Edellisen postauksen lopusta inspiroituneena kertailen vähän asioita vaikka menee tietysti vähän otsakkeen sivusta. Korjatkaa ihmeessä jos olen mielestänne metikössä.
Juu mlp:n hyötysuhteen laskemista voidaan lähestyä tietysti monella eri kantilta. Joskus vaan ei tunneta tuota pumpun antotehoa ja asiaa onkin syytä lähteä selvittämään kylmäkertoimen kautta.
Lämpöpumpun teho on likipitäen kompressorin teho + maasta saatava teho. Vähän kompura tietty säteilee lämpöä harakoille, joten tuo yhtäläisyys on likimääräinen.
Yleisesti termodynamiikasta on tunnettua että lämpökerroin on jäähdytyskerroin + 1.
Vainoharhaisuudesta kärsivä pumpun omistaja laittaa tietenkin lämpötila-anturit maapiirin kumpaankin putkeen likelle pumppua ja tekee valistuneita kalkyylejä ja saa maasta saatavaksi tehoksi esim. 8 kW. Kompuran kyljestä tai paremmin mittaamalla hän on saanut kompressorin sähkötehoksi 6kW
Nyt lämpöpumpun lämpöteho on siis 8+6=14kW
COP on nyt sitten 14/6= 2.33
Jäähdytyskerroin on 8/6= 1.33
Tämä oli tietysti vain esimerkki. Todellisuudessa luvut ovat jotain ihan muuta.
Lukijoille se on varmaan ollut triviaalia mutta itselleni otti kauan sisäistää että kompuran ottama sähköteho menee melkein kaikki kylmäaineen lämmittämiseen ja on otettava mukaan laskuihin.
Tampereen tupsulakit ovat tehneet kenttätutkimuksia aiheesta joskus 98-99. Nykyisillä koneilla päästään jo varmaan parempiin tuloksiin. Ohessa on linkki tutkimukseen. On varmaan jossain täällä tai sulpun sivuilla viitattu aiemminkin.
http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf