Apua maalämmön valintaan?

[Make74]

Eli kipeästi kaivataan neuvoja valintaan.
Olen saanut tarjoukset:

1. Thermian Diplomat Optimum 8kW+300l erillisvaraaja+180m kaivo 6,5" kahdella putkella+asennettuna jakotukkiin asti = 19100€

2. Lässä V-sarja 13kW+180m kaivo 6,5" kolmella putkella+pumppu ei asennettuna = 16500€ (pumppu 10000€)

Molempiin tarjouksiin sisältyy 6m teräsputkitusta.

Mitä mieltä tarjouksista? Kannattaako kysellä muualta vielä?
IV-koneeksi Enervent Pandion/Pelican eco EDE? Muuta huomioitavaa?

Rakennuksen paikkakunta: Valkeakoski
Rakennusvuosi:2010/2011
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 2 / ei
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 105/103
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: 830m3
Talotyyppi (rinne/tasamaa): Tasa
Talon materiaali: Puu/Puu
Tulisijojen lukumäärä: 1
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala:
Ulkorakennuksen lämpötila:
Maatyyppi: Moreeni

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: 0
Henkilölukumäärä: 2+5 joista 3 melkein teiniä
Mukava sisälämpötila on?: 21-22
Muita vaikuttavia asioita?:
- A-energialuokka
- vesik.lattialämmitys (Nereus)
- makuuhuoneet 2.krs,
- lkv-kulutus voi olla suurta ajoittain

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: ei tiedossa
Erillisen varaajan koko:
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): talo/tekn
Etäisyys pumpulta taloon:
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: kok.syv. 180m/2-3
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): pyörivä
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): sähkö?

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP): ILP?

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi):
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa):
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):
Sähkö/puukiuas: sähkö
Poltettujen puiden määrä (m3): tarvittaessa

Siirrän tiedot suureen ketjuun sitten myöhemmin...

[pohjanpoika vaan]

Jos olisin itse rakentamassa, niin ottaisin ainakin Carrierilta tarjouksen

[Kuumaa_kalliosta]

Jos olisin itse rakentamassa, niin ottaisin ainakin Carrierilta tarjouksen

Jos olisin itse rakentamassa, niin ottaisin ainakin tarjouksen Buderusilta, Carrierilta, CTC:lta, Danfossilta, Dimplexilta, Ekowellilta, Euronomilta, Gebwellilta, Geoprolta, IVT:lta, Lämpöässältä, Nibeilta, Stiebel Eltronilta, Thermialta, Vaillantilta ja Viessmannilta. Ongelmahan on siinä, että niitä tarjouksia on kovin nihkeä saada.

[Raid]

Meillä riittää mainiosti IVT C7 lämmittämäään 220m2 vanhaa LL-vesikiertoista puutaloa.

Ei kannata maksaa turhaan tuhansia siitä että olsi täysteho pumppu ,

 Jos käyttää kovimmilla sydän talvilla muutaman 100kWh maksimissaan lisäsähköä
 
6 vuoden aikana on mennyt 2500 kWh lisäsähköä (eli 250€) Jos olisi ollut  täysteho ( n. 2000 kalliimpi)€  se olisi meillä ollut turha hankita jota ei olisi ehkä saatu pumpun eliniän aikana takaisin.

Tuostakin lisäsähköstä meni 300kwh viime talvena mikä oli erittäin kylmä "normaaliin" talveen verrattuna.



Jos pelkää KV loppumista niin 200L lisävaraaja ajaa asian eikä MLP:tä tarvitse rääkätä legioonan tappamisella. Samalla se toimii myös hätävarana jos MLP tulee vika tjsp.

Näin meillä.

[Kallioniemi]

Meillä riittää mainiosti IVT C7 lämmittämäään 220m2 vanhaa LL-vesikiertoista puutaloa.
Ei kannata maksaa turhaan tuhansia siitä että olsi täysteho pumppu ,
 Jos käyttää kovimmilla sydän talvilla muutaman 100kWh maksimissaan lisäsähköä
6 vuoden aikana on mennyt 2500 kWh lisäsähköä (eli 250€) Jos olisi ollut  täysteho ( n. 2000 kalliimpi)€  se olisi meillä ollut turha hankita jota ei olisi ehkä saatu pumpun eliniän aikana takaisin.
Tuostakin lisäsähköstä meni 300kwh viime talvena mikä oli erittäin kylmä "normaaliin" talveen verrattuna.
Jos pelkää KV loppumista niin 200L lisävaraaja ajaa asian eikä MLP:tä tarvitse rääkätä legioonan tappamisella. Samalla se toimii myös hätävarana jos MLP tulee vika tjsp.
Näin meillä.

Minulla oli mlpumppua hankkiessa vähintään yhtä suurena valintaperusteena halu tehdä yksi kunnon ekoteko, kuin se laitteiston hinta tai huoli siitä takaisinmaksusta.
Ilman muuta valitsin C9:n vaikka myyjä tyrkytti seiskaa "korkeintaan 100 kWh:n lisäsähköllä per vuosi".  Nyt on kolmen vuoden käytäntö jo osoittanut, että se 100 kWh ei olisi riittänyt leutoinakaan talvina, kuluneesta puhumattakaan.
Jo silloin hankintavaiheen vuonna (2007) sai lukea, kuinka  mlp-lämmittäjiä  syyllistettiin sähköverkon kuormittamisesta huippukulutuksen aikana, siis pakkaskautena. Päätin omalta osaltani kuormittaa vain korkeintaan sen kolmasosan suoran sähkön käyttäjiin verrattuna ja hyvin onnistui viimeisten talvikuukausienkin kohdalla.
Ei kertaakaan ole mennyt lisäsähkölle.

En muista enää C7:n ja C9:n hintaeroa koska en pyytänyt tarjoustakaan edellisestä, mutta se ei näytellyt valinnassa mitään osuutta.

[Make74]

Tekninen tila on vähän rajoitetun mittainen, tosin on olemassa mahdollisuus lohkaista "siivu" khh:sta (vaimo ei tykkää).

Miten Thermian G2 8kW pelittäisi meidän tapauksessa?
Lähinnä mietityttää tuo lämpimän käyttöveden riittoisuus.
Onko mitään järkeä laittaa G2 lattialämmitystaloon?

Alkaa tuntua siltä, että olis pitäny suunnitella ensin tekninen/lämmitys ja sitten vasta muu talo  :-/

[JussiJuu]

Eli tuossa hieman selvitellyt näitä kysymyksiä ja laitampa jotain asiaan liittyen.
Alustan suunnitelman mukaan -60 valmistuneeseen puurunkoiseen, puru/villa eristeinen, noin 90-100 neliöiseen taloon. Muutaman valmistajan edusta suositellut noin 9kw pumppua. Siinä pitäisi riittää lämmintä käyttövettä kahteen suihkuun hieman isommallakin porukalla ja vanhaan patteriverkkoon sopivasti lämmintä.
Kuulemma varaajaa tarvitaan lähinnä siinä vaiheessa, kun käytössä olis poreamme tai vastaava lämpimänveden tarve. Silloinkin puhuttaisiin lähinnä näistä pienimmistä varaajamalleista.

Tällä hetkellä suurinta mielenkiintoa on herättänyt tuo Gebwell:n uusi malli Qi9, vaikka reikää maahan tarvitaan enempi, on tähän mennessä tarjotuista laitteista halvin. Liekkö kilpailua? Kuitenkin varsin tuore laite kysessä. "Huhujen" perusteella vastaava Geopro on toiminut varsin luotettavasti. Teknisesti ilmeisen yhtenevät laitteet.
Gebwellin eduksi laskisin vielä sen, että se kootaan ns. normi komponenteista, jolloin hinnat/saatavuus on yleensä paremmat/edullisemmat, myös mahdollisissa korjaus tapauksissa.

Tällä hetekllä ollaan menossa ratkaisuun, jossa laitetaan aluksi pelkkä pumppu ja varataan tila varaajalle mahdollista lisätarvetta varten. Se kun teknisesti onnistuu meidän tapauksessa helposti.

Liekkö tästä apua, mutta toivotaan ainakin. Kyllä tämä sellaista sekottamista vähän taitaa olla . . hyvä, parempi, mutta se paras . . 
Siinä kuitenkin voisin väitää olevan itua, että ottaa ns. kokonaispaketin joltain. Silloin yhteen sovittaminen on huomattavasti helpompaa

[tomppeli]

Muutaman valmistajan edusta suositellut noin 9kw pumppua. Siinä pitäisi riittää lämmintä käyttövettä kahteen suihkuun hieman isommallakin porukalla ja vanhaan patteriverkkoon sopivasti lämmintä.
Kuulemma varaajaa tarvitaan lähinnä siinä vaiheessa, kun käytössä olis poreamme tai vastaava lämpimänveden tarve. Silloinkin puhuttaisiin lähinnä näistä pienimmistä varaajamalleista.

Tällä hetkellä suurinta mielenkiintoa on herättänyt tuo Gebwell:n uusi malli Qi9, vaikka reikää maahan tarvitaan enempi, on tähän mennessä tarjotuista laitteista halvin. Liekkö kilpailua, vai mitä, mutta vaikka varsin tuore laite onkin. "Huhujen" perusteella vastaava Geopro on toiminut varsin luotettavasti. Teknisesti ilmeisen yhtenevät laitteet.

Geopro GS -tyyppi on suunnilleen saman tapainen laite, kuin Qi.
Molemmat ovat vaihtoventtiilikoneita, jotka tarvitsevat patteriveden kiertoon puskurivaraajatankin.
Ne lämmittävät vaihtoventtiilin asennosta riippuen joko käyttövettä tai pattereille menevää kiertovettä, mutta ei molempia saman aikaisesti. Tästä ja pumpun käyntitauoista aiheutuu jatkuvaa patteriveden lämpötilan vaihtelua, jonka ilmiön vähentämiseen tarvitaan puskurivaraajasäiliö.
Tulistuslämpöpumppu lämmittää samanaikaisesti sekä käyttöveden, että kiertoveden.
Tulistuspumppu on vähän kalliimpi, koska siinä on valmiina varaajat sekä kiertovedelle, että käyttövedelle.

Jos lämmintä käyttövettä käytetään paljon, voi tulla ongelmia riittävyyden kanssa, kun näissä on alle 200 litraiset käyttövesivaraajat.

Oletko tietoinen, kuinka korkea pattereille menevän kiertoveden lämpötila oli viime talven pakkasilla. Lämpöpumpulla saadaan korkeintaan 50 - 60 asteista kiertovettä pumpun merkistä ja mallista riippuen, ilman sähkövastuksilla lämmittämistä.

[JussiJuu]

Eli reilun vuoden verran ollut uusi säätökeskus (OUMAN EH-80) jonka säädöissä ollut hakemista. Patterit olivat kylmät alareunasta, jolloin menoveden lämpöä laskettu vaiheittain. Viimeksi pakkasilla se oli muistaakseni jossin 38-42 haaruksassa(vanhalla neulamittarilla). Tosin talosssa on ns. vapaakiertoinen patteriverkko, joten putkisto on ymmärtääkseni turhankin suuri, mutta eipä sitä purkamaankaan kannata alkaan ennen kuin on pakko.

Jos puskuskurivaraaja tarvitaan, minkähän kokoisesta tai mitä sen mitoittamisesta voisi sanoa?

[Olli_O]

Minulla on samanikäinen ja samoin rakennettu 120 m2 talo, jossa on myös alunperin vapaakierron putkistot ja patterit.
Lämpöä on tuottanut NIBE 1217-8 + 200 l UKV-varaaja. Varaaja jouduttiin laittamaan eka vuoden jälkeen katkokäynnin vuoksi.
Se muutti tilanteen täysin. Kone käy nyt pidempään ja harvemmin. Suosittelen UKV-varaajaa patterilämmitystaloon!
Lämpö ja lämmin vesi riitti erinomaisesti myös kovana viime talvena.
Menovesi pattereille oli korkeimmillaan 47 asteista (-38 C). Vastukset kävivät vain 1 h/ kk legionellan poistoon.
Lämpökaivo ei jäätynyt lainkaan.

Varaajan mitoituksesta olen kuullut, että 10 l/kW olisi suositeltava väh. koko. Näin olen kuullut monelle laitetun.
Kokemuksesta olisin valmis suosittelemaan suurempaakin.

Onnea vaan valintaan, kyllä vanhakin talo pysyy lämpimänä maalämmöllä.

[Timppa26]

Terve. Uusi jäsen täällä joten alkujäykkyyttä saattaa vielä esiintyä.

Uudistalo 2-krs, 163m2, matalaenergiatalo, vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa.
MLP:n kannalle olen kallistumassa, ei toki vielä kirkossa kuulutettu.
Muutama tarjous sisässä.

Mitäs olette mieltä näistä laitteista/ratkaisuista tölliini:
Nibe 1226 6kW
Porakaivo 140m
IV-kojeeksi esim Enervent Pandion Eco
Viilennykseen joko IV viillennyspatterilla tai maaviileästä puhallinkonvektori (molempiin kerroksiin oma)

Hinta alkaa olemaan sillä tasolla ettei VILPpiin ole kovin suurta eroa.

Myyjä väittää että 140m riittää ja 6kW.
Perusteena mm.  matalaenergiatalo.

[justus01]

Meillä on 108m2 oulun läänissä, energialuokka B/C ja 8kW pumpun käyttöaste oli viime tammikuussa alle 40%. Joten olisin sitä mieltä, että 6kW pumppu riittää. Hintaero 6:n ja 8:n välillä on aika olematon, mutta uskoisin että 6:n korkeammalla käyttöasteella päästään vähän parempaan hyötysuhteeseen.

[Ihanpihalla]

Timppa, paljonko sulla on laskettu energiatodistuksen kulutukseksi laskettu?

[sam68]

Timpalle, jos teillä ei ole käyttöveden kulutusta kovin paljoa tuo paketti on toimiva, mutta jos on vähintään neljä asukasta niin 8kW+160m niin olet varmoilla pohjilla.

[Ihanpihalla]

sami68, kun näytät asioista tietävän, niin osaatko sanoa, mitä haittaa on, jos pumppu (ja kaivo) on liian suuri kulutukseen verrattuna? Me pähkäilemme samaisen ongelman kanssa kuin Timppa. Myyjä olisi tarjonnut liian pientä pumppua ja jo kerran kokoa "suurennutimme".

[Timppa26]

Lämmitysenergian tarve energiaselvityksen mukaan 19.000 kWh.
Kokonaisenergia 28.000, Bruttoneliöt 197 -> ET-luku 145.
Tuntuisi siltä että kulutus laskettu yläkanttiin, no aika näyttää kun talo valmistuu ensi keväänä.
Samille, perheessä 3 ihmistä, käyttövesiarvio 150m3/a.

[justus01]

Timpalle, jos teillä ei ole käyttöveden kulutusta kovin paljoa tuo paketti on toimiva, mutta jos on vähintään neljä asukasta niin 8kW+160m niin olet varmoilla pohjilla.

Kuvitellaan että meillä on 2 180L varaajaa täynnä +50c asteista vettä, toista lämmitetään 8-9kW teholla ja toista 5-6kW teholla. Sitten avataan 2 suihkua (12L/min) per varaaja. Kuinka monta minuuttia pidempään 8kW varaajasta tulee yli 37 asteista vettä? Oliskohan noin 2 minuuttia?

[sailor]

Kuvitellaan että meillä on 2 180L varaajaa täynnä +50c asteista vettä, toista lämmitetään 8-9kW teholla ja toista 5-6kW teholla. Sitten avataan 2 suihkua (12L/min) per varaaja. Kuinka monta minuuttia pidempään 8kW varaajasta tulee yli 37 asteista vettä? Oliskohan noin 2 minuuttia?

Tämä ei ole tärkeää, vaan se että kun suihku laitetaan kiinni niin tuo jälkimmäinen pumppu lataa varaajan täyteen kuumaa vettä liki tuplanopeudella.

Kääntäen: jälkimmäisen pumpun käyttövesisäiliön koko voi olla pienempi ja/tai sitä ei tarvitse pitää yhtä kuumana käyttöveden käytännön riittävyyden pysyessä samana.

Vaihtoventtiilikoneissa, jotka lämmittävät vuorotellen käyttö- ja lämmitysjärjestelmän vettä, voidaan ainakin teoriassa kuvitella että lattiat pysyvät tasalämpöisinä suuremmalla pumpulla kun käyttövedentekojakso lyhenee.

Mitään osoitusta siitä että kannattaisi pyrkiä alitehoisella pumpulla 24/7 käyntiin paremman hyötysuhteen toivossa EI ole.

Itse en jättäisi parin sadan euron vuoksi hankkimatta numeroa suurempaa pumppua.

Jani

[justus01]

Kuvitellaan että meillä on 2 180L varaajaa täynnä +50c asteista vettä, toista lämmitetään 8-9kW teholla ja toista 5-6kW teholla. Sitten avataan 2 suihkua (12L/min) per varaaja. Kuinka monta minuuttia pidempään 8kW varaajasta tulee yli 37 asteista vettä? Oliskohan noin 2 minuuttia?

Vaihtoventtiilikoneissa, jotka lämmittävät vuorotellen käyttö- ja lämmitysjärjestelmän vettä, voidaan ainakin teoriassa kuvitella että lattiat pysyvät tasalämpöisinä suuremmalla pumpulla kun käyttövedentekojakso lyhenee.

Mitään osoitusta siitä että kannattaisi pyrkiä alitehoisella pumpulla 24/7 käyntiin paremman hyötysuhteen toivossa EI ole.

Jani

Käytännössä uudehkossa lattialämmitystalossa saa olla aika pitkään lämmitys pois päältä ennen kuin muutoksen huomaa muuten kuin mittarilla.
Kuka on puhunut alitehoisesta? Eikös tässä nyt ollut vertailtavana täysteho 6kW ja yliteho 8kW? Jos tehoaste määräytyy talon tarvitsemasta lämmöntarpeesta.

Mutta satanen-kaks sinne tänne. Minullekin kauppasivat 6kw pumppua lämmittäämään 180-190m2 taloa. Olisin halunnut tilata 10kw, mutta putkimiehet puhuvat minut 8kw kannalle. Maapiiriksi kauppasivat 500m otin kuitenkin 600m....  Käyttövedestä ei ole ollut pulaa vaikka pumppu on markkinoiden hitain lämmittäjä.

Riittääkö 6kW lämmittämään ko. talon veikkasin, että kyllä.
Riittääkö lämmin vesi veikkaisin, että kyllä, mutta ei voi tietää käyttäjiä on monenlaisia. Jotkut saavat jopa öljykattilan tai 300L sähköboilerin kylmäksi. Vaihtoventtiilikoneessa on kuitenkin kesät talvet se varaaja "täynnä" lämmintä vettä, eikä sitä lämpö sieltä mene talon lämmittämiseen.

[sailor]

Käytännössä uudehkossa lattialämmitystalossa saa olla aika pitkään lämmitys pois päältä ennen kuin muutoksen huomaa muuten kuin mittarilla.
Kuka on puhunut alitehoisesta? Eikös tässä nyt ollut vertailtavana täysteho 6kW ja yliteho 8kW? Jos tehoaste määräytyy talon tarvitsemasta lämmöntarpeesta.


Riittääkö 6kW lämmittämään ko. talon veikkasin, että kyllä.
Riittääkö lämmin vesi veikkaisin, että kyllä, mutta ei voi tietää käyttäjiä on monenlaisia. Jotkut saavat jopa öljykattilan tai 300L sähköboilerin kylmäksi. Vaihtoventtiilikoneessa on kuitenkin kesät talvet se varaaja "täynnä" lämmintä vettä, eikä sitä lämpö sieltä mene talon lämmittämiseen.

Se että 6kW olisi tässä kohteessa täysteho, on täyttä arvailua. Kuten Sami68 tuossa aikaisemmin totesi on syytä ottaa väh.8kW/160m ja jos jatkossa on suunnitteilla lämmintä varastotilaa/vast. niin reikää vain syvemmäksi nyt kun kerran poraa. Jos reikä maksaa kalustettuna alle 30euroa/m niin tässä tonnilla saa ihmeesti mielenrauhaa.

Jani

[sam68]

sami68, kun näytät asioista tietävän, niin osaatko sanoa, mitä haittaa on, jos pumppu (ja kaivo) on liian suuri kulutukseen verrattuna? Me pähkäilemme samaisen ongelman kanssa kuin Timppa. Myyjä olisi tarjonnut liian pientä pumppua ja jo kerran kokoa "suurennutimme".

Jos lämmitysjärjestelmän vesimäärä on riittävä ja ei käytetä huonetermostaatteja, sekä tietysti pumppu säädetään kohdalleen on pätkäkäynnin pelko täysin turhaa. Nämä pikkupumput joista nytkin puhutaan saadaan kyllä toimimaan hienosti vaikka olisi pari kW liikaa tehoa talon tarpeisiin.
6kW pumpun käyttöveden tuottoteho on onneton ja sitä riesaa ei kannata tuolla hintaerolla ottaa. Teho on kuitenkin todellisuudessa alle 5kW kun se 8kW on yli 7.

[Timppa26]

Jaahas, näyttää olevan vallitseva mielipide ottaa 8kW pumppu ja kaivoon syvyyttä lisää.
Laitetaan kyselyä lisähinnasta.
Viilentäjästä. IV-kojeeseen viilennyspatteri tulee aika kalliiksi erään tarjoajan mukaan, eikä se silti viilennä kovinkaan tehokkaasti.
Halvemmaksi ja tehokkaammaksi tulee puhallinkonvektorin laitto vaikkakin se on "paikallisesti" puhaltava eikä kanavien kautta.
Tarvitaankohan niitä molempiin kerroksiin?
Tai no, lienee halvin hankkia joku edullinen ILP pelkästään viilentämään kesähelteillä.

[sailor]

Halvemmaksi ja tehokkaammaksi tulee puhallinkonvektorin laitto vaikkakin se on "paikallisesti" puhaltava eikä kanavien kautta.
Tarvitaankohan niitä molempiin kerroksiin?
Tai no, lienee halvin hankkia joku edullinen ILP pelkästään viilentämään kesähelteillä.

Ei tarvita molempiin kerroksiin, mikäli saat yksikön sijoitettua portaikkoon siten että puhalluksen saa käännettyä ylös/alas. Tärkeintä on että puhallus saadaan siihen kerrokseen, jossa nukutaan.

ILP:lläkään viilentäminen ei ketään konkurssiin vie, mutta se ei "lataa" kaivoa toimiessaan ja joku ei tykkää ulkoyksiköstä hurinoineen. Puhallinkonvektorin hyötykerroin lienee 10-20, eli sen käyttö on kaivon latauksen vuoksi oikeasti "ilmaista".

Luulisin että merkki-ilp ja puhallinkonvektori olisivat n. samanhintaiset asennuksineen. ILP kannattaa asentaa tosin vasta lopputarkastuksen jälkeen ja napata kotitalousvähennykset.

Jani

[Timppa26]

6kW pumpun käyttöveden tuottoteho on onneton ja sitä riesaa ei kannata tuolla hintaerolla ottaa. Teho on kuitenkin todellisuudessa alle 5kW kun se 8kW on yli 7.

Myyjä väittää mulle vaan niin että 6kW riittää jopa 5 henkilön vesitarpeisiin energialaskelmassani.
Jos arvioisi veden kulutuksen vaikka nousevan 0,6m3/vrk niin riittääköhän Nibe1226/6kW tehot?
Toinen kyssäri: jos laittaa myöhemmin puhallinkonvektorin viilentämään, onko se paljon pois pumpun tehoista, meinaan kannattaako tuo huomioida pumpun tehon valinnassa?

[ziffy]

6kW pumpun käyttöveden tuottoteho on onneton ja sitä riesaa ei kannata tuolla hintaerolla ottaa. Teho on kuitenkin todellisuudessa alle 5kW kun se 8kW on yli 7.

Myyjä väittää mulle vaan niin että 6kW riittää jopa 5 henkilön vesitarpeisiin energialaskelmassani.
Jos arvioisi veden kulutuksen vaikka nousevan 0,6m3/vrk niin riittääköhän Nibe1226/6kW tehot?
Toinen kyssäri: jos laittaa myöhemmin puhallinkonvektorin viilentämään, onko se paljon pois pumpun tehoista, meinaan kannattaako tuo huomioida pumpun tehon valinnassa?

Kaksoisvaippavaraajamallisissa vaihtoventtiilikoneissa käyttöveden lämmityksen heikoin lenkki ei ole 5 tai 6 kW:n antoteho vaan enemmänkin se että lämmönjohtavuus on jokatapauksessa hitaampaa ulko- ja sisäsäiliön välillä. Se n. 45 litran ulkosäiliö lataantuu nopeasti pienelläkin pumpulla. Kaksoisvaippavaraajan sisäsäiliötä  (160l -180l) ei koskaan saa lämmitettyä yhdellä latauskerralla ulkovaipan avulla vaan se vaatii useampia latauskertoja (jotta sisäsäiliön energiasisältö vastaisi suurin piirtein sitä mikä lämmityssyklin loppulämpötilaksi on asetettu).

Ns. kierukkamallisista vaihtoventtiilikoneista mulla ei ole tietoa miten käyttäytyy. Vai käykö niilläkin että ensimmäisen latauskerran jälkeen säiliön lämpö laskee normaalia nopeammin ja kone käynnistyy uudelleen lämmittämään käyttövettä?

Meillä ei ole kuitenkaan kertaakaan loppunut lämmin käyttövesi, 2 aikuista ja kaksi pientä lasta joille saunailloissa lastenaltaat täytetty lämpimällä vedellä. Mutta kaikille ns. integroitujen jääkaapin kokoisten mlp:eiden 160l - 180l varaajan käyttöveden määrä ei riitä. Se on niin käyttötottumuksista / isosta ammeesta kiinni.

Käyttöveden riittävyys on oikeastaan vain varaajan koosta riippuvainen. Se on ihan sama onko mlp:ssa käytössä lämmitystehoa 5 kW vai 11 kW jos lämmin vesi pääsee loppumaan varaajasta. Yksi suihku vie kuitenkin yli 23 kW jatkuvaa tehoa mikäli yritettäisiin lämmittää vesijohtoverkosta tulevaa vaikkapa 10 asteista vettä lennossa 38 asteen suihkulämpöiseen (olettaen virtaukseksi 12l minuutissa).

Puhallinkonvektorilla ei ole viilennyskäytössä mitään tekemistä mlp tehojen kanssa. Tai nimellisesti mlp:n teho saattaa jopa nousta jos puhallinkonvektoripiiri on kaivolta tulevassa lenkissä ja viilennys on päällä silloin kun esim. kv-lämmitys käynnistyy. Mlp saa silloin sisään vähän lämpimämpää litkua...

Mutta mlp:n kompuraa ei siis käytetä viilentämiseen.

Siihen jokusen sadan eurin eroon mlp-pumppujen välillä ja mielenrauhan osalta en ota sen enempää kantaa paitsi siihen asiaan että hintaero saa olla kuitenkin olla aika iso ennenkuin vilppiin kannattaa langeta mlp:n sijasta.

[eko]

Kaksoisvaippavaraajamallisissa vaihtoventtiilikoneissa käyttöveden lämmityksen heikoin lenkki ei ole 5 tai 6 kW:n antoteho vaan enemmänkin se että lämmönjohtavuus on jokatapauksessa hitaampaa ulko- ja sisäsäiliön välillä. Se n. 45 litran ulkosäiliö lataantuu nopeasti pienelläkin pumpulla. Kaksoisvaippavaraajan sisäsäiliötä  (160l -180l) ei koskaan saa lämmitettyä yhdellä latauskerralla ulkovaipan avulla vaan se vaatii useampia latauskertoja (jotta sisäsäiliön energiasisältö vastaisi suurin piirtein sitä mikä lämmityssyklin loppulämpötilaksi on asetettu).

Ei pidä paikkaansa ainakaan meidän tapauksessa:
 - Carrier (IVT) 9kW (jolla homman pitäisi olla hankalampaa) / Sisäinen 180l Mantteli-varaaja.
 - ylä- ja ala-rajojen asetukset 48 +-8C

Tuo väite liittyi ainakin meillä Thermian (Tom Allen) myyntipuheeseen kierukan huikeasta paremmuudesta (ja tarjotun paketin ylihinnasta).

Kiinnostuksena, mitä tuli ostettua sama tuli tutkittua - ei ole meillä tehnyt tuota kertaakaan.

Sen sijaan lämpösyklin aikana tapahtuva LKV varaus lisä-ladataan automaattisesti ennen pumpun sammuttamista, mutta tämäkin kestää vain muutaman minuutin (eli LKV lataus oli lähes yläarvossaan.

Meillä LKV-paluu-kierto päällä (ennen kovemmalla, nykyään tosi pienellä kierrolla) aina, kun P2 vetäneenä, mutta sillä ei em. ilmiöön näytä olevan mainittavaa vaikutusta.

Timppa:

Myyjä väittää mulle vaan niin että 6kW riittää jopa 5 henkilön vesitarpeisiin energialaskelmassani.
Jos arvioisi veden kulutuksen vaikka nousevan 0,6m3/vrk niin riittääköhän Nibe1226/6kW tehot?

Vrk keski-kulutuksella ei ole merkitystä, vaan paivittäinen esim. aamusuihkuttelu-tottumuksilla (kulutuspiikeillä). Isommat kekkerisaunat ei taas ole kummallakaan  ongelma, kun voit aina käyttää tarvittaessa lisä-sähköä latauksen nopeuttamiseksi.

Mutulla: Itse en tolla kulutuksella 6kW:een päätyisi, Tai sitten ulkoinen varaaja piikkejä tasaamaan (kalliimpi). Itse lämmitys-katkosta en olisi huolissaan, kun esim. IVT pakottaa takaisin lämmitykselle 20min jälkeen (jollon se kuuluisa vesi voi lotraajalta loppua).

Meille tuli 9kW 7n sijasta osaksi juuri jo aiemmin mainitun latausajan lyhentämiseksi (ja sitä ei ole kadutttu, kun lisähinta oli vain porauksen lisämetrit, jotka olisin varmaan muutenkin laittanut).

[ziffy]

Ei pidä paikkaansa ainakaan meidän tapauksessa:
 - Carrier (IVT) 9kW (jolla homman pitäisi olla hankalampaa) / Sisäinen 180l Mantteli-varaaja.
 - ylä- ja ala-rajojen asetukset 48 +-8C

Tuo väite liittyi ainakin meillä Thermian (Tom Allen) myyntipuheeseen kierukan huikeasta paremmuudesta (ja tarjotun paketin ylihinnasta).
Kiinnostuksena, mitä tuli ostettua sama tuli tutkittua - ei ole meillä tehnyt tuota kertaakaan.


Meillä LKV-paluu-kierto päällä (ennen kovemmalla, nykyään tosi pienellä kierrolla) aina, kun P2 vetäneenä, mutta sillä ei em. ilmiöön näytä olevan mainittavaa vaikutusta.

Mä ajelen 10 asteen lämpötilaerolla ja pienemmillä säiliön lämpötiloilla niin käytännössä tuo mun Niben käyttöveden lämpötila alkaa laskemaan normaalia nopeammin ensimmäisen kv-lämmityssyklin valmistuttua. Meillä ei ole mitään ohitusventiili systeemiä käyttövedenlämmityksen ajaksi.

Esim. 10-15minuutin aikana ensimmäisen lämmityssyklin valmistuttua ulkovaipan veden lämpötila laskee nopeammin kunnes se alkaa tasaantumaan ja käytännössä yleensä se aloittaa jonkin ajan kuluttua uuden kv-lämmityssyklin jonka valmistuttua lämpötilan laskeminen on rauhallisempaa kuin ensimmäisellä kerralla. Aikajaksot riipuvat lämpimän käyttöveden käytön määrästä joka on laukaissut ensimmäisen kv-lämmityksen.

Nibessä käyttöveden lämpötila-anturi joka antaa aloitus ja lopetuskomennot, sijaitsee ulkovaipan anturitaskussa ulkovaipan alareunassa. Nibe ei näytä sisäsäiliön oikeaa käyttöveden lämpötilaa vaan sitä lämmittävän ulkovaipan lämpötilaa. Jos asetuksissa on asetettu lopetuslämpötilaksi vaikkapa 50 astetta, niin tämä ei tarkoita ainakaan Niben kohdalla sitä että sisäsäiliön lämpötila olisi aina tuon 50 astetta lämmityssyklin valmistuttua, ulkosäiliön kylläkin.

Koska tuo 50 asteen ulkovaipan lämpötila alkaa laskemaan (ei kv-käyttöä eikä vaihtoventtiili vuoda) tarkoittaa tuo sitä että lämpöä siirtyy vielä silloin sisäsäilöön (ja osa tietysti toiseen suuntaa eli tekniseen tilaan). Kun lämpötilaero ulko- ja sisäsäiliön välillä alkaa pienentymään myös lämpötilan laskeminen hidastuu.

Näin toimii kaksoisvaippavaraaja-Nibe meillä.

Sen sijaan lämpösyklin aikana tapahtuva LKV varaus lisä-ladataan automaattisesti ennen pumpun sammuttamista, mutta tämäkin kestää vain muutaman minuutin (eli LKV lataus oli lähes yläarvossaan.

Mitä tuo tarkoittaa?

[justus01]

Meilläkin Nibe tekee vettä pätkissä.
Riippuen siitä mitä ovat asetetut lämpötilarajat, niin varaajan lataaminen täyteen vaatii 2-4 latausta. Ja aikaa kuluu puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.

Kesällä nuo pätkät ovat todella lyhyitä, taitaa pumpusta irrota kunnon tehot, kun maapiiritä tulee +15c

[Timppa26]

Tuli sitten tilattua Nibe 1226 140m aktiivisyvyydellä.
Sain vielä lisätingittyä samaan hintaan 8kW pumpun 6:n sijaan.

Samaan kauppaan Enerline lattialämmitys, tätä en enää saanut tingittyä samaan hintaan  

Nyt vaan taloa valmiiksi ja aikanaan maalämmittäjäksi...

[justus01]

Tuli sitten tilattua Nibe 1226 140m aktiivisyvyydellä.
Sain vielä lisätingittyä samaan hintaan 8kW pumpun 6:n sijaan.

Samaan kauppaan Enerline lattialämmitys, tätä en enää saanut tingittyä samaan hintaan  

Nyt vaan taloa valmiiksi ja aikanaan maalämmittäjäksi...

Muista sitten tarkistaa, että tulee 140m AKTIIVIsyvyyttä....

[keisari kyy]

Mulla Nibe tekee yhdellä syklillä tuon kv-lämmityksen ja kestää noin 7-25 minuuttia lämmittää 300l 37->43 joskus kulutusta, joskus ei, siitä tullee tuo ero latausajalle. Kierukkamallinen varaaja. Eikä ole säröä vielä esiintynyt vaikka varaajan lämpötila noinkin alhainen... Perheen kera saunoessa ei ole vesi loppunut 2+2(leikki-ikäinen+taapero).
Isommalla porukalla sitten tilapäistä korotusta kehiin.

Jos ei kulutusta niin varaaja viilenee tuon 6 astetta noin 10tunnissa.

Legionellaa teilataan kerran viikossa. Legionella syklin lämmitys kestää noin puoli tuntia.

[eko]

Näin toimii kaksoisvaippavaraaja-Nibe meillä.

Muutama Carrier-lisäys:
 - IVT:ssä anturi lienee ylempänä kuin NIBEssä, koska käynnistyminenkin vasta, kun vettä jo jonkun aikaa juoksutettu.
 - Itse mittaan LKV-lahtöä heti padan yläpuolelta, ja lukema laskee lineaarisesti n. 10h ennen seuraavaa käynnistystä (jos ei LKV-käyttöä eikä LL-lämmityksen jälkeistä auto-latausta.
 - LKV latauksessa LP-paluu on koko latauksen ajan n. 3C alle LKV-arvon.
 - Kesällä ja talvella ei eroa, mutta talvella LKV useimmin samalla käynnistyksellä LL:n kanssa.

Sen sijaan lämpösyklin aikana tapahtuva LKV varaus lisä-ladataan automaattisesti ennen pumpun sammuttamista, mutta tämäkin kestää vain muutaman minuutin (eli LKV lataus oli lähes yläarvossaan.

Mitä tuo tarkoittaa?

Koska IVT:n logiikassa LKV AINA lisäladataan LL-syklin päätteeksi, usein on käynyt, että LKV tekeminen on lopetettu 20-40 sitten ja silti lisälataus vain muutamia minuutteja (eli oltiin edelleen lahellä latauksen ylärvoa).

Jos "tasaantuminen" olisi ongelma, lisälatauksella olisi enemmän kurottavaa....

Tuli sitten tilattua Nibe 1226 140m aktiivisyvyydellä.
Sain vielä lisätingittyä samaan hintaan 8kW pumpun 6:n sijaan.

8KW ja 140m aktiivista? Mielenkiintoita nähdä, miten toimiii, kun sulla se vuosikulutus varmaan aika matala, mutta MLP nyt sitten miehen kokoa   (itse laittaisin varmaan 10m extraa niin jää samalla talolle laajennusvaraa

[Timppa26]

8KW ja 140m aktiivista? Mielenkiintoita nähdä, miten toimiii, kun sulla se vuosikulutus varmaan aika matala, mutta MLP nyt sitten miehen kokoa   (itse laittaisin varmaan 10m extraa niin jää samalla talolle laajennusvaraa

Siis mitä Eko tarkoitat? Mitä olen täältä saanut ohjeita niin on suositeltu ottamaan 8kW "jotta voi yöt nukkua rauhassa"
Vai sanonko poraajalle että 100m riittää   :-/

[eko]

8KW ja 140m aktiivista? Mielenkiintoita nähdä, miten toimiii, kun sulla se vuosikulutus varmaan aika matala, mutta MLP nyt sitten miehen kokoa   (itse laittaisin varmaan 10m extraa niin jää samalla talolle laajennusvaraa

Siis mitä Eko tarkoitat? Mitä olen täältä saanut ohjeita niin on suositeltu ottamaan 8kW "jotta voi yöt nukkua rauhassa"
Vai sanonko poraajalle että 100m riittää   :-/

8kW olisin itekin paatynyt, mutta...

8kW ja 140m taitaa olla aika harvinainen yhdistelma suomessa (siis porakaivo aika lyhyt). Yleensa lienee aktiivinen etelassakin 8lla 150+m.
Toisaalta sun vuosikulutuksella luulisi toimivan,  mutta kaivon lammot aina MLP kaydessa (kun eka 15min kulunut) alempana kuin olisi 6kWlla.

Meille suositettiin 148m / 7kW ja 9kW / 175m, johon olin itsekin paatynyt toista kautta...

Siksi mutu 10m lisaa, pidentaminen on aina erittain hankalaa...

[Timppa26]

Siis 6kW/140mAkt tai 8kW/150-160mAkt  olisivat optimi vaihtoehtoja?
Onkohan tuolla 10m:llä loppupelissä mitään merkitystä?

Käytännössä mitä haittaa on että mulla on 8kW suhteessa 6kW tuolle 140Akt metrille?Suurempi sähkönkulutus? Pienempi hyötysuhde (mitä haitta siitä)? Jotain muuta?
Jos saan samaan hintaan 6/8 niin miksi ei 8.

140 aktiivimetriä pitäisi riittää etelä-suomeen (itä-uusimaa), myyjän mukaan tuon syvyys on hieman jo "ylisyvä" talon energiatarve huomioonottaen.

[justus01]

Siis 6kW/140mAkt tai 8kW/150-160mAkt  olisivat optimi vaihtoehtoja?
Onkohan tuolla 10m:llä loppupelissä mitään merkitystä?

Käytännössä mitä haittaa on että mulla on 8kW suhteessa 6kW tuolle 140Akt metrille?Suurempi sähkönkulutus? Pienempi hyötysuhde (mitä haitta siitä)? Jotain muuta?
Jos saan samaan hintaan 6/8 niin miksi ei 8.

140 aktiivimetriä pitäisi riittää etelä-suomeen (itä-uusimaa), myyjän mukaan tuon syvyys on hieman jo "ylisyvä" talon energiatarve huomioonottaen.

Myyjäsi on kyllä oikeassa siinä, että kaivo mitoitetaan energiatarpeen mukaan, ei pumpun koon mukaan. Kaivon lämpötilan vaihtelu isommalla pumpulla on hieman suurempi, mutta keskilämpötila on suurinpiirtein sama, jos kummallakin pumpulla otetaan saman verran energiaa kaivosta.  (Näin se menisi minun fysiikan ymmärrykselläni...)

[Timppa26]

Kaivon lämpötilan vaihtelu isommalla pumpulla on hieman suurempi, mutta keskilämpötila on suurinpiirtein sama, jos kummallakin pumpulla otetaan saman verran energiaa kaivosta.

Mitä haittaa käytännössä on hieman suuremmasta kaivon lämpötilan vaihtelusta suuremmalla pumpulla?

[Timppa26]

Sain vielä vaihdettua pumpun 6kW:een, myyjän mielestä järkivalinta.
Liian tehokas pumppu aiheuttaa lyhyitä käyntijaksoja mikä kuluttaa pumppua. Kiitoksia EKO:lle vinkistä  

[eko]

Jos lattialämpö, patkakaynti ei ongelma (ellei kipparikalle?).

Minä en 6kW suosita vaan 8kW ja 150m aktiivi-kaivoa. Ja sekin vain suositus.....

[Timppa26]

Minä en 6kW suosita vaan 8kW ja 150m aktiivi-kaivoa. Ja sekin vain suositus.....

Sovitaan niin että 6kW/140m oli mun oma päätös...