Tulistuksen cop

[peki]

Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.

[lmfmis]

En tiedä ymmärtääkö tätä yhtään paremmin:

Tulistus on se osa kaasun lämmöstä joka ei ole tullut olomuodon vaihdoksesta tarvittavaan höyrystymislämpöön. Kun kaasua pumpataan lauhduttimeen höyrystymislämpötilaa kovempaan paineeseen nousee myös kaasun lämpö. Muistatko ideaalikaasut koulusta? Tämä yli-lämpö on sitten sitä tulistusta.

Mikään kompressori ei käytännössä  pumppaa täysin ideaalisti vaan pumpataan mitä voidaan...eli yli höyrystymispaineen mennään.

Kyllä sinunkin pumpussa tulistusta on mutta sitä ei ole markkinoitu. Mittaat sen kuumakaasun lämpötilaa ja jos se on yli n 60 astetta niin hyvin menee  

Hyödystä voidaan keskustella enemmänkin.

[peki]

Eipä tullut paljoa kouluja käytyä kuin joku asentaja/koneistaja linja. Tyyliin tiedän milloin kaasupullo on tyhjä Enempi kiinnosti anatomia

[peki]

Tuolla Suomi 24 sivuilla on näköjään enemmän aktiivisuutta asiasta.
Lämmitys ja eristäminen/ kokemuksia maalämpöpumpuista.
Pistää hieman miettimään jos pumppu pitäisi ostaa nyt.

[seppaant]

Tuolla Suomi 24 sivuilla on näköjään enemmän aktiivisuutta asiasta.

Aktiivisuutta kyllä näyttää olevan enemmän, mutta tietoa vastaavasti vähemmän.

ATS

[peki]

Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.

[seppaant]

Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.

Kyllähän tuon teoreettisesti pystyy laskemaan, mutta koska teoria ja käytäntö niin harvoin kohtaavat toisensa on lopputulos eri käyttäjillä aina erilainen.
On
- Patterilämmitys
- lattialämmitys
- Talo rintamamiestalo vuodelta 1948 tai vuoden 2011 viimeisimmän tietämyksen mukaan rakennettu.
- Poreamme
- Talossa puolen tusinaa teini-ikäistä urheilua harrastavaa nuorta
- Talossa eläkeläispariskunta

Kulutustottumuksista riippuen jokin järjestelmä on paras mutta "vanha Erkkikään" ei aina tiedä mikä se on.

Jos sitten kun on ensiksi käynyt kullanhuuhdonnan MM-kisat ja syksyn sateet tulleet, niin alkaisi taas mietiskelemään maalämmön hienouksia, voisi yrittää laskea tulistuksen vaikutusta COP:iin.

Kesä mennyt savusaunaa lämmitellessä ja saunoessa. Jos missä niin savusaunassa on huono COP. Kerta lämmitykseen kuluu n. 25 kg puita. Jatkuvalämmitteisessä sähkösaunassa menisi vain muutama kWh sähköä. Rahallisesti ero on suuri, mutta saunomisnautintoa ei voi mitenkään verrata kulutettuihin euroihin.
Sama maalämmössä yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle.

ATS

[Kale]

Niinpä. Pystyykö tulistuksen hyödyn edes laskemaan mitenkään?
Yksi väittää tätä ja toinen tota.

Tulistuksesta on hyötyä on vain jos on tarpeeksi talon lämmitystarvetta. Hyvin eristettyssä talossa ei ole kovinkaan montaa kuukautta vuodessa tarpeeksi lämmiystarvertta tulistuksen tehokkaalle toiminnalle.

Tulistuksen hyötyä voi arvioida siitä mikä on lämmitysveden COP ja käyttöveden COP:n ero. Tulistuksella kun saadaan (lähes) käyttövesi tuolla lämmitysveden COP:lla.

[peki]

Kertokaas joku onko tuo kuumakaasun lämpötila sama kuin kompressorin lämpötila? Jos ei niin mihin anturi pitäisi sijoittaa?

[seppaant]

Kertokaas joku onko tuo kuumakaasun lämpötila sama kuin kompressorin lämpötila? Jos ei niin mihin anturi pitäisi sijoittaa?

Kuumakaasun lämpötila saattaa hyvinkin olla sama kuin kompressorin lämpötila.
Jos laitat anturin kompressorin ja lauhduttimen väliseen putkeen, niin silloin ainakin mitataan kuumakaasun lämpötilaa.

ATS

[AAA]

Ja tästä päästään COP lukuun.

Molemmissa koneissa (Vaihtoventtiili tai tulistus) samassa tilanteessa kuumakaasun lämpötila on sama.

[Kale]

Molemmissa koneissa (Vaihtoventtiili tai tulistus) samassa tilanteessa kuumakaasun lämpötila on sama.

Vaihtoventtiilikoneessa saadaan vain lämmitysvettä ja tulistuskoneessa lämmitysvettä ja (vähän) käyttövettä. Siinä se pieni ero.

[Matias]

Vaihtoventtiilikoneessa saadaan vain lämmitysvettä ja tulistuskoneessa lämmitysvettä ja (vähän) käyttövettä.

Kyllä vaihtoventtiilipumppukin tekee lämmitä käyttövettä.
Todennäköisesti kummallakin pumpputyypillä käyttövettä tehdään senverran mitä käyttövettä kuluu...luulisin.

[peki]

Näin aluksi voisiko joku selittää vielä pari asiaa jotka ei ole vielä oikein valjennut.
Miksi kompuralämmöt on toisilla yli 100c, ja toisilla esim.. mulla jotain 70-80c. Tuli vaan mieleen että onko isoon kompuraan pakko laittaa tuo tulistin kun pukkaa tehoo liikaa?
Toinen tyhmä kysymys.
Esim. Matias, jolla keruupiirin lämmöt uhkaa nousta liikaa, ei voi hyödyntää tehoa tuossa tulistuksessa?
Mikä on kompuran lämpö kullakin näin loppukesällä?
Toivottavasti Seppaantilla loppuu puut

[Matias]

Miksi kompuralämmöt on toisilla yli 100c, ja toisilla esim.. mulla jotain 70-80c

Tulistuspumpuissa kuumakaasu on yleensä 100 astetta tai yli.Kompressorista lähtevässä kuumakaasuputkessa on pieni lämmönvaihdin (tulistuksen poisto) joka jäähdyttää lauhduttimelle menevän kuumakaasun 70-80 asteiseksi.

Vaihtoventtiilipumpuissa ei ole tulistuksenpoisto lämmönvaihdinta vaan kuumakaasu menee lauhduttimelle 70-80 asteisena.

Tulistinpumppu tekee lämpimän käyttöveden tuolla erillisellä tulistuksen poisto lämmönvaihtimella.

Mulla on sellainen käsitys että varsinaisesti tulistuminen tapahtuu jo höyrystimessä jotensakin niin että keruuliuos lämmittää höyrystyneen kylmäaineen jollain konstilla hieman korkeampaan  lämpötilaan ja toi tulistus kai pitää sitten jäähdyttää ennen lauhdutinta tuolla tulistuksenpoistolla.Enpä tuon tarkemmin tiedä.

[peki]

Matias, paljonko  sulla on lauhduttimen lämmöt nyt kun keruupiiri on ns. tapissa? Voi tähän kommentoida muutkin tulistinpumpun omistajat.

[Matias]

Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.

[Kallioniemi]

Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.

Tässäpä vaihtoventtiilipumpun (IVT C9) käyttäjänä tehtyä "COP-tutkimusta" käyttöveden lämmitystilanteessa:

Vesitilavuus 165 l, lämpötilan nosto tehdasasetusten määräämänä on 48,2> 54,7 = 7,5 astetta käyntijakson aikana. Keskimääräinen kulutus kWh-mittarin mukaan oli 0,391 kWh per kerta.

Lämpöopin kaavojen mukaan sen veden lämmittämiseen kuluu energiaa  ~1,44 kWh. Siten COP olisi  ~3,68.

Moiseen tutkimukseen sisältyy kai kumminkin paljon virhemahdollisuuksia, vaikka siinä erillisessä mittarissa onkin yhden wattitunnin välein välähtävä merkkivalo.
Otin kaikkiaan 10 COP-lukemaa ja hajonta oli  3,3 - 3,8.

Katsoin lukemia muutaman kerran myös antamalla lämpötilan laskea ennen käynnistymistä alle 40 asteen. Silloin se laskennallinen COP nousi jopa viiden tuntumaan.

Enpä tiedä sitäkään, mihin kohtaan käyttöveden mittarin anturi on sijoitettu sinne säiliöön ja antaako se edes todellisen kuvan veden lämpötilan muutoksista.

[peki]

Mulla samoin laskien lämmityskertaa kohden kulutus on 0.47kwh per kerta. Lämmitysväli on 44-52c astetta. Pumppu C7 samalla varaajalla.
Antura ei mielestäni mittaa itse sisältöä, vaan kierukan lämpöä. Kierukka on muistaakseni yli 50 litrainen, mutta varma en ole.
Voisitko laskea tuosta jonkin copin mullekin, kun fyssan tunneilla ei kansakoulussa muistaakseni käsitelty tuota.

[sailor]

Itsellä kun ei ole tuota tulistusta pumpussa niin voisiko joku jolla sellainen toiminto on, kertoa selvällä suomen kielellä mikä mahtaa olla tuon tulistuksen hyöty vai onko sitä lainkaan? Matias tuossa alempana kertoi TODELLA YMMÄRRTETTÄVÄSTI tuon toimintatavan, mutta tämä asiaa vaivaa vielä ainakin minua.

Tässäpä vaihtoventtiilipumpun (IVT C9) käyttäjänä tehtyä "COP-tutkimusta" käyttöveden lämmitystilanteessa:

Vesitilavuus 165 l, lämpötilan nosto tehdasasetusten määräämänä on 48,2> 54,7 = 7,5 astetta käyntijakson aikana. Keskimääräinen kulutus kWh-mittarin mukaan oli 0,391 kWh per kerta.

Lämpöopin kaavojen mukaan sen veden lämmittämiseen kuluu energiaa  ~1,44 kWh. Siten COP olisi  ~3,68.

Moiseen tutkimukseen sisältyy kai kumminkin paljon virhemahdollisuuksia, vaikka siinä erillisessä mittarissa onkin yhden wattitunnin välein välähtävä merkkivalo.
Otin kaikkiaan 10 COP-lukemaa ja hajonta oli  3,3 - 3,8.

Katsoin lukemia muutaman kerran myös antamalla lämpötilan laskea ennen käynnistymistä alle 40 asteen. Silloin se laskennallinen COP nousi jopa viiden tuntumaan.

Enpä tiedä sitäkään, mihin kohtaan käyttöveden mittarin anturi on sijoitettu sinne säiliöön ja antaako se edes todellisen kuvan veden lämpötilan muutoksista.

Ei kai tuo kauas heitä nyt kun keruuliuos on kesälämmöissä. Talvipakkasilla kun mennään nollan tienoilla niin silloin COP putoaa sinne 2-3 väliin.

[Kallioniemi]

Niin, tosiasiassa laitoin nuo tutkimus- ja mittaustulokseni julki siinä mielessä, että joku tulistuspumpun käyttäjä innostuisi samanlaiseen COP-mittailuun samoissa käyttöveden lämpötiloissa.
En tiedä onko sellainen vertailu edes mahdollista, pumppujen toimintatapa ja ominaisuudet kun saattavat vaihdella paljonkin.

Yhtenä faktana on, että mittausteni aikana lämpökaivon veden peruslämpötila oli 7,9 astetta.

Se maapiirin lämpötilan vaikutus COP:hen kiinnostaisi myös kovin. En ole mielestäni palstoilta kyennyt löytämään selvää tietoa siitä, mitä esimerkiksi maapiirin viiden asteen lämpötilanpudotus vaikuttaa hyötysuhteeseen, kun muut olosuhteet pysyvät vakioina.

[Matias]

Meillä on kuluneen kesän mittaukset noin:

-toukokuu 2011
keruuneste (1.5) maasta +2,4C,maahan 0C,höyrystymislämpö -5C
toukokuun ottoteho 181kwh,antoteho 547kwh,COP 3,02

-kesäkuu 2011
keruuneste (1.6) maasta +8C,maahan +5C, höyrystymislämpö +2C
kesäkuun ottoteho 109kwh,antoteho 360kwh,COP 3,30

-heinäkuu 2011
keruuneste (1.7) maasta +12C, maahan +9C, höyrystymislämpö +5C
hainäkuun ottoteho 81kwh,antoteho 273kwh, COP 3,37

-elokuu 2011
keruuneste (1. maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38

Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.

[kylmis]

-elokuu 2011
keruuneste (1. maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38

Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.

Mitä arvoa olet käyttänyt noissa COP laskuissa keruunesteen ominaislämpökapasiteetille?

Oletko asentanut keruupiiriin oman virtausmittarin tai energiamittarin jolla lasket virtauksen?

Se miksi kyselen, on että kiinnostaisi laskea omasta pumpusta vastaavat arvot. Minulla ei ole keruupuolella virtausmittaria eikä muitakaan mittareita mutta huomasin Niben logeista mielenkiintoisen ilmiön, aina noin 18minuutin käynnin jälkeen keruunesteen lämpötila nousee yllättäen pari astetta. Tämä minun mielestä tarkoittaa sitä, että kaivon pohjalta tuleva neste on tullut pumpulle. Tuosta voi laskea sitten keruupumpun antavan virtaaman ja siitä eteenpäin vielä antotehon kunhan tietäisi keruunesteen ominaislämpökapasiteetin, keruunesteen lämpötilaerot näkyvät suoraan logeista.

Tuo lauhduttimelle saapuva lämpötila on sinulla aika korkea (45,8C), onko sinulla patteritalo?

[tomppeli]

Minulla ei ole keruupuolella virtausmittaria eikä muitakaan mittareita mutta huomasin Niben logeista mielenkiintoisen ilmiön, aina noin 18minuutin käynnin jälkeen keruunesteen lämpötila nousee yllättäen pari astetta. Tämä minun mielestä tarkoittaa sitä, että kaivon pohjalta tuleva neste on tullut pumpulle.

Tuo nousupiikki johtuu yleensä siitä, että silloin keruupiirin neste on tehnyt yhden täyden kierroksen kaivon kautta ja pumppuhuoneen putkistossa oleva lämpimämpi nestebolus, nesteannos, on kiertänyt yhden kierroksen.
Se kertoo maakierron nopeuden.
Kahden tai useamman maapiirin järjestelmässä tapahtuu sekoittumista ja ilmiö ei tule kunnolla näkyviin.

Kaivon pohjalla on myöskin lämpöisempää ja sekin näkyy pienenä nousuna lämpötilassa.
Pitemmän käynnin kuluessa nämä lämpöpiikit vaimenevat pois.

[seppaant]

Minä olen käyttänyt Åke Melinderin 239 sivuisesta teoksesta löytyviä etanoli-vesiseoksen arvoja, joista olen piirtänyt alla olevan trendistön.
Pitää huomata, että kyseessä on puhdas vesi-etanoliseos ilman denaturointiaineita.
Denaturointiaineiden vaikutusta ominaislämpöön en vielä ole onnistunut selvitää.

ATS

[Matias]

Mitä arvoa olet käyttänyt noissa COP laskuissa keruunesteen ominaislämpökapasiteetille?

Oletko asentanut keruupiiriin oman virtausmittarin tai energiamittarin jolla lasket virtauksen?

Noi COP arvot on laskettu lauhdutin+tulistin antoteho(kwh) jaettuna sähköverkosta otetulla teholla(kwh) .
Lämpöpumpun sähkö menee oman kwh-mittarin (jälkimittaus) läpi ja tästä on ottoteho luettu.
Lauhdutinputkessa on Pollucom Qn2,5 energiamittari mistä antoteho on luettu.
Keruuputkissa on vain Ds1820 lämpötila-anturit,ei virtausmittausta.

Tuo lauhduttimelle saapuva lämpötila on sinulla aika korkea (45,8C), onko sinulla patteritalo?

Tämä on käyttöveden lämmitysjakson loppulämpötila.
Patteritalo on.
Kesäaikaan pumppu tekee vain lämmitä käyttövettä.Muutin  lämpöpumpun alkuperäistä putkikytkentää siten että nyt lauhduttimella lämmennyt vesi menee tulistinvaihtimelle,lämpiää siinä reilun 5 astetta lisää ja menee 1250:n varaajaan.Lauhdutin ja tulistinvaihdin on siis kesäaikaan tavallaan sarjaan kytketty.

Lämmityskaudella tulistinvaihdin erotetaan lauhdutinpiiristä ja se lämmittää pelkästään 165l:n käyttövesivaraajaa.Tämä on alkuperäiskytkentä.
Lauhdutinpiirissä on talviaikaan vain toi iso (1250l) varaaja ja siitä menee patteriverkkon lämmitys.Siinä on ns kelluva lauhdutus eli varaajan lämpötila muuttuu ulkolämpötilan mukaan +30-----+40C.  

edit:Voisi arvoisat oppineemmat jäsenet selventää miksi COP arvoon pitäisi laskea myös keruupiirin lämpötilat ja virtaukset?Mielellään selkokielellä
Olen ymmärtänyt että COP arvo on vähän niinkuin hyötysuhde,eli lasketaan sähköverkosta otettu teho ja lämpöpumpusta ulos  saatava teho.
Keruupiiristä saatava teho pitäisi mun käsityksen mukaan tulla ihan sillä kun antotehosta vähennetään ottoteho.Kompressorin häviöthän sisältyy ottotehoon ja siirtyy sellaisenaan antotehoon(imukaasujäähdytys).

[seppaant]

Kuten Tomppeli aiemmin kertoi niin alla sama asia trendimuodossa.
Kesällä kun pumppu seisoo pitkiä aikoja lämpiää huonetiloissa oleva liuos ympäristön lämpötilaan. Tämä lämmin liuos näkyy selvästi yhden kierroksen jälkeen ja vielä jopa toisenkin kierroksen jälkeen.
Talvella, kun liuos ei ehdi huonetiloissa juurikaan lämmetä, näkyy ainoastaan puolen kierroksen kohdalla kaivon pohjalta tuleva lämpimämpi piikki.

Kierrosajoista laskin virtaukseksi 0,403 l/s
Virtausmittari näytti 0,408 l/s
Eli käytännössä tulos on sama.

ATS

[kylmis]

Kiitoksia tomppelille ja seppantille vastauksista.

Matias, en varmasti ole oppineempi jäsen, ja minun ajatus tuohon COP laskentaan tuli siitä, että kun ei ole lattiakierrossa eikä käyttövesikierrossa (tai lauhdittemlta lähtevässä) energiamittareita niin yksi keino vois olla laskea COP siten, että laskee paljonko keruunesteestä otetaan energiaa. COP tulisi sitten kaavalla MLP antoenergia / MLP otto, eli
(MLP ottoenergia + keruuliuoksesta otettu energia) / MLP otto.

Liekkö tuo sitten oikea COP arvo? Mulla on mlp:lle oma (sähkö) energiamittari josta saan lukeman (sisältää kyllä liuos- ja lj-pumpun energiat sekä elektroniikan).

[peki]

Meillä on kuluneen kesän mittaukset noin:

-toukokuu 2011
keruuneste (1.5) maasta +2,4C,maahan 0C,höyrystymislämpö -5C
toukokuun ottoteho 181kwh,antoteho 547kwh,COP 3,02

-kesäkuu 2011
keruuneste (1.6) maasta +8C,maahan +5C, höyrystymislämpö +2C
kesäkuun ottoteho 109kwh,antoteho 360kwh,COP 3,30

-heinäkuu 2011
keruuneste (1.7) maasta +12C, maahan +9C, höyrystymislämpö +5C
hainäkuun ottoteho 81kwh,antoteho 273kwh, COP 3,37

-elokuu 2011
keruuneste (1. maasta +14C, maahan +11C,höyrystymislämpö +8C
elokuun ottoteho 73kwh,antoteho 247 kwh,COP 3,38

Käyntilämpötilat koko kesä ajalta nuot:
Lauhduttimelle tuleva on +45,8C ja lauhduttimelta lähtevä 49,4 käyntijakson lopussa.Tuota lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa vielä nostaa tulistusvaihdin 5,4astetta joten varaajaan menee +54,8C.

Hämmästyttävän samanlaiset kulutukset   mulla.

Toukokuu
otto 2.04kwh 118h 240KWH
 
Kesäkuu
otto 2.20kwh 46h 101KWH

Heinäkuu
otto 2.12kwh 36h 76KWH

Elokuu
otto 2.37kwh 37h 88KWH

Mulla on pelkästään lv käyttöä pumpulla nämä kesäkuukaudet. Toukokuussa pikkasen lämmitystä.
Veden kulutus 410 litraa/vrk HSY:N laskun mukaan. Tosin ei ehkä ihan tuota koska mökkeilty ollaan aika ahkerasti, mutta nuoriso kotona.
Kaivon yms. sellaisia lämpöjä ei ole kirjattu mitenkään.

[peki]

Voisiko tai osaako joku kertoa mulle paljonko energiaa siis suoraa sähköä tarvitaan 10 litran lämmittämiseen 6c----52c. Seppaant voisi ehkä piirtää jonkin käppyrän tästä, mutta sanallinen ilmaisu olisi toivottavaa ihan niin kuin varmuuden vuoksi.

[Roori]

4,2*10*(52-6)/3600=0,536666666666667kWh, kestää siis 3kw vastuksella 10min 43,9997s
Kun hiukan pyöristetään...

[peki]

Eihän mun laskimessa oo noita numeroitakaan noin montaa.
Mitä tuo ensimmäinen luku tarkoittaa,  tai mistä se muodostuu............loput ymmärsin

[Matias]

Sähköä menee 0,535kwh.Eli reilu puoli kwh.Aika vähän,eiks vaan

[JariA]

Monisanaisemmin selostettuna. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,182 kJ/(K·kg).  

Eli yhden vesilitran lämmittäminen yhden asteen lämpimämmäksi vie energiaa 4,182 kilojoulea.

10 kiloa vettä * lämpötilaero 46 astetta * 4,182 = 1923,72 kJ

Kilojoulet muutetaan kilowattitunneiksi jakamalla luvulla 3600.

1923,72 / 3600 = 0.5343666 kWh

[peki]

Kiitos ja kumarrus Jarille.
Sivuaa tietysti aiheesta kun opettatte näitä jossain opittuja päivänselvyyksiä meille vähän vähemmän koulua käyneille, mutta kiitos jaksamisesta.
Mitenkäs Seppaant lämmittää savusaunassa vetensä? Olisi mielenkiintoista kuulla.

[seppaant]

Mitenkäs Seppaant lämmittää savusaunassa vetensä? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Saunan nurkassa katosta alaspäin on 300 mm ilmastointiputkesta tehty n. 1,2 m korkea pönttö (n. 100 l), jossa kaivolämmin vesi lämpiää saunan lämmityksen aikana juuri sopivaksi kylpyvedeksi. Aamulla vesi on jo liiankin lämmintä pesuvedeksi.
Ilmastointiputki ei ole täysin vesitiivis, tiiviiksi sain "syylärisementillä".

ATS

[peki]

Kauanko vie kun tuo pönttö lämpiää? Itsellä on saunassa mökillä sivusäiliöllä oleva kiuas, ja lämmin vesi ei meinaa riittää varsinkin jos vaimoke suorittaa syvä pesun. Tai riittäähän se hänelle mutta meikä saa kylmät kylvyt.
Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.

Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
 Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.

[justus01]

Kauanko vie kun tuo pönttö lämpiää? Itsellä on saunassa mökillä sivusäiliöllä oleva kiuas, ja lämmin vesi ei meinaa riittää varsinkin jos vaimoke suorittaa syvä pesun. Tai riittäähän se hänelle mutta meikä saa kylmät kylvyt.
Tuohon sähkön kulutukseen näin kotona mlp pumpulla.
Laskeskelin että keskimääräinen kulutus per lämmityskerta veisi 0.47kwh.
Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.

Nyt tähän pulmaan.
57 litraa#8#4.2 on 1915kj
 Se jaettuna 3600 tekee 0.53kwh.
Koska pumppuni vie siis tuon 0.47kwh, COP on jotain 1.15. Eipä hyvältä näytä Mikähän tässä mättää?
Nyt kytkin pelkän vastuskäytön loppuillaksi lämpimään veteen, katsotaaan miten käy.

Varaajahäviöt luokkaa 40-80W, kiertovesipumppu luokkaa 30-60W ja elektroniikka lienee luokkaa 5-20W. Tuosta tulee jo muutama kilowattitunti päivää kohden. Tuolla eräällä toisella keskustelupalstalla väänsin pikaisesti tällaisen pohdiskelun käyttövedenlämmityksen "kesä-copista".

--------------------------------------------------------------------------------
Meillä pumppu käy kesällä keskimäärin 45 minuuttia vuorokaudessa. Käyttäveden teossa ottoteho luokkaa lienee luokkaa 2.2-2.3kW. Tuosta tulee 1.6875kWh
Lattiallämmityksen kiertovesipumppu 50-60W 24/7.
Tuosta tulee 1.32kWh. (Riitti pitämään kh lattian lämpimänä)
Varaajahäviöt saksalaisen testin perusteella 89W. (meillä dT ilman ja veden välillä kesällä vain noin 20c)
Tuosta tulee 2.136kWh.
Kulutus yhteensä 5.1435kWh.
Vettä tehdään 45 min... 5.1435kWh/0.75h=6.858kW
Antoteho täysin arvoitus missään ei ole ilmeisesti mitattu paljonko on antoteho silloin kuin keruupiiristä tulee 10-16 asteista ja tehdään 50 asteista vettä. Oma arvaukseni on että antoteho voisi olla luokkaa 10kW.

COP verrattuna lennosta sähköllä tehtävään käyttöveteen suorasähkölämmitystalossa 1.458.
Normaalilla sähkövaraajalla lattialämmitys talossa vastaava COP olisi 0.6845.
Suorasähkötalossa varaajalla (150-200L) vastaava COP olisi 0,778.

"Käyttövesi-COP"
MLP vs vesikiertosähkö 2.13
MLP vs suorasähkö+varaaja 1.87
---------------------------------------------------------------------------------

Pumppu vie vuorokaudessa kaikkineen 2 kWh ja lämmintä vettä ei käytetä lainkaan, niin sillonhan COP taitaa olla aika tasan nolla tuon päivän osalta.  

[Matias]

Manttelivaraajan tilavuus on 57l. Lämmitysväli 44-52c eli 8c.

Onko tosiaan noin pieni manttelivaraaja?
Vai puuttuuko käyttövesisäiliön tilavuus?

[peki]

Joo, tuossa on vain kierukan tilavuus, joka lämmittää itse säiliötä joka on 165 litraa. Sen verran voin kertoa tuosta vastuspelleilystä että kalliiksi tulee. Wattsonin tiedot saa ulos vasta yöllä, mutta COP on ihan mieletön mlp:llä