Kokemuksia suomen porauspalvelusta

[saksa]

Olisi mukavaa kuulla kokemuksia suomen porauspalvelusta?
Onko hommat pelannu niinkö pitää.
Olisivat tulossa ens viikolla poraamaan maalämpökaivoa tontille.

[saksa]

Nyt on kyseisestä firmasta kokemusta. Hommat meni niinkuin oltiin sovittu. Itse en muistanut että tarvitsivat vettä ja sähköä. onneksi naapuri autto asiassa.
Hintapolitiikka oli että sama hinta maahan ja kallioon, ei ole alkanut kikkaileen hinnalla.  Reikä+putket+litkut 31€/m tammikuussa. Reijän koko 115mm.

[patti]

Jopas taisit langeta "huono mutta kallis" temppuun. Vakiokoko oli minun aikanaan kyselemissäni tarjouksissa 140mm---->parempi hyötysuhde metriä kohti.

[Roori]

Jopas taisit langeta "huono mutta kallis" temppuun. Vakiokoko oli minun aikanaan kyselemissäni tarjouksissa 140mm---->parempi hyötysuhde metriä kohti.

Nyt tais tulla soopaa, ei se energia siinä reiässä ole vaan sen ympärillä...

[patti]

No kummassakohan tapauksessa sitä reiän ympärystä olikaan enemmän?

[Roori]

Aina vaan enemmän...ei se energiamäärä siitä mihinkään kasva jos reikä suurenee!
Se energia on siellä ympärystön kiveksissä.

[saksa]

Muistaakseni luin foorumilta että kallio johtaa paremmin lämpöä kuin vesi....
Kilpaileva porari ei osannut sanoa onko reijän koossa merkitystä lämmön saantiin.
Oli helppoa valita halvin

[patti]

Ensinnäkin, suurempi reikä tekee laajemman tartunta-alan tähän energian lähteeseen vrt järvi tms. Toisekseen, suurempi reikä halkoo paremmin vesisuonia, kuivia halkeamia jne ja saa aikaan näin vieläkin suuremman liittymän veden ja kallion välille. Suurempi rautaputki maakerroksissa siirtää maaperän virtausvesi energiaa enemmän. Ei kai noin yksinkertainen asia ole noin vaikea? Ja vielä: pienempään reikään putket jumittuvat herkemmin jos sattuu ikävästi että alkavat vuotamaan, kylläkin harvinaista. Sain aikanaan perusteltua tietoa kun vain kehtasin kysyä:=)

[Roori]

Muistaakseni luin foorumilta että kallio johtaa paremmin lämpöä kuin vesi....
Kilpaileva porari ei osannut sanoa onko reijän koossa merkitystä lämmön saantiin.
Oli helppoa valita halvin

Ei kyllä voi sanoa että sulla olisi yhtään huonompi reikä.  

Lämmönjohtokyky kalliolla on jotain 5x veteen verrattuna. (Jonkun keräämää tietoa tuolla toisaalla).
"Pikatehoa" siinä vedessä on enemmän kun sen lämpökapasiteetti on isompi 2x. (saman keräilijän tietoa)

Eli kyllä se on niin että jos on kuiva kaivo (ei virtauksia) niin teoreettisesti ajateltuna paras olisi "tiukka" reikä jolloin lämpö siirtyisi parhaiten.
Mutta tuohan on sinänsä mahdotonta, eli väliaine vesi tarvitaan ja mitä "ohuempi" kerros on sitä paremmin se siirtyy.

Mutta taas toisaalta jos reikä on "joki", niin silloin mitä isompi vesitila sitä enemmän virtausta ja lämmön siirtymää kauempaa kivistöstä.

[patti]

Kylläpä tuli taas mutu-tietoa. Veden LÄMMÖNJOHTOKYKY on moninkertainen kallioon nähden kun taas LÄMMÖNVARAUSKYKY päinvastoin. Eli suomeksi: sata asteinen vesi polttaa näpit heti, sata asteinen kivi taas ei.

[seppaant]

Laitetaanpa hieman taulukkotietoa, jotta tosiasiat eivät unohtuisi.
Lämmönjohtavuus:
Vesi           0,60 W/mK
Kallio    3,4   W/mK (keskimääräinen graniitti)
Jää                2,2   W/mK
Rauta   45    W/mK

Lämpökapasiteetti
Vesi          4,2 kJ/dm3
Kallio    1,9  kJ/dm3

ATS

[padi]

[Reijän koko 115mm.

Ruotsissa tämä115mm lämpökaivot ovat pilanneet pohjavedet, koska pintamaan suojaputkea ei pystytä viemään kallion sisälle.

130 ja isommilla kaivoilla ei tätä ongelmaa ole

[saksa]

Meillä ainakin laittoivat noin 3m suojaputkea kallioon.
Aloitus reikä oli vissiin 140mm.

[Roori]

[Reijän koko 115mm.

Ruotsissa tämä115mm lämpökaivot ovat pilanneet pohjavedet, koska pintamaan suojaputkea ei pystytä viemään kallion sisälle.

130 ja isommilla kaivoilla ei tätä ongelmaa ole

Mistä olet moisen tiedon löytänyt? Pistä vinkki tai linkki.
 :-/

[AaVee]

Meillä ainakin laittoivat noin 3m suojaputkea kallioon.
Aloitus reikä oli vissiin 140mm.

Näin myös meillä.
Kallio tuli vastaan ~1.8m:ssä mutta suojaputkea ajoivat 3m maahan/kallioon. Maapora näytti olevan isompi kuin kalliopora joten uskoisin putkea olevan myös kallion sisässä.

[Poraaja]

Mistä olet moisen tiedon löytänyt? Pistä vinkki tai linkki.
 :-/

Niin,kiinostais minuaki...Koska itse porailen just tuollaisia reikiä ja ei kyllä ole tiivistyksen kans ollut ongelmia....lisäks jos putki ei ole tiiviisti kalliossa niin ilmanpaineet puskee sieltä pihalle ja maahan jonka jälkeen voi syntyä mielenkiintoisia tilanteita...

[Rassen]

Tässä on linkki Accion tutkimukseen ja miten energiakaivojen halkaisija vaikuttaa energiatehokkuuteen:
http://suomenporauspalvelu.fi/pdf/borrdim_eng.pdf
Tämä tutkimus perustuu faktoihin se ei ole siis mitään joka on "vedetty hatusta"  
Valitettavasti tämä on nyt englanninkielellä, tulee käännös pari viikon kuluttua.

[Kuumaa_kalliosta]

Kaikki tutkittu tieto on hyvästä, kiitos tuosta linkistä. Siinä kyllä huomautetaan, että kyse on vedellä täytetyistä rei'istä (for water filled bore holes). Toki umpikallio johtaa lämpöä hyvin. Mutta käytännössä useimmat kaivot kulkevat ainakin jossain kohtaa rikkonaisessa kalliossa, jossa pohjavedet ovat liikkeessä. Silloin pätee tässä ketjussa pari kertaa aiemmin todettu: pohjavesi saattaa liikkua isomman reiän ohitse paremmin kuin pienen.

Joka tapauksessa taitaa tässäkin päteä tämä: ei se reiän koko ole niin ratkaisevaa vaan sen syvyys.

[Rassen]

Kaikki tutkittu tieto on hyvästä, kiitos tuosta linkistä. Siinä kyllä huomautetaan, että kyse on vedellä täytetyistä rei'istä (for water filled bore holes). Toki umpikallio johtaa lämpöä hyvin. Mutta käytännössä useimmat kaivot kulkevat ainakin jossain kohtaa rikkonaisessa kalliossa, jossa pohjavedet ovat liikkeessä. Silloin pätee tässä ketjussa pari kertaa aiemmin todettu: pohjavesi saattaa liikkua isomman reiän ohitse paremmin kuin pienen.

Joka tapauksessa taitaa tässäkin päteä tämä: ei se reiän koko ole niin ratkaisevaa vaan sen syvyys.

Näinhän se on, tässä on myös ruotsinkielinen versio:

http://suomenporauspalvelu.fi/pdf/borrdim.pdf

Huom! Siinä lukee että tiedot ei voi käyttää mitoitukseen, vain ainoastaan tuossa yksittäistapauksessa.

[tomppeli]

Jos porataan enemmän, kuin 200 m syviä lämpökaivoja,
on tarpeen tehdä isompi läpimittainen reikä, jotta saadaan mahtumaan kaivoon kolmi- tai jopa neliputkinen keräin.
Monien lämpöpumppujen maakiertopumput ovat sen verran heikkotehoisia, että eivät jaksa muutoin kierrättää maanestettä tarpeeksi.
Siitä puolestaan voi seurata lämpöpumpussa matalapainepressostaatin häiriölaukaisu ja pumppu pysähtyy häiriötilaan.
Heikentyneestä maanesteen kierrosta seuraa myöskin huonontunut hyötysuhde, COP.

[Rassen]

Tässä on linkki Accion tutkimukseen ja miten energiakaivojen halkaisija vaikuttaa energiatehokkuuteen:
http://suomenporauspalvelu.fi/pdf/borrdim_eng.pdf
Tämä tutkimus perustuu faktoihin se ei ole siis mitään joka on "vedetty hatusta"  
Valitettavasti tämä on nyt englanninkielellä, tulee käännös pari viikon kuluttua.

Nyt löytyy myös käännetty versio pdf:stä, jos kiinnostaa:
http://www.suomenporauspalvelu.fi/fi/lampokaivo

 

[sailor]

"we have done this simulation"

Itse luen rivien välistä että porauskalusto ei riitä halkaisijaltaan suurempien / syvempien reikien tekemiseen  

Jani

[seppaant]

Simuloinnin tulokset näkyvät alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajan pystyakseli kuvaa porakaivon
suhteellista syvyyttä. Lukema 100 vastaa tarvittavaa syvyyttä, jotta päästäisiin toivottuun tehokkuuteen
porakaivon ollessa 110 mm.
Usein verrataan 4,5” (114,3 mm) ja 5,5” (139,7 mm) porakaivoja keskenään. Kuten kuvaajasta
nähdään, laskelmiemme mukaan 5,5” reikä vaatii noin 5 % syvemmän kaivon, jotta tehokkuus
olisi yhtä hyvä kuin 4,5” kaivossa.

Edelleenkään ei perustella sitä, mikä on se fysikaalinen tekijä minkä johdosta pienempihalkaisijainen kaivo on energiatehokkaampi.

ATS

[sailor]

Kai se perustuu ajatukseen että kallion läheisyys pienemmässä porareiässä tehostaa lämmön siirtoa keruuliuokseen. Eiköhän se suurempi pullonkaula ole kuitenkin veden ja muoviputken rajapinnassa?

Edelleen väitän että kaksiputkisessa keruuputkistossa lämpöä ei ehdi siirtymään keruuputkiston seinämien läpi optimaalisesti, vaan keruuliuoksen lämpötila laskee pitemmän käyntijakson aikana "turhaan" vain koska keruuputkistossa ei ole tarpeeksi pinta-alaa siirtämään energiaa vedestä keruuliuokseen.

Ihan sama tietysti lievempänä useampiputkisillakin keruuputkistoilla.

Olipa totuus mikä tahansa niin porakaivopalvelun sivuilla on kyllä hyvä muistutus siitä että se kaivo kököttää siellä ainakin  seuraavat 100 vuotta ja viimeisen 10m tai 5% kanssa laskelmointi on turhaa työtä ja säästämistä väärässä paikassa.

115mm reikään ei tungeta kasteluveden ottoputkia.

nimimerkki:  juuri 25m3 vettä uima-altaaseen losottanut ja samalla 88 euroa suuremmalla porakaivon halkaisijalla säästänyt  

[Matias]

Edelleen väitän että kaksiputkisessa keruuputkistossa lämpöä ei ehdi siirtymään keruuputkiston seinämien läpi optimaalisesti, vaan keruuliuoksen lämpötila laskee pitemmän käyntijakson aikana "turhaan" vain koska keruuputkistossa ei ole tarpeeksi pinta-alaa siirtämään energiaa vedestä keruuliuokseen.

Mä olen hieman ihmetellyt kun lämmönkeruuputket kaivossa on suht lähekkäin ja pienessä vesitilassa.
Jos ajattelee lämmön siirtymistä keruuputkiin niin tulee hassu ajatus että pumpulta kaivoon menevää putkea lämmittää väliaineena oleva vesi kaivon yläosasta alkaen.
Kyllä kai se kaivon vesikin siinä jäähtyy ja kuulemma peräti jäätyykin jos oikein kova talvi.
Kun keruuneste on kaivossa kiertänyt ja lämmennyt niiin tuntuisi että ainakin loppumatkasta kaivon yläosassa se alkaisi jäähtyä ja keruunesteestä siirtyisi lämpöä pumpulta kaivoon menevään putkeen.

Vai miten ?