirtyy kokoajan energiaa teholla x kW sinne isompaan varaajaan. (x riippuu mm. manttelin ja varaajan välisestä lämpötilaerosta)

[peki]

Niin jätin huomiotta. Tämän takia ajankin vastuksella vähän aikaa että nähdään mitä silloin menee sähköä. Eihän tuota lämmön siirtyvyttä pysty millään laskemaan, ainakaan minä en pysty No ehkä Seppaant, mutta hänkin vain teoriassa.

[peki]

Pumppu vie vuorokaudessa kaikkineen 2 kWh ja lämmintä vettä ei käytetä lainkaan, niin sillonhan COP taitaa olla aika tasan nolla tuon päivän osalta.   Grin

Tätähän tässä haetaan. Tulistinpumppu tekee sitä lv;tä tavallaan turhaan, vai onko sittenkään niin?
Esim. Matiaksella, jolla pumpun kulutus on melkein identtinen omani kanssa voisi kertoa paljonko vettä kului kesäkuukausina. Eihän tuokaan kaikkea kerro, mutta jonkin yhteenvedon voisi tehdä. Hanen on iso varaaja verrattuna mun 165l.

[peki]

No niin:
Otin ulos käppyrät Wattsonilta ja tulos oli seuraavanlainen.
Kierukan lämmöt ehti tipahtaa alimmilleen 38c, koska joku änkesi suihkuun juuri mittausta tehdessäni.
Siis tuo lämmityssykli kesti normaalia kauemmin, ja tulos ei ole ihan vertailukelpoinen.
Pumppu vei 100w minuutissa (6kwh). Lämmitysjakso noin 24min, kokonaiskulutuksen ollessa 2.431kwh.
Vastaava lämmitys mlp:llä olisi vienyt 0.88kwh.
Koska kuitenkin pumpun antoteho on isompi kuin 6kwh, lämmitysaikakin olisi ollut lyhyempi. Keskimääräinen pitkä lämmitys sykli nyt kesällä on vienyt 0.44 kwh Wattsonin mukaan. COP näin ollen 5.5 Meniköhän oikein, kommenttia kiitos.

[peki]

Aloin tässä pähkäilemään pumpun antotehoa.
Mitenkä kylmäksi pitää kaivon/keruupiirin mennä että pumppu ei enää anna ulos edes ilmoitettua antotehoa?

Toinen asia joka mietityttää on tuo varaajan alempi lämpö:

Hyötysuhde siis kasvaa mitä kylmempää vettä säiliössä on startissa.
Siis eikö ole järkevää kasvattaa varaajan hystereesi vaikka 12c?
Itsellä k tuo mittaa lämpöä kierukasta ja varaajassa on lämmintä vettä vielä paljon kun se jo alkaa lämmittämään sitä uudelleen.
Käynnistykset harvenisivat todella paljon ja esim, kun vettä ei käytettäisi niin pumppukin huilaisi.
Raksaajan mukaan varaajahäviöt ovat 2.1kwh vrk niin häviötkin pienenisivät. Ei kyllä taida vaikuttaa hävikkiin???
Tosin talvella tuolla hävikillä ei taida olla mitään merkitystä jos pumppu esim. khh:sa.
Mulla on estetty kv lämmitys klo 22-06 ja aamulla ensimmäinen rykäisy vie noin 0.48-0.52kwh. Täytyykin herätä joku aamu aikaisin niin näkee mikä on varaajan lämpötila.
Maaliskuussa normi lämmitys kv:llä 0.65kwh.

Laskeskelin nuo käynnistykset.
Heinäkuu 182 käynnistystä 0,4138kwh kerta
Elokuu     206 käynnistystä 0,4275kwh kerta.

[peki]

Monisanaisemmin selostettuna. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 kJ/(K·kg).  

Eli yhden vesilitran lämmittäminen yhden asteen lämpimämmäksi vie energiaa 4,182 kilojoulea.

10 kiloa vettä * lämpötilaero 46 astetta * 4,182 = 1923,72 kJ

Kilojoulet muutetaan kilowattitunneiksi jakamalla luvulla 3600.

1923,72 / 3600 = 0.5343666 kWh

Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?

[peki]

Tein toisen vastustestin kv:llä ja tulos oli seuraava. Nyt siis luonnollinen lämmitys sykli kun kukaan ei vettä käyttänyt.
Lämmöt 42.8-52c
Pumppu ei ottanut kuin 3kw:n vastuksen käyttöön vaikka 6kw kytketty?? (En tiedä miksi ei)
Lämmitys kesti aika tarkalleen 29 min, siis 1450w.

Kompressorilla, päivisin kun kotona ei kukaan ole pumppu on vienyt 0.31-0.37kwh.
COP siis 4.67-3.92.
Näyttäisi siis että hyötysuhde kasvaisi vielä vähän kun lämmitysväli olisi esim 40-52c.
Aika samat tulokset Kallioniemen kanssa.
Ihmeen vähän ottotehoissa eroa 7 ja 9 kw:n pumpun välillä. Miltä vuodelta sulla tuo HT on? Itsellä on perus c7 2003.
Suurensin tuon lämmitysvälin 40-52c huomiseksi. Voipi kyllä olla ettei pumppu enää käy päivällä ollenkaan.

[peki]

Yksi käynnistys tuli. Pumppu vei vastusajossa 1.5kw koska alkaa näennä alakierto pyörimään ennen varsinaista vastuslämmitystä.
Kompura ajossa taasen vei 0.48 päivällä ja 0.58 illan ajot, jolloin vettä käytettiin.

COP siis tipahtaa aivan v----ti.
Täytyy palauttaa tehdas säätöihin tuo syöppö

Nämä mittaukset siis kellolla ja Wattsonilla kertoimella 0.7
Täytyy pimentää taas talo ja katsoa onko kerroin muuttunut kun kaivo on kuuma.

Tosin kokonaiskulutus ihme kyllä pysyy samana vaikka cop heikkenee. 3.6, 3,6, 3,7kw ti,ke to kulutukset. Käynnistykset tippuivat kyllä vähän.

[Kallioniemi]

Tein toisen vastustestin kv:llä ja tulos oli seuraava. Nyt siis luonnollinen lämmitys sykli kun kukaan ei vettä käyttänyt.
Lämmöt 42.8-52c
Pumppu ei ottanut kuin 3kw:n vastuksen käyttöön vaikka 6kw kytketty?? (En tiedä miksi ei)
Lämmitys kesti aika tarkalleen 29 min, siis 1450w.

Kompressorilla, päivisin kun kotona ei kukaan ole pumppu on vienyt 0.31-0.37kwh.
COP siis 4.67-3.92.
Näyttäisi siis että hyötysuhde kasvaisi vielä vähän kun lämmitysväli olisi esim 40-52c.
Aika samat tulokset Kallioniemen kanssa.
Ihmeen vähän ottotehoissa eroa 7 ja 9 kw:n pumpun välillä. Miltä vuodelta sulla tuo HT on? Itsellä on perus c7 2003.
Suurensin tuon lämmitysvälin 40-52c huomiseksi. Voipi kyllä olla ettei pumppu enää käy päivällä ollenkaan.

C-yhdeksäisemme on vuodelta 2007.
Täysin tarkkaan vertailuun päästäisiin kai vain, kun ollaan kompressorikäytössä ja samoissa alku- ja loppulämpötiloissa. Pitäisi kai myös verrata lämmitysaikoja, kun vertaillaan ottotehoja?
Pitänee viikonlopun aikana keräillä noista testimerkinnöistäni jonkinlaista tilastoa.

[JariA]

Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?

Vähän viipynyt vastaus kysymykseen. Käynnistyskertojen määrän kasvaminen johtuu siitä, että lauhduttimen ja varaajan välillä vettä kierrättävä lämmönjohtopumppu on toiminut maaliskuusta 2010 lähtien pienimmällä nopeudella.

Tällä on se seuraus että varaajan vesi kerrostuu paremmin eri lämpötiloihin ja samalla käyntijaksojen pituus lyheni (keskimäärin käyntijakson pituus lämmityskauden aikana noin 25 minuuttia). Suuremmilla johtopumpun nopeuksilla varaajan koko vesimassa sekottuu käyntijakson aikana ja käyntijaksot ovat pitempiä (noin 50 minuuttia). Hitaampi johtopumpun nopeus näyttää tekevän lämmityslaitoksesta jonkin verran energiatehokkaammin toimivan. Käyntikertoja vuodessa on nykyisin noin 3700 kpl, aikaisemmin noin 2400 kpl.

[peki]

Moi.
Aika paljon näyttäisi kulutus laskevan. Eikö tuosta kannattaisi pitää hieman suurempaa ääntä että noinkin pienellä vaivalla säästöt ovat noinkin merkittäviä?
Itsekin haen optimaalisia säätöjä ja kompromissia esim käynnistysten lukumäärän suhteen. Alkaa olla kyllä hieman hiusten halkomisen makua tässä hommassa, mutta ihan mukavaa ajanvietettä tuo pumpun virittely on ainakin talvella.

[peki]

Paljonko sulla ATS on pattereissa virtaaman veden määrä?

[seppaant]

Paljonko sulla ATS on pattereissa virtaaman veden määrä?

Virtausmittaria minulla ei ole patteripiirissä, mutta laskin virtauksen lämmitykseen menevän tehon ja lämpötilaeron perusteella ja sain seuraavat tulokset:
Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s
Pumppu
- Wilo Typ RS 25/6-3 KUP

Pumppu on II - teholla kun ulkolämpötila on < 0C ja
I - teholla kun ulkolämpötila > 0C.

ATS

[peki]

No niin insinöörin vastaus . Arvaa vaan aukesko?
Tarkoitin että paljonko sulla on litroissa noin suunnilleen patterikierrossa vettä?
Eikö tuon voi sitten laskea samalla kaavalla kuin veden lämmittämiseen tarvittavan energian?

[seppaant]

Hyvin vastattu mutta väärään kysymykseen

Jos tässä vastaus oikeaan kysymykseen.
Olen joskus laskenut (arvioinut) että pattereissa ja putkissa on vettä n.80 litraa.
Varaajan alaosassa on 280 litraa
Varaajan yläosassa on 140 litraa.
Vettä on yhteensä 500 litraa.

Puhtaasti lämmityskierrossa on 360 litraa, koska varaajan yläosan vesi ei kierrä pattereissa.

ATS

[Matias]

Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s

Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan.

[justus01]

Teho I virtaus = 0,29 kg/s
Teho II virtaus = 0,39 kg/s

Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan.

Eikös tarvittava virtaus riippuu maalämpöpumpun tehosta ja halutusta lämpötilaerosta lämmönvaihtimen yli. Mitä isompi pumpun antoteho ja mitä pienempi lämpötilaero vaihtimen yli, sitä isompi virtaus. Mitä lämpimämpi keruupiiri, sitä isompi teho, sitä isompi virtaus tarvitaan jotta lämmönvaihtimen yli saadaan pidettyä sama lämpötilaero.

[seppaant]

Melkoiset virtaukset pattereissa (?)
Meillä piisaa 0,08l/s (300l/h) ja pakkasilla 0,11l/s (400l/h) Pollucom Qn 0,6 mittarin mukaan

Paljonko sinulla on esim -10C pakkasella
-Talon lämmitystehon tarve
- Meno ja paluuveden lämpötilaero
- Virtaus

Minulla on
- Tehon tarve 4,4 kW
- Lämpötilaero 2,7C
- Virtaus 0,39 kg/s

Eikös tarvittava virtaus riippuu maalämpöpumpun tehosta ja halutusta lämpötilaerosta lämmönvaihtimen yli. Mitä isompi pumpun antoteho ja mitä pienempi lämpötilaero vaihtimen yli, sitä isompi virtaus.

Tämä pätee lähinnä vaihtoventtiilikoneille.
Minullahan on "tulistinpumppu"
ATS

[Matias]

Paljonko sinulla on esim -10C pakkasella
-Talon lämmitystehon tarve
- Meno ja paluuveden lämpötilaero
- Virtaus

Joulukuun 11 viime vuonna ulkolämpötila oli aika tarkkaan -10C
Lukemia ko vuorokaudelta
-lämpöpumpun ottoteho 25kwh (oma kwh mittari pumpulla)
-lämpöpumpun antoteho 64kwh (Pollucom Qn 2,5 lauhdutinputkessa)
-patteriverkon kulutus 51kwh (Pollucom Qn 0,6 paluuputkessa)
-menovesi pattereille +39C
-paluuvesi pattereilta +32C
-meno/paluu Dt 7C
-patteriverkon virtaus 300l/h kiertopumppu I-teholla

meno- ja paluulämpötilat sekä dT arvioitu trendistä.

trendi ko päivältä

[kylmis]

Seppaantin ja Matiaksen lämmityksen meno- ja paluuveden DT:ssä on iso ero, kun toisella on yli 4k suurempi DT. Pieni DT tarkoittaa isoa kiertovesipumpun pyöritystehoa joka myös sotkee varaajan kerrostumista. Toisaalta suuri DT kielii siitä että kerrostumista on tapahtunut mahdollisessa erillisessä varaajassa (näin kai). Ei ole helppoa COP optimointi  

[peki]

Meidän täytyy auttaa Seppaantia säätämään pumppunsa oikein
JariA tuossa toisessa ketjussa oli vissiin huomannut tuon säästön kun kiertoa pienennettiin.
Se on Seppaantilla pumppukauppaan meno edessä.
Paljonkohan Seppaantilla on kompuran lämmöt?
Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.

[Matias]

Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.

Niin tuossa trendissä on tulistinvaihtimelta lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila
.Siitä puuttuu kompressorilta tulistinvaihtimelle menevän kuumakaasun lämpötila (100-115C) koska trendi skaalautuu pystysuunnassa matalammaksi jos nuo korkeimmat lämpötilat otetaan mukaan näytölle

[seppaant]

peki kirjoitti on 06.09.2011 - 22:22:34:
Ihan vaan mielenkiinosta kysyn, miksi käynnistyskerrat sulla on tuplaantuneet?


Vähän viipynyt vastaus kysymykseen. Käynnistyskertojen määrän kasvaminen johtuu siitä, että lauhduttimen ja varaajan välillä vettä kierrättävä lämmönjohtopumppu on toiminut maaliskuusta 2010 lähtien pienimmällä nopeudella.

Tällä on se seuraus että varaajan vesi kerrostuu paremmin eri lämpötiloihin ja samalla käyntijaksojen pituus lyheni (keskimäärin käyntijakson pituus lämmityskauden aikana noin 25 minuuttia). Suuremmilla johtopumpun nopeuksilla varaajan koko vesimassa sekottuu käyntijakson aikana ja käyntijaksot ovat pitempiä (noin 50 minuuttia). Hitaampi johtopumpun nopeus näyttää tekevän lämmityslaitoksesta jonkin verran energiatehokkaammin toimivan. Käyntikertoja vuodessa on nykyisin noin 3700 kpl, aikaisemmin noin 2400 kpl

Meidän täytyy auttaa Seppaantia säätämään pumppunsa oikein Hymiö
JariA tuossa toisessa ketjussa oli vissiin huomannut tuon säästön kun kiertoa pienennettiin.
Se on Seppaantilla pumppukauppaan meno edessä.
Paljonkohan Seppaantilla on kompuran lämmöt?
Matiaksella todella alhainen tai ei tulistus päällä.

Nyt meni puurot ja vellit sekaisin.
JariA puhuu lauhduttimen ja varaajan välisestä pumpusta (L-Ässä latauspumppu) ja minä taasen patterikierron pumpusta.

Yhdyn täysin JariA:n käsitykseen latauspumpun virtauksen vaikutuksesta varaajan lämpötilakerrostumaan ja sen merkitykseen hyötysuhteeseen.

ATS

[peki]

Joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.
Itellä on Grundfos 25-60 kiertopumppu ja jos joku ystävällinen jäsen kertoisi paljonko tuo kierrättää vettä minuutissa olisin taas vähän viisaampi.

[peki]

Joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.
Itellä on Grundfos 25-60 kiertopumppu ja jos joku ystävällinen jäsen kertoisi paljonko tuo kierrättää vettä minuutissa olisin taas vähän viisaampi.

Matias, onko sinulla "viimeinen" huone paljonkin viileämpi kun muut tilat koska tuo DT on noin iso?

[seppaant]

joo niin meni mutta noin iso virtaus sekoittaa kyllä jo koko varaajaa ihan pakolla.
Sulla menee koko kiertoon noin 18 min, jos 1kg= 1l.
Jos Matiaksella samat litrat kierrossa niin hänellä kestäisi koko kierto
70 min.

Ei tämäkään ole ole sitä miltä se äkkiseltään näyttää.
Tulistinpumpun varaajan lämpötilakerrostumista johtuen varaajan yläosan lämpötila on korkeampi kuin mitä on tarvittava menoveden lämpötila.
Sopiva lämpötila saadaan shunttaamalla varaajan yläosan ja lämmönjaon paluuvettä.
Tästä johtuen vain osa kokonaisvirtauksesta menee varaajan kautta.

Suurempi virtaus lämmönjaossa
 -> pienempi lämpötilaero lämmönjaossa
 -> matalampi menoveden lämpötila
 -> matalampi lämpötila varaajassa
 -> parempi COP

Vaihtoventtiilikonekytkennöissä menee yleensä kaikki lämmönjaon virtaus myös lauhduttimen kautta.

ATS

[Matias]

Ei tämäkään ole ole sitä miltä se äkkiseltään näyttää.

(seppaant)- Lämpötilaero 2,7C

(Matias)-meno/paluu Dt 7C

Äkkiä ajatellen tuntuisi että jos kiertovesi pattereissa jäähtyy enemmän niin patterien lämmitysteho olisi suurempi (?)

Toisaalta taas tuntuisi että jos menoveden lämpötila on sama kahdessa samanlaisessa patterissa niin se jossa paluuveden lämpötila on korkeampi lämmittäisikin tehokkaammin koska siinä patterin alaosan lämpötila on korkeampi kuin patterissa jossa alaosan lämpötila on matalampi.( Dt 2,7C vrt Dt 7C)

Eli vesipatterien lämmitysteho kasvaa jos virtausta suurentamalla saa patterien alaosan lämpötilat korkeammaksi.

Onko päätelmä oikein?

Meillä patterien linjasäädöt on alkuperäiset ja varaavalle yösähkölämmitykselle kaiketi sovitettu.Saattaa johtua siitä että patteriverkon virtaus on tarkoituksella säädetty melko pieneksi.

[peki]

Itsellä ei pattereita ole, mutta jos mulla laatasta palaisi vesi vain 3c jäähtyneenä jotain olisi pielessä.
Tuohan aiheuttaa väistämättä pätkäkäyntiä.
Tein tuota testiä keväällä, mutta Wattson sekosi ja testi jäi vaiheeseen.
Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?
Jäi kyllä vaivaamaan vieläkin Seppaantin kaivon hyötysuhde.
 Tarkemmin se että miksi 7kw:n pumppu pystyy ottamaan vain 4.2kw:n hyödyn kaivosta?

[peki]

Voisitteko Seppaant ja Matias molemmat sulkea patteri kierron ja katsoa paljonko ja kuinka kauan pumppunne käy kun ala/ylä minimi on sama?
Saisi todella helposti vertailukohdan.

[zta]

Eli vesipatterien lämmitysteho kasvaa jos virtausta suurentamalla saa patterien alaosan lämpötilat korkeammaksi.

Onko päätelmä oikein?

Näin se menee. Patterin lämmönluovutusteho riippuus patterin ja ympäristön lämpötilojen erosta, joten samalla menovesilämpötilalla pienempi delta T tarkoittaa korkeampaa keskimääräistä patterin lämpötilaa ja siten korkeampaa lämmitystehoa.
Korkeampi lämmönluovutusteho pitää sitten kompensoida nopeammalla virtauksella.

Purmon sivuilta löytyy excel työkaluja, joilla voi laskea patteritehoja eri lämpötiloilla.

http://www.purmo.com/fi/ladattavat-tiedostot/teholaskentaohjelmat.htm

[seppaant]

Jäi kyllä vaivaamaan vieläkin Seppaantin kaivon hyötysuhde.
Tarkemmin se että miksi 7kw:n pumppu pystyy ottamaan vain 4.2kw:n hyödyn kaivosta?

Aloitetaan helpommalla vastauksella:
- Testit ajoin aina samalla liospumpun nopeudella.

- Kaivo ei ole liian syvä vaan riittävän syvä.
- Pumppu ei ole liian pieni vaan sopivan kokoinen. Viime talvena kylmimpänä päivänä n. -29C pumppu kävi jo parhaimmillaan lähes puoli päivää yhtä kyytiä.

Talon lämmittämiseen -29C pakkasella riittää, kun kaivosta otetaan 4,1 kW teho (27W/m*153m = 4,1 kW)
Mutta jos kaivo olisi vain 103 m syvä saman 4,1 kW:n tehon saamiseksi pitäisi kaivosta ottaa 40W/m teho. Mutta tällöin kaivo jo todennäköisesti jäätyisi.

Pitää edelleen muistaa, että lämpöpumppu vetää kaivosta tarvitsemansa määrän energiaa. Eli kaivo ei tuuppaa pumppuun energiaa. Kesällä otetaan keskimäärin vähemmän kuin talvella.
"Köydellä on hyvä vetää mutta huono työntää"

Näin pieni kaivoteho johtuu siitä, että mittaukset on tehty talven kylmimpänä päivänä.
Tulo kaivosta oli 1,2C
Meno pattereille oli 52C
Antoteho 6,9 kW
Näistä johtuen COP oli 2,49
Kun on huono COP, niin tällöin otetaan sähköverkosta enemmän ja kaivosta vähemmän.

ATS

[seppaant]

Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?

Lämmityksen lämpötilaeroa voi säätää patteripiirin virtausta muuttamalla.
Tämä ei vaikuta tulistinpumpussa mitenkään itse pumpun "sielunelämään".

Mitä tarkoitat varaajan ylä-ala säädöllä?

ATS

[tomppeli]

Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?

[size=14]Yritin laittaa tähän kuvan havainnollistamaan tekstiäni. Ei enää onnistunutkaan.
Liekö ylläpito evännyt minulta oikeuden kuvan laittamiseen. Ei titetoa.
En ole kylläkään saanut sellaisesta mitään ilmoitusta postiini.
Siksi laitan tähän linkin siihen kuvaan.[/size]

http://kuva.termiitti.com/v.php?img=19379.jpg
Tulistuspumppu lataa varaajasäiliöönsä lämpövaraston.

Yläkolmannekseen ladataan tulistusvaihtimelta kuuminta vettä.
Varaajan kaksi alinta kolmasosaa on patterikiertoveden varaamista varten.
Alaosan lämpötila ei ole vakio, vaan sen lämpötila määräytyy ulkolämpötilan (= lämmitystarpeen) mukaan.
Ulkolämpötilan mukaan lämmityksen säätökäyrältä (= ulkolämpötila ja sitä vastaava pattereille menevän veden lämpötila) saatu lämpötila + noin 2-5C (valittavissa) on alasäiliön veden lämpötila, kun kompressori pysähtyy alasäiliön ohjauksella.
Patterikierron moottoritoiminen sekoitusventtiili ottaa lämmintä vettä patterikiertoon ja laimentaa sitä lämpötilaa kompressorin pysähtymishetken jälkeen aika reippaasti pattereilta palaavalla vedellä.
Kun säiliöstä saatavan veden lämpötila laskee, avautuu moottoriventtiili ottamaan enemmän vettä varaajasta, kunnes varaajan lämpötila on laskenut starttirajalle ja kompressori käynnistyy uudelleen lataamaan alasäiliöön lämpöä. Samalla ladataan myöskin tulistettua (n.60-70C) vettä yläsäiliöön.
Jos yläsäiliöön tulee tarpeettoman paljon kuumaa vettä, valuu liika yläsäiliön ja alasäiliön välisistä aukoista alasäiliöön patterivedeksi.
Ja taasen, kun alasäiliön lämpötila on saavuttanut kiertoveden toivotun lämpötilan plus muutama aste, pysähtyy kompressori huilaamaan.
Tulistuspumpussa on toivottavaa, että varaajan tilavuus on kohtalaisen iso, jolloin käyntijaksot pitenevät ja kompressorin lepotauot myöskin pitenevät. Tulee siis vähemmän käynnistymisiä per vuorokausi ja kompressorin voidaan olettaa kestävän kauemmin.

Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.

[AAA]

Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.

Jos patteriverkostossa on välissä puskurivaraaja, kuten suositellaan, niin vaihtoventtiilikoneessakin patterit elää omaa elämäänsä.

[kylmis]

Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.

Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu. Eikö se silloin vaikuta myös lämpöpumpun toimintaan siten, että lauhduttimelle ei saada optimaalisen kylmää?

Ymmärsin kyllä sen, että paluuveden shunttaus menoveden sekaan vähentää varaajan sisäistä kiertoa (kerrostumisen sotkeentumista), mutta jokatapauksessa suurempi kiertonopeus kasvattaa myös varaajan sisäisiä virtauksia (ei ehkä lineaarisesti kuitenkaan...)

[AAA]

Säädät latauspumpun niin että dt =7K, sitten säädät puskurin ja radiattoreiden välisen pumpun hieman nopeammalle, jotta energia siirtyy oikein, jos kaikki radiaattorit ei lämpene lisää nopeutta hiljakseen, kunnes kaikki lämpenee.

[tomppeli]

Kuten ”seppaant” tuossa sanoi, patterikierto elää omaa elämäänsä eikä vaikuta lämpöpumpun toimintaan samoin, kuin tapahtuu vaihtoventtiilikoneissa.

Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu. Eikö se silloin vaikuta myös lämpöpumpun toimintaan siten, että lauhduttimelle ei saada optimaalisen kylmää?

Ymmärsin kyllä sen, että paluuveden shunttaus menoveden sekaan vähentää varaajan sisäistä kiertoa (kerrostumisen sotkeentumista), mutta jokatapauksessa suurempi kiertonopeus kasvattaa myös varaajan sisäisiä virtauksia (ei ehkä lineaarisesti kuitenkaan...)

Näin on, olet ihan oikeassa.
Suuri kiertopumpun nopeus todellakin huonontaa lämpötilojen kerrostumista.
Ylinnä olevaan tulistusosaan tuo kierto ei vaikuta. Sen veden saa kiertämään vasta nelitieventtiilin aukeaminen ottamaan vettä yläsäiliöstäkin.
Kerrostumisen säilymiseenkin iso varaaja on hyödyllinen.

[Matias]

Tätä minä aikaisemmin jo hiukan ihmettelin siinä mielessä että jos verrataan patterikierron dt lämpötilaa, suuri vs pieni (ts. pieni kiertovesipumpun nopeus vs suuri kiertovesipumpun nopeus) niin tarkoittaa pieni dt sitä että puskurivaraajan kerrostuminen sotkeentuu.

Siinä on varaajan ja patteriverkon välissä kolimitieventtiili (shuntti) ja sen toiminta menee silleen että esim pienen lämmöntarpeen aikana tuo shuntti on vain vähän auki ja patteriverkon vedestä 90% kiertää varaajan ohi ja 10% kiertää varaajan kautta.Tämä kiertosuhde muuttuu sitten lämmöntarpeen kasvaessa siten että suurempi osa patteriverkon vedestä kiertää varaajan kautta ja vasta maksimilämmöntarpeella kaikki patteriverkon vesi kiertää varaajan kautta.
Eli shunttiin on liitetty ohitusputki josta isompi tai pienempi osa patteriverkon paluuvedestä "oikaisee" varaajan ohi menoveteen.
Tällä saavutetaan sellainen balanssi lämpötilojen kannalta että varaajan alaosaan tuleva paluuvesi patterikierrosta on aina lämmityskierrossa jäähtynyt ja kuumempi menovesi otetaan varaajan yläosasta.
Silloin varaajan vesi ei pääse sekoittumaan vaan jäähtyy kerroksittain alhaalta ylöpäin.

Sellaisessa tapauksessa että varaajan ja patteriverkon välillä ei ole shunttia ja ohitusputkea ja kaikki patteriverkon kiertovesi menee puskurivaraajan kautta niin suuremmalla virtauksella taitaa varaajan vesi väistämättä sekoittua eikä lämpökerrostumia pääse muodostumaan.
Nämä variaatiot taitaa olla lähinnä vaihtoventtiilipumppujen puskurivaraajien ominaisuuksia.
Yleensä tulistinpumppujen mukana toimitettavassa varaajassa on valmiina shuntti ja ohitusputki.

[peki]

Voiko tulistusvehkeissä säätää mitenkään tuota lämmityksen dt:tä?
Vai onko säätö pelkästään varaajan ylä-ala säädön varassa?

Lämmityksen lämpötilaeroa voi säätää patteripiirin virtausta muuttamalla.
Tämä ei vaikuta tulistinpumpussa mitenkään itse pumpun "sielunelämään".

Mitä tarkoitat varaajan ylä-ala säädöllä?

ATS

Sitä vaan että voisit Matiaksen kanssa laittaa säädöt identtisiksi esim pariksi päiväksi niin näkisimme kuinka eri lailla pumppunne toimii ilman tuota patterikiertoa joka on erilainen.

[seppaant]

Peki kyseli

Voisitteko Seppaant ja Matias molemmat sulkea patteri kierron ja katsoa paljonko ja kuinka kauan pumppunne käy kun ala/ylä minimi on sama?
Saisi todella helposti vertailukohdan.

Mitä sinä oikeasti tällä haluat selvittää??
Kerro vähän monisanaisemmin.

ATS