Asiantuntijoille pähkäiltävää

[Sushukka]

Tässä rakennusprojektin alkualkuvaiheessa on roppakaupalla ihmeteltävää varsinkin lämmitysjärjestelmän osalta.
Yksikerroksisen uudistalon lämmitettävät kerrosneliöt ovat 138m2, huonekorkeus sen keskimäärin 2,70m + n.30m2 kellari. Rakkenusalustana on suoraan vankka peruskallio, johon olisi tarkoitus hankkia lämpökaivo.

Tässä liuta kysymyksiä, joihin en ole lukemasta päästyänikään löytänyt vastauksia:

• Taloon tulee lattialämmitys, mutta kellariin, joka on suoraan lämpöpumpun alla ajateltiin patteria tai paria. Kellari olisi tarkoitus pitää noin 10-asteisena. Riittääkö vain putken vetäminen pumpusta kellarin termostaattiohjattuun patteriin? Suunnittelemassamme Nibessä on ilmeisesti kaksi vesipiiriä. Toisen ajattelimme varata pesutiloille ja toisen "normaaleille" käyttötiloille. Miten tämä kellariajatus elää tämän suhteen?
• Taloon tulee myös käyttöullakko (n. 40m2), joka olisi jollain aikavälillä aikomus saada lämpimäksi. Aluksi olisi siis ihan kylmänä tilana. Ongelmana on se, että käyttöullakko on puolet talosta ja sijaitsee juuri toisella puolella taloa lämpöpumppuun nähden. Kannattaisiko sinne siis varuilta laittaa termostaattipatteri tai pari jo nyt ja vetää putket sinne, vai miten tämä olisi järkevin hoitaa? Kuinka Niben (Grundforssiko se oikeesti on) kestäisi tämmöiset korkeuserot (kellari + ullakko)?
• Nibessä näyttäisi olevan tuo 160l säiliö ja lisäksi joku 45l (onko se lattialämmitysneste vai mikä?). Tarkoitus olisi hankkia poreamme. Poreamme ei ole kamalan iso (200l), mutta Niben varaaja ei taida tähänkään riittää? Kuinkahan iso lisälämminvaraaja tuohon kylkeen kannattaisi tässä tapauksessa liimata? Toinen vaihtoehto, joka menee vähän off-topic on se, että hankkimalla sähkövastuksen ammeeseen, ei vettä ainakaan kuluisi niin paljon lämmön ylläpitämiseen pidemmissä kylpysessioissa. Liekö tämä sitten pitkässä juoksussa halvempaa?
• LTO-koje tulee samaan tilaan mlp:n kanssa. LTO-laitteeksi on tällä hetkellä valittuna Parmairin mötikkä. Kuinkas kannattavaa tuon mikäliesulatuksen antaminen maalämöpumpun tehtäväksi on?
• Talon perustuksista tulee aika korkeat. Kannattaako lämpöpumpun reikä siinä tapauksessa porata ennen muiden touhujen aloittamista vai kuinka järkevää reiän tekeminen on suoraan kellarin läpi maahan?
• Kuinka syvä tuosta kaivosta näillä mitoituksilla kannattaisi tehdä ja riittääkö 7kw Nibe tähän hätään (kellarin pienempi tehontarve)?

Tuntuisivat olevan vaikeita kysymyksiä ihan alan asiantuntijoillekin...Kiitos vastauksista jo etukäteen!

[pete]

- unohda vesipatterit ja asenna kaikki lattialämmityksellä.
- samoin käyttöullakkoon sitten aikanaan lattialämmitys. 3 kerrosta ei ole ongelma.
- 200l poreammeen ehkä nipin-napin täyttää 160l varaajasta,
mutta lisävaraaja saattaisi olla viisasta asentaa.
- laita pyöriväkennoinen ja unohda kuutiokennoLTO:t ja et tarvii sulatuksia.
- porareikä tietty talon ulkopuolelle.
- aktiivisyvyyttä 120 - 140 metriä arvelisin, itellä on 112 m
ja 5 kW:n pumppu lämmin kerrosala 150m2
ja puolilämmin 38m2

[SH9]

Muuten samaa mieltä kuin Pete, mutta kuutiokennoinen LTO -kone on kyllä hinnaltaan huokeampi kuin pyöriväkennoinen vaikka siihen laittaisi vesipatterin.

Mitä huonoa on jos lämpökaivo on teknisessä tilassa jos kaivossa ei ole ylivuotoa? Kompakti ratkaisu se olisi. Telkkarissa näin kerran isomman maalämpöjärjestelmän kaivoratkaisun ja kaivot oli pumpun lähellä teknisessä tilassa.

[Kuumaa_kalliosta]

Mitä huonoa on jos lämpökaivo on teknisessä tilassa jos kaivossa ei ole ylivuotoa? Kompakti ratkaisu se olisi.

Ei ongelmia, jos kaikki menee hyvin. Mutta auta armias, jos pitää keruuputket joskus nostaa ylös. Saattaa olla kasteluvedenoton järjestäminen jälkikäteen hankalaa.

[pete]

Muuten samaa mieltä kuin Pete, mutta kuutiokennoinen LTO -kone on kyllä hinnaltaan huokeampi kuin pyöriväkennoinen vaikka siihen laittaisi vesipatterin.

Enpä tiedä onko kalliimpi, silloin kun itse valitsin (2001),
pyöriväkennoinen Enervent LTR-3 oli halvempi.
Syynä se, että pyöriväkennoinen ei tarvitse sulatusautomatiikkaa eikä lämmityspatteria ja viivan alle
jäävä summa oli pienempi.
Lisäksi nyt on onnline rotor, joka on enerventiä halvempi.

Mitä huonoa on jos lämpökaivo on teknisessä tilassa jos kaivossa ei ole ylivuotoa? Kompakti ratkaisu se olisi. Telkkarissa näin kerran isomman maalämpöjärjestelmän kaivoratkaisun ja kaivot oli pumpun lähellä teknisessä tilassa.

Eikö tuo ylivuotovaara jo itsessään ole riittävä syy?
Muita mieleen tulevia: Huollettavuus, radon-riski.

[SH9]

Itse vertailin 2005 LTO -koneita ja pyöriväkennoinen olisi silloin ollut paljon kalliimpi vaikka kuutiokoneeseen otti vesipatterin.

Porakaivon radonriski lienee olematon kun tiivistää kunnolla porakaivon hatun. Putkien vaihto jälkikäteen on varmaankin työlästä, mutta eipä tule mieleen ketään joka sen olisi joutunut tekemään.

[Sushukka]

Kiitoksia paljon vastauksista!!!
Vielä sellainen kysymys unohtui, että missäs vaiheessa tuo reikä kannattaa tuohon kallioon porata? Perustussuunnittelua tässä nyt aloitellaan...

[pete]

Jos aikataulusi antaa myöten, voit porauttaa kaivon vasta talvella, silloin on poraajilla vähemmän töitä ja saanet alemman metrihinnan jos osaat tinkiä.

[Sushukka]

Hyvä pointti...ajoitan tuon porauksen hieman ennen betonilaatan valua ja lämmitysputkien vetämistä.
Pohjanmaalaiset sukujuuret takaavat tinkaamisen taidon!

[sailor]

Toteutunut: Onnline rotor 360, 1480 euroa vastuksen kera. En edes kusi** kennokoneen perään tuolla hinnalla. Vastuksen hinta tuossa 90 euroa.

Joka paikkaan vesikiertoinen lattialämmitys ja jätät vaan ullakkopiirin tyhjäksi. Kellariin vähän harvempi lattiaputkitus ja liität ihan normaaliin L1 kiertoon.

Jani

[mnk]

Onko tietoa rotor 360  laitetteesta  niin paljon, että selviäisi valmistusmaa ja valmistaja ?
,,,, jos löytyisi isompi vastaava malli edullisesti.  

Nimim. kypsynyt odottamaan Enerventin ECO  ACE   mallien saapumista  myyntiin

[SH9]

Löytyykö Online rotorilta www -sivuja jossa olisi teknistä tietoa?

[volkkari]

Tässä rakennusprojektin alkualkuvaiheessa on roppakaupalla ihmeteltävää varsinkin lämmitysjärjestelmän osalta.
Yksikerroksisen uudistalon lämmitettävät kerrosneliöt ovat 138m2, huonekorkeus sen keskimäärin 2,70m + n.30m2 kellari. Rakkenusalustana on suoraan vankka peruskallio, johon olisi tarkoitus hankkia lämpökaivo.

Tässä liuta kysymyksiä, joihin en ole lukemasta päästyänikään löytänyt vastauksia:

• Taloon tulee lattialämmitys, mutta kellariin, joka on suoraan lämpöpumpun alla ajateltiin patteria tai paria. Kellari olisi tarkoitus pitää noin 10-asteisena. Riittääkö vain putken vetäminen pumpusta kellarin termostaattiohjattuun patteriin? Suunnittelemassamme Nibessä on ilmeisesti kaksi vesipiiriä. Toisen ajattelimme varata pesutiloille ja toisen "normaaleille" käyttötiloille. Miten tämä kellariajatus elää tämän suhteen?
• Taloon tulee myös käyttöullakko (n. 40m2), joka olisi jollain aikavälillä aikomus saada lämpimäksi. Aluksi olisi siis ihan kylmänä tilana. Ongelmana on se, että käyttöullakko on puolet talosta ja sijaitsee juuri toisella puolella taloa lämpöpumppuun nähden. Kannattaisiko sinne siis varuilta laittaa termostaattipatteri tai pari jo nyt ja vetää putket sinne, vai miten tämä olisi järkevin hoitaa? Kuinka Niben (Grundforssiko se oikeesti on) kestäisi tämmöiset korkeuserot (kellari + ullakko)?
• Nibessä näyttäisi olevan tuo 160l säiliö ja lisäksi joku 45l (onko se lattialämmitysneste vai mikä?). Tarkoitus olisi hankkia poreamme. Poreamme ei ole kamalan iso (200l), mutta Niben varaaja ei taida tähänkään riittää? Kuinkahan iso lisälämminvaraaja tuohon kylkeen kannattaisi tässä tapauksessa liimata? Toinen vaihtoehto, joka menee vähän off-topic on se, että hankkimalla sähkövastuksen ammeeseen, ei vettä ainakaan kuluisi niin paljon lämmön ylläpitämiseen pidemmissä kylpysessioissa. Liekö tämä sitten pitkässä juoksussa halvempaa?
• LTO-koje tulee samaan tilaan mlp:n kanssa. LTO-laitteeksi on tällä hetkellä valittuna Parmairin mötikkä. Kuinkas kannattavaa tuon mikäliesulatuksen antaminen maalämöpumpun tehtäväksi on?
• Talon perustuksista tulee aika korkeat. Kannattaako lämpöpumpun reikä siinä tapauksessa porata ennen muiden touhujen aloittamista vai kuinka järkevää reiän tekeminen on suoraan kellarin läpi maahan?
• Kuinka syvä tuosta kaivosta näillä mitoituksilla kannattaisi tehdä ja riittääkö 7kw Nibe tähän hätään (kellarin pienempi tehontarve)?

Tuntuisivat olevan vaikeita kysymyksiä ihan alan asiantuntijoillekin...Kiitos vastauksista jo etukäteen!

7 kw on täsmälleen oikea lämpöteho , mutta varaajan koko tuossa Nibessä ei riitä alkuunkaan.
Varmempi juttu ölisi hankkia ihan Suomalainen lämpöpumppu jossa on riittävän suuri varaaja,tulistuksen poisto ja oikein toimiva 3-tie säätöjärjestelmä ,.
Nämä ovat ne perusarvot väittäköön nämä Ruotslaispumppujen kauppiaat näillä sivuilla mitä tahansa

[santeri1]

Näyttäähän ne Suomalaispumppujen myyjätkin tarjoavan koko ajan Suomalaista pumppua, niin ei kai siinä silloin olevan mitään ristiriitaa. Kauppiashan tarjoaa aina omaansa, eiks niin?

[sailor]

Löytyykö Online rotorilta www -sivuja jossa olisi teknistä tietoa?

Onnisen teetättämä kone. Omalla koneella on pdf ko. koneesta. Kohtuu hengästyttävät ominaisuudet, kuten langaton kaukosäätö, viikko-ohjelmat, vähän kuluttavat puhaltimet (max. 180W), teho 110l/s max jne. Esitetietojen valossa pesee vastaavan dc-pingviinin 5-0.

Pyytäkää onniselta pdf-esite, sieltä omanikin sain.

Jani

P.S Esite oli tuolla laskentapohjien seurassa, mutta ko. sivustot ei toimi

[SH9]

Ok, kiitokset. Täytyy pyytää esite.

[evt752]

Kohtuu hengästyttävät ominaisuudet

Kuuluuko ominaisuuksiin automatiikka joka pysäyttää sisäänpuhalluksen, jos kenno lakkaa pyörimästä?

[sailor]

Kuuluuko ominaisuuksiin automatiikka joka pysäyttää sisäänpuhalluksen, jos kenno lakkaa pyörimästä?

Kun kenno lakkaa pyörimästä niin silloin talteenotto ei ole päällä, miksi puhalluksen pitäisi lakata toimimasta? Tarkoitit varmaan jotain mitä en rivien välistä osannut lukea.

Koneessa on esitteen mukaan asteittainen tuloilmapuhaltimen hidastus, mikäli kenno osoittaa jäätymisen merkkejä. Liittyykö kyssärisi tähän?

Jani

[evt752]

Kun kenno lakkaa pyörimästä niin silloin talteenotto ei ole päällä, miksi puhalluksen pitäisi lakata toimimasta? Tarkoitit varmaan jotain mitä en rivien välistä osannut lukea.
Koneessa on esitteen mukaan asteittainen tuloilmapuhaltimen hidastus, mikäli kenno osoittaa jäätymisen merkkejä. Liittyykö kyssärisi tähän?

Niin no, jotain koneen pitää tehdä, jos kennon pyöritysmekanismi hajoaa. Kuvittele jos vaikka olet viikon lomamatkalla helmikuussa 30 asteen pakkasessa IV-koneen ollessa päällä (pienellä teholla tietysti, mutta kummiskin). En tiedä jäätyykö kenno (mistä siihen tulisi kosteutta jos se ei pyöri?), mutta saattaisi aiheuttaa vahinkoa jonkin ajan päästä, kun lämmintä ilmaa puhalletaan ulos ja kylmää tulee tilalle, viikkotolkulla.

[ToR]

Käyttöohjeesta lainattua:

Hyvin kylmissä olosuhteissa (alle -20°C) saattaa lämmöntalteenottokiekkoon
muodostua jäätä.
Kun lämmöntalteenottokiekkoon alkaa muodostua jäätä painehäviöt kasvavat
laitteen sisällä ja puhaltimien kierrosnopeutta pienennetään. Tällä tavoin laite
tarkistaa onko jäänmuodostus alkanut.
Kun poistoilmapuhaltimen nopeus on enää 80 % asetetusta, puhallinnopeus
nostetaan takaisin alkuperäiseen tai minimissään nopeuteen 1000 RPM, ja
jäänpoistotoiminto alkaa:
Tuloilmapuhaltimen kierrosnopeutta pienennetään 30 RPM joka 10. sekunti
kunnes miniminopeus 450 RPM on saavutettu. Laite alkaa taas nostaa nopeutta
30 RPM joka 10. sekunti kunnes alkuperäinen asetettu puhallinnopeus on
saavutettu. Tällä tavoin pienentämällä kylmän tuloilman määrää lämmin poistoilma
sulattaa jään lämmön talteenottokiekosta.

[mnk]

http://www.dantherm.com/

Rotor  tyypisiä ja kuutio IV-koneita:
http://www.dantherm-air-handling.com/Products/Ventilation-1.aspx

Manuaaleja:
http://www.dantherm-air-handling.com/Documentation/Data_sheets/Ventilation-1.aspx

Olispa näillä Suomen IV-kone valmistajilla vastaavat manuaalisivustot.

[ToR]

Päivitetään tuolta Onnline rotorin osalta, että omassani on ongelmia edelleenkin vaikka siinä on uusin 2.05 softa. Ongelmana on koneen meneminen vikatilaan pakkasella. Ei hyvä