maalämpö-suomi sanastoa

[eekoo]

aloittelijan sanakirjaa tarvitaan , mitä tarkoittaa ? :

Tulistin
Täystehopumppu
Ylitehopumppu

[Raid]

aloittelijan sanakirjaa tarvitaan , mitä tarkoittaa ? :

Tulistin
Täystehopumppu
Ylitehopumppu

lisää listaasi Osatehopumppu

[sam68]

aloittelijan sanakirjaa tarvitaan , mitä tarkoittaa ? :

Tulistin
Täystehopumppu
Ylitehopumppu

No tulistin eli tulistuksen poisto on mm. suomipumpuissa oleva erillinen/toinen lauhdutuspuolen lämmönsiirrin jolla poistetaan ~15% lämpöenergiasta ennen lauhdutinta ja siirretään se suoraan varaajan yläosaan. Ns. ruottalaiset toimii yleensä ilman tuota ja lauhdutin hoitaa energiansiirron kokonaan. Tulistin on siis ennen lauhdutinta ja sen jälkeen käytetään usein alijäähdytintä jolla taas voidaan siirtää energiaa johonkin matalalämpöiseen esim. autotallin lämmitys, paluuveden lämmitys tai vaikka porakaivon lämmitys. Joissan pumpuissa lauhdutin hoitaa alijäähdytyksen samalla siirtäen sen energian suoraan lämmitykseen.

Täystehopumppu ei käytä sähkövastuksia ollenkaan talonlämmitykseen tai ihan ääriolosuhteissa esim yli -30. Energianpeitto maalämmöllä ~100%.

Yliteho on varmaan tuo sama toiselta kantilta ajateltuna.

Osateholla yleensä otetaan vastus kompuran tueksi -5 - -15 asteessa. Energianpeitto ~85%. Maksimitehontarpeesta katetaan ~50-70%.

"Järkevämitoitus" on sellainen että vastuksia käytetään jonkin verran apuna. Pitää vaan ymmärtää miksi..

Edit: osatehon energianpeitto kohdalleen.

[mikaora]

Kuulostais siltä, että pitäs pystyttää maalämpö wiki

[Ihanpihalla]

Saisiko kielitaitoisilta suomennosta vielä:

- energianpeittoaste (%)
- tehonpeittoaste (%)
- ominaisenergianotto (kWh/m)
- ominaistehonotto (W/m)

[Raid]

aloittelijan sanakirjaa tarvitaan , mitä tarkoittaa ? :

Tulistin
Täystehopumppu
Ylitehopumppu

No tulistin eli tulistuksen poisto on mm. suomipumpuissa oleva erillinen/toinen lauhdutuspuolen lämmönsiirrin jolla poistetaan ~15% lämpöenergiasta ennen lauhdutinta ja siirretään se suoraan varaajan yläosaan. Ns. ruottalaiset toimii yleensä ilman tuota ja lauhdutin hoitaa energiansiirron kokonaan. Tulistin on siis ennen lauhdutinta ja sen jälkeen käytetään usein alijäähdytintä jolla taas voidaan siirtää energiaa johonkin matalalämpöiseen esim. autotallin lämmitys, paluuveden lämmitys tai vaikka porakaivon lämmitys. Joissan pumpuissa lauhdutin hoitaa alijäähdytyksen samalla siirtäen sen energian suoraan lämmitykseen.

Täystehopumppu ei käytä sähkövastuksia ollenkaan talonlämmitykseen tai ihan ääriolosuhteissa esim yli -30. Energianpeitto maalämmöllä ~100%.

Yliteho on varmaan tuo sama toiselta kantilta ajateltuna.

Osateholla yleensä otetaan vastus kompuran tueksi -5 - -15 asteessa. Energianpeitto 50-70%.

"Järkevämitoitus" on sellainen että vastuksia käytetään jonkin verran apuna. Pitää vaan ymmärtää miksi..

Tämä ed kommetti taitaa olla Suoli24:sesta lainattu.
Taitaa olla yksi ainoa pumppu tällä foorumilla jossa tuo -5 on todellista ja sekin vain myyjän töppäilyn takia.  Energiapeitto on ~80% eikä mitään 50%-70%.  Mistäs olet moisen 50% repässy, Thermian mainoksesta vissiin  .  

ihan vertailun vuoksi meillä on 23 000h josta vastusta on käytetty 1000h alle 5%.  
Jos ei voi pysyä puolettomana niin parempi kun pitää suunsa kiinni.  

[Marqu]

aloittelijan sanakirjaa tarvitaan , mitä tarkoittaa ? :

Tulistin
Täystehopumppu
Ylitehopumppu

No tulistin eli tulistuksen poisto on mm. suomipumpuissa oleva erillinen/toinen lauhdutuspuolen lämmönsiirrin jolla poistetaan ~15% lämpöenergiasta ennen lauhdutinta ja siirretään se suoraan varaajan yläosaan. Ns. ruottalaiset toimii yleensä ilman tuota ja lauhdutin hoitaa energiansiirron kokonaan. Tulistin on siis ennen lauhdutinta ja sen jälkeen käytetään usein alijäähdytintä jolla taas voidaan siirtää energiaa johonkin matalalämpöiseen esim. autotallin lämmitys, paluuveden lämmitys tai vaikka porakaivon lämmitys. Joissan pumpuissa lauhdutin hoitaa alijäähdytyksen samalla siirtäen sen energian suoraan lämmitykseen.

Täystehopumppu ei käytä sähkövastuksia ollenkaan talonlämmitykseen tai ihan ääriolosuhteissa esim yli -30. Energianpeitto maalämmöllä ~100%.

Yliteho on varmaan tuo sama toiselta kantilta ajateltuna.

Osateholla yleensä otetaan vastus kompuran tueksi -5 - -15 asteessa. Energianpeitto 50-70%.

"Järkevämitoitus" on sellainen että vastuksia käytetään jonkin verran apuna. Pitää vaan ymmärtää miksi..

Tämä ed kommetti taitaa olla Suoli24:sesta lainattu.
Taitaa olla yksi ainoa pumppu tällä foorumilla jossa tuo -5 on todellista ja sekin vain myyjän töppäilyn takia.  Energiapeitto on ~80% eikä mitään 50%-70%.  Mistäs olet moisen 50% repässy, Thermian mainoksesta vissiin  .  

ihan vertailun vuoksi meillä on 23 000h josta vastusta on käytetty 1000h alle 5%.  
Jos ei voi pysyä puolettomana niin parempi kun pitää suunsa kiinni.  

Nyt tais Raid:lla mennä vihanneksia nenään.  

Itse käsitin että sami68 heitti tuon 50-70% energiapeiton ihan vain malliksi, että mitä suuruusluokkaa maalämmön osuus voisi olla osatehoisessa pumpussa. Voihan se olla myös vaikka välillä 10-95%. Jos sinulla on vain 5% vastuskäyttöä, on se jo lähellä täysitehoista, ellei jopa täysitehoinen (jos vastustunnit ovat legionella tunteja).

Muutenkin minusta on jännä seurata kuinka joillakin tuo osa/täysiteho asia on aika herkkä keskustelunaihe. Minusta molemmat ovat hyviä, vaikka täysitehoinen pumppu itsellä onkin.

[kkuukkeli]

Jos ei voi pysyä puolettomana niin parempi kun pitää suunsa kiinni.  

Mistä keksit tuon puolueellisuuden, vai oliko vain roska silmässä?

[sailor]

Osatehopumppu = myyjä repii suureman katteen laitteesta, joka ottaa sähkövastukset juuri silloin käyttöön kun sähkö maksaa euron kilowattitunti.

"Järkevämitoitus" on sellainen että vastuksia käytetään jonkin verran apuna. Pitää vaan ymmärtää miksi.."

Samikin voi katsoa MOT:n ja kertoa sitten mitä minun tulisi ymmärtää toisin  

http://areena.yle.fi/video/1532289

[kkuukkeli]

Osatehopumppu = myyjä repii suureman katteen laitteesta, joka ottaa sähkövastukset juuri silloin käyttöön kun sähkö maksaa euron kilowattitunti.

Tuskinpa myyjä siitä pienestä pumpusta enempää katetta saa. Kateprosentti on varmaankin sama isossa ja pienessä pumpussa.

Käyttäjä vain kärsii liian pienestä pumpusta ja myyjän on helpompi myydä pienempää, _jos_ se on halvempi. Vähän sama kuin tarjottaisiin liian matalaa kaivoa, että saataisiin hinta mahdollisimman alas muihin tarjoajiin verrattuna. Kukaan täysijärkinen myyjä ei tarjoa tahallaan alimitoitettua(pumppua joka huutaa jo pikkupakkasessa vastuksia apuun) pumppua tai kaivoa. Loppuu työt äkkiä.

[mtalo]

Onko jotain virallista määritelmää osa- ja täysteholle? Onko esim. usein käytetty -27C astetta rajana, jolloin osateho vielä toimii ilman vastuksia? Kaikki pumput muuttuu jossain vaiheessa osatehoisiksi, kun lämpötila alkaa lähenemään absoluuttista nollapistettä

[Kuumaa_kalliosta]

Jos ei voi pysyä puolettomana niin parempi kun pitää suunsa kiinni.

Koetetaanpa kaikki pysyä asialinjoilla. Luetaan kaverien kirjoitukset rauhassa eikä mennä suomi24:n linjoille, joilta olemme onneksi pitkän aikaa välttyneet.

Jotenkin arvasin, että täystehosta ja osatehosta saattaa tulla kuumia tunteita.

Itse asiassa tässä ei taida olla mitään kinattavaa: joku haluaa keruupiirin ja pumpun, joka ei tarvitse mitään apuja -30° pakkasillakaan ja maksaa sitten siitä hyvästä; joku lähtee siitä, että kovimmilla pakkasilla vastukset saavat tulla apuun ja maksaa vähemmän. Tärkeintä on, että ratkaisu on suunniteltu järkevästi.

[Ihanpihalla]

Itse asiassa tässä ei taida olla mitään kinattavaa: joku haluaa keruupiirin ja pumpun, joka ei tarvitse mitään apuja -30° pakkasillakaan ja maksaa sitten siitä hyvästä; joku lähtee siitä, että kovimmilla pakkasilla vastukset saavat tulla apuun ja maksaa vähemmän. Tärkeintä on, että ratkaisu on suunniteltu järkevästi.

Kertokaahan hölömölle: Kun on sanottu, että mikäli pumppu on liian tehokas ja siksi käy liian lyhyitä jaksoja, niin se lyhentää sen ikää. Jos maalaisjärjelläni ajattelen, niin eikös täystehopumppu ole tuollainen "liian tehokas", jotta siinä riittää potkua sitten kovemmillekin pakkasille, jolloin taas osateho ottaa sähkön avuksi. Onko näin? Jos on, niin onko tuo täystehopumpun valinta sitten sama kuin lyhetää pumpun ikää?
Tässä kun vielä pähkäillään sen pumpun koon kanssa, on mahdollisuus ottaa täys- tai osatehoinen. Kumpi kannattaa valita sen pumpun kestävyyden kannalta?
[size=9]Toivottavasti tämä ei ole mutu(riita)kysymys, vaan saisi ihan faktatietoa, kun itse en ole sen enempää kummankaan kannattaja...
[/size]

[sam68]

Pahoittelen aiemmassa ollutta ajatusvirhettä kun maksimitehosta katetaan 50-70 joka on energianpeittonahan tuo on jotain 85%.

Itsellä ei ole tapana mitoitella tuohon..

Piti oikein mitoittaa esimerkki eli 4200L öljyä Oulussa/v.
6kW pumppu 130m kaivolla tekee -4 astetta lisälämmön rajaksi ja 80% enenrgianpeitoksi.

[sam68]

Osatehopumppu = myyjä repii suureman katteen laitteesta, joka ottaa sähkövastukset juuri silloin käyttöön kun sähkö maksaa euron kilowattitunti.

"Järkevämitoitus" on sellainen että vastuksia käytetään jonkin verran apuna. Pitää vaan ymmärtää miksi.."

Samikin voi katsoa MOT:n ja kertoa sitten mitä minun tulisi ymmärtää toisin  

http://areena.yle.fi/video/1532289

Sähkösopimus taitaa edelleenkin kannattaa tehdä kiinteällä vuosihinnalla

Ohjelmassa halutaan, kuten yleensä, pelotella ihmisiä. Sähkön hintaa ei yksinkertaisesti voi nostaa kovinkaan paljoa. Jos 3000€ sähkölasku muuttuu vaikka 6000€. Miten yhteiskunnalle käy? Ohjelmassa unohdettiin myös että erittäin paljon suorasähkölämmitteisiä taloja on muutettu ja muutetaan maalämpöön.

Pellettilaitteet ovat kaikkea muuta kuin öljylämmityksen tyyppisiä huolettomia laitteita. En tunne ainuttakaan tyytyväistä sellaisen laitteen omistajaa. Öljyyn on monikin todella tyytyväinen, mutta se hinta..

[niperox]

Pahoittelen aiemmassa ollutta ajatusvirhettä kun maksimitehosta katetaan 50-70 joka on energianpeittonahan tuo on jotain 85%.

Itsellä ei ole tapana mitoitella tuohon..

Piti oikein mitoittaa esimerkki eli 4200L öljyä Oulussa/v.
6kW pumppu 130m kaivolla tekee -4 astetta lisälämmön rajaksi ja 80% enenrgianpeitoksi.

Pitihän tuo itsekin mitoittaa:

4200L öljyä Oulussa/v.
6kW pumppu 180m kaivolla, -9 astetta lisälämmön raja ja 92% enenrgianpeitto.

 

[eekoo]

uusi sana : Legionella bakteeri?
Mikä  se on?,
Missä vaiheessa sen pitää tuhota? ,
Miten se tuhotaan?

[justus01]

uusi sana : Legionella bakteeri?
Mikä  se on?,
Missä vaiheessa sen pitää tuhota? ,
Miten se tuhotaan?

Legionellaa esiintyy pieniä määriä makeissa luonnon vesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Legionella

Kiinteistöissä, joissa on eristetty legionellaa lämmin käyttövesi on kylmempää kuin legionellattomissa kiinteistöissä. Yli 55 astetta kuumemmista käyttövesistä legionellaa ei ole löytynyt. Veden hygienian kannalta onkin suositeltavaa, ettei kiinteistöjen lämmin käyttövesi laskisi alle 55 asteen
Lähde: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/3_1994/legionellaa_on_yleisesti_vesijarjestelmissa/

Legionella voi aiheuttaa legioonalaistataudin.
Lisätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Legioonalaistauti, http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/hengitystieinfektiot/legionella/
Yleisyys:  http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/infe/julkaisut/tartuntataudit_suomessa_2007/legionella/

[eekoo]

miten se tuhotaan , maalämmössä ymmärtääkseni käyttöveden lämpö on aika alhainen...

[S3]

Koska sinun varaajassasi on käyttövesikierukka, ei legionellavaaraa ole: vesihän vaihtuu kierukassa varsin tiheään.

Mikäli käytössäsi olisi isompi esim 300ltr perus vedenlämmitin, niin sitten lämpötilaa pitäisi pitää yli 50-asteessa tai ainakin käyttää vettä kuumempana 1-2vkon välein, jotta legionellavaara saadaan eliminoitua.

Näinhän se meni?

[EK]

Lisätäänpä sitten vielä ainakin yhden merkin käyttämä termi:
- optimitehomitoitus  8-)


Kannattaa myös ymmärtää, että itsehän sen ostaja päättää (ei kauppias!), mikä on sopiva tehomitoitus itselle. Haluaako että pumppu käyttää vastuksia -5c pakkasella vai että vastuksia ei tarvita edes -40c:n pakkasella?

Ja näitähän esimerkkejä tältäkin foorumilta löytyy pilvinpimein!

[eekoo]

samantien vois lyhyesti ja ymmärrettävästi kertoa hyödyt / haitat osatehoiselle  ja  hyödyt / haitat täystehoisella

[justus01]

samantien vois lyhyesti ja ymmärrettävästi kertoa hyödyt / haitat osatehoiselle  ja  hyödyt / haitat täystehoisella

Kuka uskaltaa aloittaa  

[eekoo]

maallikkona ajattelis ett täystehoinen ei käytä lisäsähköä vaan kaikki lämpö tuotetaan kompressorilla. Ilmeisesti kalliimpi ostaa mutta halvempi käyttää, ja onko osatehoinen päinvastoin?  tämä siis arvailua....

[Roori]

maallikkona ajattelis ett täystehoinen ei käytä lisäsähköä vaan kaikki lämpö tuotetaan kompressorilla. Ilmeisesti kalliimpi ostaa mutta halvempi käyttää, ja onko osatehoinen päinvastoin?  tämä siis arvailua....

Oikeassa olet juuri noin se menee, ja tuolla sun kierroslukusäätyvällä pumpullatyypillä ei ole riskiä siitä pätkäkäynnistäkään...keskimäärin aina oikea teho. Toisaalta on/off täystehollakaan ei ole pätkäkäyntiä jos varaajakoko on sopiva. Hintaerot pumppukokojen välillä on joskus pieniä ja joskus suuria riippuen myyjästä, eli halutaanko tehdä porras johonkin kohtaan vai ei. Sanoin sen noin koska kaikilla merkeillä ei ole hyppyä hinnassa vaikka koko tekisi saman hyppäyksen kuin toisella merkillä jolla on hintahyppy.
Jos hankkii, usein kalliiksikin kutsutun, MLP:n niin miksi se pitäisi jättää vajaatehoiseksi ja hoitaa loput suoralla sähköllä... ei meillä ainakaan.
Täällä tehojen puolesta pääsisin -50C pakkasiin ja ei ole mitään onkelmia tuosta tehon määrästä, pikemminkin hyötyä kun vastaa kulutuspiikkeihin (LKV) nopeammin eikä tarvi pitää lämpöjä "tapissa" kulutuspiikkejä odottamassa. Menoveden lämpötila tulee täällä vastaan jossain -28C lämmöissä kun on nuo patterit, mutta siihen pystyis vaikuttamaan jos haluais.

[peki]

Moi pojat ja Jaana.
Itse päädyin hieman osatehoisen puolelle koska c9 osisi ollut tietysti isompi kompura ja aina käydessään veisi enemmän ottotehoa.
Muistaakseni c7 riittää -28 c asteeseen ja ja sitten vastusta/takkaa avuksi.
Hyvin on pelittänyt nämä melkein 7 vuotta tuollakin osatehoisella ja 160 litran varaajakin on riittänyt oikein hyvin neljän hengen suihkutteluihin.
Tajuaa tuo nuorisokin lopettaa suihkun kun varaaja tyhjenee
 kokonaispäiväkulutus taloudessa nyt ulkona 1 astetta lämmintä 35-37kw/vrk.
Saunaa ei noilla kw:lla lämmitellä mutta todella pienellä mennään.
Sanotaan näin että miksi isolla volvolla ajelisin jos pikku nissan riittää.
Niinkuin monesti täälläkin on todettu tulistin vehkeet patteritaloon ja vaihtoventtiilikone lattialämmitykselle. Sitten kun mitoittaa ne oikein niin hyvä tulee.
Pekka

[Matias]

Kyllä se oikea mitoitus on tärkein.Varsinkin vanhemmissa taloissa se vaikuttaa koko systeemin kannattavaisuuteen jos mitoitus menee pieleen ja lämpöpumpun tuotto riittää enintään -5 asteen pakkasille.
Kyllä noi tulistin,vaihtoventtiili,osa-ja täysteho on sellaisia marginaalijuttuja jos niiden vaikutusta lämmityskustannuksiin vertaa pieleen menneen mitoituksen vaikutukseen lämmityskustannuksissa.
Vaihtoventtiili ja tulistinpumppu tekevät molemmat lämmitysveden lauhduttimella ja molemmissa on taloudellisinta mahdollisimman alhainen kiertoveden lämpö.
Joissakin tulistinpumpuissa on mahdollista ottaa lämpöjohtoverkkoon kuumempaa vettä tulistinvaraajasta jos lauhdutinlämpö ei riitä,noissa vaan taitaa mennä käyttöveden lämmitykseen tarkoitettu korkeamman lämpötilan vesi talon lämmitykseen,millähän siinä sitten käyttövesi lämmitetään?
Käyttöveden kehittämisessä tulistinpumppu on pakkaskaudella parempi,siinä tulee käyntiaikaa niin paljon että tulistinteho riittää yksistään käyttöveden lämmitykseen.Kun lämmitystarvetta ei kesäaikaan ole niin ei ole myöskään tulistintehoa.Silloin tulistinpumppu lämmittää käyttövedestä n 80% lauhduttimella ja n 20% tulistimella.
Vaihtoventtiilipumppu lämmittää ympäri vuoden käyttöveden lauhduttimella ,korkean lauhtumislämpötilan takia huonolla hyötysuhteella.

[tomppeli]

Jos hankkii, usein kalliiksikin kutsutun, MLP:n niin miksi se pitäisi jättää vajaatehoiseksi ja hoitaa loput suoralla sähköllä... ei meillä ainakaan.
Täällä tehojen puolesta pääsisin -50C pakkasiin ja ei ole mitään onkelmia tuosta tehon määrästä, pikemminkin hyötyä kun vastaa kulutuspiikkeihin (LKV) nopeammin eikä tarvi pitää lämpöjä "tapissa" kulutuspiikkejä odottamassa.

Olen "Roori":n kanssa ihan samaa mieltä.
Ja, ei tule pätkäkäyntiä, kun on tarpeeksi iso varaajatankki.

Osatehopumppu ottaa käyttöön kovilla pakkasilla vastuspatruunalla lämmittämisen.
Sen hyötysuhde, COP on 1
Jos maassamme olisi vaikkapa 100.000 osatehopumppua, joissa kovilla pakkasilla käytössä 6 kW sähkövastuslämmitys päällä, syntyy siitä 100.000 x 6 kW = 600.000kW lisätehon tarve valtakunnan sähköverkkoon.

Kovilla pakkasilla sähköverkkomme kuormitus toimii muutoinkin tehonkestonsa äärirajoilla.
Jos siihen tulee vielä tuo 600.000kW lisäys, joka on noin yhden ydinvoimalan teho, olisi tilanne sähköverkon kannalta katastrofi.

Huipputeho tuotetaan aina kalliilla varajärjestelmällä.
Jos siirrytään aikatariffiin, saattaa tuo osatehopumpun käyttö tulla omistajalleen varsin kalliiksi.!

Ihmettelen, että noita osateho intoilijoita silti riittää!

[Raid]

Niin jos suomessa on  100 000 täystehopumppua ja lämpötila menee -16 asteesen niin ne käyttävät n 1,6 kwh enemmän kuin osatehopumput niin silloin menee 160 000 kwh enemmän sähkö koko ajan  siis se eli noin 2500h joka talvi. Eli se tekee 1,6 kwh x 100 000 x 2500h = 400000000 kWh  JOKA vuosi ylimääräistä kulutusta tuolta ajalta. Se on vaan kysymys siitä miten laitteet mitoitetaan . Miksi teitä ottaa päähän me osatehokäyttäjät, että joka välissä pitää yrittää provota täystehon paremmuudesta?? Jos osatehopumppu käy tunnin -10 astessa se vie 2.7 kwh, jos täysteho käy 1h -10 astessa se vie 3,5-4,5 kwh EIKÖ ??

Onko se sitten ilmaine se 1000 litran varaaja , ei ilmeisesti.

Minusta tämä Osateho/täysteho on väärillä raiteilla. Täysteho käy vanhoihin patteritaloihin joissa tarvitaan sitä kuuma vettä yli + 40 asteen. Taas lattialämmitykseen soveltuu osateho. Varaajaan voi kumpaankin laittaa jos haluaa mutta varaavassa lattialämmityskessä se on melko turha.

[seppaant]

Niin jos suomessa on  100 000 täystehopumppua ja lämpötila menee -16 asteesen niin ne käyttävät n 1,6 kwh enemmän kuin osatehopumput niin silloin menee 160 000 kwh enemmän sähkö koko ajan  siis se eli noin 2500h joka talvi. Eli se tekee 1,6 kwh x 100 000 x 2500h = 400000000 kWh  JOKA vuosi ylimääräistä kulutusta tuolta ajalta. Se on vaan kysymys siitä miten laitteet mitoitetaan . Miksi teitä ottaa päähän me osatehokäyttäjät, että joka välissä pitää yrittää provota täystehon paremmuudesta?? Jos osatehopumppu käy tunnin -10 astessa se vie 2.7 kwh, jos täysteho käy 1h -10 astessa se vie 3,5-4,5 kwh EIKÖ ??

Nyt meni puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin

ATS

[tomppeli]

Miksi teitä ottaa päähän me osatehokäyttäjät, että joka välissä pitää yrittää provota täystehon paremmuudesta??

En toki halua arvostella, enkä moittia teitä, jotka olette hankkineet jo pumppunne.
Hankinta on tehty sen aikaisella tietämyksellä ja silloisten "viisaiden" opastuksella.
...
On parempi katsoa eteen päin ja pyrkiä opastamaan heitä, jotka nyt suunnittelevat lämmityslaitteen hankintaa.
Tavallisella Matti Meikäläisellä ei voi olla kovin kattavaa tietämystä tästä alasta. Sitä puuttuu ihan selvästi jopa alan toimijoiltakin, LVI -alan yrittäjiltä.
Tämä foorumi voisi olla hyvänä opastajana. Ja onkin toki sitä.
Täällä vaan on niin monenlaisia mielipiteitä.
Mistä se Matti voi tietää, kenen neuvo kulloinkin on se oikea ja viisas, jos me vain väännämme täällä kättä kaikesta ja kumoamme toistemme perusteluja.
Matti lukee palstaa ja on yhä enemmän vain pyörryksissä!!

[sam68]

Hankinta on tehty sen aikaisella tietämyksellä ja silloisten "viisaiden" opastuksella.
Saisiko sitä nykyajan tietämystä jostain luettavaksi? Missä nämä nykyviisaat on koulutettu ja kuka heitä kouluttaa?
Kiinnostaisi todellakin, joten toivottavasti vastaat..

[Ihanpihalla]

Mode hoi!

Poistaisitko tästä ketjusta kaikki ne viestit, jotka eivät koske maalämpöön liittyvien termien suomennoksia?

Otsikon mukainen viestiketju on ensiarvoisen tärkeä.

[Raid]

Niin modelle tee se ja tee nyt se oma osio putkinäön omaaville.

[Raid]

Niin jos suomessa on  100 000 täystehopumppua ja lämpötila menee -16 asteesen niin ne käyttävät n 1,6 kwh enemmän kuin osatehopumput niin silloin menee 160 000 kwh enemmän sähkö koko ajan  siis se eli noin 2500h joka talvi. Eli se tekee 1,6 kwh x 100 000 x 2500h = 400000000 kWh  JOKA vuosi ylimääräistä kulutusta tuolta ajalta. Se on vaan kysymys siitä miten laitteet mitoitetaan . Miksi teitä ottaa päähän me osatehokäyttäjät, että joka välissä pitää yrittää provota täystehon paremmuudesta?? Jos osatehopumppu käy tunnin -10 astessa se vie 2.7 kwh, jos täysteho käy 1h -10 astessa se vie 3,5-4,5 kwh EIKÖ ??

Nyt meni puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin

ATS

Niin oli tarkoituskin jotta näet miltä tietämätöntä näkee asiat  näissä ainaisissa väittielyissä. Tämä väittely pilaa koko foorumin. ja kohta ne nauraa meille lSuoli24llakin.

[hoohöö]

täällä tuumaattiin näin;
Onko jotain virallista määritelmää osa- ja täysteholle? Onko esim. usein käytetty -27C astetta rajana, jolloin osateho vielä toimii ilman vastuksia? Kaikki pumput muuttuu jossain vaiheessa osatehoisiksi, kun lämpötila alkaa lähenemään absoluuttista nollapistettä  

MLP kauppiaat ainakin minun tapauksessa näyttivät käyttävän MUT:na (taisi tulla sanoista mitoittava ulkolämpötila) -32 astetta mikä lienee aikalailla kovin pakkanen mitä näillä perukoilla yleensä kokee, ja puheiden mukaan siis ostin täystehomitoitetun vermeen, entisenä sähkökattilan omistajana ei tullut mieleenkään ostaa tietoisesti vehjettä joka alkaisi esim. -20 asteessa vastuksia käyttämään lämmitykseen.
-29,5 asteessa ei vielä vastuksia pumppu käyttänyt lämmitykseen mutta varmasti oli hyvin lähellä jo käyttää koska kompura kävi miltei tauotta, joka tapauksessa olen tyytyväinen laitteeseen ja mitoitukseen vaikka vastuksia pikkuisen käyttäisikin tossa -30 asteen tuntumassa.
Kesäajalta ei vielä ole kokemuksia joten en vielä tiedä minkäsortin pätkäkäyntiä mahtaa olla luvassa, syksyllä +6 asteen keleillä laite kävi rapiat 20 minuuttia kerralla, ja huilasi noin 70 minuuttia.

Eli vaikuttaisi että minun tapauksessa energianpeittoaste (%) tulee olemaan hyvin lähellä 100% samoin kuin tehonpeittoaste (%) ainakin siihen asti kunnes ilmastonmuutoksen takia ollaan jatkuvasti yli -30 asteen pakkasissa...

[peki]

Miksi oikeastaan tuo välivaraaja täytyy olla?
Jotenkin ymmärtäisin jos se olisi sijoitettu esim. takan paikalle ja luovuttaisi lämpöä ympäristöön.
Kierrossa ei montaa sataa litraa ole kellään vettä.
Tehän olette tehneet ihan ite täystehoisista vajaatehoisia.
Ei se vastus täysillä ola lämmittää heti jos kompuran teho pakkasella riitäkkään.
 Johan siinä piirin putket sulaisi jos kompuran ja vastuksen teho yhdessä lämmittäisi 200 litraa vettä.

Äkkiä laskien ylisuuri kompressori vie turhaan sähköä
2500h vuosi käynnillä 2500-5000kw.

No voihan tuolla tietysti lämmittää jotain vesipönttöä siellä entisessä pannuhuoneessa jos ei muuta keksi.
Jos tätä kutsutaan täystehomitoitukseksi niin siitä vaan.
Pekka

[Roori]

Äkkiä laskien ylisuuri kompressori vie turhaan sähköä
2500h vuosi käynnillä 2500-5000kw.
Pekka

Kuinkahan tuohon päädyit, selostaisitko hiukan ...

[peki]

Ottotehoista vaan päättelin.
Pienitehoinen kompura vie ymmärtääkseni vähemmän energiaa kuin iso.
Toisin sanoen kompuran täysiä tehoja ei tule hyödynnettyä kuin silloin tällöin.
Eli ei ole osatehoisia systeemejä vaan optimimitoitettuja ja ylimitoitettuja.
Huonolla tai matalalla kaivolla voidaan pilata tietysti kaikki systeemit, mutta nyt oli aiheena kompurat.
Itse muuten lämmittelin halvalla yösähköllä 300 litran lv varaajaa 20 vuotta ja ainoastaan kerran kuuma vesi loppui kesken.
kukin voi mielessään varmasti miettiä kuinka paljon turhia kw:ja kului aivan turhaan.
Pekka

[Roori]

Ottotehoista vaan päättelin.
Pienitehoinen kompura vie ymmärtääkseni vähemmän energiaa kuin iso.
Toisin sanoen kompuran täysiä tehoja ei tule hyödynnettyä kuin silloin tällöin.
Pekka

Eli tuolla logiikalla kaikkien kannattaa laittaa semmonen MLP jossa on matala kompuran ottoteho vaikkapa 1kW, mitenkähän siinä tapauksessa käy tuon antotehon kun kaikilla MLP:llä on likimain se COP3. Antotehoo tulis se 3kW, mihinkähän se riittää?....ei pitkälle...siihen sitten suoraa sähköä päälle COP1:llä jotta saadaan lämpö ylläpidettyä.
Herää kysymys kummassako otetaan enemmän kWh:ta sähköverkosta... tuossa äskeisessä esimerkissä vai siinä että kompura olisi niin iso ettei tarvi sitä COP1 lämmitystä....lienee selvää ku pläkki!
Oletko ajatellut että isompi kompura on vähemmän aikaa päällä kuin se pieni?

Avaisko tuo yhtään tuota asiaa...kun tuntuu että ollaan vähän "ulalla"