Maapiiri + puhallinkonvektori

[jm00744]

Onko kellään palstalaisista kyseistä yhdistelmää? Lähinnä huolettaa riittääkö maapiirissä "potkua" viilennykseen kesähelteillä? Itselle tulossa keväällä uudisrakennukseen Nibe 1240-6/8 ja putket siltti maaperään.

[pete]

Kyllä yleissääntönä pidetään, että vaakaputkistolla viilennystä on turha rakentaa.
Toimii vain alkukesällä, mutta heinäkuun helteillä keruuliuos on lähes 20-asteista ja teho
lähes olematon.

[IPA]

Onko kukaan kokeillut/suunnitellut asentaa pientä lämpöpumppua/kompressoria tuohon viilennys tarkoitukseen?
Meinaa niin, että konvektoreissa kiertävää liuosta jäähdytettäisi ja lämpö pumpattaisi maapiiriin tai porakaivoon.

Täysin hypoteettinen ajatelma, mutta tarkoitukseni herättää vähän keskustelua ko. mahdollisuudesta. Onko jollain näppituntumaa tai kokemusta tehotarpeista ja mahdollisista ongelmista? Vai onko idea täysin järjenvastainen?

[n157472]

Kuinka tehokasta konvektoria voidaan noin 150m kaivon kanssa käyttää ilman että veden lämpötila nousee liikaa ja teho putoaa? Paljonko veden lämpötila voisi olla esim. 3-4kW konvektorilla?

[tomppeli]

Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä pajon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.

[kalsket]

Itsellä on 3 patteria torppaa jäähdyttämässä ja näyttäis maapiirin lt. nousevan 10°C nurkalle kun jäähdytystarve suurimmillaan.


Tutulla on yksi jäähypatteri vaakaputkistoisessa järjestelmässä, sanoi että keskikesällä n. 16°C nurkilla.

Noheva kaveri modaa halvasta ILPosta paremman pistämällä ulkokennon rinnalle vesilämmönvaihtimen jota sitten käyttää ilmapatterin sijasta kun ulkona erityisen kuumaa tai kylmää, mitään taloudellista järkeä tuossa kuitenkaan lienee.

[nvg]

Onko kukaan kokeillut/suunnitellut asentaa pientä lämpöpumppua/kompressoria tuohon viilennys tarkoitukseen?

Lienee helpompaa ja edullisempaa laittaa sitten ilmalämpöpumppu vain jäähdytystä varten - käytännössähän erillinen konvektori + kompura on sama asia komponenteista kasattuna. Ja ILPpejä saa kaupan hyllyltä niin edullisesti, että palikoista kasaamalla ei saa edullisemmin.

Itselläni on tulossa pandionin sisälle jäähdytyspatteri, jossa ajattelin kierrättää vaakaputkistoni liuosta. Minulla keruuputki on ainakin tällä hetkellä pohjavedessä, mutta vedenpinta on kuivana kesänä alle putken, joten saa nähdä, miten äijän käy. Olisi mulla pihassa myös rengaskaivo, josta voisi kaivaa kesällä kylmää, mutta katsotaan nyt ensin miten tuon savipatjan kanssa käy. Hukkaanhan se sen lämmittäminen ei mene, talvella sitä lämpöä on kiva kutsua sieltä takaisin taloon, jos alkaa viluttamaan.

nvg

[henris]

Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä pajon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.

On tullut ajankohtaiseksi valita asennettavat puhallinkonvektorit. Pumppu on Geopron SH13 ja kaivoina 2 x 135m. Puhallinkonvektoreita tulee yhteensä kolme kappaletta. Miten puhallinkonvektorit pitäisi mitoittaa? Oma logiikka sanoisi asian riippuvan ainakin nesteen lämpötilasta, nesteen määrästä (virtausnopeudesta) ja puhallinkonvektorin kyvystä siirtää kylmää nesteestä ilmaan. Maalämmön tapauksessa haasteelliseksi tilanteen tekee se, että neste pikkuhiljaa lämpenee. Lisäksi jäähdtystarve voi jakautua epätasaisesti eri tilanteissa eri konvektoreiden välille. Eli mikä olisi optimi koko kullekin konvektorille (4kW, 12kW, joku muu)?

En ihan ymmärtänyt Tomppelin laskelmaa käyttäen pumpun tehoa ja COP:a. Miksi 6kW eikä 9kW:a jäähdytystehoa? Vai tarkoitettiinko käytännön tehoa teoreettisen 9kW:n sijaan?

[tomppeli]

Kaivo tuottaa suunnilleen yhtä paljon viilennysenergiaa, kuin se tuottaa lämpöenergiaakin.
Eli: COP on noin kolme ja pumpun tuottama teho on 9kW, tulee viilennystä max. noin 6 kW teholla, riippuen siitä tietenkin, paljonko sallit viilentävän veden ylimmäksi käyttökelpoiseksi lämpötilaksi.
Paikkakunnasta riippuen kaivon lämpötila on noin 4-6 astetta. Viilennys 4 kW teholla saattaisi nostaa tuota lämpötilaa noin 3 asteella, lukemiin 7-9 plusastetta.
Kyllähän se viilentää aika hyvin, riippuen tietenkin konvektorista.

On tullut ajankohtaiseksi valita asennettavat puhallinkonvektorit. Pumppu on Geopron SH13 ja kaivoina 2 x 135m. Puhallinkonvektoreita tulee yhteensä kolme kappaletta. Miten puhallinkonvektorit pitäisi mitoittaa? Oma logiikka sanoisi asian riippuvan ainakin nesteen lämpötilasta, nesteen määrästä (virtausnopeudesta) ja puhallinkonvektorin kyvystä siirtää kylmää nesteestä ilmaan. Maalämmön tapauksessa haasteelliseksi tilanteen tekee se, että neste pikkuhiljaa lämpenee. Lisäksi jäähdtystarve voi jakautua epätasaisesti eri tilanteissa eri konvektoreiden välille. Eli mikä olisi optimi koko kullekin konvektorille (4kW, 12kW, joku muu)?

En ihan ymmärtänyt Tomppelin laskelmaa käyttäen pumpun tehoa ja COP:a. Miksi 6kW eikä 9kW:a jäähdytystehoa? Vai tarkoitettiinko käytännön tehoa teoreettisen 9kW:n sijaan?

Tässä oli ajatuksena se, että kun otamme lämpöä sieltä kaivosta, niin tupaan tulee lämpöä kaikkiaan tuolla pumpulla 9kW teholla.
tuosta 9 kW tehosta tulee noin 1/3 osa sähkölaitokselta ja 2/3 osaa maasta, jos COP = 3
Eli 9 kW = 3 kW sähkölaitokselta ja 6 kW maasta.
Siis kaivosta otettiin talvella 6 kW teholla lämpöä.
Jos haluamme kuormittaa kaivoa suunnilleen saman verran, kuin talvella, päädytään noin 6 kW viilennystehoon.

Yleistäen:
tällä logiikalla laskien voisimme ottaa kaivosta viilennystehoa noin 0,7 x pumpun lämmitystehon verran.

[sam68]

Jäähdytystehoa olisi siis käytössä jotain 9kW ja esim kolmella Tecnibelin MPW 3:lla tuon saisi tehtyä. Hintaa on ~300€ kpl ja on olemassa myös kaukosäätömalli. Saa onniselta.

[justus01]

Jäähdytystehoa olisi siis käytössä jotain 9kW ja esim kolmella Tecnibelin MPW 3:lla tuon saisi tehtyä. Hintaa on ~300€ kpl ja on olemassa myös kaukosäätömalli. Saa onniselta.

Millä lämpötilaerolla noiden puhallinkonvektorien jäähdytystehot ilmoitetaan? Paljonkohan jäähdytysteho esim. 5 asteisella liuoksella 25 asteen huoneen lämmössä? Entä desibelit vastaavalla puhaltimen nopeudella?  Puhallikonvertterissa lienee oma kiertovesipumppu sisäänrakennettuna? Metelin kannalta ajateltuna puhallinkonvektorin koossa ei varmaan kannata pihistellä.

Ei oo pahan hintaisia ainakaan itseasennettuna. Olisi vaan kaivo...maapiirissä kun kiertää kuumimpaan aikaan 10-15 asteinen vesi. Taitaa jäädä jäähdytystehot pieneksi 10-15 asteen lämpötilaerolla.

[pva]

Tuo ~300eur taitaa olla veroton hinta urakoitsijoiden alennuksilla? Meillä noin vuosi sitten asennettu Sabiana oli tuplaten hintavampi ja kokonaisasennushinta oheistilpehööreineen meni likemmäs kahta tonnia. Eli ei enää halpa ja jossain aiemmin mainitsinkin, että loppuhinnan kun olisin tiennyt etukäteen niin ILPpi olisi tilalla. En kylläkään kilpailuttanut mitenkään töitä, koska itse silloin asustelin ulkomailla.

Kiertovesipumppua ei ainakaan Sabianassa ole integroituna ja tuskin on Technibelissäkään.

Meillä ei jäähdytysteho tuolla systeemillä (yksi konvektori rintsikan yläkerrassa) kovin kaksinen ole, mutta jos sen antaa puolipäivää hyrrätä, niin kyllä yläkerta ehtoommalla ihan oleskeltavassa kunnossa on ~30C -> ~23C. Konvektorin ääni ei minusta kovimmallakaan puhallusnopeudella kovin häiritsevä ole, mutta tuosta voi olla montaa mieltä.

Koska tuon yhdenkään konvektorin teho ei hirveän suuri ole, niin miettisin kyllä kahteen kertaan laittaisiko niitä sitten kolme "lämmittämään" kaivoja? En osaa sen kummemmin asiaa perustella, mutta jotenkin maalaisjärki sanoisi näin. Tosin onhan tuossa kyseessä 2kpl kaivoja kun meillä yksi 150m syvä. Totuus on kuitenkin se, ettei sieltä kaivoista mitenkään hullunlailla sitä kylmää irti kesällä saa, mutta kait ne tällä tavalla vähän talvea varen latautuvat.

Pete

[sam68]

Loppuhinta tuo oli. Sivulla 12 noita malleja on ja en ehdi nyt kommentoida tarkemmin.

http://kylma.onninen.fi/asiakkaat/onninen/kylma.onninen.fi/content_images/tuotteett/ac_hinnasto2009.pdf

[henris]

Tässä oli ajatuksena se, että kun otamme lämpöä sieltä kaivosta, niin tupaan tulee lämpöä kaikkiaan tuolla pumpulla 9kW teholla.
tuosta 9 kW tehosta tulee noin 1/3 osa sähkölaitokselta ja 2/3 osaa maasta, jos COP = 3
Eli 9 kW = 3 kW sähkölaitokselta ja 6 kW maasta.
Siis kaivosta otettiin talvella 6 kW teholla lämpöä.
Jos haluamme kuormittaa kaivoa suunnilleen saman verran, kuin talvella, päädytään noin 6 kW viilennystehoon.

Yleistäen:
tällä logiikalla laskien voisimme ottaa kaivosta viilennystehoa noin 0,7 x pumpun lämmitystehon verran.

Hivenen hävettää, ei pitäisi iltamyöhään kirjoitella mitään. Eli noinhan se yksinkertaisesti laskemalla menee. Kiitoksia oikaisusta!

Tosin jäin vielä pohtimaan, voiko asian tosiaan laskea näin yksinkertaisesti. Eli käyttäätyykö lämmön johtuminen kaivoon samalla tavalla kylmään ja lämpimään suuntaan? Talvella lämmittäessä äärilaitana on kaivon jäätyminen (=0 astetta) ja kesällä taas äärilaitana on ainakin teoriassa se n. 22 astetta, mitä lämpimämmällä vedellä ei pysty yhtään jäähdyttämään (käytännössä alaraja paljon matalammalla). Kun kaivoa ympäröivä lämpötila pyörii siellä n. 5 asteessa, niin voisi kuvitella lämpötilaerojen suosivan jäähdytystä. Alla mainitun Technibelin 4,7kW versio liikuttaa 790l/h nestettä, jolloin nesteen lämpö muuttuu +7 asteesta +12 asteeseen, joka suurinpiirtein täsmää aste-kuutio-kWh -sääntöön. 10kW versiolla nestettä tarvitaan 1700l/h. Miten tämä suhtautuu maalämpöpumpun piirissä kierrättämän nesteen määrään?

Loppuhinta tuo oli. Sivulla 12 noita malleja on ja en ehdi nyt kommentoida tarkemmin.
http://kylma.onninen.fi/asiakkaat/onninen/kylma.onninen.fi/content_images/tuotteett/ac_hinnasto2009.pdf

Kiitoksia tästä linkistä! Sabianan, Carrierin ja AirWisen puhallinkonvektorit olinkin jo löytänyt. Hinnat näyttävät varsin kohtuullisilta.

Kaksi konvektoria on tarkoitus laittaa yläkertaan, missä on ehdottomasti isompi lämpökuorma. Alakerran konvektori on tarkoitettu lähinnä isomman henkilömäärän aiheuttaman lämmön nousun tasaamiseen. Kaikki konvektorit on tarkoitus olla kattokasettimallisia ja niiden ohjaus kytketään taloautomaation kautta pääosin automaattisesti toimiviksi mutta toki myös manuaaliohjaus järjestetään. Alla olevan linkin takaa löytyi asennusohje, jonka sähkökytkentöjen perusteella pitäisi integrointi automaatioon onnistua aika helposti.

Mitenkäs huollettavuus näillä kattokasettimalleilla pitäisi huomioida? Eli tarvitseeko päästä ylhäältä/sivusta huoltamaan vai pystytäänkö huolto tekemään alakautta? Yläkerran konvektorit jäävät ullakkotilan puhallusvillan sisään mutta alakerran konvektori jää välipohjan sisään, eikä sitä kyllä enää yläpuolelta paljon huolleta. Esitteissä tuppaavat olemaan asennettuina alaslaskettuihin toimistokattoihin.

Kiitoksia muillekin nopeista vastauksista!

Valmistajan sivut kattokasettimalleista:
http://www.technibel.com/lang_uk/unite_ter-site/cass.html

[sailor]

Tuli tuossa taannoin kokemusta kuukauden verran talosta, jossa oli kattokasettimalliset ILPit. En huolisi itselleni. Noiden huono puoli oli huono suunnattavuus tai pikemminkin sen puute. Keittiössä oleva piti sammuttaa syömisen ajaksi, koska sitä kylmää puhallusta ei sietänyt erkkikään edes pienimmällä nopeudella. Isossa makkarissa siirsin sänkyä 1,5m kun puhallus sattui juuri omalle puolelle sänkyä jne.

Kahdessa pienemmässä makkarissa olevat tavalliset ilpit sai puhaltamaan vaakasuoraa katon suuntaiseksi ja samaa ongelmaa ei ollut. Kattokasettimallit puhalsivat 4 kiinteään suuntaan alaviistoon, jolloin kylmiä pisteitä oli aina neljä. Yhtä kattomallia kävivät huoltamassa + puhdistamassa ja alakautta irroittelivat koko paketin. 4 ukkoa teki 2h hommia  

Kattokasettimalli voisi sopia johonkin yläaulaan, jossa ei oleilla. Toki oma kokemus perustuu hippasen suurempiin lämpökuormiin ja jäähdytystarpeeseen kuin Suomessa, mutta kannattaa silti miettiä sijoitukset tarkkaan.

Jani

[henris]

Tuli tuossa taannoin kokemusta kuukauden verran talosta, jossa oli kattokasettimalliset ILPit. En huolisi itselleni. Noiden huono puoli oli huono suunnattavuus tai pikemminkin sen puute. Keittiössä oleva piti sammuttaa syömisen ajaksi, koska sitä kylmää puhallusta ei sietänyt erkkikään edes pienimmällä nopeudella. Isossa makkarissa siirsin sänkyä 1,5m kun puhallus sattui juuri omalle puolelle sänkyä jne.

Kahdessa pienemmässä makkarissa olevat tavalliset ilpit sai puhaltamaan vaakasuoraa katon suuntaiseksi ja samaa ongelmaa ei ollut. Kattokasettimallit puhalsivat 4 kiinteään suuntaan alaviistoon, jolloin kylmiä pisteitä oli aina neljä. Yhtä kattomallia kävivät huoltamassa + puhdistamassa ja alakautta irroittelivat koko paketin. 4 ukkoa teki 2h hommia  

Kattokasettimalli voisi sopia johonkin yläaulaan, jossa ei oleilla. Toki oma kokemus perustuu hippasen suurempiin lämpökuormiin ja jäähdytystarpeeseen kuin Suomessa, mutta kannattaa silti miettiä sijoitukset tarkkaan.

Jani

Kuulostaa vähän hassulta. Ainakin Technibelin ja Carrierin ominaisuuksiin kuuluu puhalluksen suuntaaminen pystysuunnassa sekä puhalluksen rajoittaminen tapahtumaan vain haluttuihin vaakasuuntiin (kuitenkin vähintään kahteen neljästä). Joissain ohjeissa nimenomaan käskettiin suuntaamaan jäähdytys katon suuntaisesti ja vain lämmitys jyrkemmässä kulmassa.

Tuntuisi, että kyseessä on joko ollut jokin karvalakkimalli tai sitten se on vain säädetty puhaltamaan vääriin suuntiin. Tuosta huollettavuudesta olen enemmänkin huolissani ja pitää se jostain hyvin konkreettisesti varmistaa.

[Kimmo_L]

Tähän liittyen, ne joilla on useampi puhallinkovektori, miten olette tehneet ohjaukset tällaisessa tapauksesa.

Oletteko tehneet jonkin systeemin, millä kiertopumppu käy vain, jos ainakin yksi konvektori on päällä? Entä mahdolliset magneettiventtiilit, onko konvektorikohtaisia venttiileitä vai kiertääkö kaikissa konvektoreissa neste aina kiertopumpun käydessä?

Joidenkin konvektorien asennusohjeista puhutaan shunteista veden lämpötilan säätöön (jos neste olisi "liian kylmää"). Onko tällaisille jotain tarvetta vai voiko maanestettä kierrättää sellaisenaan konvektoreille?

[sailor]

Kuulostaa vähän hassulta. Ainakin Technibelin ja Carrierin ominaisuuksiin kuuluu puhalluksen suuntaaminen pystysuunnassa sekä puhalluksen rajoittaminen tapahtumaan vain haluttuihin vaakasuuntiin (kuitenkin vähintään kahteen neljästä). Joissain ohjeissa nimenomaan käskettiin suuntaamaan jäähdytys katon suuntaisesti ja vain lämmitys jyrkemmässä kulmassa.

Tuntuisi, että kyseessä on joko ollut jokin karvalakkimalli tai sitten se on vain säädetty puhaltamaan vääriin suuntiin. Tuosta huollettavuudesta olen enemmänkin huolissani ja pitää se jostain hyvin konkreettisesti varmistaa.

Kannattaa selvittää, ei noissa kattomalleissa saanut puhallusta riittävästi katon suuntaiseksi, koska LAITE ON KATOSSA ja ulkonemaa kattopinnasta ei juuri ole. 2/4 puhallussuunnan valintaa ei ollut ja se olisikin ratkaissut ongelman.

Itse pitäisin kyllä tavallista seinäyksikköä sopivasti sijoitettuna varmempana vaihtoehtona. Minua ei oikein vakuuttanut kondenssivesiletkun kaadot välipohjassa (kurkkasin tikkailta kun kaverit oli irroittaneet sisäyksikön). Vaikutelmaa tuki siellä täällä katossa olevat kosteusjäljet kylmäputkistoa mukaillen. Toki hikoilu noissa olosuhteissa varmaan kovempi kuin Suomessa, mutta...

Jani

[mikaora]

Tähän liittyen, ne joilla on useampi puhallinkovektori, miten olette tehneet ohjaukset tällaisessa tapauksesa.

Oletteko tehneet jonkin systeemin, millä kiertopumppu käy vain, jos ainakin yksi konvektori on päällä? Entä mahdolliset magneettiventtiilit, onko konvektorikohtaisia venttiileitä vai kiertääkö kaikissa konvektoreissa neste aina kiertopumpun käydessä?

Joidenkin konvektorien asennusohjeista puhutaan shunteista veden lämpötilan säätöön (jos neste olisi "liian kylmää"). Onko tällaisille jotain tarvetta vai voiko maanestettä kierrättää sellaisenaan konvektoreille?

Mulla on kaksi sabianaa. Ohjaus on hyvin yksinkertainen, jompi kumpi konvektori kun lähtee päälle niin pumppu pyörii. Ja ei ole mitään magneettiventtiilejä tai shuntteja, ne on ihan turhia. Ei se konvektori kovin paljoo jäähdytä jos puhallin ei pyöri, joten ei haittaa vaikka litku kiertää molemmissa aina.

[kkuukkeli]

Onko kukaan jälkiasentanut konvektoria ja johtanut kondenssivettä ulos? Äkkiseltään tulee mieleen, että tuo letku toimisi talvella kylmäsiltana.

Saisin maapiirin letkut + sähköt suht helposti taloon, mutta konvektorin sijoituspaikan lähettyvillä ei ole lattiakaivoa.

[Kimmo_L]

Näinhän ILPit yleensä asennetaan, kun kylmäaineputket tulevat kuitenkin seinän läpi ulkoyksiköltä. Miksei sitä pelkkää kondenssiputken reikää voi konvektorillekin tehdä samalla tapaa. Varmaan siitä jonkinlainen kylmäsilta voi tulla, mutta tuskin niin pieni letku hirveän iso ongelma on, kunhan tiivistät itse läpiviennin letkun ympäriltä hyvin.

Jos konvektori on vain kesäkäytössä, niin voihan kondenssiletkun ulkona olevan pään tulpata talven ajaksi, niin ilma ei siitä ainakaan virtaa.

Älä sitten jätä letkun ulkopäätä seinän ulkopuolella niin, että vesi kastelee seinää tai edes sokkelia. Näinkin asennettuja ILPpien kondenssiletkuja valitettavan usein näkee.

[henris]

Mulla on kaksi sabianaa. Ohjaus on hyvin yksinkertainen, jompi kumpi konvektori kun lähtee päälle niin pumppu pyörii. Ja ei ole mitään magneettiventtiilejä tai shuntteja, ne on ihan turhia. Ei se konvektori kovin paljoo jäähdytä jos puhallin ei pyöri, joten ei haittaa vaikka litku kiertää molemmissa aina.

Miten olet ratkaissut kondenssiveden tilanteessa, missä vain toinen konvektoreita on käynnissa ja neste kiertää molemmissa? Ainakin Carrierin konvektoreiden asennusohjeissa konvektorin magneettiventtiili, puhallin ja kondenssivesipumppu lähtevät kaikki samaan aikaan toimimaan ja niissä on erityisesti tehty turvalogiikkaa, joka estää konvektorin toiminnan, mikäli kondenssivesipumppu ei toimi.

Käsittääkseni pelkkä nesteen kierrättäminen konvektorin kennossa aiheuttaa kondenssia, joten silloin vähintään kondenssipumpun pitää olla käynnissä. Tällaista kytkentävaihtoehtoa ei Carrierissa vakiona ollut mutta toki sellaisen varmaan pystyisi rakentamaan.

[kkuukkeli]

Minkälaista letkua olette käyttäneet konvektoreille? Varmaankin ihan lattialämmityskaapelia, mutta riittääkö 12 mm letku? Ainakin Technibelin konvektoreissa näyttäisi olevan puolen tuuman liitäntä, joten isompaa letkua ei ilmeisesti kannata käyttää?

[mikaora]

Miten olet ratkaissut kondenssiveden tilanteessa, missä vain toinen konvektoreita on käynnissa ja neste kiertää molemmissa? Ainakin Carrierin konvektoreiden asennusohjeissa konvektorin magneettiventtiili, puhallin ja kondenssivesipumppu lähtevät kaikki samaan aikaan toimimaan ja niissä on erityisesti tehty turvalogiikkaa, joka estää konvektorin toiminnan, mikäli kondenssivesipumppu ei toimi.

Käsittääkseni pelkkä nesteen kierrättäminen konvektorin kennossa aiheuttaa kondenssia, joten silloin vähintään kondenssipumpun pitää olla käynnissä. Tällaista kytkentävaihtoehtoa ei Carrierissa vakiona ollut mutta toki sellaisen varmaan pystyisi rakentamaan.

Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.

[mikaora]

Minkälaista letkua olette käyttäneet konvektoreille? Varmaankin ihan lattialämmityskaapelia, mutta riittääkö 12 mm letku? Ainakin Technibelin konvektoreissa näyttäisi olevan puolen tuuman liitäntä, joten isompaa letkua ei ilmeisesti kannata käyttää?

Kannattaa huomioida vaan se, että jos on pitkät putkivedot niin pienen putken aiheuttama painehäviö pitää kompensoida jotenkin. Eli isompi kiertopumppu käytännössä.

[henris]

Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.

OK, tuo selittää asian. Carrierin kattomalleissa pumppu on ja sitä myös tarvitaan tekemään n. 20cm nosto ennen painovoimaista viemäröintiä.

Entä onko Sabianassa jonkinlainen varomekanismi kondenssiviemärin tukkeentumista varten? Tällainen on Carrierissa ja se estää nesteen kierron ja laitteen käynnistämisen muutenkin, mikäli kondenssivesi ei johdu normaalisti viemäriin. Toimistoympäristössä työskennelleen LVI-asentajan puheiden perusteella kondenssiviemäreiden tukokset olivat varsin yleisiä, joten aivan mitättömästä riskistä ei ole kyse.

[mikaora]

Sabianassa ei ainakaan ole mitään kondenssivesipumppua vaan se vesi tulee ihan painovoimalla viemäriin molemmista mun konvektoreista.

OK, tuo selittää asian. Carrierin kattomalleissa pumppu on ja sitä myös tarvitaan tekemään n. 20cm nosto ennen painovoimaista viemäröintiä.

Entä onko Sabianassa jonkinlainen varomekanismi kondenssiviemärin tukkeentumista varten? Tällainen on Carrierissa ja se estää nesteen kierron ja laitteen käynnistämisen muutenkin, mikäli kondenssivesi ei johdu normaalisti viemäriin. Toimistoympäristössä työskennelleen LVI-asentajan puheiden perusteella kondenssiviemäreiden tukokset olivat varsin yleisiä, joten aivan mitättömästä riskistä ei ole kyse.

Ok, olikin kyse kattokasettivehkeestä.. Mutta ei taida sabianassa olla mitään varomekanismia. Käytännössä kait vedet tulee seinälle/lattialle jos viemäri tukkeutuu ja sen kyllä huomaa..

[kkuukkeli]

Nonih, nyt olisi putket jäähdytystä varten maassa ja pitäisi valita konvektori. Technibel vaikuttaa sopivalta, mutta ~3,2kW tehoinen patteri on vähän turhan iso rohjake ulkomitoiltaan(995x285x237). Pienempi malli ~1,7kW(805x270x177) laite sopisi paremmin suunniteltuun paikkaan, mutta teho vähän arveluttaa. Saattaisi tuokin kyllä riittää.
 
Onko joku löytänyt ns "hi-wall"-malleja  noilla pienemmillä ulkomitoilla, mutta esim 2,5 kW tehoilla? Carriella ainakin näkyy olevan 2,1 kW:n laitteita, mutta taitaa olla selvästi kalliimpi kuin Technibel(?).

[justus01]

Lueskelin Carrierin puhallin konvektorin esitettä ja siellä mainitaan, että tehot on ilmoitettu lämpötiloilla:

Ilma sisään +27c, ulos +19c
Vesi sisään +7c, ulos +12c
Puhallin täysillä.

(Ilma sisään - vesi sisään = 20c)

Esim. tällä hetkellä meillä maapiiristä tulee +14c ja toiveissa olisi huonelämpötila +24c.

Eli lukemat olisivat
Ilma sisään +24c, ulos XX
Vesi sisään +14c, ulos YY
Puhallin täysillä.

(Ilma sisään - vesi sisään = 10c)

Näin asiaa sen kummemmin ymmärtämättä veikkaisin, että jäähdytysteho olisi noin puolet siitä mikä on Carrierin ilmoittama jäähdytysteho. Saa korjata, jos veikkaukseni on metsässä.
Eli 2kW jäähdytystehoon olisi mahdollista päästä 4kW konvektorilla?

[kkuukkeli]

Jotain osviittaa jäähdytyksen tehontarpeesta saa naapurifoorumilta löytyvästä excel-taulukosta:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=674.0;attach=1072

[justus01]

Jotain osviittaa jäähdytyksen tehontarpeesta saa naapurifoorumilta löytyvästä excel-taulukosta:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=674.0;attach=1072

Eli meille 6kW puhallinkonvektori, jotta saataisiin tarvittava 3kW. =D
Tällä hetkellä sisällä +29,3c.

[henris]

Seinämalleista en tiedä, koekappaleeksi ostettu kattokasettimallinen Carrier GWC010 (4,7kW) maksoi 855eur, johon sisältyi konvektorin lisäksi säleikkö, moottoriventtiilipaketti ja seinään asennettava ohjausyksikkö. Toisena vaihtoehtona oli Technibel mutta sitä oli huonosti saatavissa omien kanavieni kautta ja mielestäni Carrierin hinta ei ollut ollenkaan paha. Selvennyksenä, että meillä viileänlähteenä kaksi porakaivoa ja puhallinkonvektoreita tulee loppujen lopuksi kolme kappaletta.

Hintaerot ainakin kattokasettimallisissa olivat eri tehoisten välillä lähes marginaaliset, esim GWC008 (4,0kW) olisi maksanut vain 40eur vähemmän.

[Timppa26]

Terve.
Olen uusi jäsen täällä ja muutenkin tietämys näistä asioista vielä puutteellinen.
Termi maaviileä= ilmeisesti tarkoittaa että viilennys otetaan keruupiiristä tai porakaivosta?
Tarviiko "maaviileäkelpoisuus" huomioida porakaivoa/pumppua tilattaessa?
Mites puhallinkonvektoreiden määrä, palstalla puhutaan että on hankittu useita sellaisia per talo, eikö periaatteessa 1 riitä tai korkeintaan 2 (1 per kerros) ?
Eikös 1 konvektori maksa vähintään tonnin-kaksi joten useamman hankinta syö jo jos ei miestä niin ainakin lompakkoa ?
Pitääkö nuo konvektorit millaista ääntä ja  onko kytkentä niinkin yksinkertaista että puhaltimesta vaan putket teknisen tilan maapiiriin?

[Kimmo_L]

Sitähän se tarkoittaa, että viilennykseen käytettävä kylmä liuos otetaan maalämmön maanestepiiristä. Porakaivosta tulee varmemmin riittävän kylmää liuosta kesälläkin, vaikka onhan niitä pintaputkistollakin jotkut tehneet ja niinkin auttavat varmaan jonkin verran.

Niillä puhallinkonvektoreillakin on oma jäähdytystehonsa. Riippuu talon koosta, miten monta tarvitsee. Isommassa talossa voi hyvin tarvita useampia, myös sen vuoksi että viileän ilman saisi jakautumaan talossa järkevästi eikä vain konvektorin ympärillä olevaan tilaan.

Itse konvektorit ei taida ihan noin kalliita olla, mitä kirjoitit, mutta toki siihen tarvitaan ympärille erilaisia tarvikkeita, joista hinta nousee ensimmäisellä konvektorilla tuohon luokkaan. Esimerkiksi tarvitaan pumppu kierrättämään liuosta konvektoreissa, joko erillinen pienempi pumppu tähän tarkoitukseen tai sitten kytkentä, jolla maalämpöpumpun kiertopumppu kytketään päälle konvektorien tarvitessa. Lisäksi tietysti putket, eristeet, venttiilejä ym.

[Timppa26]

Meneekö maaviileän/konvektorin käyttö suurinpiirtein niin että tekniseen tilaan tulee oma kiertopumppu kullekin konvektorille, ja sen kautta maasta tuleva kylmä neste pumpataan itse konvektorille joka siis muuttaa nesteen viileäksi ilmaksi? Ja kondenssivesi johdetaan omien letkujen kautta jonnekin pois?
Jos useita konvektoreita niin kullekin kiertopumppu tekn.tilaan ?

Ei tämä varmaan ihan näin yksinkertaista voi olla.

[mikaora]

Meneekö maaviileän/konvektorin käyttö suurinpiirtein niin että tekniseen tilaan tulee oma kiertopumppu kullekin konvektorille, ja sen kautta maasta tuleva kylmä neste pumpataan itse konvektorille joka siis muuttaa nesteen viileäksi ilmaksi? Ja kondenssivesi johdetaan omien letkujen kautta jonnekin pois?
Jos useita konvektoreita niin kullekin kiertopumppu tekn.tilaan ?

Ei tämä varmaan ihan näin yksinkertaista voi olla.

Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille. Eli yksinkertaista kyllä, mutta ei halpaa, koska kupari maksaa hunajaa, samoin messinkiosat ja putkityöt (ellei tee itse). Ja PEX putki tai muu putki millä vedät liuosputket konvektoreille tulee maksamaan yllättävän paljon sekin. Ja yksinkertaisimmillaan ei tarvitse mitään 3-tie venttiilejä tms vaan ihan vaan konvektorilta ohjaussignaali jolla kiertopumppu lähtee päälle.

Ja kondenssivesi tosiaan johdetaan yleensä jonkin lattiakaivon tai muun vesilukon yhteyteen ja sitä kautta viemäriin.

[Timppa26]

Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille.

Tietämätön jatkaa että eikö konvektoria voisi laittaa tekn.tilaan ja siitä letkuilla/putkille haaroitus vaikka kolmeen huoneeseen ?
Ei tarvis litkua/kondenssivettä  siirrellä ja pärjäisi yhdellä konvektorilla.
Puhalluksen suuntaus huoneessa olisi vakio eikä tietenkään säädettävissä.

[henris]

Itse asiassa tekniseen tilaan riittää vain yksi pumppu ja sitten jokin jakotukki/muu haaroitus millä liuoslinja haaroitetaan tarvittaessa useammalle konvektorille.

Tietämätön jatkaa että eikö konvektoria voisi laittaa tekn.tilaan ja siitä letkuilla/putkille haaroitus vaikka kolmeen huoneeseen ?
Ei tarvis litkua/kondenssivettä  siirrellä ja pärjäisi yhdellä konvektorilla.
Puhalluksen suuntaus huoneessa olisi vakio eikä tietenkään säädettävissä.
 

Ainakin joissain kattokasettimallisissa konvektoreissa on mahdollisuus puhaltaa ilmaa myös viereiseen huoneeseen. En ole itse törmännyt tällaiseen käytännössä. Todennäköisesti samat ongelmat vastassa kuin yleensäkin ilmanvaihdon kautta jäähdyttämisessä eli saadakseen tehoa, joudutaan ilmaa liikuttamaan paljon ja se on haasteellista suhteellisen pienten IV-kanavien läpi.

[Kimmo_L]

Tarkoitiko, että viileää ilmaa kuljetettaisiin konvektorilta putkissa useampaan huoneeseen?

Konvektori ei toimi niin. Konvektori kierrättää samaa huoneessa jo olevaa ilmaa. Ilma siis otetaan huoneesta, kuljetetaan viileää nestettä sisältävän 'patterin' läpi ja puhalletaan takaisin samaan huoneeseen.

Ilmanvaihtolaitteen yhteydessä tehtävä viilennys on sitten eri juttu, kun siinä otetaan ulkoilma ulkoa ja mahdollisen lämmön talteenoton (tai mahdollisesti kesällä sama kenno toimii viileän talteenottona) kautta puhalletaan tuloilma vastaavasti viileää nestettä sisältävän patterin läpi normaaleihin tuloilmaventtiileihin. Tällöin kaikki taloon tuleva ilma tulee samalla viilennettyä.

Konvektorin etuna on kuitenkin, että sama huoneessa oleva ilma pyörii useaan kertaan konvektorin viilennyspatterin ohi ja viilenee joka kerta. Ilmanvaihtolaitteen kautta tehty viilennys viilentää ilmaa vain siitä tahdissa kuin ilmaa normaalisti vaihdetaan - huoneessa jo oleva ilma ei enää viilene. Konvektorin viilennysteho on siten yleensä parempi kyseisessä tilassa, sen kustannuksella että viileä ei jakaannu yhtä tasaisesti koko taloon ja tästä syystä konvektoreja saatetaan tarvita useita.

Viilennys on siis mahdollista tehdä molemmilla tavoilla, joko konvektoreilla tai ilmanvaihtokoneen tuloilman yhteydessä. Näillä on molemmilla omat etunsa. Erot ovat lähinnä viilennystehossa, viileän jakautumisessa taloon ja hinnassa. Kaikki ovat tapauskohtaisia, riippuen millainen juuri sinun talosi on.

[tols]

Lainaan vanhaa aihetta sen verran, että kyselisin kokemuksia niiltä joilla on käytössä maapiiri + puhallinkonvektori niiden tehosta esim viime kesän helteillä. Eli riittääkö viilennykseen ja kosteuden poistoon? Itselle olisi mahdollisesti pohjoiseen tulossa 600m maapiiriä ja tarkoituksena olisi laittaa puhallinkonvektorit viilennykseen.