Naks, naks, naks kuuluu pattereista

[Jockster]

Moro,
 meidän talo on 1973 rakennettu puutalo. Puolitoista viikkoa sitten öljykattila lensi pihalle ja tilalle tuli Thermia Diplomat Optimum 8 kW. Lämminta käyttövettä riittää ja lämpötila sisällä on tasainen koko talossa ja näin poispäin. Mutta, meillä on patterilämmitystä ja ongelmana on että patterit napsuvat aika paljon. Melua on aika paljon, häiritsee etenkin öisin.

No, tämähän ei ole mitenkään ainutlaatuista, kuten huomaa surffaillen tässä ja muissa forumeissa. Kysymykseni saman ongelman kokeneille jotka ovat ottaneet käyttöön puskurivaraajan on: poistiko puskurivaraaja ongelma täysin? Onko seurattu miten puskurivaraajan asennus muuten vaikutti lämpöpumpun sähkökulutukseen, käynnistys/vuorokaudessa lukumäärään jne?

Tuossa Thermia Diplomat Optimumissahan on 180 l vesivaraaja. Muuten kaikesta päätellen meidän huusholille (2 henk) riittävä, mutta patterisysteemiin menevä lämpö on epätasainen.  

[Rauski]

Kyllä tällä palstalla useimmat ovat olleet sitä mieltä että patteriverkkoon tarvitaan puskuria, muuten napsuu. Itselle laitteen toimittanut myyjä piti itsestään selvänä että puskuri laitetaan.
Laitettiin tilanpuutteen vuoksi vain 100 litran kokoinen, tuntuu tuokin estävän napsumisen, koska meillä sitä ei esiinny, vaikka patterit järjestään ovat yli 2 metrin mittaisia.
Kannattaa lukea noita jokuaika sitten kijoitettuja ketjuja, niissä tuota kannanottoa löytyy, puoleen jos toiseen.

[Olli_O]

Moro !

Ohessa joitakin kokemuksia UKV-varaajan vaikutuksista.

Meillä käynnistettiin mlp 29.6.2007. Puutalo 120 m2, kuutiot n. 300 m3, vm 1960, eritysremontoitu 80-luvulla, Kainuussa. Sisälämpötila 21-22 C. Lämpökäyrä 8, säätö 0 (2007), säätö –5 (2008)
Vanhojen laitteiden aikaan öljyä meni 2700 l/v, n. 1/4 harakoille!

Napsumista esiintyi, muttei häiritsevästi. Sen sijaan katkokäyntiä oli. Eka vuonna käynnistyksiä tuli yli 16000. Tämän vuoksi laitoin UKV-200-varaajan 28.8.2008. Olisin laittanut isommankin, muttei tilasyistä johtuen sopinut.

Seuraavassa kokemuksia taulukkomuodossa syys-joulukuulta vuosilta 2007 ja 2008. (1/3 vuotta)

                                     2007              2008              Ero
Keskilämpötila                  +/-0               +/-0
Mlp:n kulutus, kWh          2290               1900         -390  (oma mittari)
Mlp:n käyntitunnit            805                 780         -25
Käynnistyksiä, kpl/vrk       55                   16         -39
Mlp:n kulutus, kWh/k-tunti 2,9                  2,4        -0,5
Käynnin keskipit, min          12                37             +25
Käyntiväli, min                   17                 48            +31

Summarum:
-Tasaisen vauhdin taulukolla näyttää siltä, että sähkön kulutus putoaa n. 1000 kWh/v (6000-->5000).
–2007 käytössä oli käyrä 20-23; 0- 40; -20- 51. 2008 vast. 20-20; 0- 32; -20- 45. Viimemainittu on riittänyt hyvin myös –24 C pakkasilla, termarit auki.
-Napsuminen loppunut kokonaan, vaikka pumpun ja varaajan välillä olevaa kv-pumppua en ole
  käyttänyt lainkaan. –On riittänyt mlp:n oman kv-pumpun kierrätys!
-Kokonaisuutena olen tyytyväinen muutokseen. Käynnistykset vähenevät yli 10000 vuodessa.

Kiitokset foorumille hyvistä neuvoista ja ohjeista. Muuten olisin ollut yksin ongelmieni kanssa, kuten monet ovat myös todenneet. Korostan edelleen antamamme tiedon ja mielipiteiden oikeellisuutta ja puolueettomuutta.

[rontikainen]

Hei!

Mitä maksoi puskurisäiliö + asennus? Olihan se 200 l? Meille tarjottiin 500 l säiliötä + kv-pumppuja 2 000 €. Mielestäni turhan kallis!!

[jynu]

Moro,
Tuossa Thermia Diplomat Optimumissahan on 180 l vesivaraaja. Muuten kaikesta päätellen meidän huusholille (2 henk) riittävä, mutta patterisysteemiin menevä lämpö on epätasainen.  

Meillä on 100 litran varaaja pattereilla, mutta se ei (ainakaan meillä) auta napsumista kytkentätapansa vuoksi. Pumpun meno ja patterimeno ovat molemmat varaajan päällä, jolloin lämmin vesi pumpulta menee vaarajan lisäksi myös suoraan patteriverkkoon ja saa aikaan nopean lämmön nousun putkistossa, joka aiheuttaa napsumista. Patteripaluu ja pumpun paluu ovat molemmat varaajan alaosassa.

Melestäni parempi kytkentä olisi pumpun meno varaajan pohjalle ja patterimeno varaajan päältä ja patteripaluu suoraan pumpulle. Näin pumpulta tuleva kuuma vesi ei mene suoraan pattereille, vaan sekoittuu varaajassa olevaan veteen alhaalta ylös lämmittäen hitaammin koko varaajan veden ja lämpö nousee patteriverkostossa hitaammin riippuen vielä varaajan koosta. Isommalla varaajalla voi integraalin laittaa lähemmäksi nollaa, jolloin saadaan lämpötilaeroja pienennettyä, mutta isompi vesimassa ei kuitenkaan lisää käyntikertojen määrää.

[commo73]

Näyttää olevan tuo puskurivaraajan sarjaankytkentä toimivaratkaisu. Meillä 100L ollut asennuksesta asti ja patteripiiri on täysin äänetön napsumisien osalta.

[Rauski]

Ehkä kannattaa tutustua ketjuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=25.0
Siinä on kantaa myös erilaisiin kytkentöihin, koskien Tremian 100 l puskuria, lukekaa ihmeessä jollette vielä ole tuota tehneet.

[Olli_O]

"jynu"
"Melestäni parempi kytkentä olisi pumpun meno varaajan pohjalle ja patterimeno varaajan päältä ja patteripaluu suoraan pumpulle. Näin pumpulta tuleva kuuma vesi ei mene suoraan pattereille, vaan sekoittuu varaajassa olevaan veteen alhaalta ylös lämmittäen hitaammin koko varaajan veden ja lämpö nousee patteriverkostossa hitaammin riippuen vielä varaajan koosta."

Meillä on tämä kytkentä, toimii.. !

"rontikainen"

"Mitä maksoi puskurisäiliö + asennus? Olihan se 200 l? Meille tarjottiin 500 l säiliötä + kv-pumppuja 2 000 €. Mielestäni turhan kallis!!"

Valitettavasti en pysty kertomaan UKV-säiliön laiton kustannuksia, koska sen laitto oli osa suurempaa "remppaa", jossa tehtiin melkein koko talon LVI-osien saneeraus.

[sam68]

200L maksaa 500€ ja 100L 365€ pelkkä pönttö.

[Jockster]

Paljonko maksaa? Kysyin Hanakatissa aamulla:

• NIBE UKV100 tasaussäilö 395 EUR
• NIBE UKV200 tasaussäilö 530 EUR

Olivat sitä mieltä että 100 l malli ehdottomasti riittää...mene ja tiedä. Minä taas mietin että jos kerran hankin tämmönen pönttö, niin...taitaapa tulla valittu se isompi. Ei kai siitä mitään haittaa ole vaikka olisikin vähän ylimitoitettu?

[kalsket]

Tuohon käy mikä tahansa käytetty lämminvesivaraaja, josta esim. vastukset vainaat. Itsellä 300l versio josta maksoin peräti 20eur ja hyvin toimii. Mitä isompi sitä pidempiä jaksoja kompura kerralla käy.

[jynu]

niin...taitaapa tulla valittu se isompi. Ei kai siitä mitään haittaa ole vaikka olisikin vähän ylimitoitettu?

Jos hommaan alat,  laita heti 300 litrainen UKV, jos vain tilaa löytyy. Maksanee vajaat 700e. Saat oikeilla säädöillä vielä tasaisemman menoveden lämmön. Harkitsin kesällä myös 200/300 UKV:tä, mutta kun myyjä liitti oman 100 litraisin varaajaansa tarjoukseen ja laski vielä selvästi hintaa, niiin otin sitten tyhmänä sen. En silloin tiennyt/ymmärtänyt, että pumpun järkevät käyntijaksot aiheuttavat niin suuret lämpötilan vaihtelut patteriverkostosssa. Ehkä satalitrainenkin auttaisi napsumiseen, jos sen kytkentä vaan olisi erilainen. Täytyy miettiä, alkaisiko tuota muuttamaan.

Nyt lähtee sivuraiteelle, mutta pitäisi melkein olla LVI-ammattilainen, että osaa ostaa oikeanlaisen pumppukombinaation. Olisi mukava tietää, minkälaisia pumppuvirityksiä on myyty niille, jotka täysin luottavat myyjään, eivät ole kilpailuttaneet eri toimittajia ja eivät käy tällä foorumilla.

Minulla oli tarjouksia lähes joka merkistä. Ainoastaan Haadolta suoraan pyytämässäni mitoituksessa oli maininta, että puskurivaraaja pitää olla. Kun paikallinen NIbe-kauppias kävi paikan päällä mitoittamassa ja kysyin varaajasta, kaveri sanoi, ettei sellaista tarvita. Myöskään kaksi paikallista IVT-kauppiasta tai Geopron tarjoaja eivät varaajasta maininneen eikä Thermian myyjäkään aluksi.

[kalsket]

Oma näkemykseni on että vaihtoventtiilikoneeseen puskurivaraaja aina jos patterit tai putket jossakin muussa kuin betonivalun sisällä, muuten menee aika pahasti pätkäkäynnin puolelle.

Itsellä kun talon vanha puoli hatarahko ja putket kipsilevyjen välissä niin käyntiajat muuttu todella paljon tuon varaajan kanssa.

[commo73]

Paljonko maksaa? Kysyin Hanakatissa aamulla:

• NIBE UKV100 tasaussäilö 395 EUR
• NIBE UKV200 tasaussäilö 530 EUR

Olivat sitä mieltä että 100 l malli ehdottomasti riittää...mene ja tiedä. Minä taas mietin että jos kerran hankin tämmönen pönttö, niin...taitaapa tulla valittu se isompi. Ei kai siitä mitään haittaa ole vaikka olisikin vähän ylimitoitettu?

Jos päädyt uuden säiliön hankintaa ja tilaa on jonkin verran laita 200L tai 300L tasaus-säiliö.

[Jockster]

No niin, tuli taas paljon kommentteja, kiitokset niistä!  
Eli eli:

mutta isompi vesimassa ei kuitenkaan lisää käyntikertojen määrää.

Olisin hyvin tyytyväinen jos sain yhtä hyvät tulokset kuin ne mitä Olli_O esitti ylempänä tässä ketjussa!

Tuohon käy mikä tahansa käytetty lämminvesivaraaja, josta esim. vastukset vainaat.

Kyllä, lisää tästä alla.  

Jos hommaan alat,  laita heti 300 litrainen UKV, jos vain tilaa löytyy

Tilaa löytyy, ei ollenkaan pannuhuoneessa mutta sen sijaan autotallin nurkassa. Se ei ole kuin 1.5 - 2 metriä lämpöpumpusta joten tarvittavat reiät tiiliväliseinään ja se on siinä.

Eli patterit napsuvat aika pahasti ja asialle tulisi tehdä jotain. Mielestäni olen saanut hyvää palvelua asentajalta, ollaan keskusteltu eri vaihtoehdoista, 100 l tasaussäiliöstä sarjakytkettynä, kytkenätavasta jne. Tässä kuitenkin viime ehdotus, johon mielelläni kerran taas pyytäisin teiltä mielipiteitä:

Tarjolla on 500 litran Bore-merkkinen varaaja jota ei pysty käyttämään varaajana sen takia että 200 ja 300 litran säiliöiden välillä on särö, muuten uusi tuote jolle vvs liike myöntää 2 vuoden takuu.

 Kytkentä olisi kuten ao kuvassa, patterikiertoon ylhäältä, paluu säiliön pohjaan. Vesihän pääsisi kiertämään sisäisen/ulkoisen säiliöiden välillä, joskin ei kovin nopeasti. Portaaton kiertovesipumppu kuten kuvassa. 



Hinnastakin on keskusteltu ja menisi näin:

• Varaaja 500 EUR
• Kiertovesipumppu 200 EUR (Hanakatin hinta oli 199 EUR)
• Putkenpätkiä jne. max 100 EUR

Varaajan hinnasta voi varmaan olla monta mieltä, volyymiin nähden hinta on edullinen. Uusien 500 l varaajien hinnat pyörivät 1300-1500 EUR maissa. Ja kuten sanottu 2 vuoden takuu. Eihän tuossa on juuri mitään mitä voikaan mennä rikki varaajan osalta.

Asentaja ei veloita mitään työstä vaan katsoo että se kuuluu alkuperäiseen kiinteähintaseen tarjoukseen. Mielestäni reilua.

Toimisiko tämä? Kommentteja, epäilyjä jne.?  :)

[Roori]

Tarkoittanet tossa kuvassa että Thermiasta lähtö olisi vaihtoventtiilin lämmityspuolelta eikä siitä LV varaajasta?
Lisävaraajaan olisi kai hyvä saada oikein kunnon "säröt" että se sisäsäiliö poistuisi pelistä!?

[Jockster]

Tarkoittanet tossa kuvassa että Thermiasta lähtö olisi vaihtoventtiilin lämmityspuolelta eikä siitä LV varaajasta?

Kyllä.

[Rauski]

http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/tasaus.pdf

Tuossa on ne kytkentätavat millä tuollainen tasaussäiliö kannattaa kytkeä, ei ainakaan minkään lämmönvaihtimen kautta.
Koska lämmönvaihtimessa on AINA oltava lämpötilaero ylemmästä alempaan lämpötilaan jotta energia yleensä voisi siirtyä, ja tuo ero on lämpöpumpun tapauksessa siksi erityisen merkityksellinen, kun välttämättömästi tarvittavasta, korkeamman lämpötilan tuotettamisesta hyötysuhde merkittävästi putoaa. Esimerkkinä vaikka 27:ssä asteessa COP 4,3 ja 50:ssä asteessa 2,8.
Jo tuolla perusteella kannattaa pumpun vesi syöttää suoraan varaajaan, eikä lämmönvaihtimeen ja tuottaa sen tarvitsemaa korkeampaa lämpötilaa.

Asia on eri kun puhutaan käyttövedestä se on kyllä sitten pidettävä erillään lämmitykseen käytettävästä vedestä, ja käytettävä tuota parjaamaani lämmönvaihdinta.

Tuollainen 500 litran pytty on kyllä oikein kytkettynä ja putkitettuna mielestäni varsin hyvä puskuri, kun sen sisäsäiliön unohtaa. Ei ainakaan minkäänlaisiin eksoottisiin kokekeiluihin kannata mennä, noistahan on tuolla toisaalla kyllä juttuakin.

(Ja ainahan näissä tapauksissa sanotaan: älä tee niinkuin minä, vaan niinkuin neuvoin?)

[jynu]

http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/tasaus.pdf

Tuossa on ne kytkentätavat millä tuollainen tasaussäiliö kannattaa kytkeä, ei ainakaan minkään lämmönvaihtimen kautta.

Minulla on juuri tuo pönttö ja se on nyt kytketty tavalla B. Ja meillä se ei ainakaan ole napsumista poistanut, koska kuuma vesi pumpulta menee heti myös pattereille pöntön päältä ja saa aikaan napsumista.

[Rauski]

http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/tasaus.pdf

Tuossa on ne kytkentätavat millä tuollainen tasaussäiliö kannattaa kytkeä, ei ainakaan minkään lämmönvaihtimen kautta.

Minulla on juuri tuo pönttö ja se on nyt kytketty tavalla B. Ja meillä se ei ainakaan ole napsumista poistanut, koska kuuma vesi pumpulta menee heti myös pattereille pöntön päältä ja saa aikaan napsumista.

Onhan siinä tapa A:kin jossa pöntön pohjalle ajetaan pumpulta tuleva lämmin, paluu suoraan pumpulle, toimii tuolloin mielestäni enemmän puskurina, ja tapa B enenpi varaajana. Meillä on käytössä tuo tapa B, (eikä napsu,)  jota toimittaja suositti patteriverkolle, siinähän on kierto myös käyttöveden lämmitysjakson aikana, ja toimii silloin kuten pieni varaaja.

Pääasia tuossa taitaa tuossa kuitenkin olla että pumppu saa oikean tiedon lämmöntarpeesta ja lämmittää varaajan kokonanaan jakson aikana eikä vaan osaa siitä, toiseksi verkonkin pitää pystyä hyödyntämään tuon varaajan energiasisältö ennen uutta lämmitysjaksoa.

Jos on kunnon varaaja, 500 litrainen mielestäni on, niin miksi sitten enää pitäisi kiertoa katkoa, eli tapa B.
Tietysti suntatakin voi, mutta silloin kylläkin juodutaan tarpeetoman lämpimän tuottoon ja huonompaan hyötysuhteeseen.

Jos noissa asioissa haluaa olla varma niin kokemusta omaavaa LVI suunnittelijaa kannattaa käyttää, minä kun en sellainen ole, ja tuo edellä kijoittamani onkin vain näkemystäni asiaan.

[Jockster]

Moro taas,
 Sitten vielä vähän siitä miten lopun lopuksi kävikään. Nimittäin, 3.2.2009 asennettiin tuo 500 l tasaussäiliö ja alla kuvan kytkentätavasta. Eri kytkentätavoista oli paljon keskustelua (suuri kiitos kaikille jotka ottivat aikaa vastata kysymyksiini ), kävin eri vaihtoehtoja läpi asentajamme kanssa ja päätin luottaa hänen ammattikokemukseen.

Tasaussäiliön ansiosta napsumista on enää hyvin vähän. Silloin tällöin napsuu kerran. Sen kanssa voi elää ja olen tyytyväinen tulokseen. Voi olla että saan hienosäädetty napsumista pois kokonaan, aika näyttää. Systeemissä kun on tietty hitaus, kun muuttaa jotain arvoja täytyy odottaa pari päivää ennen kuin osaa sanoa miten se vaikutti, eikö?

Pattereille on oma kiertovesipumppu, ja olen huomannut että jos nostan kiertonopeus niin napsuu vähemmän, toisaalta on enemmän taustamelua talossa silloin.



 Integraali nostettiin 60 > 100. Käynnistyksiä oli ennen 34-40/vrk, nyt 22-25/vrk. En ole huomannut että sähkökulutus olisi muuttunut suuntaan tai toiseen. Asentaja sanoikin etukäteen että lopputulos todnäk on plus miinus nolla tuon kiertovesipumpun takia.

[kertsi]

Hei vaan
- Sama ongelma täällä  - naksuu, mutta vain yläkerran makuuhuoneen patteri rintamamiestalossa. Muut patterit ovat äänettömiä. Tietääkö kukaan kotikonstia millä sen äänen saisi vaimennettua. Maalämpö asennettiin syksyllä 2008.  Arvelin lattialaudan olevan puristuksissa, mutta ei se niin taida olla.  Minulla on Thermia 8, 180 litran vesisäililöllä, asennettu kellariin.

[Tois puol jokke]

johtuuko naksuminen yleensä vaihtoventtiilikoneesta?

[volkkari]

Vaihtoventtiilili koneella napsuu aina,ei sille voi mitään,oivallus on väärä kun se ei säädä "tasaisesti" lämpöä niinkuin 3-tieventtiili.
Onhan näitä ns.tasausvaraajajia joilla voi asiaa korjata, eli korjataan tauti muttei taudin aiheuttajaa.
Kaikenkaikkiaan vaihtoventtiililämpöpumppu on syvältä kun kysymyksessä on patterilämmityskohde varsinkin saneeraus sellainen

[Kuumaa_kalliosta]

Vaihtoventtiilili koneella napsuu aina,ei sille voi mitään,oivallus on väärä kun se ei säädä "tasaisesti" lämpöä niinkuin 3-tieventtiili.
Onhan näitä ns.tasausvaraajajia joilla voi asiaa korjata, eli korjataan tauti muttei taudin aiheuttajaa.
Kaikenkaikkiaan vaihtoventtiililämpöpumppu on syvältä kun kysymyksessä on patterilämmityskohde varsinkin saneeraus sellainen

No no, Volkkari, ei ihan olla samaa mieltä.

Täällä on Thermia Duo + 300 l varaaja patterilämmitystalossa jo viidettä vuotta. Napsumista en ole kuullut kuin joskus pakkaskeleillä.
Ei edes joka viikko tai joka kuukausi ole talvellakaan napseita. Ainoa napsunut patteri on talon pisin, 550-senttinen käytävän patteri. Muiden en ole kuullut napsuvan.

Riippuu kovin paljon mm. siitä, mikä on käyttöveden lämmityksen taajuus ja miten patterit on asennettu ja miten patterikierto on toteutettu. Meillä pumppu lämmittää käyttövettä ehkä viisi tai kuusi kertaa vuorokaudessa.

Meille oli tarjolla aikoinaan kuusi eri pumppua mutta sattumoisin luotettavimmalta tuntunut tarjous ei osunut tulistuspumppuun, kun niiden tarjoajat eivät olleet kovin innokkaita tekemään kauppaa ja tarjouksia.

En olisi napseiden takia tyrmäämässä vaihtoventtiilikonetta saneerattavaan patterilämmitystaloon. Kaikki saneerauskohteet vaativat toki muutenkin kunnon suunnittelun ja toteutuksen.

[Tois puol jokke]

Onko odotettavissa napsuntaa jos ei ole puskurivaraajaa vaan käytetään erillistä käyttövesivaraajaa jolloin pumppu tekee aina samanlämpöistä vettä sekä omaanvaraajaansa sekä patterikiertoon. Vai vaihteleeko se lämpötila niin paljon että jokatapauksessa kuuluu ääniä? Mikä on suositeltu meno paluu ero lämpötiloissa jolloin olisi optimaalinen pumpulle. Iso vai pieni ero?

[rintis]

Itse olen kuullut napsetta pari kertaa lokakuun jälkeen, jolloin pumppuni asennettiin. Kummallakin kerralla oli legionellakuumennus juuri loppunut ja kuumaa vettä meni lämmitysverkkoon. Meillä ei napse todellakaan häiritse. Katkokäyntiäkään ei mielestäni juuri ole ollut. Toki en kyllä tarkkaan tiedä mikä on katkokäyntiä.
Käynti on katkonut silloin kun ulkona on kova pakkanen, mutta aurinko lämmittää taloa niin että termostaatit sulkevat pattereita. Kun kaikki patterit ovat kiinni, tuntuu siltä että vesi ei kierrä verkossa. Tämä saa aikaan sen että lämpö nousee nopeasti ja pumppu katkaisee käyntinsä nopeasti. Muistan että myös öljylämmitysaikaan menolämpö oli joskus 80 ja paluu 30 ilmeisesti tästä samasta syystä. Onko tämä tyypillistä vai vain meidän talon ominaisuus? Voiko asiaan vaikuttaa jotenkin. Tietenkin aukomalla pattereita, mutta kun lämpöä ei tarvitsisi käyttää eikä energiaa tuhlata.
Ai niin, meillä on Thermia Diplomat TWS 8 -pumppu

[jynu]

Jos patterit on kiinni, silloin pumpu lämmittää vain putkissa kiertävää vettä ja katkokäyntiä varmasti tapahtuu. Kuten jo totesitkin "Tämä saa aikaan sen että lämpö nousee nopeasti ja pumppu katkaisee käyntinsä nopeasti."  Tämä on katkokäyntiä (pumppu siis käy lyhyitä jaksoja ja huilaa lyhyitä jaksoja -> starttaa useita kertoja tunnissa) ja se johtuu liian pienestä varattavasta vesimassasta, eikä vistiesi mukaan sinulla ei ole puskurivaraajaakaan kasvattamassa tätä massaa. Öljyajan suuri lämpöero johtui varmaankin hitaasta patterikierrosta, jolloin vesi ehti kylmetä kierron aikana noin paljon. Kovilla pakkasilla katkokäyntiä nimenomaan ei ole, koska pumppu käy pidempiä jaksoja.

Laske ihmeessä lämpökäyrää ja termarit kaakkoon, jos liian kuuma on.

[rintis]

Ongelmahan on siinä, että normaalisti käyrä on ok. Ainoastaan silloin kun aurinko lämmittää sisätilat normaalia lämpimämmäksi, ilmiö esiintyy. Olisiko sisäanturista jotain apua tähän pulmaan? Mitähän muuten Thermian sisäanturi mahtaa maksaa?

[Tane]

Itse olen kuullut napsetta pari kertaa lokakuun jälkeen, jolloin pumppuni asennettiin. Kummallakin kerralla oli legionellakuumennus juuri loppunut ja kuumaa vettä meni lämmitysverkkoon. Meillä ei napse todellakaan häiritse. Katkokäyntiäkään ei mielestäni juuri ole ollut. Toki en kyllä tarkkaan tiedä mikä on katkokäyntiä.
Käynti on katkonut silloin kun ulkona on kova pakkanen, mutta aurinko lämmittää taloa niin että termostaatit sulkevat pattereita. Kun kaikki patterit ovat kiinni, tuntuu siltä että vesi ei kierrä verkossa. Tämä saa aikaan sen että lämpö nousee nopeasti ja pumppu katkaisee käyntinsä nopeasti. Muistan että myös öljylämmitysaikaan menolämpö oli joskus 80 ja paluu 30 ilmeisesti tästä samasta syystä. Onko tämä tyypillistä vai vain meidän talon ominaisuus? Voiko asiaan vaikuttaa jotenkin. Tietenkin aukomalla pattereita, mutta kun lämpöä ei tarvitsisi käyttää eikä energiaa tuhlata.
Ai niin, meillä on Thermia Diplomat TWS 8 -pumppu

Minulla on on sama Thermian pumppu, mutta en minä missään vaiheessa aja noin korkeilla lämpötiloilla, tuohan vastaa jo melkein öljykattilan lämpötiloja. Lämpökäyrä on ollut koko tämä talven 34, jossa maks. 55C, eikä missään vaiheessa ole tullut kylmä, sisällä lämpötila on yli 21 C. Patterit eivät napsu. Aikoinaan oli nk. formula ilmiö, joka varmaan johtui siitä, että paine järjestelmässä oli matala (0,5), nykyään se on n. 0,8-1,0 bar.
Huoltomies ehdotti nostoa, koska minulla on automaatti-ilmaimet putkilinjassa, jotka menevät katonrajan korkeudella, hän oli joissain törmännyt vastaavaan ongelmaa, etteivät ne oikein toimineet alemmassa paineessa kunnolla, mutta nyt on hiljaista.
Sähkönkulutus tänä talvena, eivät ole vastukset olleet päällä kuin legionella-kuumennuksessa. 

[KimmoK]

@rintis

Meillä on otettu semmoinen käytäntö että kevätkaudella LÄ pumppu alentaa lattiaan menevän veden lämpöä klo 6-19 välisenä aikana, asteella tai muutamalla. Muutoin sisälämpö nousee asteen tai pari yli toivotun.

Ajattelin kokeilla siirtää ulkoanturin pohjoisseinältä talon eteläseinälle, ei tartti itse säätää.
(on meillä huonetermostaatitkin, mutta olen pitänyt ne toistaiseksi alkuperäispakkauksissaan, Wirsbo lattialämpö)


... ne on nää perhanan lämpötaloudelliset talot ....