LÄMMITYSRATKAISU ISOLLE KIINTEISTÖLLE

[ISOKIINTEISTÖ]

Olen ostanut  Lapissa sijaitseva   ent.koulukiinteistö.
Rakennuksen pinta-alat:
a)1956 rakennettu 753 m² 1/2 kerroksinen vanhustentalo ,
b)269 m² 1959 rakennettu ent.neuvolarakennus ,
c)1232 m²kolmikerroksinen koulu (kivirakennus).
Öljykattila ja öljypoltin sijaitsevat koulurakennuksessa.
Kiinteistön öljypoltin oilon kp26H. 140-355. 1991.
Kiinteistön kattila Arimax/1992 Eetta Teho: 200 kW
Käyttämättömistä tiloista lämpöa on pudotettu rajusti(yli puolet).
Tämänhetkisen kiinteistön öljykulutus, 170-200 L/vrk.
Mielestäni kulutus vieläkiin on lian suuri,vaikka koko kiinteistö on silti hyvin eristetty.  
Harkitsemme nykyisen öljylämmitteisen  lämmitysjärjestelmän uusimista siten:
vaihtoehto 1. korvata  öljykattila maalämpöpumpulla tai
vaihtoehto 2.säilyttää öljykattilasi ja täydentää sitä lämpöpumpulla, joka pienentää lämmityskustannuksia.
Mikä lämmitysjärjestelmä olisi asiantuntijoiden mukaan paras/edullisin/taloudellisin/kannattavin?

Pyydän tarjousta avaimet käteen periaatteella.

Kunnioittavasti,
Arvi Turunen
puh. 0452330987

[Pete H]

Tuossapa ainakin pari linkkiä Lapin suunnalta isommasta kohteesta eli kerrostalo Kemistä:
http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=124&saitti=lampoassa

ja kirkko Alatorniolla:
http://www.lounaislappi.fi/admin/pdf/20100215/LO_20100215_3.pdf

Ja varmaan mitoitus on hieman eri, jos kohde sijaitsee Inarissa Kemin sijaan.

[Kuumaa_kalliosta]

Onneksi olkoon kaupan johdosta, neliöitä on ainakin runsaasti! Mutta niiden lämmittäminen ei ole kovin edullista.

Noin ison kiinteistön lämmittämisessä maalämpö on erittäin paljon edullisempaa kuin öljyllä tai sähköllä lämmittäminen. Lämpöinvestointi kuolettaa itsensä varsin pian.

Tokko kukaan noilla tiedoilla voisi periaatteessakaan tehdä tarjousta sinulle. Kannattaa pyytää LVI-liikkeiltä ensin energiatarpeen kartoitusta ja tarjousta.

Joitakin lähtökohtia:

Maalämpö on edullisin toteuttaa, jos lämmönlähteenä on pintaputkisto savi- tai hiesumaahassa tai vesistössä (kokonaispituus noin pohjoisessa varmaankin puolitoista kertaa lämmitettävien kuutioiden pituus; esim. jos kuutioita on 4000, niin putkistoa tarvitaan ehkä 6000 metriä, eli vaikkapa 15 kappaletta 400 metrin lenkkejä!). Valitettavasti monessa paikassa ei ole tarjolla savikkoja tai sopivia vesistöjä  lämmön lähteeksi.

Lämpökaivo onnistuu parhaiten, jos peruskallio on lähellä eikä jouduta poraamaan kymmeniä metrejä ensin maakerrosten läpi. Noin pohjoisessa lämpökaivon kokonaispituus on ehkä puolitoista kertaa lämmitettävien neliöiden määrä. Jos halutaan 2300 neliötä pitää huoneenlämpöisinä, silloin pitää porata ehkä vaikkapa 11 kappaletta 200 metrin lämpökaivoa mieluiten vähintään 30 metrin etäisyydelle toisistaan.

Taloissa on varmaankin patterilämmitys. Silloin lämmityksen hyötysuhde on pienempi kuin lattialämmityksellä. Energiankulutusta voidaan vähentää myös poistoilman talteenotolla, jolloin on periaaatteessa mahdollista varastoida kesän helteillä viillennyksessä syntyvää lämpöä maalämmön keruupiiriin. Toivottavasti lämpöpatterit on mitoitettu reilusti, sillä maalämmityksessä niissä kiertää käytännössä enintään 50-asteinen vesi. Öljylämmityksessä päästiin usein yli 70 asteeseen. Jos patterit eivät siirrä tarpeeksi lämpöä, voi niistä joitakin korvata isommilla tai sitten puhallinpattereilla.

Ilmalämpöpumppu yhdistettynä lämpöpumppuun ei taida olla kovin kannattava, koska pakkasilla ilmalämpöpumpun hyötysuhde putoaa liki sähkölämmmityksen tasolle. Suurin osa lämmitysenergiasta kuluu tietenkin pakkaskausilla.

Joka tapauksessa, ehdottomasti tarvitset ammattilaisen apua lämmityksen saneerauksessa. Onnea!

[ISOKIINTEISTÖ]

Sähköliittymä on 3x100A.
Liittymiskaapeli tulee suoraan viereiseltä pylväsmuuntamolta ja on tyypiltään AMCMK 3x120+41

Lämmitysenergiankulutus:
Kuntoraportin mukainen keskimääräinen ominaiskulutus on ollut 57,7 kWh/r-m3. Vastaavanlaisissa kiinteistöissä
ominaiskulutukset ovat keskimäärin 44,6 kWh/r-m3.
Kulutus on noussut kolmena vuonna peräkkäin samoin kuin veden kulutuskin.

[Kuumaa_kalliosta]

Kuntoraportin mukainen keskimääräinen ominaiskulutus on ollut 57,7 kWh/r-m3. Vastaavanlaisissa kiinteistöissä
ominaiskulutukset ovat keskimäärin 44,6 kWh/r-m3.
Kulutus on noussut kolmena vuonna peräkkäin samoin kuin veden kulutuskin.

Osaatko kertoa, mikä on arvioitu vuotuinen lämmisenergian tarve kilowattitunteina? Olet kertonut ominaiskulutuksen rakennuksen lämmitettäviä kuutioita kohti (57,7 kWh/r-m³), mutta paljonko lämmitettäviä kuutioita on? Neliöitä näyttäisi olevan 2254 m² (753 + 269 + 1232 m²). Olisiko kuutioita noin 6000 m³? Silloin vuosikulutus olisi 346200 kWh. Onko suunnilleen näin?

Kevytöljyn energiasisältö on hieman yli 10 kWh/litra, ja öljylämmityksen hyötysuhde saattaa olla jossain ehkä 70-85 prosentin välillä, ellei käytössä olisi kovin uutta tekniikkaa.

Kun tiedetään vuotuinen lämmitysenergian tarve, sen hinta voidaan laskea vaikka näin:

• a) öljylämmityksellä hyötysuhde 75 %: energiantarve (kWh) / 7,5 * öljyn litrahinta. 346200 kWh:n tuottamiseen tarvitsisit 46160 litraa polttoöljyä.
• b) suoralla sähköllä: energiantarve (kWh) * sähkön hinta (energia+siirto+vero).
• c) maalämmöllä: energiantarve (kWh) * sähkön hinta (energia+siirto+vero) / 2,8 (summittainen COP eli maalämmön hyötysuhde patteritaloissa). Sähköenergiaa maalämmöllä menisi tämän mukaan 134186 kWh.

Olenpa varma, että maalämpö tulee olemaan erittäin kannattava investointi. Tarvitset yhden tai pari kiinteistölämpöpumppua ja riittävät lämmönkeräyspiirit.

[klapista_maalämpöön]

Minulla on myös isohko kiinteistö. Puukattila, josta haluaisin eroon on teholtaan 63 kW ja sen lisäksi on lämminvesivaraajassa (2 kpl rinnan 1,8 m3 = 3,6 m3) ollut sähkövastuksia 30 kW joilla olen juuri pärjännyt. Täten olen pähkäillyt, että tarvitsisin varmaan noin 100 kW tehoiset lämpöpumput. Onko kenelläkään tietoa miten sellainen kannattaisi hoitaa ?? Kaksi tai kolme pienempää pumppua ?

[Kuumaa_kalliosta]

Kannattaa katsastaa kiinteistöpumppuja. Niitä on ainakin Thermia Robust, Geopro RE, Lämpöässän T45-80 ja IVT Greenline G. Nibelläkin voi olla sellainen, mutta sen nettisivut ovat niin sekavat, ettei Erkkikään ota tuotteista selvää. Muillakin voi olla, mutta en ehtinyt tässä käydä mm. saksalaismerkkien tietoja lävitse.

Ja käytä ammattilaisia mitoituksen ja laitteiston suunnitteluun. Uskonpa, että pitkässä juoksussa isossa kiinteistössä maalämmön edut tulevat parhaiten esille.

Pumpun ohella tärkeä on selvittää lämmönkeruun riittävyys. Joko riittävän syvät lämpökaivot tai pintapiirit. Siinäkin ammatti-ihmisten apu on välttämätöntä.

Onnea projektille ja tervetuloa foorumille!

[sam68]

Minulla on myös isohko kiinteistö. Puukattila, josta haluaisin eroon on teholtaan 63 kW ja sen lisäksi on lämminvesivaraajassa (2 kpl rinnan 1,8 m3 = 3,6 m3) ollut sähkövastuksia 30 kW joilla olen juuri pärjännyt. Täten olen pähkäillyt, että tarvitsisin varmaan noin 100 kW tehoiset lämpöpumput. Onko kenelläkään tietoa miten sellainen kannattaisi hoitaa ?? Kaksi tai kolme pienempää pumppua ?

Tuollaista kohdetta ei mitoiteta täysteholle. Oletko pärjännyt pelkillä vastuksilla miten pitkälle? Millainen kohde teillä on tiloiltaan?

[klapista_maalämpöön]

Kiitos vinkeistä.

Mistä löytäisin sellaisen ammattilaisen, joka osaisi suunnitella toimivan ratkaisun ?? Samaa pätee tietysti tuon lämmönkeruunkin ratkaisuun.

Itse olen nyt ajatellut järveen upottamista, koska vieressä on sellainen. Siinä on erittäin pehmeä noin 5m paksu mutapohja, jonne kokemuksien mukaan "häviää" kaikki aina aikoinaan venepoijuksi tarkoitettuja 200l tynnyreitä myöten.. eli eiköhön sinne se muoviputkikin uppoaisi aika syvälle?? Paikallisen ammattikorkeakoulun tutkija, joka oli selvitellyt erilaisten maalämpöratkaisujen taloudellisuutta suositteli nimenomaan tätä järveen upottamista.
Ongelmana tässä olisi se, että olevasta lämmönjakohuoneesta kertyy matkaa rantaan noin 200 metriä. Vai onko se ongelma? Pitäisikö tuolla matkalla olla meno- ja paluuputket eri kaivannoissa ja pitäisikö järvestä tuleva putki eristää???

[klapista_maalämpöön]

Sami68 kirjoitit, että ei täysteholle kannata mitoittaa.

Kohde on vähän yli satavuotias hirsirakenteinen "kartano", jossa on noin 2500 kuutioita. Lämmönjako on pääasiassa ikkunoiden alle sijoitetut patterit, kellarin saunaosastossa on lattialämmitys. Rakennuksessa toimii alakerrassa ravintola, joten silloin kuin siinä on toimintaa kuluu lämmintä vettä runsaasti... Tämäkin tietysti voi olla ongelma maalämpötalossa... Tosin se 3,6 kuution varaajatilavuus on ainakin puukattilakäytössä hyvin tasannut tilannetta.
Yläpohjaa on lisäeristetty, muttaa varsinkin ikkunat´, joita on suhteellisen paljon ovat varsinaisia lämmönhukkaajia. Ne ovat alkuperäiset 2-lasiset ja ulkopuitteiltaan pieniin ruutuihin jaetut, joten ikkunoiden kokonaan uusiin vaihtaminen ei kulttuurihistoriallisesti (ja koska ne ovat vielä käsin puhallettua lasia) tule kuuloonkaan. Joten tässä vaiheessa on niiden kanssa elettävä (tulevaisuudessa on ajatuksena kokeilla sisäpuitteen tilalle umpiolasielementtejä, mutta rahat ei ole niihin vielä riittäneet. Ulkoseinissäkään ei ole mitään lisäeristystä.
Eli talvella lämpöä kuluu runsaasti ja pattereissa olisi syytä kiertää melko kuumaa vettä. Se,että maalämmöllä ei päästä yli 50 asteeseen käytännössä varmaan johtaa siihen, että niitä 30 kW:n vastuksia niissä varaajissa pitää jatkossakin käytää, vai onko siihen kenelläkään mitään ratkaisua ??
Olisiko tuo "täysteholle ei kannata mitoittaa" ymmärrettävä, että mitoitettaisiin suunnilleen teholle joka vastaa sitä poistuvaa puukattilaa?
Suunnitelmissa olisi jatkossa lisärakentamista juuri siihen rakennukseen, josta tuo puulämpökeskus poistuisi ja jonne nyt johtaa lämpökanaali, joten itse olen ajatellut, että siinä vaiheessa voisi maalämmöllä lämmittää kanaalin avulla toiseen suuntaan ja tietenkin tällöin käytettäisiin lattialämmitystäv tässä uudessa projektissa. Voisiko tällä ajatuksella perustella tuota ylimitoitusta? Tai kannattaisiko vain varautua lisäyksiköihin tässä vaiheessa?

[Kallioniemi]

Sami68 kirjoitit, että ei täysteholle kannata mitoittaa.

Vannoutuneena maalämmittäjänä olen sitä mieltä, että täysteho pitää olla, "kannatti" tai ei. Mutta, jos noin isossa kohteessa osatehoon päätyy, niin ennemmin sitten se aputeho öljykattilasta kuin suoraan sähköstä. Talven kylmimpänä aikana se sähköverkosta otettu apuenergia tuotetaan hätäapuvoimaloissa juurikin kivihiilellä ja öljyllä. Ennen kuin ne kilowatit ovat sinne kartanon lämmitysjärjestelmään ehtineet, on niistä jokainen kuluttanut fossiilista polttoainetta paljon enemmän kuin sen oman vara-öljykattilan tuottamat.

[klapista_maalämpöön]

kiitos mielipiteesstä.
Minuakin kyllä periaatteessa tuo täysteho miellyttäisi enemmän. Öljyyn en halua turvautua ja puusta haluan pois juuri takia, että sen puulämpökeskuksen paikalle on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa majoitustiloja....
Joten ilmeisesti pitäisi muuttaa tavalliset patterit tarvittavilta osiltaan näillä palstoilla paljon kehutuiksi tuuletuspattereiksi (tai mikä se virallinen nimi oikein olikaan) mikäli osoittautuu, että 50 asteinen vesi ei riitä lämmittämään tiloja. Yksi ongelma on tähän mennessä ollut sekin, että puiden louppuessa aamuyöllä koko järjestelmän vesitilan lämpötila on laskenut paljon alle sen 50 asteen joten tämä "ylösajo" on sitten vaatinut hyvin kuumaa vettä. Tämä ongelmahan maalämmöllä ei ole mahdollista.

[Kuumaa_kalliosta]

Mistä löytäisin sellaisen ammattilaisen, joka osaisi suunnitella toimivan ratkaisun ??  
....
Paikallisen ammattikorkeakoulun tutkija, joka oli selvitellyt erilaisten maalämpöratkaisujen taloudellisuutta suositteli nimenomaan tätä järveen upottamista.

Olisiko tutkijasta apua? Hän varmaan osaa kertoa, mitkä yritykset voivat tehdä suunnitelmat ja antaa tarjoukset.

Hyvä, että järvi on vieressä. 200 metrin maataivaltakin voi käyttää ehkä myös lämmönlähteenä, jos maaperä on sopivaa.

Noita isoja kiinteistöpumppuja voidaan pistää useampi vierekkäin, vaikkapa 3 x 40 kW.

[klapista_maalämpöön]

Olen mielenkiinnolla lukenut tuota palstaa "saneeraus maalämmölle" jonne tämä minunkin case varmaan asiallisesti kuuluisi.
Yksi asia on pistänyt silmään: Usein on luovuttu vanhasta ison vesitilavuuden varaajasta. Onko tähän joku syy (taloudellisuus) ??
Eli pitäisikö minunkin tapauksessa siitä luopua ? Vähän harmittaisi, koska sillä ei ole ikää kuin 10v ja lisäksi aikoinaan hankin sen varustettuna alaosan aurinkolämpökierukoilla, joihin olen myös haaveillut investoida niin, että kesäaikaan lataisin katolle asennetuilla tyhjiöputkikerääjillä lämpöä lämmintä käyttövettä varten.... Eihän ne tosin mitään halpoja vehkeitä ole, mutta Kiinassahan niitä näytetään valmistettavan kiihtyvällä nopeudella joten luulisi hintojenkin joskus vähän tippuvan?

Onko muuten kukaan koskaan kysynyt mitä maksaisi niiden aurinkokerääjien osataminen suoraan Kiinalaiselta valmistajalta, netissähän noita ostoskanavia olisi pilvin pimein. Tämä ei tosin ole tämän foorumin asia, mutta tulipahan mieleen.....

[klapista_maalämpöön]

Kuumaa_kalliosta kirjoitit: Olisiko tutkijasta apua? Hän varmaan osaa kertoa, mitkä yritykset voivat tehdä suunnitelmat ja antaa tarjoukset.

siinä tutkimusprojektissa oli ollut mukana "paikallinen" gebwell, jolta olen jo pyytänyt "tarjousta/apua", mutta arvelluttaa tietysti tukeutua vain yhteen toimittajaan....

[sam68]

Jos tuo järviputkitus onnistuu (vaatii jakokaivon rantaan ja isot siirtoputket pumpulle) niin tilanne muuttuu tuon mitoituksen osalta. Porakaivoilla aina osateho jos euroilla on merkitystä.
Mielenkiintoinen kohde ja osaavalle henkilölle ei tuota mitään ongelmaa muuttaa talo maalämpöön. Mitoitus ja tekniset asiat pitää vaan suunnitella huolella. En halua ottaa "etänä" kantaa tuohon tehontarpeeseen ", eikä se taidaa olla foorumin tarkoituskaan tällaisiin kohteisiin, mutta selkeästi kannattavan kuuloinen projekti asiakkaalle. Järvi tuo vielä oman mausteensa

[sam68]

Varaajat voi varmasti hyödyntää jatkossakin. Toinen käyttöveden lämmitykseen ja toinen lämmityksen puskuriksi. Kierukoiden määrä vaikuttaa jatkokäyttöön..

[Kuumaa_kalliosta]

Yksi asia on pistänyt silmään: Usein on luovuttu vanhasta ison vesitilavuuden varaajasta. Onko tähän joku syy (taloudellisuus) ??
Eli pitäisikö minunkin tapauksessa siitä luopua ? Vähän harmittaisi, koska sillä ei ole ikää kuin 10v ja lisäksi aikoinaan hankin sen varustettuna alaosan aurinkolämpökierukoilla, joihin olen myös haaveillut investoida niin, että kesäaikaan lataisin katolle asennetuilla tyhjiöputkikerääjillä lämpöä lämmintä käyttövettä varten.... Eihän ne tosin mitään halpoja vehkeitä ole, mutta Kiinassahan niitä näytetään valmistettavan kiihtyvällä nopeudella joten luulisi hintojenkin joskus vähän tippuvan?

Onko muuten kukaan koskaan kysynyt mitä maksaisi niiden aurinkokerääjien osataminen suoraan Kiinalaiselta valmistajalta, netissähän noita ostoskanavia olisi pilvin pimein. Tämä ei tosin ole tämän foorumin asia, mutta tulipahan mieleen.....

Et taida tarvita kiinalaisia katolle laitettavia aurinkokerääjiä, kun sulla on siinä 200 metrin päässä tarjolla todella laaja suomalainen aurinkokerääjä: järvi!

Hyväkuntoiset, alle kymmenvuotiaat varaajat voit hyödyntää muutenkin.

Sami68 jo antoi paljon hyviä neuvoja. Tuossa äsken juoksulenkillä tuumin samaan suuntaan:

• Järvenrantaan jakokaivo, jos haarautuvat järvilenkit. Katsopa Sulpun sivulta lisätietoa keruuputkien laittamisesta vesistöön.
  
• 200 metriä pitkät paksummat keruuliuoksen putket jakokaivosta talolle voi tehdä joko keruuputket eristäen, mikä maksaa enemmän tai sitten kaivamalla putket reilun metrin syvyyteen mieluiten paluu- ja tuloputki parin metrin etäisyydellä toististaan, jolloin ne toimivat osaltaan maapiirinä ja parantavat lämmöntuottoa.
• Öljykattilan voi pitää huippulämmön lähteenä. Sitä tarvitaan vaan silloin kovilla pakkasilla, kun maalämmön 50°C ei riitä tuottamaan pattereille tarpeeksi vettä. Ehkä 95-98 % ajasta sitä ei tarvita lainkaan.

Nämä ovat täydellisen maallikon ajatuksia. Ota yhteyttä asiantunteviin LVI-firmoihin, joilla on tarjota isoja kiinteistöpumppuja ja mieluiten myös suunnittelukokemusta niistä.

[klapista_maalämpöön]

Kiitoksia konkareille sami68 ja kuumaa_kalliosta hyvistä neuvoista, jotka vahvistaa näitä omia ajatuksia mitä olen viime päivinä pyöritellyt....

Olen lähettänyt myös tuonne SulPuun tiedustelun, jossa nimenomaan kysyn suunnittelijoita, jotka osaisi hoitaa tällaisen homman. Ainoa asia joka vielä askarruttaa, että ehdinkö saada homman hoidettua kesän aikana, sillä koko homma lähti siitä, että tasan 2 viikkoa sitten minulta paloi sen puulämpökeskuksen kattorakenteet ja siitä lähtien on pitänyt turvautua pelkkään suoraan sähköön, joten tuli niinsanotusti ajolähtö tähän muutokseen joka tosin oli jo ollut mielessä (passiivisena) jonkun aikaa....

[tomppeli]

Nämä molemmat ovat jo sen kokoluokan projekteja, että kannattaa ottaa yhteyttä suoraan valmistajatehtaisiin ja maahantuojiin.


Kotimaisia valmistajatehtaita esim.:
- Oilon Oy Lahti, http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2065, Email: info@oilon.com
- Lämpöässä, Lapua, http://www.lampoassa.fi/t_45_80.html   ja http://www.lampoassa.fi/suuret_kiinteistot.html
- Gebwell, Leppävirta, info(at)gebwell.fi
- Ekowell, Rovaniemi,  http://www.ekowell.com/tuotteet/ept3000.php

Ruotsalaiset.:
- Thermia, IVT ja Nibe maahantuojat (tehtaat Ruotsissa)

Kannattaisi jopa soittaakin näihin paikkoihin. Luulisi suuren projektin olevan kaikille kiinnostava.

[Kuumaa_kalliosta]

Tomppeli täydensi hyvin noita lämpöpumpputoimittajien yhteystietoja. Kaikki ne löytyvät myös tältä yhteenvetosivulta.

Suomalaisten ja ruotsalaisten pumppujen lisäksi kannattaa ehdottomasti muistaa myös saksalaiset valmistajat, joilla on paljon isoja kiinteistöpumppuja tarjolla. Tämä johtuu varmaan siitä, että Saksassa lämpöpumppuja käytetään enemmän isojen kiinteistöjen lämmityksen.

Kas vaikka nämä:
Buderus Logatherm WPS (60 kW asti)
Viessmann Vitocal 300 (81 kW asti)
Vaillant geoTHERM VWS 460 (46 kW)
Stiebel Eltron WPF 66 (67 kW asti)

Luulenpa, ettei pumppu ja sen asennus ole mikään käsittämätön haaste. Isompi haaste voi olla järveen asennettavan keruupiirin suunnittelu, mitoitus ja toteutus. Sillä tämä on harvinaisempaa herkkua.

Pumppuja ja varaajia on hyvä viritellä jälkikäteen mutta keruupiiri on ja pysyy. Pysyy järvessä, jos on riittävästi painoa ja ne ovat kunnolla ja liukumatta kiinni keruuputkessä. Sotkamossa Vuokatin kupeessa olevassa lammessa näin viime kesän pintaan kellahtaneen keruuputken. Kaipa painot olivat liikkuneet, jolloin painoton osuus pyrkii pintaan.

[ISOKIINTEISTÖ]

Tervehdys kaikille!

Ennen maalämmön suunnittelua ja asentamista olisi  syytä selvittää maaperä ja kallio kiinteistön tontilla.

Kuka voi antaa sellaiset tiedot?

[Kuumaa_kalliosta]

Ennen maalämmön suunnittelua ja asentamista olisi  syytä selvittää maaperä ja kallio kiinteistön tontilla.

Kuka voi antaa sellaiset tiedot?

Kysypä ensin kunnan/kaupungin rakennus- tai kaavavirastolta, onko maaperätietoja kartoitettu mm. yleiskaavojen tai rakennuskaavojen teon yhteydessä.
Sen jälkeen parasta yleistietoa on varmaan Geologian tutkimuskeskuksella. GTK:lta saat varmaan selville alueen peruskallion pääkivilajit. Monessa paikassa kallioperä ei juuri vaihtele, on puhtaita gneissi- ja graniittialueita. Jälkimmäinen olisi se mukavampi lämpökaivon tuoton kannalta.

Naapurien ja alueen vanhojen asukkaiden jututtaminen voi auttaa. Joku on varmaan tehnyt kaivon ja kaivattanut viemärilinjoja. Niistä voi selvitä maalajit ja peruskallion syvyys ja laatu.

[klapista_maalämpöön]

ISOKIINTEISTÖ kysyi tutkimuksista.

Maaperän laatua ja kallion pinnan syvyyttä maanpinnasta tutkivat yksityiset geosuunnittelutoimistot. Myös esimerkiksi ammattikorkeakoulut, joissa opetetaan geotekniikkaa voivat rajoitetusti tehdä oppilastyönä joitain tutkimuksia, mutta jos on kiire kannattaa ottaa yhteyttä em. suunnittelu- ja tutkimusfirmoihin, joita löytää mm. erilaisista hakemistoista (esim. keltaiset sivut) Usealla paikkakunnalla toimivia yrityksiä on mm. Pöyry konsernissa. Sensijaan kallion laatuun varmaan on vaikeampi paikallisesti saada ennakkoon tarkkaa tietoa, se voi vaihdella suuresti varsin lyhyelläkin matkalla. Lopullisesti se selviää vasta kun porataan kaivoa....

[klapista_maalämpöön]

hei kaikille.

Oma projekti on sen verran edennyt, että myös paikallinen kaukolämpöyhtiö on ilmoittautunut myös mukaan "kisaan" ja he ovat laskeneet käytyjen keskustelujen perusteella, että minun kiinteistön vuosilämmitysenergiakulutus olisi arviona 120 MWh.

Osaako fuurumin viisaat sanoa mitä tämä suunnilleen tarkoittaisi maalämpöpumpun ratkaisuna:
-maksimiteho xx kW ??
-vesistöön upotettavien keruupiirien pituutena ??
- jotain muuta huomioitavaa ??

odotan mielenkiinnolla....

[tomppeli]

120 MWh /vuosi = 120.000 kWh /vuosi.
Tuo tarkoittaisi täystehoisena noin 50 kW tehoista lämpöpumppua.
Se olisi parasta toteuttaa kahdella noin 25 kW tehoisella pumpulla,
joista vain toinen käy tavallisesti ja kovalla lämmitystarpeella se toinenkin tulee mukaan.
Kahdesta pumpusta saadaan myöskin se etu, että toisen mahdollisesti sammahdettua, toinen kuitenkin jatkaa, eikä tule katastrofia talouteen.

Älä kuitenkaan luota mitoitusasiassa meihin foorumilaisiin, vaan sido laitetoimittajasi vastuullisesti järjestelmän suunnitteluun ja mitoitukseen.

[sam68]

hei kaikille.

Oma projekti on sen verran edennyt, että myös paikallinen kaukolämpöyhtiö on ilmoittautunut myös mukaan "kisaan" ja he ovat laskeneet käytyjen keskustelujen perusteella, että minun kiinteistön vuosilämmitysenergiakulutus olisi arviona 120 MWh.

Osaako fuurumin viisaat sanoa mitä tämä suunnilleen tarkoittaisi maalämpöpumpun ratkaisuna:
-maksimiteho xx kW ??
-vesistöön upotettavien keruupiirien pituutena ??
- jotain muuta huomioitavaa ??

odotan mielenkiinnolla....

Kokonaisenergia 120MWh
Käyttövedelle laskin 15000kWh
Maksimitehontarve ~41kW
Pumppu 42kW
Keruupiiri 1200m (4*300m niin helpompi ilmata)
Energianpeittoaste 99,7%
Lisäenergiantarve raja -24 (sähköllä loput)
Lämmityskulut ~4000€ vuosi

Tämä annetulla tiedolla kulutuksesta ja koska vesistö on energian tuottaja niin mitoitus ~täys. Saat vähän suuntaa kun kysyt tarjouksia.
Porakaivoilla muuten 5*170m=~23t€. Putket ja nesteet ~3000€+painot+asennus jää vähän alle

[klapista_maalämpöön]

kiitoksia suuntaa antavista neuvoista. Tuo lämpimän käyttöveden tarve tässä tapauksessa on vähän kysymysmerkki, koska talossa toimii ruokaravintola, jonka keittiön tarve on ajoittain varsin suuri, samoin kellarissa on tilaussauna jossa voi käydä kerralla 20 henkeä saunomassa....
Mutta katsotaan mitä toimittajat esittää....

[tomppeli]

kiitoksia suuntaa antavista neuvoista. Tuo lämpimän käyttöveden tarve tässä tapauksessa on vähän kysymysmerkki, koska talossa toimii ruokaravintola, jonka keittiön tarve on ajoittain varsin suuri, samoin kellarissa on tilaussauna jossa voi käydä kerralla 20 henkeä saunomassa....
Mutta katsotaan mitä toimittajat esittää....

Tulistuslämpöpumppu tuottaa edullisimmin lämpimän käyttöveden ja niistä ilmeisesti Oilonin Geopro tuottaa kuuminta käyttövettä ilman sähkövastuksilla kuumentamista.

[Roori]

kiitoksia suuntaa antavista neuvoista. Tuo lämpimän käyttöveden tarve tässä tapauksessa on vähän kysymysmerkki, koska talossa toimii ruokaravintola, jonka keittiön tarve on ajoittain varsin suuri, samoin kellarissa on tilaussauna jossa voi käydä kerralla 20 henkeä saunomassa....
Mutta katsotaan mitä toimittajat esittää....

Meinasin ehdottaa aurinkolämmityksen harkintaa osavaihtoehtona jos käyttövesikulutus suuri, mutta huomasin että ollaan Lapissa joten taidetaan painottua käytön suhteen talviaikaan ja kesällä hiljaista joten unohdetaan koko juttu
Vai mitä?

[sam68]

kiitoksia suuntaa antavista neuvoista. Tuo lämpimän käyttöveden tarve tässä tapauksessa on vähän kysymysmerkki, koska talossa toimii ruokaravintola, jonka keittiön tarve on ajoittain varsin suuri, samoin kellarissa on tilaussauna jossa voi käydä kerralla 20 henkeä saunomassa....
Mutta katsotaan mitä toimittajat esittää....

Tulistuslämpöpumppu tuottaa edullisimmin lämpimän käyttöveden ja niistä ilmeisesti Oilonin Geopro tuottaa kuuminta käyttövettä ilman sähkövastuksilla kuumentamista.

Tämän kokoisissa tulistuspumppuja taitaa käyttää suurin osa valmistajista. Mm. Ruotsalaiset

[klapista_maalämpöön]

ROORI ehdotti aurinkokerääjiä lämpimän käyttöveden tarpeisiin.
Ei hullummalta kuulostava ajatus koska tämä ei nyt vielä ihan lappia ole kun ollaan Kuopiossa ja nimenomaan pääsesonkikin siinä ravintolassa ajoittuu juuri kesäaikaan jolloin aurinkoakin olisi....

Sami68 oli laskenut 42 kW riittävän ja päätynyt laskelmissaan 1200m vesistöputkistoon, itse olin päätynyt näiden keskustelujen jälkeen ehdottamaan 60 kW lämpöpumpputehoa, jolle eräs laitetoimittaja ilmoitti tarvittavan 3000m vesistöputkistoa, ero kuulostaa äkkiseltään aika suurelta. Ja varsinkin tuo 3 km putkiston hinta painoineen  ja nesteineen kuulostaa aika kovalta (siis ilman asennusta  25-30 tEUR). Onko tuo muoviputki ja betonipainot tosiaan noin kallista tavaraa
Tai maksaako se lämmönkeruuneste niin paljon Varsinkin kun itse lämpöpunput jää paljon halvemmiksi....

[sam68]

42kW sillä kulutuksella mitä ilmoitit. 60kW on aika reippaasti yli sen..
Putki ja neste on jotain 7000€. Painot voi olla kalliitakin kun tulevat niin tiheään..

[tomppeli]

120.000 kWh vuosikulutus tulisi myöskin viidellä 200 metriä syvällä porakaivolla (yhteensä noin 1000 metriä kaivoa) Kuopiossa.
Kaivojen etäisyys toisistaan noin 25 metriä tai enemmän, jos on tilaa tontilla.
Porakaivon keruuputkistoineen ja nesteineen saa noin 27 - 30 EUR / metri, näin laskien se tekisi noin 30.000 EUR.
Aika iso summa, mutta tulee toimiva systeemi ja on nopea toteuttaa.
Ehkäpä kannattaa verrata näiden vaihtoehtojen hintoja.

On tietenkin tärkeää, että tiedetään rakennusten vuotuinen lämmitystarve ja lämpimän käyttöveden tarve, muutoin mitoittaminen voi mennä pahasti metsään.
Tässä mielestäni tarvitaan todellista ja paikallista asiantuntijaa.
Hän voi vastuullisesti tutkia asian ja antaa luotettavamman arvion lämpöenergian tarpeesta. Meistä täällä foorumilla ei ole siihen. Emme tunne kiinteistöäsi, eikä suunnittelemaasi liiketoimintaa. Luota siihen asiantuntijaan, muutoin saatat ottaa liian suuren taloudellisen riskin.
Jos on kysymyksessä majoitus ja ravintola toimintaa, on varmaankin tärkeää, että lämpö ei lopu kesken, vaikka sääolotkin olisivat kovat.

Suoran sähkölämmityksen sähköverkosta ottama teho voi nousta liian suureksi, jos sitä käytetään varatehona.
Lämpöpumppu ottaa kuitenkin vain noin 1/3 osan siitä tehosta, mikä tarvittaisiin suorasähköllä tapahtuvaan lämmöntuottoon.

Älä kuitenkaan menetä uskoasi maalämpöön!
Onnea ja menestystä projektillesi.!

[Roori]

No joo ei Kuopio Lapissa ole ja jos kesäpainotteinen ravinteli niin siihen passais aurinkolämmitys, saanti hyvänä päivänä vois olla 0.75kwh/putki*210kpl(7x30putkee)=150kwh/päivä joka tarkoittaa että 2000L vettä lämpiää 10asteesta 75asteeseen.
Jos minä saisin sanoa mielipiteeni aurinkoa tulisi...jos on mahdollisuus sijoittaa sellaisia.

Sinun lämpökäyrä/vuosi ei ole normaalin asuinkiinteistön tapainen vaan kesällä enemmän kuormaa, joten sen pitäis pienentää pumpputehontarvetta. Jos kerran ravinteli hiljaisempi talvella.

Sinun pitää kuusailla hiukan tuota lämpöjakaumaa/vuosi ja kuinka paljon on päivittäinen pohjakuorma, siitä sitten voisit arvioida kuinka paljon saisit auringon "ilmaista" (no melkein) energiaa.

Saattaisit päästä 3x10kw pumpuilla jos kerran talvi hiljaisempi. Yhdellä sellaisella saa energiaa 87000kwh/vuosi jos se käy kokoajan, raakasti laskien.
Edit:
Katsoin tuolta edeltä että sulla oli 63kw puu + 30kw sähkö, ei kai ne yhtäaikaa tavitse olla, riittääkö tuo 30kw sähkö, vai onko se vain tukena ja turvana ?

[sam68]

Aurinko voisi olla hyvä lisä osatehojärjestelmään, mutta täysteholla kyllä lämpiää käyttövesikin kesällä. Takasinmaksuaika ratkaisee..
Hommaa sieltä joku ammattilainen mitoittamaan järjestelmäsi ja saat lähtökohdan investoinnillesi. Ei tuo kohde kyllä mitenkään ihmeellinen tapaus ole, joten varmasti mitoitus onnistuu. Jo kuutiomitoituksella päästään lähelle totuutta. Sähkö tottakai lisälämmöksi huippukuormituksiin.
Kysy paikallinen sukeltajaseura laittamaan tuo putki painioneen järveen. Hommaat heille sukelluskamoja korvaukseksi tai pidät kunnon saunaillan Putkifirmat saattaa pyytää hunajaa tuosta vaikkei se mikään kummoinen homma ole. Jo veneen hommaaminen voi nimittäin olla heille jo vaikeaa.

[justus01]

Aurinko voisi olla hyvä lisä osatehojärjestelmään, mutta täysteholla kyllä lämpiää käyttövesikin kesällä. Takasinmaksuaika ratkaisee..
Hommaa sieltä joku ammattilainen mitoittamaan järjestelmäsi ja saat lähtökohdan investoinnillesi. Ei tuo kohde kyllä mitenkään ihmeellinen tapaus ole, joten varmasti mitoitus onnistuu. Jo kuutiomitoituksella päästään lähelle totuutta. Sähkö tottakai lisälämmöksi huippukuormituksiin.
Kysy paikallinen sukeltajaseura laittamaan tuo putki painioneen järveen. Hommaat heille sukelluskamoja korvaukseksi tai pidät kunnon saunaillan Putkifirmat saattaa pyytää hunajaa tuosta vaikkei se mikään kummoinen homma ole. Jo veneen hommaaminen voi nimittäin olla heille jo vaikeaa.

Luulisi osatehoisella maalämpöjärjestelmälläkin vettä riittävän ihan hyvin, jos puhutaan koko luokan 25kW ja yli tehoista. Satunnaisiin ja hetkelliset lämpiman veden kulutushuippuihin kannattaa varautua reilulla varaajasta (ja vaikka vastuksilla), eikä mitoittaa koko lämmitysjärjestelmään hetkellistä kulutushuippua ajatellen.

Lisäys: Niben isoissa F1330 pumpuissa näyttäisi olevan 2 kompressoria, joista vain toista käytetään lämminvesivaraajan lämmittämiseen, joten ei tuo pumpun nimellisteho kerro suoraan millä teholla lämmintä vettä tehdään.

http://www.nibe.fi/fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/FIGHTER-1330/

[ISOKIINTEISTÖ]

Mista voi saada vesistön pohjaprofiili ja syvyys tiedot? :-?


Voisiko olla vesipiiri,merikortti,
M-mittaushallitus,ympäristöhallinto,
vaiko GTK?

Oisko kellä vinkkeja?

[Olli_O]

www.retkikartta.fi, löytyy usean vesistön syvyystiedot/-käyrät mittakaavoilla 1:15000 ja 1:5000.

[klapista_maalämpöön]

onko kenelläkään kokemuksia nettikaupasta nimeltä "tarviketarjous.fi" ??
Eli firma on Suomen tarviketarjous Oy. Ihmetyttää se voiko se olla totta, että heidän vesijohtoputki voi olla huomattavasti halvempaa kuin yleisesti aika edullisena pidetty nettikaupan "taloon.com" hinnasto.
Esimerkiksi kun kysyin hintaa 3000m 40mm putkelle hintaeroa kertyi yli 2000 euroa