porakaivon halkaisija

[alan_mies]

Onko halkaisijalla merkitystä, kun parhaan tarjouksen toistaiseksi antanut firma A tarjoaa 5 tuuman reikää (125 mm), kun muilla on ollut 165 mm.

Firma A:n mukaan hyötysuhde olisi kaksiputkisella ratkaisulla paras tuolla 5 tuuman reiällä, kun taas kaikilla Poratekiin kuuluvilla firmoilla kehittämänsä normikaivo on jostain syystä min. 130 mm, kaikilla, joilta olen kysynyt 165 mm.

Ottakaapa kantaa, kysymys ei liene osaavalle vaikea.

[Kuumaa_kalliosta]

Mitä isompi reikä, sitä suurempi pinta-ala siirtää lämpöä kalliosta reiässä olevaan tai liikkuvaan veteen.
Firma A puhuu puppua parhaasta hyötysuhteesta.  

Reiän läpileikkauksen pinta-ala on 165 millisenä 855 neliösenttiä, mutta 125 millisenä 490 neliösenttiä.
Totta kai on helppoa antaa halpa tarjous, jos rouhittavaa kiveä on n. 57 % muihin tarjoajiin verrattuna.

Koska on toivottavaa, että pohjavesi liikkuu porareiässä ja kuljettaa lämpöä sinne laajemmalta alueelta, isompi porareikä on eduksi. Samalla riski reiän jäätymisestä on pienempi, kun reiän vesimäärä on paljon suurempi kuin pikkureiässä.

[pihi]

Hiukan täsmennystä reikäkokoon.
125 mm:n kokoista porareikää ei todennäköisesti poraa Suomessa yksikään porausliike, muuta kuin ns. pintaeristysporauksessa, missä porataan 115 mm:n reiän muoviselle 125 mm:n muoviselle eristysputkelle aloitusreikää.Tämä koskee siis vesikaivojen porausta.

Yleisin reikäkoko lämpökaivoissa on 140 mm kallioon, silloin kun porakruunu on uusi ja kulumaton.
Tähän reikäkokoon mahtuu 2 tai 3 lämmönkeruuputkea, eli valtaosa markkinoilla olevien lämpöpumppujen putkitarpeesta.
165 mm:n porareikää tarvitsee välttämättä ainoastaan Ekowellin lämpöpumppu, missä käytetään 4 lämmönkeruuputkea.
Paljon on kinattu siitä, mistä saadaan suurin hyöty
lämpökaivolle, suuresta reikäkoosta vai siitä, että vedentulo on erittäin runsas lämpökaivoon.
Itse olen sitä mieltä, että mitä suurempi on vedentulo ja jos vettä vielä käytetään runsaasti, eli pumpataan pois lämpökaivosta, siitä saadaan lämpökaivolle paras hyötysuhde.

[alan_mies]

Kyseessä oli tarjouksessa ollut kirjoitusvirhe, eli reikä onkin 140 millinen (tuumakoon desimaali oli jäänyt puuttumaan, 5,x tuumaa = 140 mm), riittänee hyvin kahdelle putkelle.

Ei muuta kuin toivomaan runsasta vedentuloa kaivoon, naapurustoon tehdyistä porauksista olen vaan saanut tietoa, että kallio on kovin kiinteää, mutta muutama sata metriä voinee vaikuttaa paljonkin.

Porareita kannattaa kilpailuttaa, merkittävimmät erot ovat tosin muussa kuin kallion porauksessa, eli putkitettavassa osuudessa ja putkien asennuksessa.

[pihi]

alan_mies kirjoitti: "Porareita kannattaa kilpailuttaa, merkittävimmät erot ovat tosin muussa kuin kallion porauksessa, eli putkitettavassa osuudessa ja putkien asennuksessa."

Mielestäni nimenomaan lämpökaivon porauksessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:

Mitoitus on oikea, eli ei porata liian matalaa eikä taas toisaalta liian syvää reikää.

Lämpökaivoon kannattaa tehdä pintavesieristys yhtä hyvin kuin vesikaivoonkin. Perusteluna on se, että monessa paikassa, missä on paksu maakerros, on kallion pinnassa ruosteista vettä. Jos tämä ruostevesi pääsee porareikään, kertyy ajanoloon lämmönkeruuputkien ulkopintaan usein monen millimetrin paksuinen ruostekerros, mikä osaltaan estää tehokkaan lämmönsiirron keruunesteeseen.

Pintavesieristykseen liittyen pitää käyttää myös ehdottomasti muoviputkea teräsputken sisällä. Tämä siksi, ettei lämmönkeruuputkia pilata asennettaessa reikään, eli yleensä rälläkällä katkaistun teräsputken reuna toimii terävän veitsen tavoin, eli vuolee siivua keruuputkien ulkopinnasta.

Porareiän tehokas puhdistus on myös välttämätöntä, sillä esim. 200 metrin porareikään voi kertyä metrikaupalla porausjätettä, jos puhdistusta ei tehdä, tai se tehdään huonosti.

Jos lämpökaivo jää porattaessa kuivaksi, kannattaa myös lämpökaivo painehalkaista, sillä mitä paremmin vesi liikkuu porareiässä, sitä parempi on reiän lämmöntuotto.

Valitettavan moni lämpökaivon tilaaja tuijottaa pelkästään halpaa poraushintaa, halpaa putkituksen hintaa ja vähät välittää/ tietää/ ymmärtää  työn laadusta.

[alan_mies]

On muuten aika vaikeaa verrata porareita noilta osin. Mistäs sitä tietää, kuka tekee asiat hyvin, kuka huonosti, jokainen yleensä vaan vetoaa pitkään kokemukseen ja porattujen reikien määrään. Painehalkaisun tarpeesta taas ollaan montaa mieltä.

Eipä ole täällä juuri ääneen kehuttu tai haukuttu porareita. Toisaalta etäisyys tontille tai kiire tuntuu vaikuttavan toisten mielenkiintoon edes tehdä kunnon tarjousta.

Jos jättää hinnat vertaamatta, saa todennäköisesti maksaa työstä liikaa. Projektissa on aika monta kohtaa, joissa saa viisisatasen säästettyä ilman, että laatuun on mitään vaikutusta, niistä kertyy yhteensä melkoinen kasa rahaa.

Jos joku haluaa antaa konkreettista tietoa hyvistä/huonoista porareista, niin yksityisviestiä, kiitos.

[Sunheat]

Muutamia kommentteja edelliseen kirjoitukseen.

Kyllä porausliikkeistä saa melko hyvän kuvan, kun lukee niiden nettisivuja tai esitteitä. Lopullisen kuvan saa, kun soittaa ja kyselee useammalta yritykseltä samat asiat.

Tuo painehalkaisuasia on mielenkiintoinen. Yritykset, joilla itsellään on painehalkaisuun tarvittava paineauto, tekevät mieluimmin näitä halkaisuita kun ne yritykset, jotka vuokraavat em. kalustoa.
Kukaan ei muuten ole esittänyt mitään todella negatiivista painehalkaisusta, mutta sen tekemistä on perusteltu useinkin.

Missä osin pystyy säästämään viisisatasen ja kuinka usein maalämpöprojektissa?

Nimimerkki " MOT" kirjoitti porareiän puhdistuksesta. Nämä hinnaltaan "halvemmat" porausliikkeet tekevät puhdistuksen huonosti, tämän kuulee useinkin, ainakin naapureilta.
Onko sitten säästöä, jos poraushinnassa säästää sen viisisatasen, mutta porareikää onkin 200 metrin lämpökaivossa jopa 10 metriä vähemmän käytössä kuin on laskutettu??
Eli porattu reikä on täyttynyt porausjätteestä.
Tähän vaikuttaa myös kallion laatu hyvin paljon.

Samalla porausliike säästää siltä osin myös putkituksen osuudelta putkikustannuksen ja liuoskustannuksen!

Kannattaa kiinnittää huomiota myös tähän maaosuuden putkitukseen.
Porausliike, joka käyttää pelkkää teräsputkea, pystyy hinnoittelemaan työn tältä osin halvemmaksi kun yritys, mikä tekee eristystyön käyttäen muoviputkea.

Kannattaa siis vertailla porausliikkeitä ja kiinnittää huomiota, mitä annetuilla hinnoilla saa vastikkeeksi.

[alan_mies]

Hinnastako päättelet, miten laadukkaasti tekevät kaivon puhdistuksen?

Tuota juuri tarkoitin, eli porareita on vaikea verrata, en ole väittänytkään, etteikö laatueroja voisi olla, mutta niiden tunnistaminen etukäteen on vaikeaa. Tuskinpa nettisivujen laatukaan aina kovin paljoa kertoo, muuta kuin ne laatineesta henkilöstä tai firmasta.

Muoviputken käyttö on kieltämättä konkreettinen vertailukriteeri, jonka voi kysyä etukäteen.

Viisisatasia säästyy taloprojektissa monessa kohtaa, yhden voi säästää kilpailuttamalla porarit, 1-5 kpl kilpailuttamalla ja vertaamalla pumppuja jne.

[pihi]

On mielestäni hyvinkin helppo päätellä nimenomaan porauksen hinnoittelusta myös työn laatu.
Mitä halvempi hinta, todennäköisesti jossain pihistetään, yleensä juuri porareiän puhdistuksessa.
Moniko porausliike koepumppaa lämpökaivot ns. Mammut-pumpulla?? Sanoisin, hyvin harva liike, koska juuri tästä aiheutuu lisäkuluja.

Voit todellakin säästää valitsemalla hyvän ja luotettavan porausliikkeen, mutta voit joutua maksamaan turhasta, kun valitset väärin.

Kyllä porausliikkeiden nettisivut jotain osviittaa antavat yrityksestä, luepa vaikka foorumin sponsorin kotisivut ja vertaile sitten  muihin!!

[alan_mies]

Pikainen tutkimus porausfirmoihin, joista sain tarjouksen - kukaan ei asenna lämpökaivoon muoviputkea teräsputken lisäksi.

Sponsorifirman "kiireistä" kirjoittelin jo aiemmin - toivottavasti tieto muuten on tällä palstalla objektiivista myös porauksen osalta, kuten useissa kohdin ainakin vaikuttaa olevan muilla alueilla - sponsoroinneista huolimatta.

Myöskään reiän puhdistamisesta informoidaan varsin ohuesti - ja jos jotain kysyt, mikä olisi firmalle kielteistä, suoraa vastausta et saa. Ei-ammattilainen on aika heikoilla jäillä etsiessään riippumatonta tietoa, mutta tuli tässä keskustelussa kuitenkin esiin seikkoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vaan tietäisi miten osaat noita seikkoja arvioida.

En edelleenkään usko, että vapaassa markkinataloudessa palvelu hinnoitellaan yksin kustannusten mukaan, eli että kallein oli paras, halvin huonoin.

Poratekin normilämpökaivo -standardi on varmaankin yksi jokseenkin luotettava, ainakin minimitason laadun mittari.

[pihi]

Vielä muutama selvennys.

alan_mies kirjoitti:"En edelleenkään usko, että vapaassa markkinataloudessa palvelu hinnoitellaan yksin kustannusten mukaan, eli että kallein oli paras, halvin huonoin."

Kyllä kustannukset ovat varmasti suurin tekijä, kun palveluita hinnoitellaan. Yrityksen haalima kova kate on toinen hinnoittelun peruste.
Ei kallein välttämättä ole paras, eikä halvin huonoin, mutta kylläkin suuntaa antava.

Sitten mielipide "normilämpökaivosta":
alan_mies kirjoitti:

"Poratekin normilämpökaivo -standardi on varmaankin yksi jokseenkin luotettava, ainakin minimitason laadun mittari."

Kyseessä on nimenomaan minimitason lämpökaivo.

Kun lukee Poratekin sivuilta 15 kohtaa, miten lämpökaivo pitäisi tehdä, osuu silmään muutama mielenkiintoinen asia.

Kohta 9. ??

Miksi lämpökaivon vettä ei saisi käyttää talousvetenä?
Vastausta ei anneta Poratekin taholta, mutta ahneus paistaa liikaa läpi kiellosta.
Halu tehdä kaksi kaivoa!!

Kohta 12.?

Miksi ei käytetä painehalkaisua vedentulon lisäämiseksi?

Poratekille on tärkeämpää mitoitella putket kuin saada vettä lämpökaivoon.

Putkitusasia on mielenkiintoinen. Välillä muoviputken seinän paksuus on 5 mm, välillä 6,2 mm.

Ilmeisesti Poratekin jäsenliikkeet eivät käytä muoviputkea pintavesien eristämiseen lainkaan teräsputken sisällä.

Eli johtopäätös: "normilämpökaivon" teko-ohjeet ovat todella minimitasoa.

[pölötis]

Kuinkahan kauan tuo rautaputki maassa kestää ?
ei taida monellakaan kokemuksia vielä kerrottavaksi.Taitaa olla niin että monilla(ei kaikilla) meillä jotka tänne foorumiin kirjoittelemme omat kokemukset yleensäkään mistään lämmitysjärjestelmästä eivät ole 20 vuotta pitempiä.
Jos muoviputki (liuosputki)kestää maassa vähintään 50 vuotta niin eipä tuon rautaputken ruostumisella taida olla suurtakaan merkitystä.
toki jos rautaputki murenee nopeasti ja mutaa tai hiekkaa pääsee valumaan reikään hyötysuhde voi pudota hiukan.

[pta]

Edelleen minulle on epäselvää se mikä on kaivon optimihalkaisija kahdelle 40 mm liuosputkelle.

Asiasta on kuulemma tehty Ruotsissa tutkimus viime vuonna (tulos:  pienempi on parempi) ja siellä ollaan kuulopuheiden mukaan siirtymässä jopa 90 mm reikään.

Googlettelun tuloksena löysin yhden putken/porakaivon jäätymisestä tehdyn tutkimuksen vuodelta 2004:
http://epubl.ltu.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf

Tässä mainittiin halkaisijasta, että vanhemmat kaivot ovat 115 mm ja uudemmat 140 mm ja nyt ollaan palaamassa 115 mm halkaisijaan.

Toinen tutkimus kaivon mittaamisesta:
http://www.energy.kth.se/proj/projects/energibrunnar/www/reports/Characterization%20and%20Temperature%20Measurement%20Techniques%20of%20Energy%20Wells%20for%20Heat%20Pumps%20-%20Jose%20Acuna.pdf

The thermal resistance of two boreholes with different radius but, identical BHEs, identical thermal and ground water conditions, would be lower in the borehole with lower diameter. This is because the values of the logarithmic temperature distribution associated with radial conduction become lower since the BHE pipes sit closer to the borehole wall.

Itse olen pähkäillyt
1. lämmönjohtavuutta:
Veden lämmönjohtavuus 0,6 W/mK
Jään lämmönjohtavuus 2,2 W/mK
Graniitin lämmönjohtavuus 2,1-4,1 W/mK (riippuu graniitin laadusta)

Johtopäätös 1: Vesi toimii eristeenä kallion lämmönjohtavuuden ollessa 3,5-6,8 kertainen veteen nähden. (Toivottavasti se vesi ei seiso paikallaan, vaan reiässä on virtausta.)

Johtopäätös 2: Toisaalta jäätynyt reikä (mikäli taklataan jään laajenemisesta aiheutuvat ongelmat => tehdään pienempi reikä) siirtää tehokkaammin kallion lämmön keruuputkeen, mutta jää on aina pakkasen puolella...

2. Lämpökapasiteettia (=lämmönvarauskyky)
Veden lämpökapasiteetti 4,1855 kJ/kg K
Veden ominaispaino 1000 kg/m3
=> lämpökapasiteetti  4185,5 kJ/m3 K
Graniitin lämpökapasiteetti 0,775 kJ/kg K  (riippuu graniitin laadusta)
Graniitin ominaispaino 2630 kg/m3  (riippuu graniitin laadusta)
=> lämpökapasiteetti 2112 kJ/m3 K

Johtopäätös: Reiässä olevan veden lämmönvarauskyky on 2 kertainen vastaavan graniittipatsaan lämmönvarauskykyyn nähden

3. kaivon ulkosinän pinta-alaa (=lämmönluovutuspinta-ala) suhteessa kaivon tilavuuteen
halkaisija ! tilavuus ! vaipan pinta-ala ! suhdeluku
115 mm - 10,4 l/m - 0,36 m2/m - 28,75 l/m2
140 mm - 15,4 l/m - 0,44 m2/m - 35,00 l/m2
165 mm - 21,4 l/m - 0,52 m2/m - 41,25 l/m2

Johtopäätös: 115 mm kaivo lämpiää ennalleen 1,4 kertaa nopeammin kuin 165 mm kaivo

5. ja sitten vielä:
Suurihalkaisijainen kaivo todennäköisesti osuu useampaan halkeamaan => parempi virtaus

Mutta suurihalkaisijaisessa kaivossa liuosputket ovat kauempana kallioseinästä. Voiko tämän korjata vinoporauksella?

Vinoporaus taas ei yllä yhtä syvälle ja kaivon alapään lämpötila ei ole tällöin maksimoitu.

Suurempihalkaisijaisesta kaivosta saa enemmän kasteluvettä (jos veden pinta ei ole yli 10 metrin syvyydessä)

Vähän pyörällä päästä

[pta]

Vielä jatkoa... tuli äsken 3000 merkkiä täyteen

Mitä isompi reikä, sitä suurempi pinta-ala siirtää lämpöä kalliosta reiässä olevaan tai liikkuvaan veteen.

Totta, mutta tuo isomman reiän sisältämän vesimäärän suhde pinta-alaan on huonompi, joten isossa reiässä vesi lämpiää hitaammin.

Liikkuva vesi tuo lämmön tullessaan. Jos reiässä vesi seisoo, niin vesi toimii eristeenä ja lämpiää entistä hitaammin.

Reiän läpileikkauksen pinta-ala on 165 millisenä 855 neliösenttiä, mutta 125 millisenä 490 neliösenttiä.

3,14 * (16,5 cm/2)^2 = 213 cm2
3,14 * (12,5 cm/2)^2 = 123 cm2
=> Päätelmä oli oikein: pois porattavaa on 57 % vähemmän tai 74 % enemmän

Koska on toivottavaa, että pohjavesi liikkuu porareiässä ja kuljettaa lämpöä sinne laajemmalta alueelta, isompi porareikä on eduksi. Samalla riski reiän jäätymisestä on pienempi, kun reiän vesimäärä on paljon suurempi kuin pikkureiässä.

Miten perustelet tämän boldaamani kohdan? Ainoa ymmärtämäni peruste tälle väitteelle on se, että kalliosta siirtyy (johtuu) paremmin lämpöä isoon reikään kuin pieneen. En ymmärrä miten iso vesimäärä vaikuttaa tähän edullisesti.

----

Poratekin normilämpökaivo perustuu ilmeisesti siihen, että "vanhat" talousvesikaivoja ennen poranneilla firmoilla on kalusto tuon kokoista. Kuulin, että yksi Poratekin vaikuttajista Porvoon suunnalla olisi alkanut porata pienempiä reikiä. Saako niistä paremman katteen vai mikä on ollut syynä - sitä tarina ei kertonut.

Miksi Ruotsissa tehdään pienempiä kaivoja kuin Suomessa? Miksi noiden 140 mm kaivojen kanssa on ollut Ruotsissa ongelmia kun ne ovat jäätyneet? (Mitoitushan on ollut poskellaan, mutta kai noita pienempiäkin kaivoja on jäätynyt ja ne eivät olleet päässeet ongelmakaivoina tuolle edellisen viestini tutkimuksen listalle.)

Kaipaan linkkejä tutkimustuloksiin enkä vain mutu-tietoa.

Tarkoituksenani olisi tehdä noin 200 metrin kaivo, jolla korvattaisiin 3400-3600 litran öljynkulutus.

[Poraaja]

Tulipa pta:lta asia tekstiä, olen täysin samaa mieltä

[pta]

Vieläkään en ole löytänyt faktaa miksi Ruotsissa tehdään 115 mm kaivoja. Yhden kaavan löysin ja sen mukaan suurempi olisi parempi:
http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf

Tässä oli aika paljon asiaa, muttei ihan hirveästi teoriaa:
http://www.swedgeo.se/upload/Publikationer/Varia/pdf/SGI-V511.pdf

Lämmön johtumista voisi parantaa täyttämällä kaivo esimerkiksi kvartsihiekalla. Onko kellään teistä tästä käytännön kokemusta? Tuon edellisenlinkin mukaan Jenkkilässä näin tehdään yleisesti.

[eko]

Lämmön johtumista voisi parantaa täyttämällä kaivo esimerkiksi kvartsihiekalla. Onko kellään teistä tästä käytännön kokemusta? Tuon edellisenlinkin mukaan Jenkkilässä näin tehdään yleisesti.

Ja sitten vaan sormet ristiin ja toivomaan, ettei mahd. jäätyminen murra putkea. Maapiirin Korjaaminen lienee mahdotonta  

Vaikka et halunnutkaan MUTUa, olisiko lopputulema (ilman kvartsia) tutkumuksesi jälkeen (kaivossa, jossa ei virtausta):
 - Jos MLP käyttö-syklit yleensa "lyhyitä", iso reikä parempi (aika liaarisesti veden tilavuuden mukaan / halkaisijan neliössä) (vedessä enemmän energiaa)
- Jos MLP käyttö-syklit "pitkiä", pieni reikä parempi (johtuminen kalliosta parempaa)
- Jos lepoaika lyhyt, pieni reikä parempi (vesi palautuu kallion lämpöön nopeammin)

Lyhyt kayttösykli ja pidempi lepoaika onkin sitten = pidempi kaivo (joka selittäisi mainitsemasi ruotti-tutkimuksen isn halkaisijan "alimitoituskaivot")?

Meillä "normaali" halk. 174m/167m, kallo kvartsia (3.5m maata / 6m suojaputkea), ei juurikaan veden tuottoa poratessa (huom! uusi reikä, arvot kesäkuulta):
 - Ens. 15min näyttävät tulevan vedestä (pudotus n. 0.3C/h)
 - Sitten selkeä askelmainen pudotus n. 1.5C (kesäkuussa) / 1.4C (elokuussa) (mol. menossa ja paluussa)
 - "Kalliolämpö"-vaiheessa pudotusta alussa nopeampaa, sitten hidastuu....



Koska jäätyminen ongelma vain loppu-talvella   kerrankin "pienempi parempi" ?  :-/

[seatts]

Vieläkään en ole löytänyt faktaa miksi Ruotsissa tehdään 115 mm kaivoja. Yhden kaavan löysin ja sen mukaan suurempi olisi parempi:
http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf

Keskustelin just tästä asiasta viime viikolla porarin kanssa kun se oli tekemässä reikää.
Se suurin fakta miks ruotsalaiset tekee nykyään 115mm reikiä on että sen tekeminen on halvempaa.
Se miksi poratek  tekee 140mm kaivoja on että ne on itse luonut oman säännöstönsä "normilämpökaivo" eikä siten voi vaihtaa pienempien reikien tekemiseen.

Ja mulla jäi kyllä tosi hyvä olo valitsemastani porarista ja se tekee kyllä 115mm ja 140 mm reikiä eli ihan miten asiakas itse haluaa.

[pta]

Veli ruåtsalainen on tehnyt simuloinnin:
http://www.accio.se/borrdim_eng.pdf

och samma på svenska:
http://www.accio.se/borrdim.pdf

Tuo osoittaisi pienemmän reiän olevan isoa parempi. Siis täysin päinvastoin kuin tämä Luulajan teknillisen yliopiston professori Bo Nordell sivulla 13 väittää: http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf

Nordellin esityksen kaava kertoo 165 mm reiän tuottavan 5% enemmän tehoa kuin 115 mm reikä.

[Kale]

150 metriä syvän porakaivon veden jäädyttämiseen tarvittava energia:
115 mm - 109 kWh
140 mm - 178 kWh
165 mm - 261 kWh
Laskussa oletetaan porakaivoon kaksi 40mm putkea.

[Innuendo]

Tämä keskustelu tuli meikäläisittäin kreivin aikaan vastaan! Meillä porataan ylihuomenna 16-senttinen reikä, johon tulee 3 putkea. Lämpökaivon lisäksi oltiin suunniteltu erillistä rengaskaivoa pihakaivoksi, kun olen aiemmin lukenut, että lämpökaivon vettä ei saisi pumpata pois.

Soittelin kaivonporaajalle, joka kertoi, että missään tapauksessa lämpökaivon käyttämisestä pihakaivona ei ole mitään haittaa, vaan päin vastoin - kuten täälläkin on kerrottu.

Keskiviikkona katsotaan nyt sitten, kuinka korkealle vesi nousee kaivossa ja ratkotaan sitten, tuleeko pumppu ottoletkulla, vai uppopumppu n. 30 metrin syvyyteen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hinta tosin on melko liki rengaskaivon hintoja, mutta turha kuitenkin kahta kaivoa on tehdä, jos yhdellä selviää...

[eko]

....
Keskiviikkona katsotaan nyt sitten, kuinka korkealle vesi nousee kaivossa ja ratkotaan sitten, tuleeko pumppu ottoletkulla, vai uppopumppu n. 30 metrin syvyyteen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hinta tosin on melko liki rengaskaivon hintoja, mutta turha kuitenkin kahta kaivoa on tehdä, jos yhdellä selviää...

Lämpökaivoon tulevat putket ova ohuitamuovisia - miten meinasit estää, ettäö mahdollinen uppokaivo ei riko liikkeellään maapiiriä.

Imutitki lienee ainut todellinen vaihtoehto. Ja jos vesi ei nouse, tuskin tuottoakaan (näet porausvaiheessa....

[Innuendo]

On kuulemma ihan normaali ratkaisu, että lämpökaivoon laitetaan 3 tuuman uppopummpu. Meillä tosin riittänee imuletku, koska kaivon tuotto oli vaivaiset 10 kuutiota tunnissa... 155 metriin porattiin - syvemmälle ei mennyt. Kaivon tuotto kuitenkin takaa sen, että tuon syvyyden pitäisi riittää. Riittävä tehollinen syvyys olisi ollut 145 metriä.

Vielä en ole ehtinyt käydä tutkailemassa kuinka korkealle veden pinta on noussut. Huomenna sitten.

[pirkko]

aika touhua on tämä maalämpö kauppa.Olen saanut tarjouksia maalämpö + kaivo + lattia lämmitys.Kukaan ei ole tuonut ilmi kaivon halkasijaa.Edes tom allenkaan jolta tuli hienot ja tarkat esitteet ja hinnat.Eräs lämmitys kokonaisuuden ostanut ja jo tavarankin saanut esitteli järjestelmäänsa. Kysyin minkä kokoinen teidän reikänne on ,siis halkaisija,Hän ei tiennyt.....  Sitä vissiin pidetään mitään sanomattomana asiana.Pienessä reijässä on se riskinsä että kun vesi kiertää ja tuo mukanaa kallion ruhjeista kiven siruja niin miten putkien pois vedon kanssa on laita?
Ajattelis että putket voivat likaantua esim ruosteisen veden takia.Olis varmaan hyvä joskus vetää ne putket ylös ja puhdistaa,esim 15 päästä.
Ja tuntuis järkevältä lisätä toiset putket kaivoon ja kierrättää sinne aurinkolämpöä hellejaksolla .Ainakin niillä joilla kaivo
meinaa jäätyä.
Kuulin että jäätynyt kaivo ei edes sula koko kesän aikana.Luulishan että kyllä se kuumakin siellä pysyy jos kerran ei jääkään sula kesässä.

[kkuukkeli]

En huolehtisi niinkään reiän halkaisijasta, kuin syvyydestä.