Vallox 200 -projektin kysymyksiä.

[MaNe]

Tuleva konevalintani alkaa pikkuhiljaa kohdistua kyseenomaiseen laitteeseen. Osaako joku laskeskella muutamia reunaehtoja suunnittelua ja koneenvarustelua silmällä pitäen. Käppyröitä pattereille löytyy@ http://www.vallox.com/tiedostot/4/pdf/1047_TEKN200_sf_100412/

Olennaisimmat muuttujat laskutoimituksiin.

LTO 80%
mitoitusilmavirrat 100l/s (tulo) ja 110l/s (poisto)
sisälämpötila (=poistoilman lämpötila koneella) + 22,5
jäteilmanminimi +2 (onko kokemuksia pienemmistä?)
tuloilma-asetus +17

maapiirin lämpötila mitoituspisteessä (helmipakkasilla) +2,5
jälkilämmityksen VKL patterille tuleva vesi +30@-20 ja +34@-30

Kysymys 1: Missä ulkolämpötilassa kone tarvitsee etulämmitystä mitoitusilmavirralla?

Kysymys 2: Miten kovaan pakkaseen MLV -esilämmityksellä päästään pätkimättä mitoitusilmavirroilla ja ko. maapiirin reunaehdolla - jos joku osaa laskeskella niin voi käyttää laskennassa haluamaansa patterin nestevirtaa (joku oletusarvo - voi yrittää päästä siihen sitten valitsemalla sopivan maapiirin pumpun)

Kysymys 3: Riittääkö jälkilämmittimessä teho tuloilman tavoitelämpötilaan mitoitusilmavirroilla ja ko. lämmityspiirin asetusarvoilla? Nestevirtaus ko. patterissa saatanee aika hyväksi (kosteantilanpiirissä oma pumppu josta voidaan ottaa "oksa" suoraan patterilla)

Kysymys 4: Miten olette suojanneet VKL -jälkilämmityspattereilla varustetut IV-koneenne toimintakatkojen varalta - oma mietintä: 2xperhospellit sopivin välein jäte - ja raitisilmakanavassa.

Varsin kiitollinen olisin tuon MLV - etulämmityksen suorituskykyyn liittyvistä pohdinnoista, suurin dilemma tässä on että otanko MLV patterin sinne koneeseen vai otanko sähköisen etulämmityksen (2kW). Sertifikaatin mukaan tuo etulämmitys haukkaa "sertiajossa" n. 1500kWh (=sertifikaatin mukaan maapiirillä saavutettu etulämmityssäästö) - eli ei mikään hirveä luku mutta ilmeisesti MLV suurin hyöty lienee sitten tuo jälkilämmityksen tarpeen/tehon tarpeen "romahtaminen". Nyt lähinnä siis askarruttaa että paljonka tuolla maapiirin lämpötilalla on MLV patterilta saatu teho @-20, @-25 sekä @-30.

Sitten vain ratkomaan/arvailemaan tai kertomaan omista kokemuksista vastaavissa/ lähes vastaavissa virityksissä - kaikenlaisista mielipiteistä, kokemuksista ja ehdotuksista olen kovasti kiitollinen.

Make

[Xargo]

...Nyt lähinnä siis askarruttaa että paljonka tuolla maapiirin lämpötilalla on MLV patterilta saatu teho @-20, @-25 sekä @-30.

Tässä pikaisesti aamupalan ohessa pyöriteltyä...

Veabin laskurilla (virtaama 0,08l/s (neste), 100l/s (ilma)):

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -1,99C
Ilma sisään: -20C
Ilma ulos: -10,78C
Teho: 1293W

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -3,03C
Ilma sisään: -25C
Ilma ulos: -13,87C
Teho: 1593W

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -4,08C
Ilma sisään: -30C
Ilma ulos: -17,01C
Teho: 1898W

Naapurifoorumilla höpisin yhteen ketjuun noista pattereista kaikenlaista:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15442.15

Mulla Digit2 SE MLV VKL on menneen talven hoitanut ilman pätkimisiä (tai jos on pätkässyt niin en ole huomannut) eli se varmaan olisi lyhyt vastaus kysymykseen. Jättäisin silti jälkiviisaana MLV-patterin pois ja tilalle koneen sisään sähkövastus ja sitten ulkoinen MLV-patteri. Syynä se, että MLV-patterin painehäviö on niin suuri, että sinne ei saa kunnon virtaamaa, joka taas haittaa mulla jäteilmapatterin sun muiden viritysten toimintaa. Samalla rahalla saa ainakin Veabilta isomman ulkoisen patterin kun mitä tuo integroitu MLV tuo lisähintaa VKL-versioon nähden (VKL vs. MLV VKL).

Olin myös käsittänyt, että isommissa koneissa olisi järeämmät kennot kun yhteetkin ovat isommat, mutta näköjään tuolla 0,08l/s paikkeilla pyöritään (siis Vallox 200 MLV-patteri), joka on aika vähän. Veabin 200mm patterin läpi voi runnoa luokkaa 0,2l/s. Eli ei sekään riitä jos haluaisi kaiken viinan ajaa sitä kautta käyntijakson aikana, kuten mulla oli ajatus.

[MaNe]

...Nyt lähinnä siis askarruttaa että paljonka tuolla maapiirin lämpötilalla on MLV patterilta saatu teho @-20, @-25 sekä @-30.

Veabin laskurilla (virtaama 0,08l/s (neste), 100l/s (ilma)):

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -1,99C
Ilma sisään: -20C
Ilma ulos: -10,78C
Teho: 1293W

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -3,03C
Ilma sisään: -25C
Ilma ulos: -13,87C
Teho: 1593W

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -4,08C
Ilma sisään: -30C
Ilma ulos: -17,01C
Teho: 1898W

Naapurifoorumilla höpisin yhteen ketjuun noista pattereista kaikenlaista:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15442.15

Mulla Digit2 SE MLV VKL on menneen talven hoitanut ilman pätkimisiä (tai jos on pätkässyt niin en ole huomannut) eli se varmaan olisi lyhyt vastaus kysymykseen. Jättäisin silti jälkiviisaana MLV-patterin pois ja tilalle koneen sisään sähkövastus ja sitten ulkoinen MLV-patteri. Syynä se, että MLV-patterin painehäviö on niin suuri, että sinne ei saa kunnon virtaamaa, joka taas haittaa mulla jäteilmapatterin sun muiden viritysten toimintaa. Samalla rahalla saa ainakin Veabilta isomman ulkoisen patterin kun mitä tuo integroitu MLV tuo lisähintaa VKL-versioon nähden (VKL vs. MLV VKL).

Olin myös käsittänyt, että isommissa koneissa olisi järeämmät kennot kun yhteetkin ovat isommat, mutta näköjään tuolla 0,08l/s paikkeilla pyöritään (siis Vallox 200 MLV-patteri), joka on aika vähän. Veabin 200mm patterin läpi voi runnoa luokkaa 0,2l/s. Eli ei sekään riitä jos haluaisi kaiken viinan ajaa sitä kautta käyntijakson aikana, kuten mulla oli ajatus.

Erittäin paljon kiitoksia, itsekkin koetin tuota laskuria mutta ei ainakaan tällä kokoonpanolla toiminut järkevästi - siis laskennan tulokset eivät päivity arvoja muutellessa, vaatineeko Javan asentamista vai mikälie. Paljonka antaa laskuri tehoa jos saadaan nestevirtaama jonnekkin 0.15l/s maastoon liuokselle? (tähtäintä vois pitää 0.2:ssa - integroidussa patterissa on 12mm liitosyhteet).  Vertailukalibrointina Valloxin teknisessä ohjeessa käyrä MLV-patterilla jossa ilma sisään -12, liuos +5, nestevirtaama 0.08l/s => n. 1.2kW.
Nestepuolen painehäviö on integroidussa patterissa 0.08l/s n. 55kPa. Vissiin 0.15 l/s nostaa painehäviön jonnekkin 140kPa:n maastoon... ahtaat on pillit

EDIT: sainpa laskurin pelaamaan!!! Laskuri taitaa olla teholaskennassa yhtenevä mallissa CWK 250 siis verrattuna tuohon 200 mallin sisäiseen MLV patteriin @ liuos +5 ja patterille tuleva ilma -12 => teho n. 1.2kW 100l/s (teknisen ohjeen käyrältä) => simuloituna tuolla liuos +2.5, patterille -30 asteista 100l/s => 2,2kW => patterilta lähtevä ilma kriittinen -14.9. Molemmissa simulaatioissa liuosvirtaam 0.08l/s. Virtaaman nosto 0.1litraan/s parantaa esilämmityksen tehoa n. 100W@-30 => about aste lämpimämpää pois patterilta. Kyllä tuon laskurin mukaan aika hyviä vekottimia nuo VEABin nestekiertoiset etulämmityspatterit. Patterivalinnalla 250 ja kunnon liuospumpulla (esim 0.2l/s) saa pätkimättömän IV:n reilusti yli 25 asteen pakkasille mitoitusilmavirroilla 100l/s pienellä jälkilämmitystarpeella (lähtevä ilma n. -7 astetta)

Elikkä perstuntumalla (Ympäristöministeriön  moniste 122 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa s.26) -25 asteessa oltaisiin pelkällä MLV -patterihässäkällä pätkimisen "kintaalla". Mikä lie tarkka lämpötila jossa oletetulla LTO:n hyötysuhteella jäteilma on rajoilla? (veikkaus ilman esilämmitystä jotain -13 astetta) Venytetyssä kuutiossa se alkaa siis varhaisemmilla lämpötiloilla - liekkö tuossa viitteessä josta arvoja lunttasin kyse ristivirtaisesta kuutiosta....

Asennusteknisesti olisi huomattavasti helpompi vaihtoehto jos ottaisi koneen integroidulla MLV -patterilla, saattais olla niin että esim. MLP avopaisari jäisi edelleen systemaatin korkeimmaksi kohdaksi jne, kanavapatteriasennus korkeampaan asemaan on mulle pikkunen mysteeri että miten se saadaan toteutettua... Ottasiko varuilta VEAB:lta 200mm kanavaan jonkun 1kW sähköpatterin ja ohjauksen jäteilmakanavasta asetuksella +2 tms => koneesta veivais pätkimisenaloitusarvon raakasti 0:aan...

EDIT2: Bongasin tämänkin:www.swegon.com/PageFiles/38597/kWh-VENT%2010h.xls - tuolla simuloiden pätkimislämpötila ilman etuvetoa vastavirtakennolla pyörisi jossain -6/-7 asteen paikkeilla esitetyillä reunaehdoilla. Huonelämpötilan  (poistoilman lämpötilan) nostolla tuota voi vielä pelata "myöhemmäksi" pari astetta. VEAB + koneen sähköinen etuvastus/MLV + VEAB sähkövastus taitaa olla ainoa oikea ratkaisu tai sitten pitäisi miettiä huonomman hyötysuhteen LTO:ta.

Make

[Xargo]

Kyllä tuon laskurin mukaan aika hyviä vekottimia nuo VEABin nestekiertoiset etulämmityspatterit. Patterivalinnalla 250 ja kunnon liuospumpulla (esim 0.2l/s) saa pätkimättömän IV:n reilusti yli 25 asteen pakkasille mitoitusilmavirroilla 100l/s pienellä jälkilämmitystarpeella (lähtevä ilma n. -7 astetta)

Elikkä perstuntumalla (Ympäristöministeriön  moniste 122 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa s.26) -25 asteessa oltaisiin pelkällä MLV -patterihässäkällä pätkimisen "kintaalla". Mikä lie tarkka lämpötila jossa oletetulla LTO:n hyötysuhteella jäteilma on rajoilla? (veikkaus ilman esilämmitystä jotain -13 astetta) Venytetyssä kuutiossa se alkaa siis varhaisemmilla lämpötiloilla - liekkö tuossa viitteessä josta arvoja lunttasin kyse ristivirtaisesta kuutiosta....

Asennusteknisesti olisi huomattavasti helpompi vaihtoehto jos ottaisi koneen integroidulla MLV -patterilla, saattais olla niin että esim. MLP avopaisari jäisi edelleen systemaatin korkeimmaksi kohdaksi jne, kanavapatteriasennus korkeampaan asemaan on mulle pikkunen mysteeri että miten se saadaan toteutettua... Ottasiko varuilta VEAB:lta 200mm kanavaan jonkun 1kW sähköpatterin ja ohjauksen jäteilmakanavasta asetuksella +2 tms => koneesta veivais pätkimisenaloitusarvon raakasti 0:aan...

Siis kyllähän -7C ilma revitään jo sopivaksi huoneeseen puhallettavaksi ilman jälkkäriäkin. Eli siis Veabin 250mm pöntölle -25C ilma ja +2,5C litku niin LTO:lle tulee -7C ilma ja LTO:lta poistuu tulopuolelle n. +15,5C ilma vastavirtakennolla (poisto 21C). Tosin tällöin jäteilma on jo pakkasella, joka voi sitten aiheuttaa omia ongelmiaan, ts. kone pätkii jos pätkimisrajaa ei ole myös vedetty pakkaselle, jolloin taas voi tulla huurreongelmia.

Voit laskea likimääräisiä pätkimisrajoja seuraavalla kaavalla:

poisto-(poisto-ulko)*lämpötilahyötysuhde = jäte

Ulkolämpötila on tuossa siis LTO-kennolle tuleva ilma, oli se sitten vedetty raakana tai jonkin patterin kautta.

Tosiaan musta paras ratkaisu olisi kone sähkökäyttöisellä etulämmityspatterilla ja vesikiertoisella jälkkärillä. Tuohon sitten niin iso Veabin CWK-patteri kaveriksi kun mitä tilaa on. Tällöin saat etulämmityksen hoidettua taloudellisesti ja voit vielä sähköllä tujauttaa hienosäädön paukkupakkasilla niin ei varmasti pätki.

CWW-pattereissa ei sitten ole kondenssiviemäröintiä eli ei sovellu viilennykseen. Lisäksi CWW on eristämätön kun taas CWK:ssa on solumuovieristys. Mulle tuli ensin väärä patteri (200mm CWW, kun piti olla 200mm CWK). Nyt siis CWK teknisen tilan katossa ja hyvin toimii.

Nestepuolen painehäviössä taitaa järkevyyden raja kulkea siellä 50kPa paikkeilla, eli on tuo integroitu aika rimpula. Muutenkin ihan eri kokoluokan patteri ainakin tuo mun 200mm CWK kun vertaa digitin integroituun. Siis patterin rivasto ihan fyysiseltä kooltaan.

Riippuu tietenkin asennuspaikasta, mutta ei mulla ainakaan olisi avopaisarilla onnistunut vaikka ei tuota ulkoista patteria olisikaan (mulla siis ulkoinen patteri jäteilmakanavassa), koska MLV-patterin yhteet on koneen päällä. Eli kalvopaisari ainakin mulla tuli joka tapauksessa.

[MaNe]

Jeps ja taas kiitos, pitää tehdä pahvista "simulaattoripatteri" oikeine dimensioineen ja alkaa sovittelemaan nurkille. Eli se alkuperäinen idea jota tuolla taannoin uumoilin on edelleen paras, eikä se siitä muutu vaikka voissa paistaisi. Hyvänä kompromissina voisi mielestäni IV koneiden valmistajat tarjoilla 2Xristivirtakoneita energiatehokkailla puhaltimilla, aika paljon siirtäisi tuota pätkimislämpötilaa "turvallisemmille" vesille. Tää vastavirtaratkaisu tuo tuohon esilämmitykseen suurehkoja haasteita. Sisäisen MLV -patterin onnettomat pillit suurine painehäviöineen selittynee tilan puutteella, aika paljon tulisi pelivaraa(tehoa) jos painehäviöt olisivat kohtuullisemmat ja täten nestevirtaaman saisi suuremmaksi. (vaatisi tietysti suurempi virtaus suuremman lämmönluovutuspinta-alankin toimiakseen optimaalisesti)

[Xargo]

Hyvänä kompromissina voisi mielestäni IV koneiden valmistajat tarjoilla 2Xristivirtakoneita energiatehokkailla puhaltimilla, aika paljon siirtäisi tuota pätkimislämpötilaa "turvallisemmille" vesille. Tää vastavirtaratkaisu tuo tuohon esilämmitykseen suurehkoja haasteita.

Niin meinaat vissiin, että kahden kennon "järjestystä" vaihdeltaisiin? Muutenhan kaksi huonoa kennoa vetää jäihin ihan siinä missä yksi parempikin.

Sisäisen MLV -patterin onnettomat pillit suurine painehäviöineen selittynee tilan puutteella, aika paljon tulisi pelivaraa(tehoa) jos painehäviöt olisivat kohtuullisemmat ja täten nestevirtaaman saisi suuremmaksi. (vaatisi tietysti suurempi virtaus suuremman lämmönluovutuspinta-alankin toimiakseen optimaalisesti)

Yksi syy mitoittaa nestepuoli ahtaaksi on turbulentin virtauksen aikaansaaminen. Väljässä putkessa virtaus jää laminaariseksi ja lämmönsiirto on silloin heikkoa. Veabin laskuri vallan punastuu jos valkkaa niin alhaisen nestekierron, että jäädään laminaarisen puolelle. Kokeile vaikka laittaa 400mm patterille 0,1l/s kierto niin punaista näyttää.

Mulla siis lepojaksolla jäteilmapatterin virtaus on väkisinkin laminaarista, koska lepojaksolla MLP:n viinapumppu on seis ja IV-haaran pumppu pyörittää viinaa. Tällöin kaikki viina menee integroidun MLV-patterin läpi, joka ahistaa niin paljon, että jäteilmapatterille ei saada turbulenttia virtausta. MLV-patterin virtaus on varmastikin turbulenttia kaikissa tapauksissa.

[MaNe]

Hyvänä kompromissina voisi mielestäni IV koneiden valmistajat tarjoilla 2Xristivirtakoneita energiatehokkailla puhaltimilla, aika paljon siirtäisi tuota pätkimislämpötilaa "turvallisemmille" vesille. Tää vastavirtaratkaisu tuo tuohon esilämmitykseen suurehkoja haasteita.

Niin meinaat vissiin, että kahden kennon "järjestystä" vaihdeltaisiin? Muutenhan kaksi huonoa kennoa vetää jäihin ihan siinä missä yksi parempikin.

Jostain "pampletista" tavatessani käsittäkkseni kahdella ristivirtaisella LTO:n hyöytysuhde on jossain vastavirtaisen ja ristivirtaisen välissä - tällä saisi maagisia asteita pelivaraa etulämmön huipputehon tarpeeseen äärikeleissä pätkimisen estoon - haittapuolena tietysti lisääntynyt jälkilämmitystarve - vastavirtakenno on näköjään "haasteellinen" toteuttaa pommin varmasti toimivaksi (pätkimisvapaaksi) ääriolosuhteisiin - ristivirtainen helpoin - hyvä jos ois joku "välimallikin" tarjolla. Valloxilla on kyllä 2Xristivirta 280 malli - hinta about yhtenevä 200 mallin kanssa.

Toisaalta en edellisessä kämpässä huomannut pätkimisestä ongelmaa vaikka pätki varmasti (etuvedoton digit se). Ilmeisesti noissa pätkiessä se poistokin pyörii hallituilla kierroksilla tulon katketessa - toisin siis kun tässä Enerventin ratkaisussa sulatusten aikana.

Make

[justus01]

Toisaalta en edellisessä kämpässä huomannut pätkimisestä ongelmaa vaikka pätki varmasti (etuvedoton digit se). Ilmeisesti noissa pätkiessä se poistokin pyörii hallituilla kierroksilla tulon katketessa
Make

En ole tutkinut tuota tulopuhaltimen pyörimistä, mutta aika reilun alipaineen pätkiminen tekee taloon kovalla pakkasella ja ilmanvaihtuvuus romahtaa totaalisesti. Näin siis uudessa tiiviissä talossa. Noin -30c pakkasella IVK on sulatuksella lähes koko ajan eikä poistopuhallin tahdo (yksin?) saada riittävää ilmanvaihtuvuutta aikaiseksi makuuhuoneisiin normaali nopeudella. Muuten olen ollut oikein tyytyväinen tuohon Digit SE:en.

Joskus kun saisi maapiiristä etulämmityksen laitettua, niin pääsisi tuosta sulatusongelmasta eroon...

[Xargo]

Jostain "pampletista" tavatessani käsittäkkseni kahdella ristivirtaisella LTO:n hyöytysuhde on jossain vastavirtaisen ja ristivirtaisen välissä

Näin näkyy olevan. Digit 60%, 280 70% ja 200 80%

- tällä saisi maagisia asteita pelivaraa etulämmön huipputehon tarpeeseen äärikeleissä pätkimisen estoon - haittapuolena tietysti lisääntynyt jälkilämmitystarve - vastavirtakenno on näköjään "haasteellinen" toteuttaa pommin varmasti toimivaksi (pätkimisvapaaksi) ääriolosuhteisiin - ristivirtainen helpoin - hyvä jos ois joku "välimallikin" tarjolla. Valloxilla on kyllä 2Xristivirta 280 malli - hinta about yhtenevä 200 mallin kanssa.

Itse kyllä tuijottaisin mieluummin vuosittaista toimintaa kuin niitä ääriolosuhteita. Sertien mukaan 200:lla päästään vuositasolla 67% paikkeille kun 280 jää 51% lukemiin. Onhan se tietysti totta, että vastavirtahärveli vaatii järeän etulämmityksen jos halutaan pelata varman päälle sulatuksien kanssa ja mitä olen lukenut sun kokemuksia roottorista niin taidat haluta huoltovapaan härvelin... Sähköpatteri etupuolelle on varmasti helpoin ratkaisu, mutta laittaisin tosiaan nestepatterin sille kaveriksi. Jos katotaan vaikka tuota -30C tapausta:

Neste sisään: +2,5C
Neste ulos: -4,08C
Ilma sisään: -30C
Ilma ulos: -17,01C
Teho: 1898W

Eli LTO:lle tulee -17C ilma etulämmityspatterin jäljiltä. Korkeammallekin sitä saadaan isommalla patterilla. Tuossa laskennassa oli 160mm CWK. Eli jos halutaan, että jäteilma pysyisi plussan puolella niin pitäisi vielä lämmittää ilma ennen LTO:ta -5C lukemiin. Elikkäs 12K ilmavirralla 100l/s tekee n. 1,45kW. Eli 200:n integroitu 2kW etulämmitysvastus riittää. Kaikkineensa lämmitys muodostuu tuossa tapauksessa näin:

Kaivosta: 1,90kW
Sähköverkosta: 1,45kW
Poistoilmasta: 2,54kW

Kannattaa tosiaan huomioida, että kaivosta napataan jatkuvasti tuo liki 2kW tehoa -30C pakkasilla ja -20C vielä 1,3kW (siis 160mm CWK:lla, 0,08l/s virtaamalla ja +2,5C litkulla).

Ilman sähkövastusta tilanne näyttäisi tältä (tuossa -30C tapauksessa):

Jäteilma: -9
Jälkilämmitystarve: 240W

... ja talteenottotehot:

Kaivosta: 1,90kW
Poistoilmasta: 3,69kW

Luvut ovat sinnepäin kun en jaksanut pyöritellä desimaaleja mukana kokoajan. Itse kokeilisin ajaa ensin tuon viimeisimmän tapauksen mukaan (ilman sähkövastusta) ja ottaisin sitten vastusta asteittain mukaan jos ongelmia ilmenee.

Mutta joka tapauksessa nollakeleillä ja pienillä pakkasilla ne säästöt tehdään. Ääritapauksien mukaan mitoitus on mielestäni enemmän kuriositeetti kuin todellinen säästön paikka. Toinen säästönpaikka normiratkaisuun verraten tulee kesällä jos mätkii jäteilmasta lämmöt keruupiiriin. Kesän jälkeen tiedän aiheesta enemmän, mutta kyllä nyt voi jo sanoa, että kyllä sillä helposti pari astetta lämpimämmän litkun saa aikaan. Harmi kun ei ole ThermIQ logia kuin viime vuoden Lokakuulta lähtien niin en tiedä tarkasti viinan lämpötilaa "lepotilassa", mutta Lokakuun 13. päivä oli kaivolta tuleva litku lämpimimmillään 5C kun se nyt on viime viikot pyörinyt 7-8C paikkeilla. Viime vuoden syksy oli myös aika lämmin.

[MaNe]

Asia kirkas, laitan Valloxin 200:n tilaukseen, vkl jälkilämmitys ja sähköinen etuvastus. VEAB pattereista pitää alkaa kyselemään tarjouksia, calculaattorilla näyttäs 250 CWK riittävän, painehäviö ilmapuolella @150l/s alle 20Pa, 200 CWK:lla vastaavasti n. 40Pa, molemmilla tulokset "sinisiä" kun mitoitusvirtaama litkulle 0.15l/s => olennaisimpien muuttujien suhteen valinta näiltäkin osin selvä.

Toimintavarmuuttahan tässä haetaan ei niinkään huollon helpoutta. Kosteudenpoisto ja hallitut painesuhteet ykösenä mielessä. Sen vuoksi tuli nyt tähän esilämmitysteesiinkin paneuduttua "huolella" - kiitos siitä erityisesti Xargolle!! Toivottavasti ketju valottaa muillekkin kiinnostuneille jotain.

Make

[Xargo]

Asia kirkas, laitan Valloxin 200:n tilaukseen, vkl jälkilämmitys ja sähköinen etuvastus.

Kannattaa ehkä vielä miettiä tuota VKL-patterin kannattavuutta. Siis ihan kustannusmielessä. Eli pärjäisikö ilmankin kun vastavirtakennon talteenotto on kuitenkin melko pätevällä tasolla...

Toki jos budjetissa on VKL:n verran ilmaa niin eihän siitä haittaakaan ole vaikka sen käyttö jäisikin suht vähäiseksi.

[MaNe]

Asia kirkas, laitan Valloxin 200:n tilaukseen, vkl jälkilämmitys ja sähköinen etuvastus.

Kannattaa ehkä vielä miettiä tuota VKL-patterin kannattavuutta. Siis ihan kustannusmielessä. Eli pärjäisikö ilmankin kun vastavirtakennon talteenotto on kuitenkin melko pätevällä tasolla...

Toki jos budjetissa on VKL:n verran ilmaa niin eihän siitä haittaakaan ole vaikka sen käyttö jäisikin suht vähäiseksi.

Samaa tuossa pähkäiltiin suunnittelijan kanssa - tuloilman tavoitelämpötila on meillä 17 astetta joten ei tuohon paljoa tehontarvetta jää jälkilämmitykseen - hintaero on kuitenkin luokka 500€ sähkö vs VKL.

[Xargo]

- hintaero on kuitenkin luokka 500€ sähkö vs VKL.

+ putkarin työ + tarvikkeet... Mullahan VKL on ihan tarpeellinen kun kuution talteenotto ei päätä huimaa. Voi silti olla, että mullakin olisi ollut sähköpatteri kustannustehokkaampi mutta lelujahan ei ole koskaan liikaa...