Maalämpökaivo porattu, kysymys veden otosta

[matti 62]

Pohjanmaan enenrgiaporaus kävi tekemässä 180m reikää. Kallio löytyi 4 metristä ja vettä alkoi tulemaan tosi paljon noin 70 metrissä. Olen tosi tyytyväinen reijän tekijöihin, ahkeria ja ympäristöä säästäviä miehiä koneita siireltäessä. Reikä on ns. Ruotsalaisreikä halkasijaltaan ja mietinkin kannattaisiko ja olisiko ylimpäätään järkevää ottaa vesiliittymää reijästä? Kuinka syvältä yleensä vesiautomaatit max. pystyvät imemään? Mikä olisi helpoin tapa mitata reijästä vedenpinta ennen mitään toimenpiteitä?

[kylmis]

Pohjanmaan enenrgiaporaus kävi tekemässä 180m reikää. Kallio löytyi 4 metristä ja vettä alkoi tulemaan tosi paljon noin 70 metrissä. Olen tosi tyytyväinen reijän tekijöihin, ahkeria ja ympäristöä säästäviä miehiä koneita siireltäessä. Reikä on ns. Ruotsalaisreikä halkasijaltaan ja mietinkin kannattaisiko ja olisiko ylimpäätään järkevää ottaa vesiliittymää reijästä? Kuinka syvältä yleensä vesiautomaatit max. pystyvät imemään? Mikä olisi helpoin tapa mitata reijästä vedenpinta ennen mitään toimenpiteitä?

Jos siellä kerran paljon on veden tuottoa niin kai sieltä kannattaa sitä vettä hyödyntää. En osaa sanoa kuinka syvältä nuo pumput jaksavat pumpata, oisko jotain 8m luokkaa??
Jos keruuputket on jo asennettu niin sitten jotain jäykkää putkea saa työnnettyä kaivoon ja kun vetää pois näkee mistä kohtaa se on kastunut. Jos keruuputkia ei ole niin lanka ja koho on helppo tapa varsinkin jos ei tuota jäykempää muoviputkea ole.

[tomppeli]

Tämä ns. ruotsalaisreikä on 115 mm läpimitaltaan.
Siihen reikään ei mahdu kahden keruuputken lisäksi porakaivopumppu .
Porakaivopumppu soveltuu muutoinkin huonosti lämpökaivoon. Kun pumppu käynnistyy, tekee se aina pienen kiertoliikkeen kaivossa ja tuo liike vähitellen hankaa keruuputken puhki.

Lämpökaivosta voi ottaa vettä tavallisella vesiautomaatilla. Niiden max. imukorkeus on käytännössä noin 7 metriä. Teoreettinen maximi imukorkeushan olisi hyvällä pumpulla noin 10 mtr, mutta nämä vesiautomaatit eivät ole niin hyviä pumppuja.
Imuputken tulee tietenkin olla imua kestävää, eli se ei saa painua litteäksi imun vaikutuksesta.

Kun on pieni reikäläpimitta, ei siinä ole vesivarastoa ja pinta laskee nopeasti, ellei kaivoon tule runsaasti korvaavaa vettä. Että imuputki ei pääse hörppäämään ilmaa, on syytä tehdä siitä ylipitkä ja upottaa se reilusti syvemmälle, kuin pumpun max. imukorkeus. Se, että putken alapää on syvällä kaivossa, ei lisää imukorkeutta. Imukorkeus on kaivon veden pinnan ja pumpun sijaintikorkeuden välinen ero.
...
Kirjoittelen tätä merenrantamökillä. Pohjanmaalla vietetään parhaillaan "venetsialaisia" / huvilakauden päättäjäisiä.
Ulkoa kuuluu sodan melske. Raketit paukkuvat ja niiden väriloisto valaisee taivaan..

[pta]

Meillä tuli noin 150 metrin kohdalla vastaan ruhje ja samalla alkoi sitä vettä tulla sen verran, että riittää. Nyt veden pinta on kaivossa asettunut jonnekin 8 metrin paikkeille, mutta noiden viimeisten metrien nousu kesti pari päivää => ei sovellu vesikaivoksi.

Pinnan korkeuden mittaamisen/seurannan ratkaisin laittamalla kaivoon 20 metriä pneumatiikkaletkua ja letkun yläpäähän 2 bar painemittarin T-haaran päähän. Nyt kun siihen T-haaran vapaaseen päähän puhaltaa paineilmapistoolilla, niin mittarista näkee suoraan kuinka monta kymmentä metriä  (tarkalleen ottaen x 9,81 m) veden pinta on putken alapään yläpuolella.

Esimerkki: painemittari näyttää 1,6 bar => veden pinta on 20 - (1,6*9,81) = 4,3 metrin syvyydessä.

Sujautin minä sinne lämpöanturinkin...