Tuo putken laitto oli.. sanoisinko hikinen urakka. Kun kerran yritti säästää ja päästä halvalla.
Appiukon kaivurilla lähdettiin kaivamaan autotallin kupeesta n.1-1.2m syvää ja n.80cm leveää uraa.
Maa-aines n.80cm jälkeen muuttui saviseksi siltiksi.. miltei saveksi. Oli välilllä niin tiivistä jottei lähtenyt kuin 'höyläämällä'. Vesi tihkui kaivannon seinämistä.. kun menimme ympärysojien pohjan alapuolelle. Se on hyvä merkki lämmönluovutuksen kannalta. Aluksi pari riskiä miestä uhoten pyöritteli putkirullaa (hox.300m kieppi) jotta meiltähän tämä käy, kunnes 30m jälkeen alkoi motivaatio hiipumaan

. Nooh, kehittelimme akselin putkirullan sisään, ja liinoilla kaivurin kauhaan kiinni ja eikun vetämään. Toisin siinäkin vielä tarvitiin miehet avittamaan kelan pyöritystä. Eli näin mentiin.. kaivurilla ensin 30m ura, samalla koneella sitten putken veto sekä peitto. Kääntöpaikoissa sitten kela pyöräytettiin toisinpäin, jottei jäisi puneelle, ja uusi ura 1.5-1.7m edellisen viereen.
Kova homma oli.. meni varmaan se pari päivää ja puolenkymmentä litraa suomalaista hikeä per kelanpyörittäjä

. Appiukko istui kaivurinohjaimissa ilman paitaa ja aurinkolasit päässä

. Jos helpommin ja nopeammin pääsisi, ottaisi esim. traktorin etukuormaajalla, ja integroisi tuon kelasysteemin siihen. Samalla koneella voisi sitten peitellä kaivantoa, jotta kaivuri voisi keskittyä kaivamiseen.
Hintaa tälle koko operaatiolle kertyi se mitä tuli kaivurinpolttoaineista ja kuskille sekä kelamiehille pari vissypulloa. Kyllä me vielä jälkeenpäin istuttiin saunassa ja uhottiin kuinka oltiin kovia jätkiä

.