Täällä sunair classic 500:
Hyvää:
- sähkösuodatin
- suuri vesipatteri, joka riittää L2 lattiavedellä helposti pitämään tuloilman 16 asteessa, johon se on säädetty
- helppo huollettavuus ja käytön edullisuus (vain kahden karkeasuodattimen leikkaus levystä -> käyttökustannukset 2 euroa/vuosi)
- takkakytkin, joka on säädettävä. Tätä voi käyttää myös esim. pihvejä paistaessa -> lisää liesituulettimen huippuimurin tehoa jolloin käryt ei leviä niin helposti (saarekekeittiö)
Huonoa
- pätkiminen, joka alkaa noin 13 - 15 pakkasasteen tienoilla
- en ymmärrä miksi tätä jäätymissuojausta ei ole tehty "enerventti-tyyliin", jossa tulopuhallusta pienennettäisiin ensin pykälällä, sitten kahdella jne.
Värkissä on säädettävä termostatti tuolle pätkimiselle ja tänä talvena taidan antaa jäätyä koko värkin. Totesin nimittäin että vain noin puolet kennosta jäätyy ja loppuosa pysyy väkisinkin sulana. Kun kenno on "umpijäässä" niin silti poistoilmasta revitään 10-15 astetta lämpöä tuloilmaan.
Niille joiden kuutiokoneet pyörivät vielä -25 asteessa, ilman että jäätymisenestoautomatiikat puuttuvat peliin, niin teillä on tuloilmaritilä/suodattimet tukossa tai jotain muuta tosi pahasti vialla. Koska näissä laitteissa on noin yhtä suuret kennot niin kannattaa laittaa jäteilmakanavaan sisäulkolämpötilamittarin anturi. Jos jäteilman lämpötila ei ole lähellä nollaa kun ulkona on yli 10 astetta pakkasta niin joku asia mättää.
Tein tuossa excel-taulukon, jolla spekuloin talteenottoprosentin vaikutusta jälkilämmitystarpeeseen. 45% / 75% talteenottosuhteilla kun ilma liikkuu 70l/s (252m3/h) niin maalämmöllä toteutettu jälkilämmitys vie 350 W sähköä enemmä tuossa heikommassa koneessa. Sisäänpuhallettavan ilman lämpö siis 16 astetta ja ulkolämpö -20.
Jotta saadaan asia perspektiiviin, niin:
50 euroa suodattimiin vuodessa = 625 kWh sähköä (8 senttiä/kWh) = 74 vrk jälkilämmitystä -20 pakkasasteessa heikommalla koneella.
Yhteenvetona voisi sanoa että maalämpötalossa jälkilämmitysenergia on niin halpaa että varsinkin Etelä-Suomessa on aivan sama minkä koneen laittaa.
Suomi24 palstalla taannoin spekuloitu Enerventin puhaltimien suuremman sähkönkulutuksen (ilmeisesti pyörivä kenno vastustaa?) syömä kokonaishyötysuhde voi vaikuttaa asiaan, vaikka sekin tullee lämpönä taloon.
Joka tapauksessa on kysymys vain muutamista euroista suuntaan ja toiseen.
Minä haluaisin tunata oman kuutioni laittamalla siihen kuparisen talteenottokennon / hopeoida sen. Se nostaisi hyötysuhteen 40% -> 99,9%

Kuka tietää missä tuollaisen operaation voi tehdä?
Jani
P.S Tässä yhden kuutiokoneen VTT:n sertifikaatti, huomatkaa erot Etelä-Keski-Pohjois-Suomen välillä:
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf