menikö poraus pieleen???

[kkk]

Moi!

pumppu thermia 10 kw duo optimum(pumpu asennetaan vasta syksyllä) + reikä 190m

Noni lauantaina porattiin reikä ja tuskaista oli ainaskin poraajien mielestä oli niin kiroin kova kallioa. harvinaista sanoivat.

185 m päästiin ja silloin poranterässä hajos muoviputki ja klo oli 8 ilalla niin ne päätti että reikä on tarpeeksi syvä. itse olisin haluunnut saada 200 m reikä

Vettä ei tullut reiästä , eli se täytettiin vedellä

Naapuri teki myös porausreiän ja sillä tuli vettä vastaan 85m kohalla (yht 160m reikä ja 8kw pumpu)

Onko tämä reikä sitten mennyt pieleen vai mitä on homman nimi?
tuleeko reiästä vähemmän energia???

[Hans Byxor]

No sehän ei ole tilaajan vastuulla, että tekijöiden koneet ei kestä. Pankoot poransa kuntoon ja tehköön tilatun 200 metrin reiän valmiiksi. Sitä odotellessa voi laittaa laskun maksamisen jäihin niin on poraajillakin vähän enemmän motivaatiota hoitaa asia.

Kuivan reiän täyttäminen vedellä on vissiin ihan normikäytäntö:
http://www.poratek.fi/fi/lampokaivot/normilampokaivon+kriteerit/ (listan kohta 12)

[Ihanpihalla]

No sehän ei ole tilaajan vastuulla, että tekijöiden koneet ei kestä. Pankoot poransa kuntoon ja tehköön tilatun 200 metrin reiän valmiiksi. Sitä odotellessa voi laittaa laskun maksamisen jäihin niin on poraajillakin vähän enemmän motivaatiota hoitaa asia.

Näin tekisin minäkin.

[kkk]

voiko joku siihen vastata että onko väliä jos reikä pitää täyttää vedellä tai että siihen tulee itestään vettä.

itellä semoinen kuva että jos vettä ei siihen reikään tule ,niin reiästä ei saa niin hyvin tehoa

[kylmis]

Tältä foorumilta tuntuu saavan aika nihkeästi tietoa.

Itelle kävi lähes samalla lailla kuin sinullekin, eli porattiin reikä, muttei vettä tullut juuri nimeksikään. Soittelin myös tuonne poratek:lle ja sieltä sanoivat että normikäytäntö että kuiva kaivo täytetään vedellä. Lisäksi sulpun ohjeissa (LVI ammattilaisille) neuvotaan mitoittamaan kaivo kuivan kaivon tuotolla.

Mitoituslaskelma kuivalle kaivolle meni niin että jos vuotuinen kulutus on 20MWh niin ilmaisenergiaa siitä saadaan 67% (kun vuosi COP=3).
(20000kWh/a*0,67)/100kWh/m/a = 134m aktiivisyvyys (eli vesipatsaan syvyys kaivossa).

Kun kalliosi oli kovaa niin luulisi myös lämmönjohtavuuden ollevan hyvä, joten en usko että kaivo meni pahasti pieleen. Kuinka syvä vesipatsas kaivossa pysyy? Jos se olisi vaikkapa 175m niin se tarkoittaisi että kaivostasi irtoaisi karkeasti sanottuna n. 26120kWh/a.

Ainiin, muista ehdottomasti tarkistaa vesipatsaan syvyys ennen kuin keruuputket asennetaan kaivoon.

[tomppeli]

Mitoituslaskelma kuivalle kaivolle meni niin että jos vuotuinen kulutus on 20MWh niin ilmaisenergiaa siitä saadaan 67% (kun vuosi COP=3).
(20000kWh/a*0,67)/100kWh/m/a = 134m aktiivisyvyys (eli vesipatsaan syvyys kaivossa).

Kun kalliosi oli kovaa niin luulisi myös lämmönjohtavuuden ollevan hyvä, joten en usko että kaivo meni pahasti pieleen. Kuinka syvä vesipatsas kaivossa pysyy? Jos se olisi vaikkapa 175m niin se tarkoittaisi että kaivostasi irtoaisi karkeasti sanottuna n. 26120kWh/a.

Kartta ympäristöministeriön julkaisusta "Lämpökaivo" sivulta 8.
Kaivon syvyys riippuu paljon sijainnista.
Esittämässäsi laskelmassa ei ole ollenkaan huomioitu sijaintia Suomen kartalla.
Kuusamossa tarvitaan saman lämpömäärän tuottamiseen karkeasti noin 2 kertaa syvempi porakaivo, kuin Hämeenlinnassa.

[kylmis]

Tomppeli, tässä on kyseessä porakaivo, ei pintakeruuputkisto.

Lämpökaivojen tapauksessa puhutaankin enemmän kiven lämmönjohtavuudesta, jonka mainitsin jo aikaisemmin kysyjän tapauksessa luultavasti olevan hyvä.

[tomppeli]

Tomppeli, tässä on kyseessä porakaivo, ei pintakeruuputkisto.
Lämpökaivojen tapauksessa puhutaankin enemmän kiven lämmönjohtavuudesta, jonka mainitsin jo aikaisemmin kysyjän tapauksessa luultavasti olevan hyvä.

Sorry!

- Porakaivon lämmöntuotto on toki kovasti riippuvainen kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuudesta (noin 1,5 – 4,5 K/(W/m)).
- Jäi aikaisemmassa postauksessani myös mainitsematta, että kallioperän lämpötila on kovasti riippuvainen maan pinnan lämpötilasta.

Pari esimerkkiä GTK:n koekaivoista käyrästöinä:
Outokumpu: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-oku737.html ja
Lavia: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-lavia.html

Porakaivon lämpötila noudattaa kohtuullisen hyvin noita ympäristöministeriön julkaiseman kartan mukaisia lämpötiloja.

- Porakaivosta voidaan ottaa lämpöä vain niin paljon, että kaivo jäähtyy jäätymisrajalle.
- Tuo rajalämpötila on sama kaikille porakaivoille.
- Koskemattoman kallioperän lämpötila on riippuvainen maan pinnan vuotuisesta keskilämpötilasta.
- Kaivosta otettavissa oleva lämpömäärää on suhteessa peruslämpötilan ja tuon alimman mahdollisen erotuksesta.

[kylmis]

Jäi tuossa mainitsematta, että kallioperän lämpötila on kovasti riippuvainen maan pinnan lämpötilasta.
Pari esimerkkiä GTK:n koekaivoista käyrästöinä:
Outokumpu: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-oku737.html ja
Lavia: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-lavia.html

Porakaivon lämpötila noudattaa kohtuullisen hyvin noita ympäristöministeriön julkaiseman kartan mukaisia lämpötiloja.

Mielenkiintoiset nuo GTK:n käppyrät. Tosin eivät kuitenkaan näytä noudattavan tuota pintalämpötilakarttaa koska pohjoisemmassa laviassa lämpimämmät olot. Toki paikalliset erot varmaan kohtuullisia.

Varmaan kalliolämpötilat noudattavat noita kohtuudella tiettyyn syvyyteen asti, mutta eivät kuitenkaan samassa suuruusluokassa kuin tuossa kartassa, eli en usko että kuusamossa tarvitaan 200m kaivo, siinä missä Tarmpereella riittäisi 100m vastaavalla kulutuksella. Täälläkin lienee jotain dataa aiheesta?

- Porakaivosta voidaan ottaa lämpöä vain niin paljon, että kaivo jäähtyy jäätymisrajalle.
- Tuo rajalämpötila on sama kaikille porakaivoille.
- Koskemattoman kallioperän lämpötila on riippuvainen maan pinnan vuotuisesta keskilämpötilasta.
- Kaivosta otettavissa oleva lämpömäärää on suhteessa peruslämpötilan ja tuon alimman mahdollisen erotuksesta.

Mitenkäs tuo eka väittämä voi pitää paikkaansa? Lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään, jos kaivoon menevä etanoli on vaikkapa -5C niin sehän ottaa -1C asteisesta jäästä lämpöä.

[Uuno-Eemeli]

Minulle porattiin viime viikolla to-pe lämpökaivo 215 m. Porauksen aikana vesi ei kiusannut. Porarin mukaan vasta perjantaina kaivosta tuli jonkin verran vettä viimeisen 30-40 metrin aikana. Eilen sunnuntaina käytin kaivossa 50 metrin mitan painon kanssa; ei kastunut. Vedenpintaa en tutkinut tuon syvemmältä. Reikää ei ole painehalkaistu. Eli aivan kuten tähän ketjuun aiemmin kirjoittaneilla näyttää kaivoni muutaman ensi päivän perusteella kuivalta. Jos reikään ei itsellään tule vettä ja se täytetään vesijohtovedellä, niin voinko luottaa siihen, että vesi pysyy siinä? Onko joku nähnyt/kuullut jotain tutkimus/vertailu dataa vedentuoton vaikutuksesta kaivon lämmöntuottoon?

[kylmis]

Tosiaan poratek:n mukaan ihan yleinen käytäntö että vedellä täytetään, niin kaiketi se vesi siellä pysyy. Eihän siinä mitään menetä vaikka täyttää sen vedellä. Poratek ei kyllä edes maininnut tuota painehalkaisua, mietin kyllä asiaa mutta sitten päätin jättää tekemättä kun porarilla ei siihen rahkeet riittäneet.

Itse koitin kaivella kans tuota vedentuoton vaikutusta, mutten löytänyt mitään. Lopulta ajattelin että kun kerran sulpukin mitoittaa kuivan kaivon tuotoks 100kWh/m/a niin tuon mukaan oman kaivon syvyys riittää tähän tönöön.

[tomppeli]

Mielenkiintoiset nuo GTK:n käppyrät. Tosin eivät kuitenkaan näytä noudattavan tuota pintalämpötilakarttaa koska pohjoisemmassa laviassa lämpimämmät olot. Toki paikalliset erot varmaan kohtuullisia.

Varmaan kalliolämpötilat noudattavat noita kohtuudella tiettyyn syvyyteen asti, mutta eivät kuitenkaan samassa suuruusluokassa kuin tuossa kartassa, eli en usko että kuusamossa tarvitaan 200m kaivo, siinä missä Tarmpereella riittäisi 100m vastaavalla kulutuksella. Täälläkin lienee jotain dataa aiheesta?

- Porakaivosta voidaan ottaa lämpöä vain niin paljon, että kaivo jäähtyy jäätymisrajalle.
- Tuo rajalämpötila on sama kaikille porakaivoille.
- Koskemattoman kallioperän lämpötila on riippuvainen maan pinnan vuotuisesta keskilämpötilasta.
- Kaivosta otettavissa oleva lämpömäärää on suhteessa peruslämpötilan ja tuon alimman mahdollisen erotuksesta.

Mitenkäs tuo eka väittämä voi pitää paikkaansa? Lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään, jos kaivoon menevä etanoli on vaikkapa -5C niin sehän ottaa -1C asteisesta jäästä lämpöä.

Lavia on Porin ja Tampereen välillä Länsi-Suomessa.
Outokupu on Kuopion ja Joensuun välillä Itä-Suomessa ja on vähän pohjoisemmassa.
Se noista sijainneista.
...
Lähtökohtaisesti porakaivo mitoitetaan niin, että se ei jäätyisi.
Jäätynyt porakaivo puristaa keruuputket kasaan ja painaa keruunestettä paisarinsa kautta ulos.

Jospa ei enää jatketa tätä maaottelua!!

[kylmis]

Joo mulla meni nuo paikat sekaisin. Uskon kyllä että kalliolämmöt korreloivat pintalämpöjen mukaan, muttei ehkä niin selkeästi kuin tuosta sinun kartasta voisi ymmärtää.
Pyhäjärvi: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-pyhaj.html
Mäntsälä: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/reconstruction/fi-mantsala.html

En sanoisi noiden GTK koeporausten perusteella (tais olla 5 reikää tuossa Tomppelin listaamassa linkissä) että kallion lämpö korreloi kovasti maanpinnan lämmön mukaan.  Esim. Pyhäjärven ja Mäntsälän lämpötilat lähes identtiset.

Noniin, kun tätä vielä kaivelin lisää niin kyllä tuo Tomppelin levittämä sanoma siitä, että maanpinnan mukaan voisi päätellä kallion lämpötilan on urbaania legendaa. Maanpinnan lämpötilan vaikutus häviää 15m syvyydessä, jonka jälkeen merkittävin lämmöntuottaja on radioaktiivisuus kalliossa. Mitä syvemmälle mennään niin sen enemmän siellä on radioaktiivisuutta ja näin ollen myös lämpöä.


Mielenkiinnolla odotan jos täällä jotkut viisaammat vastaisivat tuohon, että kuinka paljon enemmän märästä kaivosta voi olettaa saavan energiaa kuin ns. kuivasta? Varmaan suuresti tapauskohtainen ja selviää vasta parin vuoden käytön jälkeen, mutta luulisi tästäkin jotain tietoa jo kertyneen.

[kkk]

vettä laitettiin heti reikään ja keruuputket heti perään, vesipinta kaivossa on nyt laskennut jonkin verran, toissa päivänä ja eilen se oli siinä 3-4 m tienoilla ja näyttä sille että siinä se pysyy.

eli silloin se aktiivi syvyys olisi noin 180 - 182m??

[kylmis]

Hyvä että tuo veden pinta jäi noin korkealle! Kuinka paljon sinulla oli pintamaan osuus? Entä paljonko meni tuota keruuputkea kaivoon?

Vielä se kysymys, että kuinka paljon teillä on vuotuinen energiankulutus? 180m aktiivisyvyydellä pitäisi päästä _karkeasti_ sanoen 26000 - 27000 kWh/a. Tuohon vaikuttaa tietysti myös se onko kyseessä pateri vai lattialämmitysputkisto vai joku muu.

[sailor]

Itse en nyt kauhean paljoa anna painoarvoa Poratekin mainostamalle kaivon täyttämiselle vesijohtovedellä. Tämä on toki poraajan etu päästä heti seuraavalle kohteelle mahdollisimman nopeasti.

Painehalkaisu, painehalkaisu....porakaivon virtaukset tuovat pitkässä juoksussa tuhansien kilowattien lisätuoton lämmitykseen. Puhumattakaan kaivosta saatavasta kasteluvedestä, joka jää ilman halkaisua saamatta.

Itse en ottaisi poraria tontille, joka ei painehalkaisua saa aikaiseksi, mikäli kaivosta ei tule vettä. Meillä tuota kaivovettä menee kasteluun, auton pesuun ja uima-altään täyttöön 35-50m3 vuodessa = 136-195€ / vuosi.

nim. Suomen kallein vesi 3.9€/m3 (vesi+jätevesimaksu)?

[Uuno-Eemeli]

Sunnuntaina siis oli tilanne se että 215 m kaivosta ei löytynyt vettä ensimmäiseltä 50 m maanpinnalta mitaten. Äsken suoritetussa mittauksessa vettä tuli vastaan 18 m maanpinnasta. Eli jostain sitä sinne näyttää tulevan. Asentajat tulevat vasta pääsiäisen jälkeen, joten nyt voin seurailla tilanteen kehittymistä parisen viikkoa.

[commo73]

Itse en ottaisi poraria tontille, joka ei painehalkaisua saa aikaiseksi, mikäli kaivosta ei tule vettä. Meillä tuota kaivovettä menee kasteluun, auton pesuun ja uima-altään täyttöön 35-50m3 vuodessa = 136-195€ / vuosi.
nim. Suomen kallein vesi 3.9€/m3 (vesi+jätevesimaksu)?

Onko täällä Oulun korkeudella sellaisia porareita, jolla olisi nuo painehalkaisun mahdollistavat porauslaitteet?

[kkk]

Hyvä että tuo veden pinta jäi noin korkealle! Kuinka paljon sinulla oli pintamaan osuus? Entä paljonko meni tuota keruuputkea kaivoon?

Vielä se kysymys, että kuinka paljon teillä on vuotuinen energiankulutus? 180m aktiivisyvyydellä pitäisi päästä _karkeasti_ sanoen 26000 - 27000 kWh/a. Tuohon vaikuttaa tietysti myös se onko kyseessä pateri vai lattialämmitysputkisto vai joku muu.

Talo 1 1/2 kerosta + kellari (60m2)yhteensä noin 180m2
patterit 1 ja 2 kerroksessa kellarissa lämintila tällä hetkellä noin 15m2 pattereilla. remontin yhteydessä koko kellariin tulossa lattialämmitys 60m2).

öljyä on 2010 mennyt 2750 + 5m2 puita eli eniergian kulutus noin 28000-30000kwh???

 keruuputkea meni kaivoon 185m eli pohjaan asti.
kaivo sijaitsee noin 3 m talosta ja 1 kallio tuli vastaan 5 m kohalla mutta sen jälkeen oli pari kohtaa missä oli pehmosempaa maata, suojaptukea laitettiin  15m ja siitä 185 m saakka oli kovaaaa kalliota

[Hans Byxor]

Miksi ihmeessä et vaatinut reiän poraamista suunniteltuun syvyyteen saakka? Ei tarvitsisi valvoa öitä pohtimassa reiän riittävyyttä. Se kaivo on kuitenkin koko järjestelmän ainoa ikuinen osa...

[kkk]

onhan se aina helpoo olla jälkiviisas ja jos poraajat sanoo että kaikki on ok, niin niin.

ja kokemusta porausreiistä on niin valtava

[Ihanpihalla]

onhan se aina helpoo olla jälkiviisas ja jos poraajat sanoo että kaikki on ok, niin niin.

ja kokemusta porausreiistä on niin valtava

Pyydä nyt ainakin selkeä hyvitys hintaan. Ilmoita, että liian matalan kaivon takia joudut lämmittämään lisälämmöllä ja se maksaa X euroa 10 vuodessa. Tai vaihtoehtoisesti voivat tulla poraamaan sen kaivon sopimuksen mukaiseksi.

[tomppeli]

Noniin, kun tätä vielä kaivelin lisää niin kyllä tuo Tomppelin levittämä sanoma siitä, että maanpinnan mukaan voisi päätellä kallion lämpötilan on urbaania legendaa. Maanpinnan lämpötilan vaikutus häviää 15m syvyydessä, jonka jälkeen merkittävin lämmöntuottaja on radioaktiivisuus kalliossa. Mitä syvemmälle mennään niin sen enemmän siellä on radioaktiivisuutta ja näin ollen myös lämpöä..

Tuon viestin innoittamana vastaan nyt kuitenkin vielä:

Tämä raportti on osoitteessa: http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBYQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.swedgeo.se%2Fupload%2FPublikationer%2FVaria%2Fpdf%2FSGI-V511.pdf&rct=j&q=sgi%20varia%20511&ei=NWOlTdPOM8ydOtra-OUJ&usg=AFQjCNHLoOHrrTS1-mx1bI8mdfH5cKPfPA&cad=rja
Tuossa kuvassa Ruotsin Geologinen Tutkimuslaitos (SGI) väitää ihan pokkana, että lämpökaivon lämpötilat ovat ruotsissa tuon karttakaavion mukaisia.
Meillä on voimassa samat luonnonlait.
Kallioperän radioaktivisuus nostaa lämpötilaa ja siinä on alueellisia eroja.
Maan sisusta on on kuuma ja sula.
Sieltä leviää lämpöä ulompiin kerroksiin.
200 metrin syvyydellä porakaivo on noin 1,5 - 2 astetta lämpöisempi, kuin 50 metrin kohdalla.
Ulkopinta jäähtyy ulkolämpötilan suhteessa.
Tästä syystä 200 metrisen kaivon peruslämpötila noudattaa suunnilleen noita karttojen käyrästöjä.

[kylmis]

Hyvä että ollaan viimeinkin samaa mieltä, pintamaan vaikutus kallion lämpöön on myytti - BUSTED. Ei levitetä enää tuollaista väärää infoa tällä foorumilla!

Tuo 'ruotsin GTK:n' raportti tosiaan sanoo ihan selkeällä ruotsin kielellä monessa kohtaa tuossa sinun lainauksessakin että pintamaan lämpö häviää jo muutamassa metrissä. Sitten kuin alleviivaten tätä, totetaa tuossa lopussa että pintakeruuputkistot eivät voi olettaa saavansa lämpöä kallion lämmöstä (sama asia siis kääntäen).

"Fältmätningar för typiska svenska villkor visar
att en årsamplitud på 20 ºC vid markytan är reducerad
till 12 ºC vid 1 m djup, 7 ºC vid 2 m
djup och 4 ºC vid 3 m djup. Amplituden är mindre
än 1 ºC under djupet 6 m. "

Referaatti tuosta: Pinnan 20C lämpötila laskee seuraavati
1m syvyydessä lämpötila tippuu 12C:n.
2m -> 7C
3m -> 4C
6m -> 1C

Kyllähän ne kallion lämpötilat varmasti menevät kuten kartassa listataan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä maanpinnan lämpötilan kanssa. Sattuu vaan olemaan niin että pohjoisessa on vähemmän radioaktiivisuutta 100m syvyydessä.

En jaksa vängätä tästä yhtään enempää, asia on selvä kuin pläkki.

[258m2]

Päiväntasaajalla sais varmaan hyvät lämpökaivot tehtyä

[Hans Byxor]

onhan se aina helpoo olla jälkiviisas

Niin, vastasinhan vasta 41 minuutin kuluttua kysymyksen esittämisestä.   Se oli myös ketjun ensimmäinen vastaus.

Olisit kysynyt ennakkoon niin olisi saattanut tulla vastauksiakin ennen porausta. Tässä vaiheessahan koko keskustelu on täysi turha, jos kaikki kommentit ovat vain "jälkiviisautta".

[kylmis]

patterit 1 ja 2 kerroksessa kellarissa lämintila tällä hetkellä noin 15m2 pattereilla. remontin yhteydessä koko kellariin tulossa lattialämmitys 60m2).

öljyä on 2010 mennyt 2750 + 5m2 puita eli eniergian kulutus noin 28000-30000kwh???

keruuputkea meni kaivoon 185m eli pohjaan asti.

Joo tuo minun arvio 26-27MWh/a tuotto tuolle kaivolle perustui tosiaan sulpun mitoitusohjeeseen kuivalle kaivolle, jossa COP oli oletettu 3:ksi. Patteritalossa COP voi jäädä allekin, mutta en osaa kyllä sanoa onko sillä vaikutusta tuohon kaivon mitoitusarvioon, koska pienempi COP  tarkoittaa että lämpöä tuotetaan enemmän kompuralla, eli suoralla sähköllä, eikä siten vaikuttaisi kaivosta otettavaan energiamäärään.

 Jos sinun öljyn polttimen hyötysuhde olisi vaikka 80% niin vuotuinen energiankulutus olisikin vain ~24-25MWh, jolloin kaivon tuotto riittäisi!  

[sumu]

Niin, onhan tuota maanpinnan keskilämpötilan vaikutusta (Tompplelin l-tilakartta) tutkittu Suomessakin. Maanpinnan keskilämpötilan muutos 1 asteella 5 C perustilasta muuttaa tarvittavan lämpökaivon syvyyttä n. 15 metriä. Ero 1-7 C tekee jo toistasataa metriä kaivon syvyydessä. Pohjoisessa kun auringon lämpöenergia ei ehdi varautua maaperään samaan tapaan kuin etelässä.

[seppaant]

Kaivon tuotto riittää aina

Siitä voidaan keskustella millä hyötysuhteella tarvittava energia sieltä saadaan.

Jos halutaan enemmän energiaa kaivosta, niin silloin pitää kasvattaa lämpötilaeroa häiriintymättömän kallion lämpötilan ja kaivossa vallitsevan lämpötilan välillä.
Tämä tapahtuu automaattisesti  jäähdytettäessä enemmän keruuliuosta tosin hyötysuhteen kustannuksella.

Mitä eroa on kuivakaivolla ja "märkäkaivolla"

Kuivakaivossa kaikki energia siirtyy johtumalla kalliota pitkin.

Märkäkaivossa osa energiasta siirtyy kauempaa kalliosta virtaavan veden mukana.

Ihannetapaus on ylivuotava kaivo, johon vesi tulee aivan kaivon pohjalla olevan ruhjeen kautta. Tällöin vesi on kaivon pohjalla olevan häiriintymättömän kallioperän lämpöistä.
Keruuliuoksen lämpötila voisi arviolta olla keskimäärin pari kolme astetta korkeampi kuin kuivakaivossa.

Seuraavaksi paras kaivo on sellainen johon osuu kaksi tai useampi ruhjetta, joissa on eri painesuhteet. Tällöin olisi virtaus kaivon kautta ruhjeesta toiseen ja lämmitäisi kaivoa tältä osin.
Mutta jos ruhjeissa ei ole paine-eroa, niin silloin ei ole myöskään kaivossa virtauksia.

Kolmas tapaus on että kaivo osuu vain yhteen ruhjeeseen. Tällöin kaivon kautta ei ole missään tapauksessa virtausta. Ruhjeessa virtaava vesi lämmittää vain hyvin pientä osaa kohdallaan olevasta kaivosta.
Vaikka poratessa olisi hyvinkin runsas veden tuotto, niin täyttyneessä kaivossa ei ole virtauksia. Tilanne on lähes sama kuin kuivakaivossa.

Jos keruuliuos on 2C kylmempää, niin mitä se käytännössä tarkoittaa?

Otetaan esimerkiksi talo, jonka energiankulutus 24 000kWh vuodessa ja sitä lämmitetään lämpöpumpulla, jonka hyötysuhde on 3,0.

-Sähköverkosta ostetaan 8 000 kWh vuodessa.
-Kaivosta otetaan 16 000 kWh vuodessa

Yhden asteen pudotus keruuliuoksen lämpötilassa laskee COP:ia n. 0,1 yksikköä. (Kopeland Scroll laskentaohjelman mukaan)

2 C kylmemmällä keruuliuoksella
- Sähköverkosta ostetaan 24 000/ 2,8 = 8571 kWh
- Kaivosta otetaan 15 429 kWh

Mielestäni vesiolosuhteiltaan parhaan ja huonoimman kaivon lämpötilaero voi korkeintaan olla tuo 2 C (Oma arvio, ei perustu mittaustuloksiin)

Parhaan ja huonoimman kaivon ero olisi vuodessa 571 kWh = n. 65E.
Todellisuudessa kuivakaivon ja tavallisen märkäkaivon ero on kuitenkin hyvin pieni.

ATS

[kkk]

Kiitos kaikkille vastauksistanne.
Tässä tullaan nyt keskustelemaan lämpöpummppu edustajan kanssa joka myi koko paketin ja tarkoitus on että pojat saa tulla takaisin poraamaan sen viimeisen 15 m

vaikaa ero ei olisi niin suuri niin saanhan nukuttua paremmin yöt  

[kkk]

Sitä on unohdettu kertoa että syteemin yhteydessä tulee myös jäähdytyskonverteri sisälle ja eiköhän se niin on että se lämmittää kaivoa kesällä kun kaivosta otetaan pois kylmää ja sinne menee kuumaa

olenko ihan pihalla???