Maalämmön mitoitus "arvausvisa"

[S3]

Nyt olisi kokeneiden maalämmittäjien tieto/taito paikallaan: olen saanut Nibeltä ja Lämpöässältä mitoituslaskelmat, mutta nyt toivoisin että te, arvon lukijat voisitte pistää oman kortenne kekoon.

Mikä siis olisi teidän arvio pumpun koosta/kaivon syvyydestä seuraavaan kohteeseen:

Talo päärakennus (rintamamiestalo + kellari) 460m3 rakennettu -47. Syrjälleen muurattu täystiilitalo, 100mm ilmarako, joka täytetty hiilimurskalla. Lisäeristys ulkopuolella 100mm mineraalivilla vuodelta 82. Tässä osassa vesikiertoiset patterit.

Laajennusosa täystiili 215m3, rak -79. Tähän osaan tulossa lattialämmitys.

Mitat  otettu talon ulkomitoista.

Ikkunat 4-lasiset vuodelta 82.

Ei ammetta.

Henkilöluku 3-4.

Mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa 1000ltr massavaraajaa.

Arvioitu öljynkulutus (asuttu vasta puolivuotta) noin 5000ltr/vuosi. HUOM! Kattila on vuodelta 63, eli löpöä palaa aika kivasti!

Menoveden lämpötila -10 pakkasella noin 50-55c.

Näiden lisäksi, tarkoitus rakentaa "puolilämmin" autotalli, noin 120m3 ja lattialämmityksellä.

Talo sijaitsee Torniossa ja ainoastaan porakaivo on mahdollinen!

Minulla siis on jo kaksi mitoitusta valmiina, mutta en halua niitä vielä paljastaa - kiinnostaa nimittäin se, että kuinka paljon hajontaa tulee, kun suurempi yhteisö alkaa antamaan arvioita...

Toivottavasti voitte auttaa minua!

Kiitos!

[nvg]

öö...ilman laskelmia hattuarvaus, vastuu siirtyy nyt lukijalle:

14...17 kW pumppu, yli 200m kaivo tai esim. 2 x 130...150m.

Kahden piirin lämmitys, pattereille ja lattioille omansa, ja autotalli shuntattuna vielä erikseen tuosta muiden lattioiden piiristä.

my 2c,

nvg

[tomppeli]

Arvioitu öljynkulutus (asuttu vasta puolivuotta) noin 5000ltr/vuosi. HUOM! Kattila on vuodelta 63, eli löpöä palaa aika kivasti!
Menoveden lämpötila -10 pakkasella noin 50-55c.

Näiden lisäksi, tarkoitus rakentaa "puolilämmin" autotalli, noin 120m3 ja lattialämmityksellä.

Talo sijaitsee Torniossa ja ainoastaan porakaivo on mahdollinen!

Öljyn kulutuksen perusteella energiantarve on noin 45.000 kWh/vuosi.
Se edellyttäisi noin 15 kW -tehoista lämpöpumppua.
Huomaa, että kun suunnittelet pumpun kokoa, on pumpusta saatu nimellisteho vähän alempi patterilämmityksellä.
Katso se tieto pumpun valmistajan taulukosta.

Torniossa tarvitaan tähän lämmitystarpeeseen noin 300 metriä aktiivireikää.
Niin syvää kaivoa ei useinkaan pysty poramaamaan.
Tilalle voi joutua tekemään 2 kaivoa.
Niiden yhteisen aktiivisyvyyden pitäisi olla vähän enemmän, kuin tuo 300 metriä, siksi, että maan lämpötila nousee hiukan syvemmälle mentäessä.
Jos autotalli tarvii vielä lisää lämmitystä tuon ylläolevan päälle, pitää se erikseen ottaa vielä huomioon.
Edellinen perustuu vain siihen 5000 litraan löpöä.

Sitten on vielä yksi huolenaihe.
Pattereille menevä vesi on jo -10 asteessa noin 50-55C astetta.
Mitenkäs sitten, kun on -25 .. -30 astetta.
Pumppu ei pysty antamaan, kuin korkeintaan 55 asteista menovettä, ja sekin vähän pumpputyypistä riippuen.
Joutunet lisäämään pattereita, tai vaihtamaan niitä suuremmiksi, tai sitten, laita puhallinkonvektori patteri/pattereita, jolloin apua tulee parhaiten.

Taisin olla ilonpilaaja, mutta valitettavasti tosiasiat on pakko huomioida.
Kaikki pumppukauppiaatkaan eivät muista, että asiakas joutuu kärsimään, jos ollaan liian optimisteja.

Silti olen sitä mieltä, että maa-/kalliolämpö on ainoa järkevä ratkaisu, jos kaukolämpöä ei ole saatavissa.
Onnea projektille..!
..............
Editoin tätä vielä hiukan.:
Johtuuko tuo korkea menoveden lämpötila (+50C kun ulkona -10C) kuitenkin ehkä siitä, että sinulla on käytössä patteritermostaatit?
Kun käytetään lämpöpumppulämmitystä, on parempi antaa pumpun oman lämmönsäätöjärjestelmän hoitaa se termostointi.
Silloin saadaan pumpulta lähtevän menoveden lämpötila mahdollisimman alhaiseksi, kun hyödynnetään pattereiden lämmönluovutuskyky kokonaan.
Alhaisella menovedenlämpötilalla pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan.

[Roori]

Eiikös tommoseen kannata pistää jo pari halpis (nibe pumppua rinnakkain ja riittävän kokone varaaja.
Eikös nibestä luvata aika korkeita lämpöjä ulos.
Olis keväällä/kesällä/syksyllä vain toinen käytössä ja talvella molemmat...

Tais olla huono vinkki, tomne tuli vaan mieleen...

[Kuumaa_kalliosta]

Eiikös tommoseen kannata pistää jo pari halpis (nibe pumppua rinnakkain ja riittävän kokone varaaja.
Eikös nibestä luvata aika korkeita lämpöjä ulos.
Olis keväällä/kesällä/syksyllä vain toinen käytössä ja talvella molemmat...

Eiköhän 17 kilowatin yksi pumppu riitä. Nythän on jo 1000 litran massavaraaja. Voi olla parempi käyttää kahdesta pumpusta säästynyttä rahaa ainakin yhteen puhallinpatteriiin ja syvempään kaivoon. Ne parantavat lämpötaloutta.

[S3]

Kiitos vastauksista!

Kuten Tomppeli mainitsikin, on tuo menoveden lämpö aika kova - toisaalta, nyt kun ei ole ollut huippupakkasia, en pysty päättelemään mikä se lämpö sitten olisi kiertovedessä...

Uskon, että saan hankittua tarvittaessa isompia pattereita (hieman käytettyjä) edullisesti, joten patterien vaihto ei ole ongelma...

Mitä mieltä olette tuosta 1000ltr:n varaajasta?
Se nimittäin on vuodelta -79... On siis nyt käytössä, joten todellinen kunto ei ole selvillä!
Paikallisen putkiliikkeen mies torpedoi suoralta kädeltä visioni, kun puhuin sen hyödyntämisestä:
Sanoi vain että "varaaja on tullut tiensä päähän".

Mitä muuten arvelette tuon tallin energiantarpeeksi?

Keskustelu jatkukoon!

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos vastauksista!
Mitä mieltä olette tuosta 1000ltr:n varaajasta?
Se nimittäin on vuodelta -79... On siis nyt käytössä, joten todellinen kunto ei ole selvillä!
Paikallisen putkiliikkeen mies torpedoi suoralta kädeltä visioni, kun puhuin sen hyödyntämisestä:
Sanoi vain että "varaaja on tullut tiensä päähän".

Jos putkimies sanoo noin, kannattaa uskoa. Onhan kohta 30 vuotta täynnä. Laita tilalle uusi, vaikka 300-500-litrainen. Isommasta ei taida olla oleellista hyötyä.

[S3]

Tomppeli vastasi "Öljyn kulutuksen perusteella energiantarve on noin 45.000 kWh/vuosi.
Se edellyttäisi noin 15 kW -tehoista lämpöpumppua."

Mitä sitten, jos minulla olisi uusi öljykattila ja poltin. Silloinhan kulutus olisi ehkä noin 3000ltr/vuosi, koska tuo vanha kattila käynee noin 60% (?) hyötysuhteella tällä hetkellä.

Olisiko mitoitustulos siis eri???

[tomppeli]

Mitä sitten, jos minulla olisi uusi öljykattila ja poltin. Silloinhan kulutus olisi ehkä noin 3000ltr/vuosi, koska tuo vanha kattila käynee noin 60% (?) hyötysuhteella tällä hetkellä.

Olisiko mitoitustulos siis eri???

Jos korkean hyötysuhteen kattila ja 3000 litraa kulutus, vastaisi se noin 28.000 kWh/vuosi energiantuottoa/tarvetta.
Se puolestaan edellyttäisi vähintään  9 kW tehoista pumppua.
Muista kuitenkin, että patteriverkostolla se tarkoittaa isompaa nimelliskokoa, koska valmistajat ilmoittavat tyyppitehot  max. +35 C asteen menovedelle.
Käytännössä pumpuksi pitäisi silloin tulla karkeasti noin 12 kW teholuokan pumppu.
Tästä nyt sitten puuttuu se autotalli.

Nämä mitoistuslaskelmat ovat suuntaan-antavia ja kuten Kuumaa_kalliosta sanoi, muuttuvia olosuhteita on paljon, joten kannattaisi pelata aina vähän ns. varman päälle, ettei sitten myöhemmin joutuisi katumaan.
Korjailu jäkeenpäin on kallista.

[S3]

Kiitän vastauksesta, Tomppeli!

Joo, ymmärrän että mitoitukset tässä keskustelussa ovat suuntaa antavia: sehän oli tarkoituskin, että saa monta eri näkemystä. Nämä kuitenkin on varmaan jatkossa hyödyksi, kun "sitä oikeaa" pumppukokoa aletaan laittamaan.

Paikallinen putkiliike sanoi - kun tätä lämmitysmuotoa alettiin miettimään, että pistä uusi öljykattila + poltin, niin säästät tuosta arvio 5000ltr/vuosi huomattavasti eli 1500-2000ltr!

Silloin muuten kaveri ei suositellut maalämpöä..?

Nyt vain tuntuu, että maalämpömitoitus ei huomioi sitä, että kattila todellakin on varsin huono hyötysuhteeltaan.

[Tuumaaja]

Eikös kattilan hyötysuhde määräydy pääosin palokaasujen lämpötilasta mitattuna hormiliitoksen kohdasta? Korkea lämpötila tarkoittaa lämmönhukkaa eli kattilan tulipinnat likaisia, öljypolttimelle sopimaton kattilan rakenne (esim. vanha koksikattila), liian suuritehoinen öljypoltin ko. kattilaan, yms.

[S3]

Tästä tulikin mieleeni: kyselin talon edelliseltä omistajalta savuukaasujen lämpötilasta - oli joskus mitattu ja oli ollut jotain 300C!!! Normaali vissiin 120C???

[Immu]

Mitä mieltä olette tuosta 1000ltr:n varaajasta?
Se nimittäin on vuodelta -79... On siis nyt käytössä, joten todellinen kunto ei ole selvillä!
Paikallisen putkiliikkeen mies torpedoi suoralta kädeltä visioni, kun puhuin sen hyödyntämisestä:
Sanoi vain että "varaaja on tullut tiensä päähän".

Minulle kävi lähes samalla tavalla, kun putkiliikkeessä kysäisin lämminvesikierukan käyttöikää,  varaajan vuosimallin (-82) kuultuaan myyjä hökäisi: "Kyllä sekin on ihan pehmeä"
No, varaaja on iso ja siinä on miehistöluukku, vedet pois ja luukku auki, jolloin paljastui ettei mitään "pehmeetä" löydy, vaan varaaja on lähes uuden veroinen sekä sisältä että päältä! (No, lämmöneristeet ei tietenkään ole näin vanhassa varaajassa nykyaikaisella tasolla)

[S3]

Taitaa olla niin, että liike suosittelee aina uutta varaajaa - kauppahan se on joka kannattaa!

Kuten sinun tapauksesi osoittaa, voi varaaja olla vielä täysin kelvollinen, vaikka ikää on. Olen itsekin aikonut tarkistaa varaajan ennen kuin alan uutta suunnittelemaan.

[S3]

Muutama mitoitus on tullut:

Haaparannalla putkiliike laski mitoituksen pelkkien neliöiden perusteella. Ei kaveri vaivautunut paljoa kyselemään muita tietoja...

Tulos 10kw Nibe, kaivoja ei mitoituksessa ollut. Neliöt talon sisämitoista.

Talon ulkomitoista otettu tarjouspyyntö antoi Suomen Nibeltä 17kw pumpun ja 2*180m kaivot.

Sama sisämitoilla 15kw ja 2*147m

Karhun mitoitus 18kw ja 2*158m (ulkomitoista)

Pohjat veti Lämpöässä:

21kw ja 2*198m (ulkomitoista)

Monta mitoituspyyntöä vielä tekemättä. Näyttää kuitenkin olevan jonkin verran hajontaa, mutta se kait normaalia..?

Voisitteko valaista, kuinka paljon keskimäärin voi pienentää pumpputehoa, mikäli koko talossa olisi lattialämmitys???

[MJJ]

Öljyn kulutus 5-3000 l on liian iso haarukka verrata tarjouksia. Epäilen 3000 tasoa koska ne patterit ja tilat ovat samat kuin nyt, ehkä uudessa talossa. Meillä pienemmässä puutalossa (80+80) 3000 taso tuotti 6 kW pumpun ja otin 7 kW.  MLP:ssä tehon osto on varmasti edullisempaa kuin lattialämmituksen asentaminen, jos kämppä vaatii vuodessa vaikka  35 000 kW niin ei se siitä paljoa muutu vaikka se tuodaan paremmalla hyötysuhteella. Jos rakentaisin uutta laittaisin lattia lämmityksen ja 7 kW varmaan riittisi, mutta vanha on eri juttu.  
Noilla tiedoilla kyselisin IVT X15 ja rakennuksen mukaisilla kaivoilla (yli 2*150m).  Patterit fiilaisin vasta tarvittaessa omana projektina, ellet halua lattialämmitystä muista syistä heti.
Kannattaa valita ammattilainen jonka kanssa käy tuon mitoituksen läpi ennen asennusta. Tietää ainakin kenen syy jos on kylmä.

[satakieli]

Ei kannata turhaa tehdä asiasta liian vaikeeta. Kyselee noita mitoituksia ja lukee tätä foorumia.
Itse tilasin kylmästi tukusta 6kw pumpun 150 neliää ja 500 kuutio. Ei oo sähkövastus surissu.
Mulla on kyllä uusi talo.
 
Hyviä vertailu kohtia löytyy tuolta "suuri tiedokeruu" ketjusta. Sieltä varmaan löytyy hyvä kuva minkä kokoinen pumppu pitää olla.
Minun mielestä tuo Niben mitoitus olisi kaikkein parhaiten kohdallaan.

Olikohan se niin, että suomalais pumput pystyy tuottamaan vähän korkempi lämpöistä vettä?

Jos olisin sinä ottaisin Karhun 15-18kw pumpun ja 2x170m kaivot. Jos sulla on iso varaaja ei haittaa vaikka pumppu on piirun verran liian iso.

[S3]

Kyllä tässä on pähkäilty tuota pumpun kokoa ja näyttää siltä, että lopullinen mitoitus pitänee itse tehdä...

Tomppelille kiitos mitoitustaulukosta - luulisi, että sen avulla apu ongelmaan löytyy!

Pumpun merkki on taas auki, vaikka alussa lähdin siitä, että Nibe ja erillinen varaaja olisi riittävä...

Ajattelin pistää lattialämmitystä alkuperäistä suunnitelmaa kattavammin, joten sekin tulee taas huomioida uudelleen mioituksessa.

[tomppeli]

Kyllä tässä on pähkäilty tuota pumpun kokoa ja näyttää siltä, että lopullinen mitoitus pitänee itse tehdä...

Tomppelille kiitos mitoitustaulukosta - luulisi, että sen avulla apu ongelmaan löytyy!

Ollos hyvä vaan..!
Saat jakaa sitä muillekin, jos haluat. Ohjelmalla ei ole mitään tekinjänoikeusvaatimuksia.

Lattialämmitys on hyvä. Itsekin sitä kaipailen. Ei kuitenkaan ole helppo toteuttaa.
Meillä betonilattiat.
Onko joku teistä ajanut putkiuria betoniin?
Onko hirveä projekti?  Löytyykö hyviä välineitä urien freesaamiseen?  Pölisee kamalasti?  Onko kallista?

----
Menestystä hankkeellesi S3!

[Larux]

Meillä betonilattiat.
Onko joku teistä ajanut putkiuria betoniin?
Onko hirveä projekti?  Löytyykö hyviä välineitä urien freesaamiseen?  Pölisee kamalasti?  Onko kallista?

Kaverin vanhemmat remppasivat puolet talostaan lattialämmölle. He vuokrasivat "jyrsimen" päiväksi, jolla rouhivat matalat urat betoniin. Kuulemma homma oli kivuton ja pölyt imaistiin raksaimurin sisuksiin.

Ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikea (eikä kallis) operaatio. Itse ajattelin rouhia lattialämmitykselle urat takkahuoneeseen ja pesutiloihin saunarempan yhteydessä.

[satakieli]

Kaverin vanhemmat remppasivat puolet talostaan lattialämmölle. He vuokrasivat "jyrsimen" päiväksi, jolla rouhivat matalat urat betoniin. Kuulemma homma oli kivuton ja pölyt imaistiin raksaimurin sisuksiin.

Ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikea (eikä kallis) operaatio. Itse ajattelin rouhia lattialämmitykselle urat takkahuoneeseen ja pesutiloihin saunarempan yhteydessä.

Oma hommansa tuossa on, mutta varmasti palkitsevaa. pölyä tulee aika pahissti, joten siivoaminen taitaa melkein olla isoin homma. Ennenkuin hommaan ryhtyy kannattaa betonia kostuttaa hieman vaikka kastelukannulla niin pöly ei lähde leijaamaan.

[1maunu1]

En usko, että 5000l:n öljynkulutusta saadaan tiputettua kattilan vaihdolla yli 1000 litraa. Sekin on jo paljon. Häviöitä vanhasta kattilasta muodostuu savukaasujen korkeasta lämpötilasta  1 % vuotuiseen hyötysuhteeseen jokaista 25 aste nousua savukaasujen lämpötilassa. Eli savukaasujen lämpötiloista voitaisiin saada pois noin 100C( nyt ? 250C). Sevastaa vasta noin 4% vuosihyötysuhteessa. Happiylimäärä savukaasuissa ei ole merkittävä vuosihyötysuhteeseen ellei se ole mahdoton. Muut häviöt tulevat kattilan/huoneen eristyksistä.  Palamishyötysuhteen mitätön paraneminen (jos yleensä paranee) ei vaikuta juuri mitään hyötysuhteeseen. Lisäksi tietenkin läpivirtaukset. Tuuletetaanko lämmintä ilmaa kattilahuoneen venttiilistä harakoille.