Talon viilennys??

[sempalo]

Olen hankkimassa 2003 rakennetun omakotitalon, jossa  on Nibe 1210 maalämpöpumppu. Talon viilennykseen tarvisin toimivia kommentteja. Olen lukenutkin osan, mutta tyhmänä maalaispoikana suurin osa on mennyt ohi (henkilökohtainen voi voi.. tiedän.  )

Onko järkevintä hankkia viilentävä ilmalämpöpumppu vai kannattaako ruveta rakentamaan olemassa olevaan maalämpöpumppuun viilennys systeemejä. Ongelmiakin on näyttänyt olevan.  

[sempalo]

Puhuttuani paikallisten maalämpöedustajien kanssa tulimme tulokseen, että ilmalämpöpumppu on edullisin ja varmasti toimivin ratkaisu.

[Maalampo]

  Meillä keruuputket pintamaassa joten ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi hommata erillinen jäähdytys yksikkö/ilmalämpöpumppu ! Nyt yhden kesän käyttökokemuksilla uskallan suositella samaa ratkaisua myös muille, minulle tuli pelkkästään jäähdytykseen suunniteltu jäähdytysyksikkö (Panasonic CS-V9DKE jolla ei voi lämmittää ) joka tuntuu pahisn tehokkaalta vehkeeltä ( jäähdytysteho 3 kw ja kosteudenpoistoteho 1.7 l/h. Tälläinen ratkaisu poistaa paljon enemmän kosteutta asunnosta kun nuo maakylmä systeemit ja ei ole kauhean kallis ( minulle asennettuna 1100€).

[Tero]

 Tälläinen ratkaisu poistaa paljon enemmän kosteutta asunnosta kun nuo maakylmä systeemit  

Miten pääsit tuohon tulokseen?

[KimmoK]

kosteuden poistossa ois varmasti molempi parempi

Eli IVK:ssa ois hyvä jos jäähdytyspatteri kondensoisi ulkoa tulevasta ilmasta kosteuden ja lisäksi puhallinkonvektori kuivattaisi sisäilmaa. Kumpaakaan ei tarvitsisi "huudattaa" täysillä.

IVK kun vaihtaa sen sisäilman kosteaan ulkoilmaan joka toinen tunti


Mutta aiheesta: saneerauskohteessa miltei poikkeuksetta ILP lienee tsiljuuna kertaa helpommin toteutettava lisälämmönlähde ja jäähdytin.

[sailor]

Miten pääsit tuohon tulokseen?

Varmaankin sillä että ILP:n höyrystin laskee aina kastepisteen alapuolelle riippumatta ulkoisista olosuhteista. Maakylmän tapauksessa kosteudenpoistoteho riippuu ja roikkuu mm. ulkolämpötilasta, maapiirin lämpötilasta, maapiirin kiertonopeudesta, liikkuvan ilman määrästä jne.

Hassua muuten huomata ettei kämppää saa "kylmäksi" yön aikana, vaikka IV-kone tehostetulla ilmanvaihdolla tohottaa talteenottokenno ohitettuna ja sisääntulevan ilman lämpötila (venttiilistä mitattuna) on 14 astetta illalla ja aamulla 11,5 astetta.

Ilmeisesti yläpohjaan ja seiniiin varastoituu päivän aikana niin paljon lämpöä ettei se "kumoudu" yön aikana.
Ikkunoita taas ei viitsi pitää auki, koska on kivempaa kun ilma kulkee sähkösuodattimen läpi eikä tule öttiäisiä sisään.

Jani

[Maalampo]

Tero, Juuri tuosta syystä minkä sailor kertoi on tuo ILP parempi tuossa kosteuden poistossa ja sen myöntävät ainakin minun tuntemani ilmastointisuunnittelijat ! Väittävät jopa ettei tuolla maakylmä systeemillä pysty kosteutta poistamaan juuri ollenkaan, mutta itse en ota siihen kantaa kun ei ole kokemusta asiasta !

[Tero]

Varmaankin sillä että ILP:n höyrystin laskee aina kastepisteen alapuolelle riippumatta ulkoisista olosuhteista. Maakylmän tapauksessa kosteudenpoistoteho riippuu ja roikkuu mm. ulkolämpötilasta, maapiirin lämpötilasta, maapiirin kiertonopeudesta, liikkuvan ilman määrästä jne.

Hassua muuten huomata ettei kämppää saa "kylmäksi" yön aikana, vaikka IV-kone tehostetulla ilmanvaihdolla tohottaa talteenottokenno ohitettuna ja sisääntulevan ilman lämpötila (venttiilistä mitattuna) on 14 astetta illalla ja aamulla 11,5 astetta.

Ilmeisesti yläpohjaan ja seiniiin varastoituu päivän aikana niin paljon lämpöä ettei se "kumoudu" yön aikana.
Ikkunoita taas ei viitsi pitää auki, koska on kivempaa kun ilma kulkee sähkösuodattimen läpi eikä tule öttiäisiä sisään.

Jani

Olet sitten taas väärässä.

Ulkoilman kastepiste huitelee jossain 20-15C:een välissä ja ilmanvaihtolaitteen jäähdytyspatterille tulee kalliosta +4C liuosta.... Tapahtuukohan tässä kondenssia? Tapahtuu ja varmasti ja paljon!



Toisaalta... onko ILP:n tapauksessa järkevää tuoda kosteeta ulkoilmaa lämmöntalteenottolaitteella esim makuuhuoneisiin ja koko talon alueelle, josta se sitten siirtynee??? olohuoneeseen jossa pistemäinen jäähdytysyksikkö sitten kondensoi ja kuivattaa

Vai siten, että kuivaa ilmaa jaetaan tasaisesti koko talon ilmastoon maakylmän avulla ja ainoastaa maakeruupiiripumpun teholla.

Minä olen nykyään käyttänyt normaalikierroksia LTOkoneessa. Huoneiston ja ulkoilman Dt on luokkaa 2-3C astetta mutta ilma on raikasta ja kuivaa.

Kahden vuoden kokemuksen jälkeen voin todeta, että toimii. Suosittelen.

Kesällä käytiin etelässä kokeilemassa ILP tehoa.
30 neliön "aparttametossa" toinen puoli oli liian viileä ja tosella puolella olis haluttu lisää viileyttä. Tuloksena nuhaa ym.....

[sailor]

Tero, Juuri tuosta syystä minkä sailor kertoi on tuo ILP parempi tuossa kosteuden poistossa ja sen myöntävät ainakin minun tuntemani ilmastointisuunnittelijat ! Väittävät jopa ettei tuolla maakylmä systeemillä pysty kosteutta poistamaan juuri ollenkaan, mutta itse en ota siihen kantaa kun ei ole kokemusta asiasta !

Älä nyt, kyllä Tero pesee leikiten teoriatiedoillaan pari LVI-suunnittelijaa. Kastepistekin huitelee tarkasti jossain 20-15 asteen välissä...

Jani

[sailor]

Olet sitten taas väärässä.

Siis taas? EI pysty pidättelemään...MAAHAHAUUAHHAUAHUAHUA!!!!

Jani

[kalsket]

Omat kokemukseni maaviileästä.

IVK:n imupuolella on kohtuullisen kokoinen jäähdytyspatteri jossa maapiiri kiertää. Porakaivosta kesällä +8C vettä. Kuivaa hieman, ei juurikaan jäähdytä = Turha investointi.

Alkukesästä järjestelmään lisättiin kaksi puhallinkonvektoria jäähdytyskäyttöön. Niillä kämpän saa viileäksi mutta patterien oltava suht kookkaita jotta puhaltimen voi pitää pienimmällä nopeudella (äänenpaine).

Vaikka maksoin konvektoreista vain 50e niin silti investointi oli n. 1,5 tonnia, asennuksen hinnakkuuden takia.
Tältä pohjalta investointina samaa suuruusluokkaa ilpin kanssa mutta käyttökulut murto-osa ilpistä. Itselleni ok valinta kun en lisälämpöä tarvitse.

Lisättäköön vielä että kyllä nuo kaikki ihan kohtuudella ilmaa kuivaa, ainakin mitä voi kondenssiveden määrästä päätellä.

[KimmoK]

jänniä kokemuksia ihmisillä

@kalsket

Kokeilitko mitä tapahtuu jos annat IVK:n nykäistä kuuman ulkoilman sisälle sellaisenaan?

@sailor

En muista, mutta oliko sinulla harkkotalo?
Jos on niin silloinhan sen sisälämpöä ei pienellä teholla heiluta mihinkään mutta alan ammattilaisten mukaan kivitalossa yöviileä antaa 40% paremman tehon talon viileänä pitämiseksi.


Kaverin kokemuksia puutalosta Tupoksella.
Jos LTO on poissa päältä on yöllä liian viileää ja päivällä liian kuumaa.
Kun LTO on päällä niin heidän kämppänsä on kuulemma sopivan lämpöinen.


summa summaarum .... tapauskohtaisesti IVK:n kautta on mahdollista saada riittävä viilennys. Esim meillä on kämppä +22 asteinen ilman viilennystä ja kodinkoneita. Olen melko varma että maaviileä IVK:n kautta riittää häivyttämään tulevien kodinkoneiden lämmitystehon.

[kalsket]

Kyllähän tuo tuloilman jäähdytys toki vaikuttaa, ei vain riittävästi jotta kämpän sais pysyy alle 25C, vaikka IVK olis täysillä.

[sailor]

@sailor

En muista, mutta oliko sinulla harkkotalo?
Jos on niin silloinhan sen sisälämpöä ei pienellä teholla heiluta mihinkään mutta alan ammattilaisten mukaan kivitalossa yöviileä antaa 40% paremman tehon talon viileänä pitämiseksi.

Tämä on hybridi, eli rinnetalo jossa alakerta lammin eristeharkkoa (50% maan sisällä) ja yläkerta paketista normieristein. Alakerran lämmön kanssa ei mitään ongelmia. Mutta vaikka talon yläkerta on hyvin vaalea ja ainoat ikkunat, jotka eivät ole lipan alla ovat: etelään 120cm ikkuna ja länteen on 3x120cm ikkunat (ja näissä kaikissa neljässä siis sälekaihtimet kiinni) niin silti yläkerran lämpötila nousee 23 asteeseen näillä keleillä, eikä se laske kuin puoli astetta vaikka yöllä on 10 tuntia alle 15 astetta lämmintä ja LTO:n kenno on ohitettu.

Tuloilma on venttiilistä roikkuvan mittarin mukaan aika tarkka ulkolämpötila, joka tarkoittanee sitä että iv-putkisto on riittävän hyvin eristetty - mutta kämppä ei jäähdy yön aikana puolta astetta enempää.

Olen tullut siihen tulokseen  että tässä talossa yöviileän jako IV-kanaviston kautta ei toimi ainakaan normi ilmanvaihdolla ja IV-koneella.

Epäilen että minun tapauksessani tämä lämpö on peräisin tummasta tiilikatosta ja katon lämmittämästä ullakkotilasta - josta lämpö kertakaikkiaan säteilee villoista huolimatta paneelikaton läpi sisätiloihin.

Tietysti lämpö nousee ylöspäin ja alakerta on rapattu hyvin tummaksi (suunta itään), mutta jos se kiviseinä (johon aamuaurinko paistaa) lämpenisi niin paljon että se vaikuttaisi yläkerran lämpötilaan niin kai siellä alakerrassa olisi lämpimämpää kuin 20,5 astetta?

Koko talossa ei ole ollut minkäänlaista lämmitystä päällä koko kesänä, saunaosaston kosteudet ovat poistuneet alakerran ilmankuivaimella ja yläkerran suihkun kosteudet ILP:llä. Saunottu ollaan pääasiassa saaressa, ei kotona.

Kodinkoneet ovat A tai A+ luokkaa, yksi tietokone huutaa varmaan 300W:n teholla, MLP ei voi lämmittää yläkertaa, koska autotallikaan ei siitä erikoisesti lämpene.

Katselin jo alustavasti finnparttian navettituulettimia ja partcosta sopivaa lämpörelettä. Nämä kun laittaisi sopivasti ullakolle ajastimen perään niin tuuletin poistaisi yläpohjasta liiat lämmöt tiettynä kellonaikana, mikäli lämpötila olisi riittävän korkea. Nythän ylätilan "tuuletuksen" hoitaa 4x 15cmx15cm ritilöidyt venttiilit.

Näiden kokemusten valossa suhtaudun skeptisesti sekä IV-kaviston kautta tapahtuvaan viilennykseen, että KimmoK:n laskelmiin talonsa jäähdytystarpeesta.

Talojen jäähdytystarve on tietysti talokohtainen, mutta tälläinen on meidän talon "termotekninen olemus"  

Jani

P.S Näillä keleillä tarkoittaa: http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Jyv%E4skyl%E4

[sailor]

Enerventillä onnistuis paremmin kun se ottaa viileätä kesällä paremmin talteen kuin kuutiokone.

Kuutiokone on kuin ajais huonolla turboautolla  

Nyt kannattaa ajaa kenno ohitettuna koko ajan. Pyöriväkennoisen parempi talteenotto perustuu paljolti sen vuosihyötysuhteeseen - jossa auttavana tekijänä on jäätymättömyys (ja sen esto kuutiokoneissa). Hyötysuhteen ero kesällä = mitätön. Ja jos olet eri mieltä niin vastaukseksi kelpaa vain VTT:n käppyrät, joita ei vaan ole, miksiköhän?

Jani

[Tero]

Enerventillä onnistuis paremmin kun se ottaa viileätä kesällä paremmin talteen kuin kuutiokone.

Kuutiokone on kuin ajais huonolla turboautolla  

MNK; Nimenomaan näin. Kesällä kun ulkoa pukkasi Enerventille lämpöisempää kuin ulos niin kenno lähtee pyörimään ja viilentää kennolta jäähdytyspatterille menevää ilmaa.

KimmoK; ei se maakylmä paljoa viilennä (ehkä 2-3 astetta), mutta ilma on selkeästi kuivempaa ja raikkaanpaa. (Mitä nyt Sailor ei usko tietenkään). Kodinkoneiden hukka lämmön maakylmä hoitelee varmasti.

[reino]

Älä nyt, kyllä Tero pesee leikiten teoriatiedoillaan pari LVI-suunnittelijaa. Kastepistekin huitelee tarkasti jossain 20-15 asteen välissä...

Jani

Teron ja seilorin mielenkiintoisessa kinastelussa kallistuisin Teron puolelle. Ensinnäkin kastepiste Suomen suvessa, varsinkin loppukesästä on melko korkealla eli useastikin saavutetaan yli 15C arvoja. 30C/40% ja 25C/55% tuottavat jo kastepisteeksi 15C ja 30C/55% ja 25C/75% 20C. Eli 4...8C lämpötilaisella liuoksella on mahdollista tiivistää huomattava osuus ilman kosteudesta pois.
Toiseksi vaatimuksena maaviileän toimivuudelle on riittävän kokoinen jäähdytyspatteri ja riittävä liuoskierto patterissa. Monissa koneissa taitaa olla melko pienet lämmönsiirtimet ja yksi 10 mm pilli jossa liuoskiertää.
Lämpöpumpussa otetaan tehoa maasta 3 asteen lämpötilaerolla liuospiirissä useita kilowatteja, joten sama virtaus kyllä riittää tuloilman jäähdyttämiseksi vaikka 10 asteella, onhan kaivosta tuleva liuos selvästi alle 10 asteista.  Jos tuloilmavirta on 100 litraa/s, vaatii 10 asteen pudotus alle 1,5 kW tehoa, joten suurempaankin pudotukseen on mahdollisuudet, jos ei ole vaaraa vedosta. ILPissä ilmavirrat ovat suurempia ja samoin tehot. Tyypillinen jäähdytysteho lienee 3 kW ja virtaus 150 litraa/s tarkoittaa noin 15 asteen lämpötilan pudotusta. Ja ilma puhalletaan yhdestä suuttimesta noin 3..4 m/s nopeudella olohuoneen yhteen kulmaan; taitaa sukat pyöriä. Mieluummin jakaisin kylmän (viileän) ilmastoinnin kautta tasaisemmin joka huoneeseen.
Lisäksi maaviileässä on käyttökuluina vain yksi noin 100 W kiertopumppu, ILPissä noin 1000 W kompura ja puhaltimet.  

[sailor]

@reino

Kiitos mielenkiintoisesta kommentista, laitan omani tähden taakse:

Ensinnäkin kastepiste Suomen suvessa, varsinkin loppukesästä on melko korkealla eli useastikin saavutetaan yli 15C arvoja. 30C/40% ja 25C/55% tuottavat jo kastepisteeksi 15C ja 30C/55% ja 25C/75% 20C. Eli 4...8C lämpötilaisella liuoksella on mahdollista tiivistää huomattava osuus ilman kosteudesta pois.
* samaa mieltä, tosin ilmamäärät huomioonottaen. Pelkkä kosteudenpoistomäärä litroissa ei kerro mitään, jos ilmamäärä moninkertaistetaan jäähdytyksen toivossa.

Toiseksi vaatimuksena maaviileän toimivuudelle on riittävän kokoinen jäähdytyspatteri ja riittävä liuoskierto patterissa. Monissa koneissa taitaa olla melko pienet lämmönsiirtimet ja yksi 10 mm pilli jossa liuoskiertää.
* samaa mieltä

Lämpöpumpussa otetaan tehoa maasta 3 asteen lämpötilaerolla liuospiirissä useita kilowatteja, joten sama virtaus kyllä riittää tuloilman jäähdyttämiseksi vaikka 10 asteella, onhan kaivosta tuleva liuos selvästi alle 10 asteista.

* tässä kohtaa logiikkasi ontuu, pitäisikö sana "virtaus" korvata sanalla: "kaivon kylmäsisältö". Mikä sama virtaus? Vertaatko maalämpöpumpun liuospiirin paksun PEM-putken virtausta siihen mainitsemaasi 10mm pilliin ja myöhemmin mainitsemaasi 100w kiertovesipumppuun?

Jos tuloilmavirta on 100 litraa/s, vaatii 10 asteen pudotus alle 1,5 kW tehoa, joten suurempaankin pudotukseen on mahdollisuudet, jos ei ole vaaraa vedosta.
* Kuvaako tämä lause maaviileän tehoa, mistä se suurempi pudotus saadaan? Lisätäänkö veden kylmyyttä (miten), kiertopumpun nopeutta (miten), vai halutaanko ilmamäärää kasvattaa, jolloin saatava kokonaisteho suurenee wateissa, mutta samaan aikaan myös tuloilman lämpötila nousee

 ILPissä ilmavirrat ovat suurempia ja samoin tehot. Tyypillinen jäähdytysteho lienee 3 kW ja virtaus 150 litraa/s tarkoittaa noin 15 asteen lämpötilan pudotusta.

* Tämän virkkeen luvut eivät auenneet, mutta oma ILP:
- on/off ILP  
Puhalluslämpötilat:
- 1 nopeus 3,6 astetta
- 2 nopeus 4,4 astetta
- 3 nopeus 5,4 astetta  
Ilman kierrätysteho suurimmalla nopeudella 470m3 / tunti. Ilmoitettu kylmennysteho 2,65 kWh ja tehonkulutus 1030 wattia.

Ja ilma puhalletaan yhdestä suuttimesta noin 3..4 m/s nopeudella olohuoneen yhteen kulmaan; taitaa sukat pyöriä. Mieluummin jakaisin kylmän (viileän) ilmastoinnin kautta tasaisemmin joka huoneeseen.
* tuskin sitä ILP:ä nyt kukaan olohuoneen kulmaan laittaa pöhöttämään, ja minäkin jakaisin kylmän ympäri taloa ilmastoinnin kautta, mikäli se olisi mahdollista. En ole vaan nähnyt yhtään laskelmaa tai kuullut toteutuksesta, jolla se onnistuisi maapiiriä hyväksikäyttäen edes tyydyttävällä teho/hintasuhteella .


Lisäksi maaviileässä on käyttökuluina vain yksi noin 100 W kiertopumppu, ILPissä noin 1000 W kompura ja puhaltimet.
* Väärin, mikäli halutaan että viileää tulee on maapiirin liuosta kierrätettävä myös maapiirin pumpulla ja ilmanvaihtoa tehostettava. Omat laskelmat löytyvät tästä säikeestä (Varoitus: sisältää lähes suoli24-palstan tasoisia kommentteja)

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1150195987

Jani

P.S Puhutaanko tässä viestiketjussa kosteudenpoistosta vai viilennyksestä, vai sotketaanko kaikki samaan sankoon

Tero sanoi että olen ainoa kuka ei usko. Se on totta. Minusta nämä eivät ole uskon asioita, eli pitäydytään faktoissa, tai oikaistaan virheet faktalla.

[KimmoK]

...
KimmoK; ei se maakylmä paljoa viilennä (ehkä 2-3 astetta), mutta ilma on selkeästi kuivempaa ja raikkaanpaa. (Mitä nyt Sailor ei usko tietenkään). Kodinkoneiden hukka lämmön maakylmä hoitelee varmasti.

Ja jotta kuivaus olisi mahdollisimman tehokasta kannattanee LTO olla pois päältä ja jäähdyttää mahdollisimman viileällä maaviileäpatterilla, eiks je?

[KimmoK]

Koetan pitää omat tossuni maassa.

Koska ilman lämpökapasiteetti on hiton pieni, ymmärrän sen ettei ilmanvaihdon kautta ole mitään järkyttävän suuria jäähdytystehoja saatavissa.

Joskus laskin että normaalilla ilmanvaihtoteholla meidän mökissä ja +17 asteisella tuloilmassa jäähdytysteho ois reilu 1.5 kW. (voin muistaa väärin)

Tekemäni gallupin perusteella tuo riittäisi kattamaan kodin elektroniikan ja kodinkoneiden tuottaman hukkalämmön/ylilämmön.

Eli kun/jos talo on varjostettu siten ettei aurinko pääse grillaamaan 700W/m2 suoraan sisään, voi ilmanvaihdon kautta tehty viilennys jo tuntuakin jossain.



Kondenssisuojauksesta ...
Päätin tehdä sen edullisesti.
Villaa ja höyrynsulkumuovia + hankalimmissa paikoissa armaflexiä + tuloilma ei ole tarkoitus olla +17 astetta viileänpi.
Jäähdytysnesteputkiin hommasin solumuovin.

Tehostuksesta .... jos sille tulisi tarve.
Mulla tulee kikka7 ilmastointiin.
Eli 24V jännitteellä avaan kesäksi yhden tuloilmakanavan lisää ja säädän kahta poistoa hieman isommalle.   Ja jos jaksan niin mittautan virtaukset vielä uudestaan siten että varmistuu ettei  ilmanvaihto ole turhaan alipainen kesällä. (ja ettei alipaine tehostuksessa ainakaan kasva)

Tehostus 2 jos sille tulee tarve.
Olohuoneeseen olen peräseinään laittanut valmiiksi kondenssivesiputken ja sähköt siten että sinne helpohkosti saa puhallinkonvektorin.



((helppoa ja helppoa .... pahissti nysväämistä ... toivottavasti toimiikin sit joskus ....))

[Malibra]

Kaverin kokemuksia puutalosta Tupoksella.

Aivan off topic.

Se on kyllä Tupoksessa...

(Onhan se suuri ero siinäkin onko kusessa vai kusella)

[Tero]

Ja jotta kuivaus olisi mahdollisimman tehokasta kannattanee LTO olla pois päältä ja jäähdyttää mahdollisimman viileällä maaviileäpatterilla, eiks je?

Jeps. Ainakaan ei kannata lämmittää ulkoilmaa lisää. Jos on kuutio, niin laita ns. kesäkenno.

[reino]

Kiitos sailorille palautteesta.

Tarkoitukseni ei ole ollut tyrmätä ILPiä,se on ihan hyvä laite ja itsellänikin hankintalistalla. Syyn huomannet nimimerkin alla olevasta tekstistä. Mutta suunnitelmissa on myös maalämpö (katso aiemmat viestini muissa poluissa) ja siinä myös jäähdytyksen hyödyntäminen.
 
Muutama tarkennus ja kommentti omaan ja kommentoimaasi viestiin lienee vielä paikallaan.

Aloitetaan vaikka P.S osastosta: Tässä nimenomaan sekoitetaan kosteudenpoisto ja jäähdytys samaan sankoon. Näillä laitteilla ja olosuhteissa yleensä tiivistyy vettä, kun ilmaa jäähdytetään.

Jäähdytyspatterissa riittää huomattavasti pienempi virtaus kuin lämpöpumpun maapiirissä. Jos lämpöpumpun lämmitysteho on 15kW, otetaan kaivosta noin 10 kW ja oletuksena edelleen se 3 asteen lämpötilaero liuospiirissä. Jos jäähdytystilanteessa kaivoon viedään 3 kW riittää virtaukseksi 1/3 osa lämpöpumppukäytöstä edelleenkin 3 asteen erolla ja painehäviö on tällöin  1/9 osa verrattuna lämpöpumppukäyttöön (voit tietysti aloittaa kinaamisen laminaarista ja turbulentista virtauksesta). Tällöin merkitsevä painehäviö ei ole kaivon isossa PEM putkessa vaan jäähdytyspatterissa ja sitä ei tehdä  yhtenä 10 mm pillin kiertona (lueppa ekan viestin toinen kappale uudelleen). Kiertoon ei välttämättä tarvita kahta pumppua.

Teho ja lämpötilaerolaskelmissani oli epätarkkuuksia. Käytössäni ei ollut kostean ilman taulukoita, joten laskin tehon ilman kosteuden tiivistymistä. Tiivistymisen huomioin pienellä lisäkertoimella, joka osoittautui liian pieneksi. kosteuden tiivistymisen vaikutus on suurempi kuin oletin. Esim 25C/60% ilmaa jäähdytettäessä noin puolet tehosta menee lämpötilan pudotukseen ja toinen puoli kosteuden tiivistymiseen. Kosteudenpoiston osuus kasvaa suhteellisen kosteuden ja lämpötilan kasvaessa.

Aiemmat laskut olivat vain esimerkkejä, että liuospiiristä saadaan tehoa ja lämpötilaerot ovat riittäviä. Ne eivät perustuneet mihinkään markkinoilla olevaan laitteeseen.  

Tein uudet laskut ilmoittamallasi ilmamäärällä:
Jos 470m3/h ilmavirtaa jäähdytetään ilmoittamasi 5,4 astetta niin, ettei kosteutta tiivisty tarvitaan tehoa 0,85kW. 2,65kW teholla lämpötilamuutos on  noin 17 astetta eli lähtötilanteen pitäisi olla hyvin kuivaa, jotta kastepistettä ei saavutettaisi.      
Jos ko ilmavirta on 25C/60%, päädytään 15,5C/80% ilmaan 2,65 kW jäähdytysteholla.
Vasta lähtötilanteessa 35C/85% päästään 5,4 asteen pudotukseen em teholla (29,6C/99,7%). Joten suomalaisissa olosuhteissa lämpötilan pudotus lienee jotakin muuta kuin 5,4 astetta. Tämän selvittänet yksinkertaisella mittauksella, todellisen jäähdytystehon mittaus lienee ongelma?
Lienee syytä kysyä toimittajalta ILPn suoritusarvoista ja mitoistustilanteesta!

Toivotan mukavaa iltaa/viikonloppua kostean ilman i,x piirroksen seurassa.
-Reiska-

PS
En takaa edellä olevia laskelmia oikeiksi (parhaani kuitenkin yritin), korjannet havaitsemasi virheet.  

[sailor]

@ reino

Huomioitko että nuo ilmoittamani luvut eri puhallintehoilla oli ulospuhalluslämpötiloja, ILP:iin sisäänmenevä ilma lienee ollut jotain 22 astetta. Ainakin sanamuodot antavat käsityksen että tulkitsit lukuja väärin

Sitten siihen kiertovesipumppuun...jaksaako se 100w:n pumppu kierrättää yksinään sitä maapiirin liuosta. Eikös vanhoista postauksista käy ilmi että maapiirin pumppu käy samaan aikaan ja joissakin tapauksessa jäähdytyspatterin liuos otetaan ja palautetaan maapiirin paluuputkesta, jolloin saadaan extra kylmää liuosta pumpun käydessä. Ja tämähän vaatii luonnollisesti mlp:n liuospumpun käymisen.

Jani

[Tero]

Sitten siihen kiertovesipumppuun...jaksaako se 100w:n pumppu kierrättää yksinään sitä maapiirin liuosta. Eikös vanhoista postauksista käy ilmi että maapiirin pumppu käy samaan aikaan ja joissakin tapauksessa jäähdytyspatterin liuos otetaan ja palautetaan maapiirin paluuputkesta, jolloin saadaan extra kylmää liuosta pumpun käydessä. Ja tämähän vaatii luonnollisesti mlp:n liuospumpun käymisen.

Jani

Reino voi vastata tuohon ekaan kysymykseen.

Sailor;
Minun kytkennässä ei ole muuta pumppua kuin maapiirin pumppu itse maalämpöpumpussa.

Maapiirin pumppu on jäähdytyskäytössä koko ajan päällä.

[reino]

@ reino

Huomioitko että nuo ilmoittamani luvut eri puhallintehoilla oli ulospuhalluslämpötiloja, ILP:iin sisäänmenevä ilma lienee ollut jotain 22 astetta. Ainakin sanamuodot antavat käsityksen että tulkitsit lukuja väärin

Sitten siihen kiertovesipumppuun...jaksaako se 100w:n pumppu kierrättää yksinään sitä maapiirin liuosta. Eikös vanhoista postauksista käy ilmi että maapiirin pumppu käy samaan aikaan ja joissakin tapauksessa jäähdytyspatterin liuos otetaan ja palautetaan maapiirin paluuputkesta, jolloin saadaan extra kylmää liuosta pumpun käydessä. Ja tämähän vaatii luonnollisesti mlp:n liuospumpun käymisen.

Jani

Eipä pitäisi miettiä näitä asioita illalla väsyneenä, tulee helposti virheitä. Mutta kun ei oikein voi työaikanakaan surffailla netissä vapaa-ajan harrastusten perässä.

Laskelmat sinänsä lienevät oikein, sainhan laskettua saman maksimipudotuksen eli noin 17C. Tämä vain tarkoittaa tilannetta, jossa jäähdytettävä ilma on 22C/30% tai kuivempaa (ei liene jäähdytystarpeita). Olivatko puhalluslämpötilat itsesi mittaamia vai ILPin esitteestä. Muistaakseni ILPin jäähdytystilanteen arvot ilmoitetaan arvoilla 27C/(50%?), joten esimerkkini 25C/60% ilman jäähdytyksestä lienee lähellä todellista tilannetta.

Laskin, että 3 kW jäähdytysteho 3C liuoslämpötilamuutoksella vaatii alle 0,9 m3/h virtauksen. Tämä tarkoittaa noin 0,25 m/s virtausta  PEM 40 putkessa ja 400m matkalla noin 16 kPa painehäviötä. Erään pumppuvalmistajan 25-60 liuospumppu kuluttaa noin 80 W, kun virtaus on 1 m3/h ja paineentuotto tällöin 45 kPa, eli jäähdytyspatterille ja muille putkiston komponenteille jää vielä varaa. Ja kun alunperin tarkasteltiin 15 kW lämpötehoista pumppua, niin siinä kokoluokassa kaivossa on jo useimmiten kaksi  rinnakkaista putkistoa eli virtaus nopeus puolittuu ja painehäviö edelleen pienenee.

Mainitsemaasi "extrakylmää" tilannetta esiintyy ehkä tunnin ajan vuorokaudessa, kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä (muuta lämmöntarvetta tuskin on kesähelteellä). Ja silloinhan lämpöpumpun liuospumppu käy joka tapauksessa oli ilmastoinnin jäähdytystä tai ei.

Reiska

[sailor]

 Olivatko puhalluslämpötilat itsesi mittaamia vai ILPin esitteestä.

Reiska

Itse mitattu sisäulkolämpötilamittarilla, joka riippui säleikössä ulkoanturistaan.

(ulkoyksikkö pohjoisseinällä, jossa mittaushetkellä +27 astetta, joka mitattu LÄ:n anturilla ja toisella sisäulkolämpötilamittarilla)

Jani

[KimmoK]

@sailor
>Sitten siihen kiertovesipumppuun...jaksaako se 100w:n pumppu kierrättää yksinään sitä maapiirin liuosta.

Luulis sen kiertävän väljässä (pieni virtausvastus) maapiirin putkessa ihan ok.

>Eikös vanhoista postauksista käy ilmi että maapiirin pumppu käy samaan aikaan

Kytkentöjä on erilaisia. Esim. Enerventin mukana tulee kaksi vaihtoehtoista kytkentämallia. LÄ:n mukana on vielä kolmas erilainen (siinäkään ei liuospumppu käy).

>ja joissakin tapauksessa jäähdytyspatterin liuos otetaan ja palautetaan maapiirin paluuputkesta, jolloin saadaan extra kylmää liuosta pumpun käydessä.

Joop, periaatteessa. Mutta käytännössä tuosta voi aiheutua rajua vaihtelua tuloilman lämpötilassa yms. ilmiötä. LÄ:n kuvissa jäähdytystä ehdotetaan MLP:n perään mutta esim. enerventin kuvissa MLP:tä ennen. Eli Enerventin mielestä on parempi että jäähdytyksen säätöön tuleva liuos ois mahdollisimman tasalämpöistä. (silloin myös shunttivehkeet voi sijoittaa sinne tekniseen tilaan)

>Ja tämähän vaatii luonnollisesti mlp:n liuospumpun käymisen.

Joo. Se extra viilennys vaatii sen.
Mutta jos pumppu ei käy niin se liuos vaan virtaa liuospumpun lävitse sen pienen pumpun työntämänä. (nuin siis enerventin kuvissa)