Vuosittainen käyntiaika lämpöpumpulla 3321h

[Tutkija]

Terve

Täällä oli puhetta käyntiajoista, ajattelin laittaa omani, kun olen niitä kirjannut.

Olisi kiva kerätä tähän vertailulukuja.

Talo Kastelli, puutalo, huoneistoala 128m2,rakennusala 145m2, kuutiot 470m3

Jyväskylän maalaiskunta. Viisihenkinen perhe. Talossa takka ja puukiuas. Ajetaan ulko- ja sisäanturin avulla.

Pumppu IVT C5, keruuputki pintamaassa, noin 300m.

Vuosi 2002; käynyt 3720h, vastus 212h,  2003; 3600h,vastus 229h,  2004; 3526h, vastus 94h,  2005; 3321h, vastus 95h.

Vastaavien vuosien sähkölukemat, sis kaiken sähkön.
2002; 12699kwh (päivä 3672, yö 9027), 2003; 12891kwh (päivä 3744, yö 9147), 2004; 12255kwh (päivä 3813, yö 8442), 2005; 12425kwh (päivä 3977, yö 8448)

Minun sähkönhinnoilla kausisähkö halvin vaihtoehto.

Kokonaistilanne käyttövedenteko/lämmitys  45% / 55 % (IVT alavalikko kohta 7.2) , vastus 36% / 64% (kohta 7.4)

Aika tasaista siis. Lämpimän veden lämmitän pumpulla +51.1 asteeseen, ja kerran viikossa sähköllä +65 ja useimmiten saunoessa extravesi laitettava päälle. Kaksi suihkua ja lapset käyttää niitä saunoessa ja muutenkin aika tehokkaasti.

Kokonaisvedenkulutus 235m3 vuonna 2005 (19.6m3/kk)

T.tutkija

[Maalampo]

Pienenä vinkkinä sinulle Tutkija että säästät tuon lisäyksen suhteen kun tiputat hieman lämpimän veden lämpötilaa ja laitat ylikuumennuksen tapahtumaan kerran kuussa ! Tosin noin kuumaksi ( 51.1 ) lämmittämällä saattaa vettä riittää hieman enemmän mutta jos joudut kuitenkin laittamaan saunatoiminnon päälle niin eipä siintä paljon hyötyä ole. Minulla lämpimän veden lämmityksen katkaisuraja on 48.5 ja se nousee vielä pumpun pysähdyttyä hieman yli 50 ja todellinen lämpimän veden lämpö säiliössä on vielä tämän yli arviolta n.5 astetta. Meillä on kovan lämpimän veden kulutuksen takia lisäsäiliö 300 l joten meillä on 460 l lämmintä vettä ja näinollen pumppu ei tarvitse lisävastusta veden lämmitykseen muulloin kuin kerran kussa tapahtuvassa " ylikuumennuksessa". Ja muutenkin lisäystä on tarvinnut ensimmäisen kerran tämän talven pitkillä yli -20 pakkasilla, vuotuista kokonaiskäyntiaikaa en muista ulkoa  !

[Tutkija]

Kiitoksia vihjeestä.

Meillä vedenkulutus aika suurta ja kun ei aina muista/tiedä etukäteen milloin tarvisi extravettä niin tämä lämpötilan nosto auttaa huomattavasti. Minusta hiukka noloa jos 2000-luvulla vesi loppuu suihkussa.

Toinen huomionarvoinen seikka on legionellabakteeri. Sen takia pidän vedenkuumennusta +65 jokaviikkoisena. En tunne faktoja, mutta putkistosuunnittelijani LVI-asiantuntijana kehoitti moiseen varautumiseen.

Olen itse pitänyt nykyistä alle 100h sähkövastuskäyttöä varsin kohtuullisena. Vaikkakin miettinyt jos laittaisi kuumennuksen lauantai-saunaillalle, mutta kun sunnuntaina on halpaa sähköä...

[sailor]

@ tutkijalle: Tuohon kun lisäät vuotuisen polttopuun kulutuksen (takka + kiuas) ja kerrot minkälainen IV-kone sulla on ja miten sen jälkilämmitys on hoidettu (jos on).

Muutoin oikein kattava selvitys.

Jani

P.S Näitä oli kerätty muistaakseni lämpöässä otsikona alle lisää.
P.S.S Lähes "naapurina" kiinnostaa kausisähkösi hinta. Itselläni yö/pv sähkö suhteella 40/60% , vaikka APK ja PPK hyrrää öisin. Tosin pestävää vähemmän (2 aik + 1 vauva).

[Tutkija]

Ilmanvaihtokone on ILTO EKONO 400, lämmitys vesipatterilla eli maalämmöllä.

Astianpesukone kytketty lämpöiseen veteen, on ajastin mutta emme tarkoituksella pese öisin Pesee muuten paljon nopeammin kuin kylmään veteen kytkettynä, säästön lisäksi.

Polttopuiden määrä on vaikeampi kysymys, en osaa arvioida ei kuitenkaan montaa kuutiota.

Sähkön ostan Kouvolan seudun sähköstä, 2 vuoden määräaikaisia on ollut, en muista hintaa.

Sähkö/vesilukemat kirjaan kerran kuussa.  

Pumpun tietokone ei valitettavasti osaa antaa lämpöarvolukua, joka olisi ainut tapa verrata kuukausia/vuosia toisiinsa oikein.

[Maalampo]

  Tutkija voit aivan huoletta vähentää sen "yli" kuumennuksen tapahtuvaksi kerran kuussa, minulla se oli vuoden pois päältä kokonaan eikä ongelmia ollut ! Jos sinulla on tilaa maalämpöpumpun vieressä niin hommaa aivan normaali lämminvesi varaaja ja laita vesi kierämään sen kautta niin saat niihin saunailtoihin lisää lämmintä vettä, minulla on 300 l lisävaraaja mutta pienempikin riittäisi mutta tuo on yleisin koko ja näin ollen halvempi !

[Tutkija]

Kiitos maalämpö ohjeista.

Olen varautunut viereen laitettavaan lisävaraajaan, sille on tilaa ja aikanaan vedetty jopa raju sähkökaapeli, jos kaikki olisi mennyt pieleen.

Maalämpöpumppumme käynnistyi 1999 ja tällä kokemuksella en usko enää laittavani lisävaraajaa.

Vakioasetuksilla kuuma vesi ei riittänyt, nykysäädöillä riittää. Vaativampien saunomisten / vieraitten varalta joudun/(varmistan) käyttämään extrakuumennusta. Se on muuten laitettava reilusti ajoissa päälle.

Sähkövastuksen käyttö maksaa ja vaatii etukäteishuomioimisen.

Toisaalta lisävaraaja; vaatii investoinnin + asennuksen (kuoletus vienee vuosia), vie hiukan tilaa, teoriassa huonontaa hiukan hyötysuhdetta (kierrolla lisävastusta, lämpöhukkaa, eikä kone toimi yhtä nopeasti reagoiden), lisäksi vikamahdollisuudet/huolto/kunnossapito kasvaa.

Jos vesi ei riitä 1. konsti on lämmittää se kuumemmksi, on konekohtainen asia paljonko kärsii nostaa.

Toinen konsti. En viitsi tähän kertoa tarkemmin, (ettei joku kokematon riko pumppuansa, näissä valikoissa pitää tietää OIKEASTI mitä tekee) mutta pumpulla on oma toimintansa, vakiasetuksilla se käy 20min välein lämmittämässä taloa n. 20min ja palaa vasta sitten tekemään kuumaa vettä. Vaikka käyttövesi on priori 1. Ei ihme jos vesi ei riitä.

Jos betonilattiassa vesiputket, sen varaavuus on niin iso, että kone voidaan määrätä vahtimaan käyttövettä tiuhemmin, ei se lämpö lattiasta niin äkkiä katoa.

Kolmas tietysti määrätä sähkövastukset auttamaan ajoissa. Lämmityksen puolella betonilattiatalossa ei sähkövastuksia juuri tarvi.

Hystereesi tietys vaikuttaa myös. Kannattaa muistaa, että käynnistys rasittaa konetta, eli pitkät yhtäjaksoiset ajoajat parasta.

Siis lisävaraaja on hyvä, mutta ilmankin selviää.

[eco]

Talo Torniossa, 145m2 lämmintä. Laskin tuossa vuosittaista käyntiaikaa ja pääsin lukemaan 2713h.
Sähköä meillä on nyt kolmen vuoden aikana kulunut joka vuonna n. 9500-10000kWh. Lukemissa on mukana myös taloussähkö. Vakituisia asukkeja on kaksi. Sähkösauna ja takka, ilma vaihtuu pyöriväkennoisella koneella. Pumpulla ei ole omaa kWh mittaria, mytta arvioisin se syövän n 6000-6500kWh/vuosi tuosta koko kulutuksesta.

[Tutkija]

Onpa mukavia lukemia Teillä.

Tornion korkeudella jo selvästi keskilämpötilakin alempi kuin Keski-Suomessa.

Pyörivän ilmastointikoneen hyötysuhde on yleisesti kiinteitä kennokoneita parempi, hyvä ratkaisu.

Entä vedenkulutus, ilmeisesti olet perussähkössä.

[eco]

Kaivelin tuossa juuri vesilaskuani ja siellä lukee vuosikulutusarvio 66m3. Aika pieneltä tuntui minusta arvio. Piti oikein käydä tsekkaamassa vesimittari. Kyllä se siellä korvilla näyttäs olevan, 161m3/3v. Ei näköjään kaksi asukkia kuluta enempää.
Joo kyllä ihan perussähköllä "ajellaan".
Sähkösopimusta aikoinaan tehtäessä minulle jäi mieleen "sähkönmyyjän" juttu, että jos kulutus siellä 10 000kWh:n kieppeillä, niin perus olisi halvin.

[Raid]

50/70 luvulla rakennettu (karjalaisten kottaraispönttö) 220m2, 400m putkea savimaassa. 15m3 uima-allas. Allas lämpiää maalämmöllä Vesikiertoinen lattia lämmitys.  Aika lailla surutta on lämmintä vettä loroteltu.  Käyrä on tällä hetkellä 1.8  ja korotettuna +3 asteella.  maalämpöön siirryttiin 2004 kesällä ja nyt alkaa olemaan kulutus lukuja.  02/2005-02/2006 n.4200h josta 420h lisäwatteja.
Viime  vuosi meni 5 asteen erotuksella ja vasta tänä talvena pudotin 3,0 asteeseen. Kovilla pakkasill meinas tulla välillä kalsea olo kun lämpötila pääsi putoamaan lattiassa 5 astetta. Huomenna postiissa pitäis olla Husdatan paketti. Ja eikun säätämään lisää  .

[O.J.]

180 neliötä Itä-Suomessa, talo rakennettu -80, V10 ollut käytössä 2v 4vrk. Lisäksi kuluu pienehkö määrä polttopuuta. 1826h käyntiä.

Kuva.