Ulkolämpöanturin sijoittaminen

[KimmoK]

JOS talo on aurinkoisella etelärinteellä on ulkoanturin paras paikka mielestäni talon eteläseinällä.

Silloin on hieman paremmat mahdollisuudet hyödyntää passiivista aurinkolämpöä (1/5 vuoden lämitystarpeesta) kun maalämpökojekin tajuaa aurinkoisena päivänä viilentää menovettä.


(ohjeet neuvoo asentamaan pohjoisseinälle, niinkuin miekin tein,  mutta se on mielestäni päin pyllyä)

any comments?

[Peca]

No pohjoisseinällä se minullakin on, mutta sisäanturi huolehtii aurinkon liikalämmön ja tuulen vaikutuksen....

-Peca-

[sailor]

Selvität kimmo niiden extra-antureiden (tuuli ja aurinko) vastusarvot ja laitat jonkun NTC-vastuksen sinne eteläseinälle (tai sisätila-anturiksi). Oumanin omat ovat varmaan suht kalliita? Meillä on noin pohjoisseinällä ja anturiin paistaa joskus keski kesällä ihan loppuillasta aurinko.

Saiko siihen oumaniin sitä pudotuskytkintä? Köyhän miehen "aurinko" kytkin syntyisi yhdestä lämpöreleestä joka sulkisi kärjet.

Mulla oli joskus nuorena miehenä autossa moinen rele kytkettynä laitetuulettimeen, joka imi helteelä raikasta ilmaa auton sisään. Rele oli jotain 45 astetta ja sijoitettu kojelaudan päähän. Hyvin toimi. Releitä näyttää olevan ainakin www.partco.fi :ssä.

Jani

[KimmoK]

@sailor

jep

voin ottaa käyttöön oumänissä olevan aurinkokompensoinnin / huonekompensoinnin käyttöön tai asentaa huoneisiin termostaatit.

Eli onhan niitä korjausmahdollisuuksia,

Aprikoin vain että josko ois vaan ollut viksumpaa laittaa eteläseinälle se anturi & käyttää se vapaaksi jäävä Ouman kytky vesivuotoantureiden rakentamiseen.



.... voinhan toki ihan vaan kokeillakin jatkaa anturipiuha talon toiselle puolelle ja kattoa yksi talvi jotta miten se siellä speelaa...

[PasiH]

Aikoinaan kun tuli askarreltua taloautomaation kanssa enemmänkin, oli tapana laittaa keskiarvomittaus jos ulkoanturi jouduttiin laittamaan eteläseinälle.  eli yksi anturi etelään ja yksi muuhun ilmansuuntaan, jotta saatiin auringon vaikutus leikattua pois. Ainoa miinuspuoli oli että se vei alakeskuksesta yhden pisteen.

Aurinkoisena kevätpäivänä auringon haittavaikutus mittaustulokseen voi olla jopa 20 astetta jos anturi on suoraan auringossa.  Lattialämmitysjärjestelmissä ongelma ei ole niin suuri, kun laattaa reagoi jokatapauksessa hitaasti, mutta radiaattoriverkostoissa tulee ongelmia säädön kanssa. Samoin jos on muita ulkolämpötilatiedosta riippuvaisia ohjauksia, esmeeks luiskien / syöksytorvien lämmitykset, autonlämmitys jne..

-Pasi

[P.K.]

Eteläseinä voi olla ok, JOS myös koko talo on etelään. Niin, että aurinko lämmittää kaikkia huoneita saman verran.
Meillä yhteen paistaa aamulla, toiseen illalla, neljään päivällä ja kahteen ei juurikaan koskaan. Varsinkin noissa eteläikkunaisissa yläkerran huoneissa patteritermostaatit on ihan tarpeeseen. Mutta

Toisaalta aurinko myös lämmittää anturia aika pahisn paljon enemmän kuin sisätiloja. Auringossa oleva anturi voi helposti näyttää hellelukemia melko kylmälläkin ja lämmitys on silloin ihan seis. (tai säädöistähän se on kiinni).

[enins]

Minä otin tietoisen riskin ja sijoitin anturin etelänpuolelle. Ei ole ollut mitään ongelmia, mutta eipä anturiin koskaan pääse aurinkokaan paistamaan (on terassin katon alla). Tuulikompensoinnin tulen vielä järjestelmään lisäämään.

[IPA]

Mites sitten syksyllä kun on kosteeta ja jokainen aste kiertovedessä olisi tervetullut lattiaa lämmittämään? Talo kun on ympäriinsä kiveä (tai oikeesti Siporexia), niin syksyisin tuntuu ettei torppa meinää millään lämmetä.

Tai kai se on vaan totuttelu kymysys lämpöisen kesän jäljiltä  

[KimmoK]

@IPA

Sulla on lämpöässässä syyskuivatusmahdollisuus. Käytä sitä niin saat bunkkerisi nopeammin lämpöiseksi syksyllä.

(onko muuten samaa toimintoa ruotsalaispumpuissa?  
joku joskus halusi tietää niitä oumanin hianoja ominaisuuksia, tää kait vois olla sentapainen,   muiden kompensointien kera)

@enins

Minäkin mietin että etelän puolella mutta räystään varjossa voisi olla kokeilun arvoinen paikka.

Kun väliseinät on lämpöä johtavaa betonia niin kamalan suuria lämpötilaeroja ei huoneiden välillä näytä pääsevän syntymään...

[ziffy]

onko muuten samaa toimintoa ruotsalaispumpuissa?  

Joo, niistäkin tuollainen kuivatustoiminto löytyy, ainakin Nibestä. Ja eiköhän muistakin.

[MJJ]

Ei yht'äkkiä löydy syksyä.
Kesäasento jolloin säästää. Ja lomasento (voi olla syksykin) jolloin taas säästää ja pudottaa lämpotilaa.
Muuten mittaa paluuvettä ja ellei nouse tunnissa repii vastuksia jonkun minuutin.

Ihanaa että ohutseinäisessä puutalossa on jotan hyvää edes syksyisin... muuten olen kateellisena seurannut kivitönöjen lämmitystä.

Yleensä mittarit ovat varjossa, mutta tuulettuvassa paikassa. Sijoitus korkeus vaikuttaa aste tolkulla. Meillä jopa seinän läheisyys nostaa ... siis eipä pääse huurtumaan.  
Mittaisin paikat etukäteen vaikka laserilla ja pimeässä, ettei mene koko lämpökäyrä remonttiin.

[IPA]

@KimmoK
Itseasiassa viime syksynä nostin asteella tuota syyskuivausta (nyt siis 2) ja jotenkin tuntui, ettei syksy ollut NIIN kolea kuin ennen. Saattoi olla että jäähdytyskonvektorillakin oli tekemistä asian kanssa. Sisäilma oli koko kesän miellyttävän kuiva  

[KimmoK]

@MMJ

Syysviileys voi ehkä olla Siporex kivitalon ominaispiirre  joka ei ihan yhtä huomattava ole muissa kivitaloissa.

Mutta omaa kokemusta ei ole vielä. Ensisyksynäpäs sitten fiilistelen tuntuuko lammitalossa syyskoleusfeature.

[Wroooom]

Mutta omaa kokemusta ei ole vielä. Ensisyksynäpäs sitten fiilistelen tuntuuko lammitalossa syyskoleusfeature.

Lammitalossa tapahtuu höyryn poistuminen samalla tavalla kuin perinteisissä puutaloissakin, koska höyrynsulku on muovia. Siporex hengittää

Itsekin tässä pohdiskelin aurinkoanturia jo, mutta muutetaan nyt ensin jossain vaiheessa ja sitten fiilistellään onko sille tarvetta / käyttöä.

[KimmoK]

Lammitalossa tapahtuu höyryn poistuminen samalla tavalla kuin perinteisissä puutaloissakin, koska höyrynsulku on muovia.

Ei pidä täysin paikkaansa.

EPS ei ole höyrynsulku, eli vesihöyry pääsee siitä läpi.

Ero sen sijaan voisi tulla siitä että siporexin lämmöneristävyys huononee syksyllä sen mukaan mitä suurempi on ilman kosteuspitoisuus. Eli voisi olla että vesi & vesihöyry pitää poistaa siporexmassasta lämmittämällä ennenkuin koleus poistuu ja siksi siporextalo on koleampi syksyllä.  (tuo siis vaan yksi teoreettinen idea, oikea syy kiinnostais)

EPS:n lämmöneristävyys ei niin voimakkaasti huonone kosteuden kasvaessa eikä EPS samalla tavalla sido vettä syksyn tullessa.


Onko hirsitalo kolea syksyllä?

[Raid]

ei ole

nim. 18v asunut 1800 luvun hirsitalossa.