Onko hullun hommaa vai ei

[janssen]

Osa laitetoimittajista väittää, että 1800 litraisen, olemassa olevan, varaajan lämmittäminen maalämpöpumpulla on hullun hommaa. Pitää kuulemma olla n. 200 litrainen varaaja.

Kuitenkin tarkoituksena on hankkia Geopro GT 11 kW maalämpöpumppu lämmittämään 1800 litraista varaajaa puukeskuslämmityspannun rinnalle.
Varaajassa on yhteet johon pumpun voi liittää. Kaksi lämminvesikierukkaa.

Josko joku osaisi kertoa saako samalla hullun paperit jos tuollaisen toteuttaa.

[sam68]

Ei kai tuossa mitään hullua ole jos puulämmityksen jätät vielä rinnallekkin.
Tuon pumpun tekniikkaa/rakennetta en tunne, mutta ainakaan lämmitysveden varaajatilavuutta et itse pumppuun tarvitse. Ruottalaistyylinen siis kävisi ainakin teknisesti siihen mitä tarvitset
Otat vielä käyttöveden esilämmityksen noista kierukoista.
Usein ongelmana on varaajan lähtöjen puute ja siksi kattila saa lähteä..

[Roori]

Eihän tuosta sellaisia papereita saa millään, ai että 200L olis optimi maalämpöpumpille....hmmm
Olisko mahdollisesti niin että joka sellaista väittää niin hänen värkkinsä ei ole parhaimmillaan ko. yhdistelmällä. Taitaa olla sellainen integroidun varaajan omaava tarjoaja. Nuo vaihtoventtiilikoneet eivät niin helposti taida taipua tommoisen ohjailuun ainakaan kaikki...
Ei varmaankaan Geopro nuon väitä...
Iso varaaja varsinkin jos aiot jättää sen puun polton olemaan.
EDIT: Taidettiin vastailla samaanaikaan sami68:n kanssa, näköjään molemmilta tuli palttiarallaa samansuuntaiset kommentit.
EDIT2: Sen veraan takasi että (sami68:a myötäillen), tuommosesta vaihtovenakone+sun varaaja1800+kierukat saa ihan hyvän zydeemin jos ohjaus on tarpeeksi älykäs.

[Matias]

Meillä on 1250 l:n varaaja joka alkujaan toimi varaavana yösähkölämmityksenä.
Siinä on myös Jämän 40 kw:n puukattila kytkettynä.Laitettiin 1998 maalämpökone joka on siitä asti lämmittänyt varaajaa.
Käyttövedelle asennettiin 160l:n erillinen tulistinvaraaja,isossa varaajassa olevat 2 käyttövesikierukkaa on sen esilämmityskäytössä.
Tässä meillä on nyt sitten vaihtoehtoina sähkövastukset,puukattila tai maalämpöpumppu joilla voi yhdessä tai erikseen lämmittää varaajaa.
Käytännössä lämmityksen on hoitanut maalämpö kun polttopuita ei ole ja vastuksilla lämmittäminen tulisi n 3 kertaa kalliimmaksi.
Liitäntäyhteitä oli tässäkin niukasti,pumpulta tuleva putki on varaajan päällä kytketty ilmanpoisto liittimeen ja varaajalta pumpulle on liitetty pohjassa olevaan varaajan tyhjennysliittimeen.Noi yhteet on muistaakseni tuuman kokoisia.
On ihan toimiva systeemi.
Varaajan eristys tässä meillä on 100mm valettua uretaania ja tuntuu piisalliselta.

edit:Kannattaa tosiaan laittaa erillinen käyttövesivaraaja,sopivan kokoinen ja iso varaaja pelkästään talon lämmityskäyttöön.Minusta on aika sama onko tulistin vai vaihtoventtiilipumppu.

[sam68]

EDIT2: Sen veraan takasi että (sami68:a myötäillen), tuommosesta vaihtovenakone+sun varaaja1800+kierukat saa ihan hyvän zydeemin jos ohjaus on tarpeeksi älykäs.

Nimenomaan näin eli ohjaus on tärkeä, jotta homma toimii kuten pitää.

[Raid]

EDIT2: Sen veraan takasi että (sami68:a myötäillen), tuommosesta vaihtovenakone+sun varaaja1800+kierukat saa ihan hyvän zydeemin jos ohjaus on tarpeeksi älykäs.

Nimenomaan näin eli ohjaus on tärkeä, jotta homma toimii kuten pitää.

Itselläni on ainakin erikseen uima-allassohjaukesessa jolla voi ohajta vaikka tuota erillistä vataajaa säätöjä siinä on jos jonkilaista.

[janssen]

Kannattaa tosiaan laittaa erillinen käyttövesivaraaja,sopivan kokoinen ja iso varaaja pelkästään talon lämmityskäyttöön.Minusta on aika sama onko tulistin vai vaihtoventtiilipumppu.

Siis lämmityskauden (huhti-lokakuu) ulkopuolella käytetään erillistä käyttövesivaraajaa eikä lämmitetä isoa varaajaa pelkän lämpimän veden takia.

Ymmärsinkö oikein?

Mikä olisi sopivan kokoinen käyttövesivaraaja kun taloudessa on kaksi aikuista ihmistä ja kesällä saunotaan pihasaunassa, jossa on muuripata?

Mitä sitten lämmityskaudella (loka-huhtikuu) kun lämmitän puilla varaajan kuumaksi?

[Roori]

Onko sinulla lämmitettäviä tiloja kesällä kuten märkätilat, uskoisin että on.
Käyttövesivaraajaa käytettäis siis aina kun kerran vettä lotrataan, ja kyllä sitä isoakin kannattaa käyttää aina. Kierukoilla kannattaa esilämmittää käyttövesi ennen käyttövesivaraajaa, silloin osa käyttöveden lämmityksestä tulee hyvällä hyötysuhteella.
Ei tarvita isoa käyttövesivaraajaa kun vähän käyttäjiä ja siitä isosta on kumminkin niin paljon apua esilämmittäjänä että lämmintä käyttövettä kyllä riittää, ja vielä puilla saisit lisää apua jos joku piikki käyttöön tulee.
Jos puulla lämmität (koska tahansa) niin ei siitä mitään onkelmaa tuu, pumppu saa vain huiliaikaa, käyttövesivaraajakin lämpiää kierukoitten läpi tulevalla vedellä eli lämpö siirtyy isosta varaajasta kun vettä käytetään.
Isoa varaajaa ajat "kelluvalla" ohjauksella (lämmityksen tarpeen mukaan) ja käyttövesivaraajaa "kiinteällä" ohjauksella.
Ohjauksen kyky on olennaista niinkuin täällä on jo monta kertaa tullut esiin. Pyydät vain toimittajaehdokkeja selvittämään, uskottavalla tavalla, kuinka systeemi toimisi heidän laitteellaan.

[Matias]

Siis lämmityskauden (huhti-lokakuu) ulkopuolella käytetään erillistä käyttövesivaraajaa eikä lämmitetä isoa varaajaa pelkän lämpimän veden takia.

Ymmärsinkö oikein?

Periaatteessa näin,käytännössä ainakin tulistinpumpulla kannattaa ison varaajan lämpö pitää jossain +35 tienoilla niin käyttöveden esilämmitys toimii ja paremmin riittää käyttövesi.
Vaihtoventtiilikoneella voi ison varaajan jättää kesäajaksi vaikka kylmäksi jos ei esim märkätilojen lattialämmitystarvetta ole.
Vaihtoventtiilikoneissa käyttöveden lämmitysiteho on sama kuin pumpun antoteho,esim 11kw joten tämä kannattaa huomioida käyttövesivaraajan mitoituksessa ettei kannata turhan pientä laittaa pätkäkäynnin välttämiseksi.
Jos käyttää isoa varaajaa kesäaikana käyttöveden esilämmitykseen niin silloin riittää pienenpikin käyttövesivaraaja.
Meillä on 2-3h ja 160l käyttövesivaraaja.Iso varaaja on käyttöveden esilämmityskäytössä kun siellä on pari kierukkaa

Mitä sitten lämmityskaudella (loka-huhtikuu) kun lämmitän puilla varaajan kuumaksi?

Mä en tiedä saako nykyisillä fiksuilla ohjauslogiikka ohjelmilla sellaista toimintaa että pumppu saa käydä vain jos varaajan lämpö on alle peruslämpötilan.
Meillä kun on vanha pumppu ja siinä ohjaus hoituu isossa varaajassa olevalla on/off termostaatilla.
Toi termostaatti on säädetty kytkeytymään yleensä +38 asteessa ja kun varaajan lämpö on noussut 5 astetta niin termostaatti katkaisee ja pumppu pysähtyy.
Kovilla pakkasilla väännetetään termostaattia isommalle lämmötarpeen mukaan.
Jos puukattilassa on tulet ja varaajan lämpö nousee yli termostaatin katkaisurajan niin pumppu ei käynnisty ennenkuin varaaja on jäähtynyt käynnistysrajaan.
Käyttövesipuoli taas lämpiää puilla lämmitettäessä ison varaajan kierukoissa riittävästi joten lämpöpumpulla ei senkään lämmitystarvetta ole.
Mä laitoin käsiventtiilin ison varaajan käyttövesikierukalta kulutukseen lähtevään putkeen ja jos lämmitän puukattilalla niin käyttöveden saa isosta varaajasta suoraan kulutukseen venttiiliä kääntämällä.
Kun venttiili on toisessa asennossa niin käyttövesi kiertää lämpöpumpun kv-varaajan kautta ja iso varaaja toimii esilämmittimenä

[janssen]

Ok.
Kiitos kun kerroitte miten kannattaa systeemi rakentaa.
Tilasin georo gt 11 kW pumpun. Kolmen viikon päästä alkaa asennus.
Kokeillaan nyt ensin ilman käyttövesivaraajaa ja jos ei pelitä kunnolla lisätään se myöhemmin. Silloin kun ei enään jaksa puita polttaa.

Maapiiri tulee savipeltoon 2 x 250 m lenkeillä n. 1 m syvyyteen.

[Roori]

Valinta on siis tehty...
Koitin kaivaa GT:stä jotain netistä mutta aika heikko oli anti Geopron kotisivuilla (ei ollenkaan outo ilmiö suomessa). Onko tämä GT vaihtoventtiilikone, tulistusta siinä ei liene.
Pystytkö yhtään avaamaan kuinka GT nyt sitten "ajaa" sitä lämpöä siihen varaajaan?
Erotellaanko käyttöveden tekoa lämmityksestä?
Ja kuinka GT:llä onnistuu se mahdollinen käyttövesivaraaja jos se eteen tulee...?