Tulistuspumppu patteritaloon?

[peltsi]

Olen vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön.
Talon tietoja

-öljynkulutus 4000 l /vuosi
-patterilämmön lähtö noin 65 C huippupakkasilla
-lämminala 170m2/ puolilämmin 80m2
-sijainti Uudellamaalla
-2-kert. ikkunat, rakennettu 50-luvulla 30 cm siporex

Kiitos MNK:n ja Pecan tyhjentävien kirjoitusten uskoisin ainakin IVT:n (ja vastaavien) pumppujen kykenevän suoriutumaan urakasta.
Nyt kiinnostaa, onko kellään kokemusta tulistuspumpuista vastaavassa saneerauskohteessa. Kannattaako maksaa lisähintaa ja saako esim. Geopron mainostamalla 4-tieventtiilillä todellisia hyötyjä SH-mallissaan?

Kiitos etukäteen infosta
 

PS. Soitin ARA:n. Seuraavat energia-avustukset tulossa hakuun näillä näkymin maaliskuun paikkeilla.

[Kuumaa_kalliosta]

Kannattaako maksaa lisähintaa ja saako esim. Geopron mainostamalla 4-tieventtiilillä todellisia hyötyjä SH-mallissaan?

Taitaa olla, ettei kellään ole tarkkaa tietoa asiasta, vain markkinointiväittämiä. Nääs Suomessa ei ole tehty tämän päivän maalämpöpumppujen puolueettomia testejä.

[SamiR]

Ainakin sellainen asia tuli mieleen että kanattaisi valita pumppu jossa on erillinen varaaja tai muuten sellainen jossa lämmitysvesi sekoitetaan shunttiventtiilillä. Silloin saadaan patteriverkostoon tasalämpöisempää vettä, eikä mahdolliset putkistojen lämpölaajenemiset aikeuta ikäviä ääniä. Olemmehan tälläkin palstalla saaneet lukea muutamissa kohteissa ääntelevistä putkista kun on laitettu ns. ruotsalaistyypin kone.

[AAA]

Pitkän hmmm......  

Tutkiskelun jälkeen olen valitsemassa SH mallia.

Uusin automatiikka versiokin näyttää ainakin paperilla olevan ihan OK.

[KimmoK]

luulis käyttövesikierukoilla olevien erillisvaraajapumppujen olevan paras valinta patteritaloon.

vaihtoventtiilikin on turha liikkuva osa mutta shuntti taas patteritalossa melkopakollinen kampe

sekin puhuu soomalaisten tulistin pumpopujen puolesta


ja edelleen... mun lemppari on tuo LÄ T8.  

(soripienet kirjaimet mutta ilari 4kk on sylissä enkä pysty käyttään shiftiä)

[Tero]

Jos mietitte SH mallin ideaa ja vastuksen sijoitusta ja ohjausta, niin yhdistettynä nelitieventtiilillä on se aika mainio tuote saneeraus kohteeseen.

[sailor]

Tuommoiseen kohteseen ruotsalaistyyppinen kone ja pari puhallinkonvektoria. Lattialämmitystä suuremmasta menoveden lämpötilasta johtuu että pumppu käy pitkiä jaksoja, joka taas on ruotsalaispumppujen toimintaperiaatteen mukaisia.

Tulistuspumpussa menetetään osittain alhaisesta lattiamenoveden teon yhteydessä saatava tulistushyöty ja pumppua ajetaan turhan kovilla lauhtumispaineilla, jolloin tulistuksen hyöty "häviää".

Tulistusenergian käyttöön et voi laskea (sanoi mainosmiehet mitä tahansa) niissä pattereissasi, koska tulistusenergian määrä on pieni kokonaisenergiasta. Eli johonkin se loppuenergia pitää kuitenkin hukata.

Pattereiden napsumiseen en ota kantaa, mutta ruotsalaispumppujen paluuveden hystereesillä saat paljon fiksumpia käyntijaksoja kuin tulistuspumpuilla ja erillisillä varaajilla.

Jos joku on tulistuspumpun kannalla niin kertokoot minulle mitä järkeä on ajaa Geo Pro:n SH / LÄ T-mallia talvella alaminiminä esim. 40 - 45 astetta?

Eli laitat ruotsalaispumpun, ellei päteviä vastaväitteitä tule  

Jani

[mnk]

-patterilämmön lähtö noin 65 C huippupakkasilla
 

Laittaisin tehokkaampia pattereita, koska lähtö jo noin korkeilla lämmöillä vanhalla systeemillä.   Eli systeemi joka kykenee antamaan kovinta mahdollista syöttölämpöä pattereille. Kysy max rajaa toimittajilta.  Linjalämmöt kun saat alaspäin, niin systeemin elinikä kasvaa, kun kompura kuormittuu vähemmän.

[Tetsuo]

Lämpöpumppumallista ja merkistä riippumatta hyötysuhde huononee aina mitä kuumempaa lämmitysvettä joudutaan tuottamaan. Joillakin pumpuilla ei saada kuin 55 asteista vettä, joillakin saadaan jopa 65 asteista vettä. Hyötysuhde on kuitenkin aina huonompi verrattaessa lattialämmitystaloon, tosin on se kuitenkin aina suoraa sähköä edullisempaa. Tiukkoja pakkaspäiviäkin on varsin harvoin, joten 65 asteista vettä tarvitaan suht harvoin.

Ruotsalaispumppujen ideana on ladata lämpöä lattialaattaan ja sallia muutaman asteen lämpötilavaihtelut laatassa. Tällä saadaan lattialämmitystaloissa pitkät käyntijaksot. Patterilämmitystaloissa ei lämpöä voida varastoida samalla tavoin, jolloin väkisin lämpöpumpun käynnistä tulee pätkittäisempää. Naapurimaan foorumia selaillessa näyttäisi monella olevan napsumisongelmia sekä lattialämmitys- että patterilämmitystaloissa.

Tulistuslämpöpumpuissa on useimmiten iso varaaja, jolloin käyntijaksot ovat aina pitkiä. Lisäksi jos tuntee kylmäaineen log p,h -kuvaajaa, niin silloin kun tehdään kuumempaa vettä saadaan myös paremmin tulistustehoa. Kompressori toki tällöin ottaa enemmän sähköä, mutta pääasia lienee kuitenkin, että lämpöä saadaan suoraa sähköä/öljyä taloudellisemmin. Vielä kun hommaat pumpun, jossa säädetään lämmityspiirin menovesilämpötilaa, ei napsumisongelmiakaan pitäisi olla.

Jos haluat saada parhaan hyödyn lämpöpumpusta, niin silloin kannattaa pattereiden pinta-alaa lisätä, jolloin lauhtumislämpötilat ovat alhaisemmat -> hyötysuhde parempi.

[AAA]

Kiitos Tetsuo: Hienoa, että joku selvästi osaa tekniikan.

[KimmoK]

"Lisäksi jos tuntee kylmäaineen log p,h -kuvaajaa, niin silloin kun tehdään kuumempaa vettä saadaan myös paremmin tulistustehoa. Kompressori toki tällöin ottaa enemmän sähköä, mutta pääasia lienee kuitenkin, että lämpöä saadaan suoraa sähköä/öljyä taloudellisemmin."

joop....


amatöörifiilistelyä yms...

testailin T8:lla.... näillä leudoilla keleillä ei lattialälämmityksen oheistuotteena tehty  tulistuslämpö "riitä mihinkään".

Eli vaikka kuumaa vettä ei edes käytetä toimii lämpöpumppu varaajan yläosan ohjaamana. Yläosan minimi nyt muistaakseni 42 ja se sitten +-3 astetta heiluttelee tuota lämpöä tuon minimin kahta puolta.
Alaosan minimiin/säätökäyrään+1 ei alaosan lämpö kerkiä laskea ennenkuin varaajan yläosasta on eristeiden läpi lämpöä sen verran karannut että pumppu starttaa.

Ja kun yläosan pyynti oli +35 silloin kone toimi ainoastaan alosan pyytäessä lämpöä 20 asteessa. Alaosan ohjatessa oli yläosan tulistimella tuotettu lämpö max 39-40 astetta.

Mielestäni homman näkee hyvin kuumakaasun lämpötilan kehityksenä.
Kun T8 imee varaajan pohjalta +17 asteista vettä ei kuumakaasun lämpö nouse juuri yli 60 asteesta.  Ja kun varaajan pohjalta imetään noin +26 asteista vettä on kuumakaasu sentäs +78 asteista ja tulistus tuntuis kädellä putkia tunnustellen toimivan rivakammin....

[sailor]

Lämpöpumppumallista ja merkistä riippumatta hyötysuhde huononee aina mitä kuumempaa lämmitysvettä joudutaan tuottamaan. Joillakin pumpuilla ei saada kuin 55 asteista vettä, joillakin saadaan jopa 65 asteista vettä. Hyötysuhde on kuitenkin aina huonompi verrattaessa lattialämmitystaloon, tosin on se kuitenkin aina suoraa sähköä edullisempaa. Tiukkoja pakkaspäiviäkin on varsin harvoin, joten 65 asteista vettä tarvitaan suht harvoin.

Ruotsalaispumppujen ideana on ladata lämpöä lattialaattaan ja sallia muutaman asteen lämpötilavaihtelut laatassa. Tällä saadaan lattialämmitystaloissa pitkät käyntijaksot. Patterilämmitystaloissa ei lämpöä voida varastoida samalla tavoin, jolloin väkisin lämpöpumpun käynnistä tulee pätkittäisempää. Naapurimaan foorumia selaillessa näyttäisi monella olevan napsumisongelmia sekä lattialämmitys- että patterilämmitystaloissa.

Tulistuslämpöpumpuissa on useimmiten iso varaaja, jolloin käyntijaksot ovat aina pitkiä. Lisäksi jos tuntee kylmäaineen log p,h -kuvaajaa, niin silloin kun tehdään kuumempaa vettä saadaan myös paremmin tulistustehoa. Kompressori toki tällöin ottaa enemmän sähköä, mutta pääasia lienee kuitenkin, että lämpöä saadaan suoraa sähköä/öljyä taloudellisemmin. Vielä kun hommaat pumpun, jossa säädetään lämmityspiirin menovesilämpötilaa, ei napsumisongelmiakaan pitäisi olla.

Jos haluat saada parhaan hyödyn lämpöpumpusta, niin silloin kannattaa pattereiden pinta-alaa lisätä, jolloin lauhtumislämpötilat ovat alhaisemmat -> hyötysuhde parempi.

Tarkastellaampa asiaa kahdella esimerkillä:


Jos patteriverkostoa saisi kehitettyä siihen malliin että 45 astetta olisi menoveden lämpötila pakkasilla.

Esimerkki tulistuspumppu:

LÄ:n T-mallin (sama lienee SH:ssa) max. hystereesi on 10 astetta. Jotta käyntimäärät saisi kohdalleen pitäisi alaminimiksi laittaa varmaan se 45 astetta ja siitä sitten pumppu käy 10 astetta korkeammalle eli 55 asteeseen. Tai jos hystereesin pitää 6 asteena niin pumppu käy alalämmöillä 45-51 astetta.

Koska LÄ/GEOPRO:ssa ei ole ulkolämpötilan mukaan liukuvaa alaminimiä niin alaminiminä talvella täytyy pitää sitä 45 astetta. Tässä tapauksessa vaihtoehto on juosta kelin muuttuessa teknisessä tilassa muuttamassa alaminimiä alvariinsa, tai sitten ajaa pumppua erittäin epäedullisilla asetuksilla.

Koska nyt puhutaan alalämmöstä niin kompura sanoo näillä alaminimeillä vuoden jälkeen poks.

Esimerkki 2

Ruotsalaispumput säätävät tietysti menovetensä lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. 45 asteen menoveden lämpötilaa joudutaan käyttämään vain silloin kovemmilla pakkasilla.

Ja kumpiko sitten onkaan järkevämpää  

Eli Peltsille se ruotsalaispumppu , piste.

Jani

[KimmoK]

@sailor

Mutta eiks se ruåttalainen pätki ihan pertskeleesti kun siinä ei ole desilitraakaan lämmitysvedenvaraajaa?

[sailor]

@sailor

Mutta eiks se ruåttalainen pätki ihan pertskeleesti kun siinä ei ole desilitraakaan lämmitysvedenvaraajaa?

Mihin se nyt pätkisi, sopivan niukka mitoitus ja hystereesi kohdalleen. Sähkövastus varmaan avuksi jossakin lämpötilassa, mutta saapa kompura laulaa  

Jani

[AAA]

Koska LÄ/GEOPRO:ssa ei ole ulkolämpötilan mukaan liukuvaa alaminimiä niin alaminiminä talvella täytyy pitää sitä 45 astetta. Tässä tapauksessa vaihtoehto on juosta kelin muuttuessa teknisessä tilassa muuttamassa alaminimiä alvariinsa, tai sitten ajaa pumppua erittäin epäedullisilla asetuksilla.

No SH mallissa alaosan pyyntö muuttuu varmasti ulkolämpötilan mukaan alaminimistä välittämättä.

Lisäksi SHIFT MATIC takaa piiiitkän käyntijakson!

Hystereesikin on olemassa, mutta pumppua ohjataan kahdella alaosan anturilla, jotka sijaitsee alaosan ylä- sekä alaosassa.

[sailor]

"No SH mallissa alaosan pyyntö muuttuu varmasti ulkolämpötilan mukaan alaminimistä välittämättä."

- "Alaosan pyyntö"  nimistä termiä ei ole olemassakaan. Alaosan lämpötila seilaa alaminimin ja alaerotuksen väliä. Alaminimi 45 ja alaerotus 6, niin lämpötila seilaa 45 ja 51 välillä. Tästä vedestä shuntataan sitten kulloisenkin ulkolämpötilan mukaan sopivan lämpöistä vettä. Jotta olisi jotain shuntattavaa niin veden pitää olla yhtä lämmintä tai lämpöisempää kuin menoveden lämpö. Muutoin tulee kylmä. Vai mitä tarkoitit alaosan pyynnillä? Kimmo puhui "pyynnistä" nimenomaan (kai) ala/yläminimin asetuksena.


"Lisäksi SHIFT MATIC takaa piiiitkän käyntijakson! "
- pitkä se käyntijakso on joka tapauksessa, koska pumppua ajetaan aivan äärirajoilla, kunnes se sanoo POKS!

 
"Hystereesikin on olemassa, mutta pumppua ohjataan kahdella alaosan anturilla, jotka sijaitsee alaosan ylä- sekä alaosassa."

Tällä ei ole mitään merkitystä kuinka pumppua ohjataan, koska jos sen laittaa Peltsin taloon ja saadaan menoveden lämpö painettua pakkasella sinne 45 asteeseen, niin pumppua ohjataan vain ja ainoastaan alalämmön mukaan. (eikä sitäkään tarvitse tehdä kovin pitkään -> kun se sanoo POKS!)

Jos Peltsi haluaa tulistinpumpun niin Peltsin kannattaa rakentaa uusi talo tai modata nykyiseen pari puhallinkonvektoria, lattilämmitys, tai laittaa paljon enemmän patteripinta-alaa.

Jonkinasteinen modifiointi kannattaa tehdä joka tapauksessa riippumatta pumppuvalinnasta.


Jani

[Peca]

Mä voisin vähän kommentoida omasta kokemuksestani, kun taloni on saneerauskohde, eli vanha öljylämmitystalo.

Ennen puhallinpatterien asennusta (niitä on 6 kpl, kolmea eri kokoa sabiana- merkkisiä) kovalla pakkasella, -25 tai kylmempi verkkoon piti ajaa noin 55-57 asteista vettä ja lisävastus oli pakkasilla kovassa käytössä. Esim. viikko 1/2003 keskilämpö oli -24,5 ja lisävastus 87 tuntia päällä viikon aikana. No se on kylmin talvi minun "maalämpöaikana".

2003 syksyllä asennettiin puhallinkonvektorit ja sen jälkeen kovimmat pakkaset on ollut noin -27 astetta, jolloin verkkoon on mennyt noin 35-36 asteista vettä. Lisävastustarve on puhallinkonvektorien asennuksen jälkeen ollut noin 10 tuntia/vuosi lämmitykseen, (leutoja talvia) tietysti käyttöveden ylikuumennukseen on mennyt n.18h vuodessa.

Logtempin asensin viime Helmikuun viimeisinä päivinä, jonka jälkeen seuranta helpottui tosi paljon...
Esimerkkinä pari pakkaspäivää: http://www.kolumbus.fi/pecamail/D060310.jpg ja http://www.kolumbus.fi/pecamail/D060311.jpg

Eli: Punainen on lämmönvaihtimelta lähtevä eli lauhtumislämpö, turkoosi on patteripiiriin menevä ja sininen on patteripiiristä paluu. Pakkanen kävi molempina päivinä noin -22 asteessa, mutta lisävastus ei vielä paukkunut päälle, kuten näkyy, rajoilla se kuitenkin oli.

pätkäkäynnistä hyvä esimerkki on http://www.kolumbus.fi/pecamail/D060411.jpg, viime kesänä asensin Jäspi GTV 500 massavaraajaksi estämään pätkäkäyntiä ja lisäksi nyt on mahdolisuus asentaa aurinkokennoja, jos jaksan...tuskin.

Massavaraajan kanssa pumpun käynnistä saa jonkunlaisen kuvan: http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm
 
500 litran massavaraajan kanssa käynnistysten lukumäärä putosi n. kolmasosaan, eli pätkäkäynnistä ei voi puhua...  

Nykyisellä tietämyksellä, jos miettisin pumppuvalintaa, ottaisin saneeraustaloon ei- tulistinpumpun riittävällä käyttövesivaraajalla, jossa myös vaippa on tarpeeksi iso (nyt on: vaippa 200l ja käyttövesitilavuus 300l, 11kW:n kompressorilla ei ole vielä käyttövesi loppunut, eikä ole pätkäkäyntiä käyttövettä tehdessäkään)+massavaraajan lisäämään patteriverkoston tilavuutta+puhallinkonvektoreita.

Uuteen taloon lattialämmitys, tulistinpumppu 1000 litran varaajalla ja lievästi osatehomitoituksella.

-Peca-

[sailor]

Noinkohan tuo nyt oli pätkäkäyntiä  

Ymmärrän kun pakkasilla kompura pyörii kokoajan niin tuollainen "pätkäkäynti" tuntuu kurjalta. Kuitenkin kun katsotaan Colibrin käyntijaksoja (http://colibri.yi.org/jakelu/pumppu/jatkuva/) niin käynnistyksiä on aivan yhtä paljon. (vaikkakin colibrilla on käyttöveden kierto).

Tuossa sun pätkäkäyntikuvassa näyttää maapiiri vetelevän viimeisiä lämpöjään ennen kesän tuloa.

Jani

EDIT: poistettu tyhmiä kysymyksiä

[SamiR]

No SH mallissa alaosan pyyntö muuttuu varmasti ulkolämpötilan mukaan alaminimistä välittämättä.

Lisäksi SHIFT MATIC takaa piiiitkän käyntijakson!

Hystereesikin on olemassa, mutta pumppua ohjataan kahdella alaosan anturilla, jotka sijaitsee alaosan ylä- sekä alaosassa.

SH-mallissa alaosan pyynti muuttuu ulkolämpötilan/menoveden pyynnin mukaan. Eli siis on riippuvainen asetetusta käyrästä.

[sailor]

SH-mallissa alaosan pyynti muuttuu ulkolämpötilan/menoveden pyynnin mukaan. Eli siis on riippuvainen asetetusta käyrästä.

Mutta onko se kiinteä suojausasetus, vai oikeasti säädettävä, kuten esim. Karhussa?

Suojausasetuksella ei ainakaan LÄ:llä saa alalämpöä käyrän tasolle vaan se jää alle. Suojausasetuksen tarkoituksena on estää "kädetystä" ei optimoida pumpun toimintaa.


Jani

[SamiR]

Mutta onko se kiinteä suojausasetus, vai oikeasti säädettävä, kuten esim. Karhussa?

Suojausasetuksella ei ainakaan LÄ:llä saa alalämpöä käyrän tasolle vaan se jää alle. Suojausasetuksen tarkoituksena on estää "kädetystä" ei optimoida pumpun toimintaa.


Jani

Jos nyt muistan oikein mitä tässä joku aika sitten käyttömanuaalista tavailin niin varaajassa kun on alaosassa kaksi anturia. Alempi anturi on ihan lähellä pohjaa. Siinä mihin tulee lämmityskierron paluuputki. Alaosan ylempi anturi on varaajan keskivaiheilla. Siinä missä on lämmityskierron lähtöputki, siis shuntille menevä kuuma vesi. Alemman anturin arvo, eli alaosan minimi on aseteltavissa erikseen ja on kiinteä arvo. Ylemmän anturin arvo on liukuva ja muuttuu menovesi käyrän mukaan ollen muistaakseni 5 astetta korkeampi kuin menoveden pyynti.

Joku korjatkoon jos tuli virheitä. Vaikea selittää lyhyesti kun nyt minulla on hieman kiire. Periaate kuitenkin on että varaajan keskiosan lämpötila seurailee menoveden pyyntilämpötilaa hieman sen yläpuolella.

[KimmoK]

Mielestäni Lämpöässätkin, kuten esim tuo mun T8 säätää alaosan lämmön menoveden pyyntilämmön mukaan.

Eli jos mulla on alaminimi +20 ja menovedeksi ulkoanturi& käyrä vihjaa +40 astetta niin alaosan keskivaiheilla lämpö on silloin tuon +40 ympäristössä +- alaero.


Ilmeisestikin on ihan terveellistä hankkia iso varaaja maalämpökojeen ja  patteriverkon väliin.

Ja jos esim ostaa suomalaisen tulistinpumpun, ei ole pakko laittaa "Lämpöässä" tulistinvaraajaa. Mielestäni voi aivan hyvin käyttää vaikkapa vanhaa massavaraajaa lämmitysvedelle ja hommata vaikkapa GTV270 jonka ruuvaa pannuhuoneen kattoon tulistusvaraajaksi.

[AAA]

Milläs sen erillisen GTV säiliön asennat tulistus varaajaksi T-malliin kun tulistuksella ei pumppukiertoista (ohjattua) pakkokiertoa.

SH mallin alaosan ulkolämpötilan mukaan muuttuvaa pyyntilämpötilaa siis mitataan kahdella anturilla. Mitattavaa anturia vaihdellaan, jolloin koko (esim. SHAK 700 L) alaosan 500 litran vesimassaa hyödynnetään. Seurauksena erittäin pitkä käyntijakso. Tämänkin takia se sopii ERINOMAISESTI saneerauskohteisiin.

WSA toiminta mahdollistaa aina mahdollisimman alhaisen paluuveden lämpötilan lauhduttimelle.

[KimmoK]

@AAA

Siksi se GTV pitäiskin ruuvata kattoon.
Eli tulistus toimisi painovoimaisesti kuten tulistusvaraajallakin.



muuta....

Jos koko varaaja ladataan kuumaksi niin silloin kyllä lauhduttimellekin menee kuumaa vettä. Mitäs se WSA nyt  taas tahtoi merkitä?

Itte oon miettinyt että jonkinmoisen lisälämmönvarajan vois laittaa 700L tulistusvaraajan  alaosan rinnalle. Eli sillä ainoastaan hidastettaisiin alaosan lämmön nousua leudoilla keleillä jolloin ohjaus tuppaa menemään kuuman käyttöveden asetusten ohjaamana.

[AAA]

@AAA

Siksi se GTV pitäiskin ruuvata kattoon.
Eli tulistus toimisi painovoimaisesti kuten tulistusvaraajallakin.

Nyt sulta pääsi lapsus

Pitäähän se veden palatakin tulituslämmönsiirtimelle,

[AAA]

Jos koko varaaja ladataan kuumaksi niin silloin kyllä lauhduttimellekin menee kuumaa vettä. Mitäs se WSA nyt  taas tahtoi merkitä?
.

Yläosan pyynti muuttaa lineaarisesti +20 ja -20 välillä, jotta alaosa pysyisi aina mahdollisimman viileänä.

Eli kesällä kun energiaa ei mene lattilämmitykseen tai pattereille, niin yläosan pyynti esim +50 ja talvella +60C

[KimmoK]

Nyt sulta pääsi lapsus

Pitäähän se veden palatakin tulituslämmönsiirtimelle,

Kyllä se palaa ihan painovoiman vaikutuksesta.

Jos en väärin muista niin GTVssä on lämmön latauksen liitännät "edessä ja takana" eli kattoasennuksessa tulistimelta lähtö kytketään sinne GTV:n taka eli katon puolelle ja paluu etu eli alapuolelle. Kyllä se "pitäisi" toimia.

[AAA]

Kyllä se palaa ihan painovoiman vaikutuksesta.

Jos en väärin muista niin GTVssä on lämmön latauksen liitännät "edessä ja takana" eli kattoasennuksessa tulistimelta lähtö kytketään sinne GTV:n taka eli katon puolelle ja paluu etu eli alapuolelle. Kyllä se "pitäisi" toimia.

Taitaa olla vähän liikaa "herran huomassa"

[KimmoK]

Taitaa olla vähän liikaa "herran huomassa"

Ei kait sen enempää kuin normaalissa LÄ kytkennässäkään.

Päinvastoin. luulis että homma pelaa sitä rivakammin mitä enemmän varaajalla ja tulistimella on korkeuseroa.

Itse asiassa ... perfektionistina oisin voinut värkätä varaajan yläkertaan ja pumpun jättää kellariin.... mutta eipä tullut arkkitehtisuunnitteluvaiheessa mieleen moinen kikka kuusysi.


Painovoimaisen etu:
Onpahan yksi rikkoutuva / liikkuva osa vähemmän kun se tulistinkierto on painovoimainen.

[AAA]

Ei kait sen enempää kuin normaalissa LÄ kytkennässäkään.

Päinvastoin. luulis että homma pelaa sitä rivakammin mitä enemmän varaajalla ja tulistimella on korkeuseroa.

Itse asiassa ... perfektionistina oisin voinut värkätä varaajan yläkertaan ja pumpun jättää kellariin.... mutta eipä tullut arkkitehtisuunnitteluvaiheessa mieleen moinen kikka kuusysi.
.

Ei kai nyt sentään se noin mene....  

Muokkasin vähän. On muuten aikalailla offtopiccia

[KimmoK]

@AAA
>Ei kai nyt sentään se noin mene....  

Kait se menee. Jatkot alla olevan linkin taakse.

>On muuten aikalailla offtopiccia

Jep.  http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1165570430;start=0#0

[evt752]

Uuteen taloon lattialämmitys, tulistinpumppu 1000 litran varaajalla ja lievästi osatehomitoituksella.

Noin suurta varaajaa tarvitaan vain jos on suuri lämpimän käyttöveden tarve. Normiperheelle, normikulutukselle, riittää kolmannes tuosta. Ei kait niitä kompressorin käynnistyksiä tarvitse niin paljoa pelätä? Ennemmin ehkä fiksumpaa käyttölogiikkaa tai kenties invertterimallista kompressoria, jolloin järjestelmä mukautuisi paremmin erisuuruisiin tehotarpeisiin.

[Peca]

Eiköhän varaajan kokoon vaikuta myös talon koko...  

-Peca-

[KimmoK]

Isosta varaajasta on niin paljon etuja että se kannattanee aina jos tilaa on.

Patteritaloissahan puskurivaraaja on miltei pakollinen ettei maalämpökone pätki ihan sikana.


Mietin jotta mitenköhän on ohjeistettu ruotsalaispumppujen puskurivartaaja kytkettäväksi?
Asennetaanko se pumppuun lämmitysverkon tilalle ja varaajan perään erillisellä logiikalla ohjattu shuntti vaiko miten??
Sarjaan pumpun ja lämmitysverkon väliin???

(eräällä tutulla LVI valvojalla on patterilämmitystalossaan Thermian pumppu kytkettynä 3000L varaajaan, mutta enpä huomannut kysyä miten kytkentä on toteutettu.... kehui että käyntijaksot on ihan reilun mittaisia)

[Mosse_new]

Itselläni on kone kytketty patteriverkostotalossa 1500l varaajaan rinnan. On erillinen shuntti ajamassa patteriverkostoon varaajasta. Lisäksi huomasin, että minun tapauksessani kannattaa ajaa pumppua sarjassa varaajan ja patteriverkoston kanssa kun pakkanen laskee -10...-15 alle. Hyötysuhde on silloin selvästi parempi, koska varaaja sekoittaa vettä liikaa (pumput isolla). Minulla on yksi käsisäätöinen venttiili, jolla vaihdan tuon rinnan/sarjaankytkennän tilan. Se voi olla myös väliasennossa. Logiikat ei huomioi tätä säätöä, joten käyttäjälle jää vastuuta toiminnasta. Mielestäni ok systeemi, mutta ei todellakaan mikään oppikirjaesimerkki.

[sailor]

Isosta varaajasta on niin paljon etuja että se kannattanee aina jos tilaa on.

Patteritaloissahan puskurivaraaja on miltei pakollinen ettei maalämpökone pätki ihan sikana.


Mietin jotta mitenköhän on ohjeistettu ruotsalaispumppujen puskurivartaaja kytkettäväksi?
Asennetaanko se pumppuun lämmitysverkon tilalle ja varaajan perään erillisellä logiikalla ohjattu shuntti vaiko miten??
Sarjaan pumpun ja lämmitysverkon väliin???

Ei kai sitä ruotsalaispumpun toimintaperiaatetta kannata romuttaa millään shunttisysteemillä, eikä nyt esitetyillä "pätkäkäyntikäppyröillä" kyllä muutoinkaan varustaa millään lisävaraajilla. Tuo "sikana pätkiminen" on kyllä täysin huuhaata.

Suuresta varaajasta on hyötyä vain mikäli lämpimän käyttöveden hetkellinen tarve on suuri. Suurempi varaaja maksaa rahaa, asentaminen maksaa, sen viemä tila "maksaa"...ja mitä siitä saadaan hyötyä lämmitysverkostoon kytkettynä?

Pumpun käynnistymisten väheneminen kolmasosaan?

Aika erikoista että täällä levitetään "pätkäkäyntihysteriaa", vaikka minkäänasteisia tutkimuksia ei ole siitä että yksikään kompressori olisi ikipäivänä "kuollut" pätkäkäyntiin.

Kymmenet/sadat LÄ:n V-mallit käyvät Suomessa tehdasasetuksilla (alaminimi 35astetta, alaerotus 6 astetta) todella lyhyitä käyntijaksoja(=2-4 x tunnissa), miksi sitten emme saa lukea viikoittain hajonneista kompuroista?

Mielestäni on rahan haaskausta viritellä mitään lisävaraajia vain estämään lyhyitä käyntijaksoja, jos sillä ei saavuteta mitään muuta hyötyä. Saneerauskohteessa mitoittaisin pumpun "niukaksi" ja hyväksyisin sähkövastuksen käytö kun pakkanen painuu alle 20 asteen.

Lisäksi varmistaisin kotivakuutuksen ehdot ja nauttisin halvasta lämmityksestä.

Jani

 

[AAA]

Kymmenet/sadat LÄ:n V-mallit käyvät Suomessa tehdasasetuksilla (alaminimi 35astetta, alaerotus 6 astetta) todella lyhyitä käyntijaksoja(=2-4 x tunnissa), miksi sitten emme saa lukea viikoittain hajonneista kompuroista?


Jani

 

Täällä on noin tuhat rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aktiiveja ehkä max. 50. Täältä ei nähdäkseni saa kokonaiskuvaa siitä, kuinka monta täystehomitoitettua V-mallia "kuolee" pätkäkäyntiin vuosittain.

Normaali ihminen ei säätele lämmitysjärjestelmää jatkuvasti.  Eikä varsinkaan mene huoltotilaan kokeilemaan onneaan.

Omakohtainen kokemukseni on, että alkuinnostuksen jälkeen rupesin varsin epäilevästi lukemaan täältä saatua "tietoa". Itseasiassa tein oman päätökseni pitkälti valmistajan, sekä suunnittelija kanssa keskusteltuani.

Itseasiassa täältä saa jopa täysin virhellistä / provakatiivista "tietoa".

Neuvonkin kaikkia kävijöitä lukemaan näitä juttuja varauksella.

[KimmoK]

Ei kai sitä ruotsalaispumpun toimintaperiaatetta kannata romuttaa millään shunttisysteemillä, eikä nyt esitetyillä "pätkäkäyntikäppyröillä" kyllä muutoinkaan varustaa millään lisävaraajilla.

No ainakin lattialämmön ja termostaattien yhteydessä tuota suositellaan ruotsalaisten maalämpövalmistajien toimesta pätkimisen estämiseksi.

Ja onhan foorumilaisillakin tuosta hyviä kokemuksia patteritaloissaan.

Suuresta varaajasta on hyötyä vain mikäli lämpimän käyttöveden hetkellinen tarve on suuri. Suurempi varaaja maksaa rahaa, asentaminen maksaa, sen viemä tila "maksaa"...ja mitä siitä saadaan hyötyä lämmitysverkostoon kytkettynä?

Hyötysuhteen paraneminen (marginaalisesti).
Tasaisemmat lämmöt verkkoon -> parempi asuinmukavuus + ei naksumista

Pumpun käynnistymisten väheneminen kolmasosaan?

No sekin?

Aika erikoista että täällä levitetään "pätkäkäyntihysteriaa", vaikka minkäänasteisia tutkimuksia ei ole siitä että yksikään kompressori olisi ikipäivänä "kuollut" pätkäkäyntiin.

No mie en kait hysteerinen ole.

Mutta vähempi parempi sekä käyntituntimäärissä että käynnistymisissä niinkuin myös surasähkön käytössä.

Kymmenet/sadat LÄ:n V-mallit käyvät Suomessa tehdasasetuksilla (alaminimi 35astetta, alaerotus 6 astetta) todella lyhyitä käyntijaksoja(=2-4 x tunnissa), miksi sitten emme saa lukea viikoittain hajonneista kompuroista?

Naulan kantaan. LÄ V mallia ei silloin myytäisi, eikä Geopro GS malliakaan kait.

...
Lisäksi varmistaisin kotivakuutuksen ehdot ja nauttisin halvasta lämmityksestä.

No niinpä.

Vaan tuunaaminen on niin hauskaa. 8D

@AAA

Myyjät ja suunnittelijat ne pahiten kusettavat. Monasti tietämättään.

Omalle suunnittelijalleni tiedoksi: LÄ:n varaaja ei ole täynnä 50 asteista vettä. Vaan sen pohjalta menee pumpulle 17-23 asteista vettä. (ainakin tähän asti on mennyt)

((Suunnittelijani oli ilmeisesti käynyt Nibe:n hengenherätysjuhlissa.))

Ja jos maalämpökoneita menisi paljon rikki niin aivan varmasti siitä kuultaisiin täällä ja suolki24:lla. Samoin myös LVI asentajat ja suunnittelijat asiasta sanoisivat. Mutta päinvastoin. Sähköasentajani ja LVI asentajani suosittelivat Lämpöässää.  LVI suunnittelijani ruottalaista.

[kalsket]

Itsellä on ruotsalaiskompura ajossa. Ongelmaksi muodostui lattiapiiri joka on gyproc-levyjen välissä, eikä varaa lämpöä juuri lainkaan. Käynnistyksiä tuli jo nollakeleillä 4-5 kpl per tunti. Kyseisen piirin kanssa sarjaan kytkettiin 300l varaaja jonka jälkeen kompura käynnistynyt n. kerran tunnissa.

Onko tuolla merkitystä koneen käyttöiälle, jää nähtäväksi. En ainakaan usko siitä haittaa olevan. Energiaakin saattaa kulua hieman vähemmän, ehkä.

Varsinkin kun varaaja maksoi asennuksineen vain vähän reilu 300e niin en pidä tuota lainkaan huonona investointina. Jollei muuta niin seurantakäyriä on paljon kivampi katsella

[KimmoK]

@kalsket

Minkämerkkinen varaaja ja mistä?

Mulla on pienellä liekillä mietinnässä propellihattuviritelmiä joihin edullinen 1.5 bar varaaja olisi tarpeen.