Jäähdytyksen ohjaus

[mtalo]

Talossani on Nibe 1217 800m pintakeruuputkistolla ja Ilto440Econo. Ilton perään asennetaan jäähdytspatteri, jossa kiertää keruuneste. Iltolla olisi ollut oma jäähdytyspatteri, joka olisi sisältänyt "älyn", joka ohjaa jäähdytystä (käynnistää keruunesteen kiertopumpun ja säätää virtausta venttiilillä). Laitan kuitenkin Onnlinen jäähdytyspatterin, joka ei sisällä mitään älyä, koska se on tehokkaampi ja huokeampi.

Tarkoitus on rakentaa jäähdytyksen ohjaus itse. Yksinkertaisin ratkaisu olisi, että mitataan sisälämpötilaa ja jos se ylittää esim. 23 astetta laitetaan liuospumppu päälle. Eli tällöin tulisi on/off systeemi. Tietysti tuo vaatii hysteereesin; pumppu pysäytetään vasta esim. 21 asteessa. Pumpun pitäisi sammuttaa kokonaan talveksi (tai lisätä logiikka, että pumpun käynnistämiseksi ulkolämpötila pitää olla vähintään 18 astetta) ja laittaa liuospiirin hanan kiinni.

Mitä ongelmia tälläisestä ohjauksesta voi tulla. Käytännössähän voi käydä niin, että viilennys toimii täysillä muutamia tunteja, jonka jälkeen voi olla pois päältä esim. tunnin. Voiko tämä aiheuttaa epämiellyttävää sisäilmaa (lämpötilavaihtelua, kosteutta)?

Tietysti voisi laittaa piiriin säädettävän virtausventtiilin, jota ohjattaisiin portaattomasti lämpötilan mukaan, mutta onko tälle tarvetta? Lisäksi jotkin järjestelmät mittaavat tulo ja poistoilmoja, mutta mitä niillä tiedoilla tehdään?

Täytyy myös huomioida, että kyseessä on pintakeruuputkisto, joten jäähdytys "täysillä" ei välttämättä ole kovin paljon

Tähän topiciin ei mielellään keskustelua järjestelmän tarpeellisuudesta.

[Matias]

Mä laittaisin huonetilaan on-off termostaatin.Hystereesi(diff) 0,25C,on ainakin elektronisissa termostaateissa,esim lattialämmitystermostaatit.
Ohjauskytkimeksi 3-asentoisen 1-napaisen vaihtokytkimen,esim K-0-A.
Asento K=käsi,jäähdytys pyörii jatkuvasti,ohittaa termostaatin.
Asento 0= Jäähdytys pois päältä
Asento A= Jäähdytys huonetermostaatin ohjaamana

edit: periaate kuva

[mtalo]

Ohjauskytkimeksi 3-asentoisen 1-napaisen vaihtokytkimen,esim K-0-A.
Asento K=käsi,jäähdytys pyörii jatkuvasti,ohittaa termostaatin.
Asento 0= Jäähdytys pois päältä
Asento A= Jäähdytys huonetermostaatin ohjaamana

Toi oli hyvä huomautus. Oli joskus käynyt mielessä, mutta unohtunut.

Kannattaisko laittaa tehokkaamman liuospumpun paremman jäähdytystehon toivossa. Ilton omalle jäähdytyspatterille suositellaan liuoksen virtausnopeudeksi 0.15l/s.

Hassua kyllä, mutta minulla ei ole tiedossa millainen viilennyspatteri tulee. Putkari on tilannut sen, merkki on Onnline ja valitsin suurimman joka mahtuu varattuun tilaan 50x50x50cm. En löytänyt mistään netistä Onnlinen viilennyspatteriesitettä...

Joka tapauksessa teho pitäisi olla suurempi kuin Ilton patterilla, joten ilmeisesti liuoksen kiertonopeuskin pitäisi olla kovempi. Toi 0.15l/s tarkoitta 540l/h ja liusmäärä taitaa olla luokkaa 800l. Tällä nopeudella liuos ehtii varmaan jäähtyä mukavasti pellossa. Toisaalta, jos nopeus kovempi, ehtii jäähtyä vähemmän aikaa, mutta vastaavasti neste lämpiää vähemmän patterissa. Ilmeisesti nopeammalla pumpulla kuitenkin saadaa parempi viilennysteho??

Taas sekavaa höpinää, mutta kommentteja (myös) pumpun nopeuteen.

[nvg]

Minulla on Devi 535 termostaatti ohjaamassa apurelettä, joka taas ajaa liuospumppua. Tuo devi 535 on siitä kiva, että siinä on diginäyttö jossa näkyy myös huonelämpötila, ja siinä on erilaisia ajastettuja ohjelmia, eli voi laittaa yöllä eri rajan jäähdytykselle kuin päivällä, ja saa esim. jäähdytyksen käynnistymään pari tuntia ennen kuin tulee töistä.

Kytkintä en ole laittanut rinnalle, teen vastaavat asiat termostaatilla: käsiohjaus päälle tulee kun sammuttaa termostaatin, käsiohjaus off tulee kun nostaa tavoitelämpötilan liian korkeaksi.

Toimii hyvin ja termari hoitaa hystereesinkin. Termostaatti on alakerrassa keskeisellä paikalla niin ettei aurinko paista suoraan siihen.

nvg

[mtalo]

Tuo ajastus kuulostaa kätevältä.

Uskotaan, että jäähdytys toimii hyvin on/off tyyppisenäkin, joten ilmotan putkarille, ettei venttiiliä tarvita.

Lisää vinkkejä ohjaukseen, liuoksen kiertonopeuteen yms. Kiitos.

[nvg]

En tiedä onko tämä oma hyvä vinkkinä, mutta toimii minun talossa riittävän hyvin: se devi 535 termostaatti siis ohjaa apurelettä, joka syöttää MLP:n liuospumppua. Katkaisin pumpulle menevän johdon ja laitoin väliin vaihtokärkisen releen, jossa NC on jatkuva sähkö ja NO on alkuperäinen pumpulle tuleva johto, jota MLP:n logiikka ohjaa. Eli kun termostaatti on alle asetusrajan, alkaa se "lämmittää" ja rele menee NO asentoon, eli liuospumppu pyörii vain MLP:n ohjauksesta. Sitten kun talon lämpötila on yli asetuksen, menee "lämmitys" pois päältä, ja rele kääntyy NC asentoon, josta tulee jatkuva sähkö liuospumpulle.

Liuospumppua pidän kesäkaudella pienimmällä asennolla. Koko kierto ei mahdu menemään jäähdytyspatterin kautta, joten olen käsin shuntannut osan jäähdytyspatterille. Nyt kesäkaudella patteri jäähdyttää aina myös MLP:n käydessä, mutta tehon ollessa suht pieni talon kokoon nähden  (n. 2kW, 245 neliötä lämmintä), ei ongelmaa käytännössä ole. Jos olisi, niin ylimääräisellä mankuventtiilillä siitä pääsisi.

Tuo termostaatin käyttö ohjauksessa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi vaikka teho onkin pieni. Näinä aikoina lämpötilavaihtelut ovat suht suuret, jolloin viilennystä tarvitsee lähinnä iltapäivällä.

nvg

[mtalo]

Nyt on jäähdytyspatteri asennettu ja liuospiirit kytketty.  Nyt kaikki pitäisi toimia hienosti, mutta... Kun ilmastointikone on päällä, niin tuloilmaventtiileissä tuntuu vain hentoinen lehmän hönkäys. Tilanne ei parane, vaikka venttiilin ruuvaa kokonaan irti. Myöskin ilmastointikoneen nopeuden noston vaikutus on kovin pieni. Poistoista taas vetää mukavasti 2-nopeudellakin; tai ainakin talouspaperi jää venttiiliin kiinni.

Ilmastointikoneena on Ilto 440 Econo ja sen perässä on tuloilmakanavassa jäähdytyspatteri, jonka mallia en muista.

Pitäiskö tuossa tuloilmaventtiilissa tuntua voimakkaampi vinkkala? Mittauksia en aio suorittaa ennen kuin saan saunan ja teknisen huoneen valmiiksi ja venttiilit paikoilleen, joten ehkä ensi talvena (tai sitten seuraavana:).

Sen verta olen tutkinut, että tulo- ja poistoilmapuhaltimet pyörivät. Muuta en ole vielä ehtinyt/osannut tutkia. Voisiko jäähdytyspatteri vastustaa noin pahasti ilman kulkua? Tietysti tulppa jossain kohdassa kanavistoa on mahdollista, mutta pitäisi sitä aika epätodennäköisenä.

Vinkkejä/ideoita, saa esittää!

[sailor]

Nyt on jäähdytyspatteri asennettu ja liuospiirit kytketty.  Nyt kaikki pitäisi toimia hienosti, mutta... Kun ilmastointikone on päällä, niin tuloilmaventtiileissä tuntuu vain hentoinen lehmän hönkäys. Tilanne ei parane, vaikka venttiilin ruuvaa kokonaan irti. Myöskin ilmastointikoneen nopeuden noston vaikutus on kovin pieni. Poistoista taas vetää mukavasti 2-nopeudellakin; tai ainakin talouspaperi jää venttiiliin kiinni.

Ilmastointikoneena on Ilto 440 Econo ja sen perässä on tuloilmakanavassa jäähdytyspatteri, jonka mallia en muista.

Pitäiskö tuossa tuloilmaventtiilissa tuntua voimakkaampi vinkkala? Mittauksia en aio suorittaa ennen kuin saan saunan ja teknisen huoneen valmiiksi ja venttiilit paikoilleen, joten ehkä ensi talvena (tai sitten seuraavana:).

Sen verta olen tutkinut, että tulo- ja poistoilmapuhaltimet pyörivät. Muuta en ole vielä ehtinyt/osannut tutkia. Voisiko jäähdytyspatteri vastustaa noin pahasti ilman kulkua? Tietysti tulppa jossain kohdassa kanavistoa on mahdollista, mutta pitäisi sitä aika epätodennäköisenä.

Vinkkejä/ideoita, saa esittää!

Mikä on maaliuoksen lämpötila?

Paljonko on jäähdytyspatterin meno/paluu erotus asteina?

Paljonko on lähimmön tuloventtiilin tuloilman lämpötila viilennys päällä/pois?

Onko viilennyspatteri ilmattu hyvin (lienee korkeimmalla kohtaa)?

Eihän IV-koneen LÄMMITYSvastus/patteri ole päällä?

Millä nopeudella IV-konetta ajat ja mikä on arvioitu  ilmamäärä (m3) ?

Aloita noista.

Jani

[mtalo]

Myöhemmin voidaan perehtyä tuloilman lämpötilaan, jos sekin muodostuu ongelmaksi.

Mutta tämänhetkinen "ongelma" on, että onko ilmamäärä riittävä. Mulla ei nimittäin ole mitään hajua, millainen puhuri tuloventtiilissä pitäisi käydä.

[mikaora]

Myöhemmin voidaan perehtyä tuloilman lämpötilaan, jos sekin muodostuu ongelmaksi.

Mutta tämänhetkinen "ongelma" on, että onko ilmamäärä riittävä. Mulla ei nimittäin ole mitään hajua, millainen puhuri tuloventtiilissä pitäisi käydä.

Laitappa vaikka kaikki muut paitsi yksi venttiili umpeen ja mittaa tuloilman määrä hyväksi havaitulla jätesäkkimenetelmällä. Eli jätesäkki käsin pitäen mahdollisimman tiiviisti ventiilin ympärille ja sekuntikellolla aika. Ja kun tiedät jätesäkin koon niin saat kohtuu tarkan tuloksen ilmamäärästä.

[niperox]

Mittauksia en aio suorittaa ennen kuin saan saunan ja teknisen huoneen valmiiksi ja venttiilit paikoilleen, joten ehkä ensi talvena (tai sitten seuraavana:).

Kyllä ilmanvaihto kannattaisi säätää vaikka olisikin vain osittain käytössä.
Jos esim. sisälämpötila olisi 22°C ja suhteellinen kosteus 60% sekä ilmanvaihto hieman ylipaineinen, menisi tuo ilma rakenteisiin ja saavuttaisi kastepisteen noin 14°C.
Ja vesi rakenteissa ei kuulemma tee hyvää.

[mtalo]

Kokeilin muovipussilla yhdestä venttiilistä ja pussi ei oikein täyttynyt. Tämän jälkeen hyökkäsin ilmastointikoneen kimppuun. Viaksi paljastui tuloilmapuhaltimen ns. perhospelti, joka oli jumiutunut kiinni asentoon. Nyt tuntuu ilma kulkevan

Tulis vielä helteitä, että vois testata jäähdytyksen toimintaa 8-)

[Jocce]

Tulis vielä helteitä, että vois testata jäähdytyksen toimintaa 8-)

Joko on testattu toiminta helteillä? Kuinka tehokas viilennys on?

-Jocce-

[mtalo]

On ilmoja pidelly ja on tullut testattua. Ikävä kyllä ei ole saatu kovin numeerisia testituloksia, joten ollaan tehty vain ihmiskokeita.

Helteillä sisäänpuhallettavan ilman lämpötila tippuu noin 5-7 astetta (lämpömittari olohuoneen tuloventtiilissä) ja sisäilma tuntuu huomattavasti mukavammalta. Erittäin kostealla ilmalla tuloilmasta irtoaa kondenssivettä pari litraa päivässä. Tuloilma varmaan lämpiää jonkin verran eristämättömällä vintillä, jossa tuloilmakanava kulkee armaflexillä eristettynä. Tilanne varmaan paranee, kun/jos vintti rakennetaan, jolloin putket hautautuvat puhallusvillaan

Aluksi tuntuu, ettei jäähdytys mitään auta. Kuitenkin helteillä huomasi, jos jäähdytys oli pysähtynyt (ilmakuplat "pysäyttivät" pari kertaa liuospumpun). Helteiden jälkeen pellosta tulevan nesteen lämpötila on noin 15 astetta. Saishan tuo olla kylmempääkin...

Ilmastointi konetta olen pitänyt helteillä 4-nopeudella (maksimi 5 ja normaalinopeus on 2) ja liuospumppu on pyörinyt jatkuvasti. Etelän puolen ikkunoiden sälekaihtimet oli kokoajan kiinni ja lämpötila on pysytellyt 24 asteen tuntumassa. Makuuhuoneissa on ollut viileämpää, koska ovat pohjoispuolella.

Tämän perusteella ohjaukseksi riittää hyvin on/off, koska helteillä jäähdytys pitää pyöriä yötä päivää.

Vielä en uskalla tehdä johtopäätöstä tälläisen jäähdytyksen järkevyydestä. Pitää muotoilla vielä mielipidettä.

OT: Lomareissun ajaksi sälekaihtimet olivat jääneet auki, ilmastointikone 2-nopeudella ja jäähdytys poissa, kun tultiin kotiin sisälämpötila oli 29 astetta 8-)

[Jocce]

Ok, kiitos vastauksestasi. En kaipaa mitään dataa, vaan "ihmiskokeet" riittävät mainiosti. Itsellä mietinnässä myös lämmitysjärjestelmä jossa on oltava jäähdystys. Ei ole helppoa tämä valitseminen...

-Jocce

[jzl]

samanlaisia kokemuksia mullakin kuin mtalolla näin peltojäähdytyksellä. tuloilman lämpötila laskee minulla n. 6-9 astetta riippuen ulkolämpötilasta. (enervent omien mittausten mukaan) Näin kosteina troppisina päivinä tuo lämpötilan jäähdytystä vieläkin mukavempi asia on tuo ilman kuivaantuminen. sisällä ei ole läheskään niin kosteaa kuin ulkona. eihän tuolla kuuhun mennä, mutta 30 helteellä tuntuu pohjoispuolella sijaitsevassa makuuhuoneessa oikein jopa viileältä kun on koko päivän jäähdytelty, että kyllä tuolla pienelläkin teholla saadaan merkittäviä tuloksia.

ohjaus jäähdtyksessä on enerventin oma kolmitieventtiili + kiertovesipumppu grundfos 25-40. näin ei tarvinnut maalämpöpumpun sisään ruveta mitään kotkaamaan. (ainakin takuu pysyy) Jähdytys patteri on enerventin mukana tullut 200mm putkella varustettu VEAB. itse IV-kone on mulla 160mm putkilla jotta jäähdytyspatterissa ainakin on pinta-alaa. täytyy sanoa, että melko tyytyväinen olen vaikka täälä sanottiin, että pinta-putken kanssa jäähdytys on hyödytön. melko tyytyväinen olen vain siksi etten arvannut pellon lämpötilan nousevan 15 asteeseen. toki taas jäähdytyspatterin teho yllätti, kuinka paljon se jäähdyttää tuollakin liuoksen lämpötilalla.

[sailor]

300€ (+ asennuskulut) saa kämppänsä haluttuun lämpötilaan. Teho hakkaa kaikki ilmanvaihtoon liitetyt "haalennukset".

http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=2006

Tuossa on vielä 700W enemmän jäähdytystehoa kuin omassani, joka sekin on liikaa  

Jani

[tikma]

Sitä ei käy kiistäminen, etteikö ilmalämpöpumppu olisi tehokkaampi jäähdyttäjä, mutta käyttökuluiltaan maaviileä hakkaa ilmalämpöpumpun 100-0.

45w vs. 1050w, elikkä maaviileä pyörii vuorokauden samalla rahalla, ku ilmalämpöpumppu yhden tunnin.

[sailor]

Sitä ei käy kiistäminen, etteikö ilmalämpöpumppu olisi tehokkaampi jäähdyttäjä, mutta käyttökuluiltaan maaviileä hakkaa ilmalämpöpumpun 100-0.

45w vs. 1050w, elikkä maaviileä pyörii vuorokauden samalla rahalla, ku ilmalämpöpumppu yhden tunnin.

Lämpöennätyspäivänä kului sähköä kaikkineen 26,63 kWh (ei pyykinpesua, saunomista) jolloin ILP oli kokoajan päällä (asetus 21). Seuraavana viikonloppuna kun kukaan ei ollut kotona kului 9,19 kWh sähköä vuorokaudessa (la).

Tästä saataisiin elämisen osuudeksi 17,44 kWh ja ILP:n osuudeksi ehkäpä 10 kWh, eli rahassa 1 EURO. Mikäli haluaisi "säästää" niin laitteen voisi napsauttaa päälle toki vasta nukkumaan mentäessä, tai nostaa asetuslämpötilaa parilla asteella.

Oma ILP on vielä on/off tyyppinen, joka on  vanhemmalla R407 kylmäaineella. Uudemmalla R410 kylmäaineella varustetut invertterikoneet tekevät saman määrän kylmää puolet paremmalla COP:lla.

Summa summarum: Käsi ylös kuka on valmis hikoilemaan kämpässään säästääkseen Suomen historian kuumimpana päivänä yhden euron  

Itse harkitsen toki maakylmäkonvektoriin siirtymistä kun aika joskus tästä ILP:stä jättää, vaikka taloudellisesti siinä ei taida olla näillä ILP:n hinnoilla mitään järkeä.

[mtalo]

Kohtuu hyvin tuo peltohaalenninkin tuntuu toimivan; pitää vain muistaa ottaa pitkät kalsarit pois juhannuksena, niin ei läkähdy 25 asteessa.

Tässä vielä omat teesini, miksi en laita ILPiä:
1. Ruma sisä- ja ulkoyksikkö
2. Kylmä ei jakaannu muihin huoneisiin (meillä alakerrassa 3 makuuhuonetta ja yläkertaan mahdollisesti tulee 4 lisää)
3. Epäilen, että ILP ei tykkää vähäisestä käytöstä (vain 20pv/vuosi). Käyttöikä voi jäädä matalaksi.
4. Käyttökustannus (tämä taitaa olla vain periaatteellinen kysymys, käyttö ei välttämättä maksaisi muutamaa euroa enempää per vuorokausi)

ILPin hyviksi puoliksi myönnän suhteellisen edullisen hankintahinnan ja tehokkuuden. Sähkölämmitteiseen taloon tuon laittaisin, jos olisi huomaamattomamman näköinen.

Oon mietiskellyt, että tehostaisi viilennystä jäähdyttämällä viilennyspatterille menevää nestettä. Elikkä lisäisi kompuran pellon ja patterin välille, jolloin patterille pukattais kylmää ja peltoon lämmintä. Mistä tälläisen härvelin saisi tehtyä vai löytyykö sellaista valmiina (muuta kuin väärinpäin asennettu maalämpöpumppu )

[justus01]

Ilmeisesti tuollaisen maapiirillä toimivan maaviileän uskaltaisi laittaa vaikka ei IV-putket olisikaan kondenssieristettyjä, sen verran pieni on tuo lämpötilan pudotus. Vai mitä mieltä "raati" on?
Tarvittaessahan tuollaiseen voisi rakentaa termostaatin joka vahtii, ettei ilman lämpötilaputkissa laske vahingossakaan liian alas (esim. alkukesästä).

Paljoko voisi olla turvallinen lämpötilaero?

[Matias]

Tuolla voi testailla
http://www.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi

[justus01]

Tuolla voi testailla
http://www.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi

Hmm... Eli jos meillä oli viime yönä alas lasketun katon välissä 26 astetta lämmintä ja kosteus 55%RH ja ilmanvaihtokone puhalsi putkea pitkin 16 asteista ilmaa, niin putket ovat tiputelleet kondenssivettä kattopaneeleille? Menikö tämä nyt oikein?

[Kuumaa_kalliosta]

Hmm... Eli jos meillä oli viime yönä alas lasketun katon välissä 26 astetta lämmintä ja kosteus 55%RH ja ilmanvaihtokone puhalsi putkea pitkin 16 asteista ilmaa, niin putket ovat tiputelleet kondenssivettä kattopaneeleille? Menikö tämä nyt oikein?

Menee. Fysiikka on julmaa.

[eko]

Summa summarum: Käsi ylös kuka on valmis hikoilemaan kämpässään säästääkseen Suomen historian kuumimpana päivänä yhden euron  

Täällä yksi, ei se energian kulutus, investointi + huollot per todellinen käyttöaika, kun muuten MLP hoitaa homman (lienee alle 10pv/v).

Ja kuumana päivänä ongelma on oikeasti kosteus, ei suomen kuuma kesä? Tosin minulle tuulinen 21C onkin ollut aina vastenmielinen kokemus...

Ja ainahan voi avata jääkaapin oven  

[sailor]

Tässä vielä omat teesini, miksi en laita ILPiä:
1. Ruma sisä- ja ulkoyksikkö
- ulkoyksikön päälle voi laittaa näitä pömpeleitä, tuskin vaikuttaa käyttöön yhtään mitään (viilennyskäytössä), sisäyksikön voi niin ikään laittaa sine tulevan portaikon luo. Kuka sitä siellä portaikossa ihmettelee?
2. Kylmä ei jakaannu muihin huoneisiin (meillä alakerrassa 3 makuuhuonetta ja yläkertaan mahdollisesti tulee 4 lisää)
- moni lämmittää takkaa talvella ja on tyytyväinen lämmön jakautumiseen. Meidän takka ei ainakaan puhalla 500m3 tunnissa haluttuihin suuntiin keilaamalla ylös alas. Yläkertasi tulee olemaan tälläisenä kesänä asumiskelvoton, eli sinne kannattaa majoittaa anoppi
3. Epäilen, että ILP ei tykkää vähäisestä käytöstä (vain 20pv/vuosi). Käyttöikä voi jäädä matalaksi.
- samaa itsekkin epäilen, siksi käytän ILP:ä myös lämmittämiseen syksyllä ja keväällä kun lämpökäyrää on laskettu auringon vaikutuksen vuoksi. Ilmalämmitys antaa lämpöä heti ja ohjelmoimalla ILP:n käynnistymään tunti ennen heräämistä on kämpässä mukava tallustella ja lämmityslisähän meni yötarifilla   Samoin pakkaskaudella käytän ILP:ä lämmityksellä suojakelien aikana 1h nappulalla (käy 1 tunnin)
4. Käyttökustannus (tämä taitaa olla vain periaatteellinen kysymys, käyttö ei välttämättä maksaisi muutamaa euroa enempää per vuorokausi)
- elämä on

Mistä tälläisen härvelin saisi tehtyä vai löytyykö sellaista valmiina (muuta kuin väärinpäin asennettu maalämpöpumppu )
- menee virittelyksi, mutta ulkoyksikkö pitäisi modata lämmönvaihtimella maapiiriin ja sisäyksikkö jäähdytyspatteriin menevään haaraan. Jos ruma ulkoyksikkö ei pelota niin silloin riittäisi lämmönvaihdin maaviileäpatterille menevään letkuun tjmv.


Jani

[sailor]

Ilmeisesti tuollaisen maapiirillä toimivan maaviileän uskaltaisi laittaa vaikka ei IV-putket olisikaan kondenssieristettyjä, sen verran pieni on tuo lämpötilan pudotus. Vai mitä mieltä "raati" on?
Tarvittaessahan tuollaiseen voisi rakentaa termostaatin joka vahtii, ettei ilman lämpötilaputkissa laske vahingossakaan liian alas (esim. alkukesästä).

Paljoko voisi olla turvallinen lämpötilaero?

Miksi ei konvektori? Tällöin lämpimästäkin pellosta saisi "tehoja" irti kun liuoksen kuumuuden korvaa suurempi puhallusteho.

Näyttää esim mitsubishin fd-25 ILPin sisäyksikkö puhaltavan max. 720m3 tunnissa eli 200 litraa sekunti. Tällöin laskurin mukaan saataisiin ilmaa jäähdytettyä 1210 watin teholla jos läpimenevän ilman lämpötilaa saataisiin laskettua vain 5 astetta. Tämä ilman kondenssiriskiä. (konvektoreiden esitteitä en löytänyt tähän hätään)

Jani

[justus01]

Hmm... Eli jos meillä oli viime yönä alas lasketun katon välissä 26 astetta lämmintä ja kosteus 55%RH ja ilmanvaihtokone puhalsi putkea pitkin 16 asteista ilmaa, niin putket ovat tiputelleet kondenssivettä kattopaneeleille? Menikö tämä nyt oikein?

Menee. Fysiikka on julmaa.

Jokin tuossa yhtälössä jää varmaan käytännössä toteutumatta normaali taloissa. Jäisikö kosteus alle tuon 55%Rh.

Kun tuossa metrin päässä sattui olemaan kosteusmittari, niin...konttorissa näyttäisi olevan tällä hetkellä +26,5c  45%RH ja ilma tuntuu tukalan hiostavalta. Pitänee varsin mittailla kotonakin.

[justus01]

Ilmeisesti tuollaisen maapiirillä toimivan maaviileän uskaltaisi laittaa vaikka ei IV-putket olisikaan kondenssieristettyjä, sen verran pieni on tuo lämpötilan pudotus. Vai mitä mieltä "raati" on?
Tarvittaessahan tuollaiseen voisi rakentaa termostaatin joka vahtii, ettei ilman lämpötilaputkissa laske vahingossakaan liian alas (esim. alkukesästä).

Paljoko voisi olla turvallinen lämpötilaero?

Miksi ei konvektori? Tällöin lämpimästäkin pellosta saisi "tehoja" irti kun liuoksen kuumuuden korvaa suurempi puhallusteho.

Näyttää esim mitsubishin fd-25 ILPin sisäyksikkö puhaltavan max. 720m3 tunnissa eli 200 litraa sekunti. Tällöin laskurin mukaan saataisiin ilmaa jäähdytettyä 1210 watin teholla jos läpimenevän ilman lämpötilaa saataisiin laskettua vain 5 astetta. Tämä ilman kondenssiriskiä. (konvektoreiden esitteitä en löytänyt tähän hätään)

Jani

Kunhan pohdiskelen "yleisellä tasolla". Viilennyksen hankinta ei ole meillä vielä ajankohtaista, mutta tiedossa on että hallituksen puheenjohtaja ei pidä minkäänlaisista "meluavista" pöntöistä seinälle ripustettuna. Ei myöskään siirrettävistä, sellainen jo löytyy mutta ulkovarastossa se on tämänkin kesän viettänyt. Meluperäiset haitat ovat kuulemma suuremmat kuin viilennyksen tuoma hyöty.

[sailor]

Kunhan pohdiskelen "yleisellä tasolla". Viilennyksen hankinta ei ole meillä vielä ajankohtaista, mutta tiedossa on että hallituksen puheenjohtaja ei pidä minkäänlaisista "meluavista" pöntöistä seinälle ripustettuna. Ei myöskään siirrettävistä, sellainen jo löytyy mutta ulkovarastossa se on tämänkin kesän viettänyt. Meluperäiset haitat ovat kuulemma suuremmat kuin viilennyksen tuoma hyöty.

Otan osaa, sitten ei auta kuin hikoilla tai nakuilla  8-) Yleensä tuo särö loppuu kun kovalla helteellä viet hallituksen ILP taloon ja sen jälkeen takaisin kotiin.

Siirrettävät viilentimet ovatkin sitten oma lukunsa.Sen puukottaisin välittömästi ja tuuppaisin viilentävät osat IV-koneen/putkiston sisälle ja antaisin laitteen meluta välipohjassa