Kriittiset kysymykset... auttakke!

[Tuuliska]

Hyvät ystävät,

Taloyhtiöllämme olisi kova hinku korvata öljylämmitys maalämmöllä, mutta vaikeuksia piisaa tässä laitteiston ja urakoitsijan valinnassa...

"Tapauksemme" on seuraavanlainen: pk-seudulla v. 1979 rakennettu paritalo, lämmitettävää pinta-alaa yht. 359m2. Kaksi 1-kerroksista tiilitaloa, toinen erillistalo (179m2), toinen jakautuu kolmeen huoneistoon a 60m2. Haasteena maalämpölaitteistolle on lämmintä käyttövettä kierrättävä lattialämmitys, joka vienee yhteensä n. 70m2 (isossa talossa ko. lattialämmitys takkahuoneessa, pukuhuoneessa ja WC:ssä sekä suihkutilassa, pienemmissä kämpissä suihkutiloissa).

Viiden vuoden öljynkulutus on 7,9m3, jonka olen pyöristänyt 8:aan m3. Veden kulutus 597m3 (v. 06), 576m3 (v. 07), 576m3 (v. 08), 524m3 (v. 09), 449m3 (v. 10), 421m3 (v.11).

Tänne tarjottu 15kW:n, 17kW:n ja 22kW:n Niben pumppuja; IVT:ltä 17kW:n ja 22 kw:n samaten; Viessmanilta  myös 17:n kw:n. Varaajana esim. Niben seteissä 750 l:n varaaja, yhdessä tarjouksessa ainoastaan 200l, kääk...

Minua mietityttää 1) vuonna 2005 ostetun ja asennetun öljykattilan hyötysuhde: tulisiko 8m3:n öljynkulutus laskea 85%:in vai 90%:in hyötysuhteella? Kattilan asentanut tyyppi sanoo, että ehdottomasti 90%:n, mutta monet tarjouksen antajat ovat asiasta - yllätys, yllätys - eri mieltä. Kysymys on tärkeä, sillä viiden prosentin erolla tulee huomattavasti erilaisia kokonaisenergiantarpeita...

2) pumpun teho; riittääkö 17kW:n peli meille vai pitäisikö mennä kokoa suurempaan (oletan, että 15kW on liian pieni)? Pelkonani on, että pumppu kävisi liian kanssa ja sähkövastukset huutaisivat; esim. Nibellä (1145) suosituksena on, ettei 4000 h/vuosi ylittyisi. (90% hyötyspeksillä tuo suositusraja ylittyisi Niben 17kW:n pumpulla mennen tullen, IVT:n 17kW:lla mennään jo 85%:lla 4700h:n korvilla...).

Olisin todella kiitollinen avusta...

[ego]

Joka tapauksessa maksaa, niin miksei Suomi-pumppu tulistusvaraajalla ja lähemmä täystehoinen.

25 kW olisi minun silmissäni soppeli.

Toki isompi maksaa enempi, mutta tehän teette investointia vuosikymmenten käyttöön.

Sähkölaskutuksissa tullaan siirtymään tuntilaskutukseen ja pikkuhiljaa pakkaspäivien huipputehojen käyttäjät joutuvat maksumiehiksi koska silloin käynnistellään hiili- ja kaasuturbiinivoimaloita.

Kysynnän ja tarjonnan lait, nääs

[tomppeli]

Taloyhtiöllämme olisi kova hinku korvata öljylämmitys maalämmöllä, mutta vaikeuksia piisaa tässä laitteiston ja urakoitsijan valinnassa...

Tältä näyttäisi:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!            
Taloyhtiö ”Tuuliska”      Pääkaupunkiseutu                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46130312  Tulostuspäivä 22.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  57 150 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      10 pers      10 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            67 150 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            359 m2      37,6      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            930 m3      14,5      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            359 m2      159      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            930 m3      61,5      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      359 m2      57 150 kWh      159 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      359 m2      18000 kWh      67 150 kWh      237 kWh/brm2
ET -luokan määritys  (Kilowattituntia vuodessa per neliömetri)      237 ET      D luokka      
                                          
TALOUSLASKELMA      26,0 kW      Tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            7 900 litraa      1,180 €/ltr      9 322 €      0,85 COP
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            67 150 kWh      0,120 €/kWh      8 058 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            57 150 kWh      0,120 €/kWh      17 859 kWh      3,2 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            10 000 kWh      0,120 €/kWh      3 846 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen teho, sähkön kulutus ja COP      67 150 kWh      21 706 kWh      3,09 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                        100,0%      21 706 kWh      2 605 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      21 706 kWh      2 605 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      6 717 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      5 453 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruu vaakapiirillä. Keruuputken pituus vähintään ja upotussyvyys      1039 m      0,8 m (tämä epäluotettava, maan laatu ei ole tiedossa)
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      450 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      6,4 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      70 584 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)      Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      17,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      21,2kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      24,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      27,8 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      31,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      34,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      34,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]25,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      26,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -22,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                  2 583 h      29,5%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4229 AP      691 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!      

...
Rakennusten lämpötalous ei näytä kovin hyvältä antamiesi tietojen perusteella!

Porakaivo pitää olla aktiivisyvyydeltään joko 2 x 230 m tai 3 x 160 m.
Mieluummin 2 x 230 m, jos pystytään poraamaan, koska näin tulee halvempi ratkaisu.

Tässä olisi kyllä paikka isokokoisella (vähintään 1000 litrainen kiertoveden ja käyttöveden yhdistelmävaraaja) tulistusvaraajalla varustetulle tulistuslämpöpumpulle,esim.
- GEBWELL T-malli
- EKOWELL EPT
- LÄMPÖÄSSÄ T .malli
- OILON GEOPRO SH -malli
- jne...
Näillä olisi helppo ratkaista sekä patteriverkon, että käyttövedellä lämmitettyjen lattioiden lämmitys.

[3xJ]

Vaikuttaa kyllä tarjottu alle 20kW pumppu pieneltä tuohon kohteeseen! Omat tarjoukset oli 16 ja 30kW välillä ja otin puolesta välistä 20kW. Taloyhtiössä kannattaa varmistaa käyttöveden riittävyys isolla varaajalla. Myös pattereiden päivitystä kannattaa harkita remontin yhteydessä (tosin taloyhtiöt tähän varmaan aika nihkeitä), jolloin järjestelmästä saadaan täysi hyöty irti. Oletko selvitellyt kuinka kuumaa vettä pattereissa kiertää? Parhaimmillaan MLP toimii kun ei tarvita 40 asteistä kuumempaa pattereissa.

[Tuuliska]

Nyt vasta huomasin saaneeni vastauksia, kiitos teille - kiitos myös laskelmasta! Kuten jo olen kirjoittanutkin otsikon "maalämpöön saneeraus" alle (>"Apuja loppuratkaisuun"), niin saamamme energialaskelmat eivät ihan stemmaa Bergheat-mitoituksen kanssa. Esim. 2-kompuraisen Nibe1330-22 kaivon syvyydellä 380m (aktiivi) tarvitsee lisäsähköä vain 58kWh. Ja juuh, kyllä, kaivon syvyys ON liian nafti...

Menovesi on Oumanin D-säädöllä, eli taitaapi -24 asteen korvilla 60-asteista menovettä pyydellä.

Onko "tulistusvaraaja" muuten sama kuin esim. Akvatermin vesivaraajat? Meille tarjottu Akvatermin vesivaraajaa 750l (LK:t 35 ja 45) ja Niben 750-litraista. Joku maalämpöonkareista taisi em. otsikon alla käydyssä keskustelussa luonnehtia em. kokoista Akvatermin vesivaraajaa meille "vitsiksi".

[tomppeli]

Nyt vasta huomasin saaneeni vastauksia, kiitos teille - kiitos myös laskelmasta! Kuten jo olen kirjoittanutkin otsikon "maalämpöön saneeraus" alle (>"Apuja loppuratkaisuun"), niin saamamme energialaskelmat eivät ihan stemmaa Bergheat-mitoituksen kanssa. Esim. 2-kompuraisen Nibe1330-22 kaivon syvyydellä 380m (aktiivi) tarvitsee lisäsähköä vain 58kWh. Ja juuh, kyllä, kaivon syvyys ON liian nafti...

Menovesi on Oumanin D-säädöllä, eli taitaapi -24 asteen korvilla 60-asteista menovettä pyydellä.

Onko "tulistusvaraaja" muuten sama kuin esim. Akvatermin vesivaraajat? Meille tarjottu Akvatermin vesivaraajaa 750l (LK:t 35 ja 45) ja Niben 750-litraista. Joku maalämpöonkareista taisi em. otsikon alla käydyssä keskustelussa luonnehtia em. kokoista Akvatermin vesivaraajaa meille "vitsiksi".

Nää meidän kaikki mitoitusohjelmat ovat hiukan arvausohjelmia, kun emme ihan tarkkaan tunne paikkakuntien tyypillistä "pakkasprofiilia", eli sitä, kuinka paljon minkäkin asteisia pakkastunteja esiintyy milläkin paikkakunnalla.
Vuodet eivät ole veljeksiä, eivät edes ne ns. "normaalivuodet".
Nuo tarkat lisälämmityksen kWh -määrät ovat ohjelman antamia ja ovat sinänäsä "liian tarkkoja".!
Siksi pienet heitot eri ohjelmien välillä ovat lähinnä viihdettä. Pikkutarkat lukemat ovat suuntaa antavia, eivät exakteja!
Jo suunnittelun lähtökohtatiedotkin ovat suuntaa antavia ja niin on tuloskin!

[Seagear]

Menovesi on Oumanin D-säädöllä, eli taitaapi -24 asteen korvilla 60-asteista menovettä pyydellä.  

No tuohonhan ei taida auttaa kuin pattereiden päivitys paremmin lämpöä luovuttaviin. Mutta ei niitä kaikkia tarvitse välttämättä vaihtaa. Meillä oli öljyllä -27 asteessa  meno 57. Kaksi patteria vaihdettu ja pärjättiin viime talvi. Tosin yli 50-asteista ei meidän pumppu kertaakaa patteripiiriin kertaakaan puskenut / pystynyt puskemaan. Kv-pumppu tosin laitettiin 1-asennosta 2-asentoon.