Korkea kulutus Ekowell:ssa

[makke]

Ongelma on että Ekowell EVTA 752 (9kWh) pumppu kuluttaa sähköä mielestäni liikaa. Pumppu kulutti sähköä maaliskuussa 705 kWh. Lämmitin varaavaa takkaa lähes joka päivä. Nyt huhtikuun alussa on täällä Tampereen seudulla ollut lämpimiä päiviä, vuorokauden keskilämpötila keikkuu siinä +2 ja +3 asteen välillä. Päivittäinen sähkön kulutus pumpulla on ollut siinä 20 kWh päivässä vaikka takkaa lämmittelen. Vastus ei ole käynyt päällä ollenkaan.

Asunnon koko on 166 m2 yhdessä kerroksessa ja energiatodistuksen mukaan tulisi kuulua luokkaan A.

Tässä käyttämiäni arvoja pumpulla (tehdasasetukset)...

-Alasäiliö:               Alaraja +35
                  Yläraja +50
-Yläsäiliö:            Alaraja +55
                  Yläraja +70
-Ohjaus sisätila-anturin mukaan: päällä
-Sisätilan tavoitelämpötila 21.5 asettta

Nyt pääsiäisen aikana kun ulkokeskilämpötila on siinä +3-5 astetta, niin pumpulla
-Yläsäiliön lämpötila liikkuu välillä +62-57 astetta
-Alasäiliö vaihtelee välillä +36-45
-Menovesi lattialämmitykseen on +23-24,5 astetta (paluu vajaan asteen vähemmän)
-Käyttöveden lämpötila on noin +45 asetta
-Maapiirin tulo noin +2:sta +3:een asteeseen, meno vajaa kolme astetta vähemmän
-Vastus ei käy päällä

Sähkökulutus on noin 0.230 kW silloin kun kompressori ei käy. Eli se virta menee kierotvesipumppuhin ja ohjainlaitteisiin. Onko tuo kulutus normaali?

Eli jotain lienee pielessä kun kuluttaa ainakin kolmanneksen enemmän kuin pitäisi eikä lämmintä vettä saa riittävästi. Onko ajatuksia missä vika voisi olla?

[Tero]

Ei tuo ihan valtavasti ole. Ihan ok riippuen monista asioista.

Miksi alaosa on niin kuumana, jos tarve lattiaan on noin 25C.
Laita ala-osa ihan minimiin.

Onko talo uusi ja onko se kivitalo?

Kuinka suuri säiliö on laitteessa ja mitä tarkoittaa lämmintä ei tule riittävästi? Poreallas?

[JariA]

Ongelma on että Ekowell EVTA 752 (9kWh) pumppu kuluttaa sähköä mielestäni liikaa. Pumppu kulutti sähköä maaliskuussa 705 kWh.

...

Asunnon koko on 166 m2

...

Sähkökulutus on noin 0.230 kW silloin kun kompressori ei käy. Eli se virta menee kierotvesipumppuhin ja ohjainlaitteisiin.

Maaliskuun keskilämpötila Tampereen alueella oli vielä -2 astetta, sillä varsinkin loppukuussa oli kylmiä öitä. Neliötä kohden laskettu kulutus  4,25 kWh/neliö ei ole varmaankaan poikkeuksellisen suuri. Meillä täällä muutama kymmenen kilometriä etelämmässä oli 4,1 kWh/neliö.

Kuinka monta pumppua sitä 230 watin tehoa on muodostamassa silloin kun kompressori ei ole käynnissä? Onko talossa kaksi lämmityspiiriä ja niissä omat pumput? Kiertovesipumppujen tehot ovat kai 100 watin molemmin puolin. Ohjauselektroniikka ei todennäköisesti montaa wattia vie.

[makke]

Uusi kivitalo on kyseessä. Kuumaa vettä tulee ensimmäiset 10-20 sekunttia. Sen jälkeen veden lämpötila on jotain 45 astetta. Lämpimän veden käyttö on ollut aika maltillista. Talossa ei ole poreallasta.

Pumpussa kolme piiriä, eli I, II ja alijäähdytyspiiri. Säiliön koko on 360 litraa.

[JariA]

Pumpussa kolme piiriä, eli I, II ja alijäähdytyspiiri.

Jos kolme kiertovesipumppua on käynnissä jatkuvasti, niin niiden yhteenlaskettu teho tosiaan voi olla 230 W. Pelkästään niiden toiminta vie vuorokaudessa 5,5 kWh ja kuukaudessa 170 kWh. Ehkä lämmityskauden ulkopuolella niiden nopeutta voi alentaa ja tätä kautta vähentää sähkönkulutusta.

[Roori]

Eikai tuo nyt mahottoman paljon ole, täällä meni 750kwh maaliskuussa, 154m2 asuintiloja (181m2 lämmintä). Patteritalo remontoitu öljystä maalämpöön. Takkaa polteltu ehkä 2krt/viikko ja saunottu puukiukaalla 3-4 krt/viikko.
Tyhjäkäyntiteho on kyllä täällä 70w kahdella kiertopumpulla ja ohjauksella. Ei kai sinullakaan tyhjäkäynnissä ole kuin 2 pumppua, se alijäähdyke pyörinee vaan pumpun käydessä.
Edit: millä olet mitanut sen 230W?

[Tero]

Uusi kivitalo on kyseessä. Kuumaa vettä tulee ensimmäiset 10-20 sekunttia. Sen jälkeen veden lämpötila on jotain 45 astetta. .

Jep. Asia selvä. uusi kivitalo haukkaa alussa enemmän kuin kuivuttuaan kunnolla!

Sitä vasten kulutuksesi on hyvinkin maltillista.


Veden lämpötila on kierukoiden koko (lämmönsiirtopinta-ala) suhteessa varaajan lämpötilaan.

Alussa tulee se putkellinen, millä on ollut aikaa lämmitä ja sitten se online lämmitetty vesi.

En huolestuisi.

Minkä kokoinen varaaja on?

[makke]

Kun 705 kWh on pumpun tarvitsema eregia, niin pumpun tuottama kokonaisenergia olisi noin 2000 kWh. Siihen kun vielä lisätään takalla tuottama energia vaikka 200 kWh, niin kokonaisenergia menee helposti sinne 2200 kWh:n maaliskuussa. Jotenkin se vaan kuulostaa aika suurelta määrältä ottaen huomioon, että talo on rakennettu energiapihiksi.

[Matias]

Kuumaa vettä tulee ensimmäiset 10-20 sekunttia. Sen jälkeen veden lämpötila on jotain 45 astetta. Lämpimän veden käyttö on ollut aika maltillista. Talossa ei ole poreallasta.

Yläsäiliöstä kulutukselle lähtevässä putkessa on joku tuontapainen
http://europe.hbc.honeywell.com/finland/ecatdata/pg_tm50.html
Siinä on säätönuppi jolla verkostoon lähtevän veden lämpöä voi säätää.
Saattaa olla turhan pienellä.

[Tero]

Kun 705 kWh on pumpun tarvitsema eregia, niin pumpun tuottama kokonaisenergia olisi noin 2000 kWh. Siihen kun vielä lisätään takalla tuottama energia vaikka 200 kWh, niin kokonaisenergia menee helposti sinne 2200 kWh:n maaliskuussa. Jotenkin se vaan kuulostaa aika suurelta määrältä ottaen huomioon, että talo on rakennettu energiapihiksi.

Edelleen kyseessä on uusi kivitalo, joka on vielä märkä.

Kuivuminen vie energiaa..

[JariA]

Uuden kivitalon kuivuminen vie paljon lämmitysenergiaa. Meillä ensimmäisen lämmityskauden lämmitysenergian kulutus oli ainakin 10 % suurempi kuin seuraavan.

Roori esitti arvion siitä, että tyhjäkäynnin kulutus olisi kuitenkin poikkeuksellisen suurta. Asian selvittämiseksi on varmaan hyvä tarkastaa, millaisella teholla kiertopumput ovat toiminnassa ja tarkastaa kuinka hyvin se vastaa mitattua tyhjäkäynnin kulutusta. Voiko olla mahdollista, että maakiertopumppu olisi jatkuvasti käynnissä?

[makke]

Pumpun sähkökulutusta seuraa erillinen mittari (Kamstrup). Se antaa 0.23 kW silloin kun kompura ei käy. Kiertovesipumppuja on se kolme kappaletta kun alijäähdytyspumppu laitteessa on.

Luultavasti maapiirin kv-pumppu ei käy koko aikaa kun sen antama kaivoon menevän nesteen lämpötila nousee aina kompuran ollessa hiljaa.

[Roori]

Pumpun sähkökulutusta seuraa erillinen mittari (Kamstrup). Se antaa 0.23 kW silloin kun kompura ei käy. Kiertovesipumppuja on se kolme kappaletta kun alijäähdytyspumppu laitteessa on.

Luultavasti maapiirin kv-pumppu ei käy koko aikaa kun sen antama kaivoon menevän nesteen lämpötila nousee aina kompuran ollessa hiljaa.

Ei kai se alijäähdytyspumppu käy tyhjäkäynnillä?

[commo73]

Laitan oman kulutuksen maaliskuun osalta, onko siitä apua onkin sitten eri asia.

1.3.2009 - 29.3.2009 mittarin mukaan 1200kWh.Täällä Oulu korkeudella maaliskuu oli tavallinen talvikuukausi lämpötilojen osalta.Reiluja yöpakkasia ja ajanjaksoja jolloin pakkasta päivisinkin. Onkohan tuo minun kulutus normaalia? jos joku osaa arvioida niin hyvä asia.

[JariA]

Makken ja commo73n ilmoittamia kulutuksia voi yrittää vertailla lämmitystarvelukujen kautta.

Commo73 ilmoittama kulutus 1200 kWh on 29 vuorokauden mittainen, joten lisätään 83 kWh (1200/29 = 41,4 *2 = 83) jotta saadaan saman mittainen vertailujakso.

Commo73 kulutus on 1283/240 = 5,35 kWh/neliö

Oulun lämmitystarveluku maaliskuussa 2009 oli 673.
5,35/673 = 0,007949 kWh/neliö/lämmitystarveluku

Makken luvuilla 704/166 = 4,25 kWh/neliö

Tampereen lämmitystarveluku oli 618.
4,25/618 = 0,006877 kWh/neliö/lämmitystarveluku

Meidän talon indeksiluku tällä Akaassa on 0,006944

Näin laskettuna Makken talo olisi näistä kolmesta kaikkein energiatehokkain. Koska oman taloni kulutusluvuissa ei ole mukana lattiakierron pumpun kulutusta, ja Makken luvuissa se on, niin ero niiden kahden välillä vain paranee Makken talon hyväksi.

Tällaisilla lähtötiedoilla vertailut voivat olla vain summittaisia ja suuntaa-antavia ja havaittavat erot voivat olla seurausta hyvin monista eri asioista. Talot ovat erilaisia, asukkaiden lukumäärä taloissa on erilainen, asukkaiden kulutustottumukset ovat erilaisia, mittausten tarkkuus vaihtelee ja niiden vertailukelpoisuus ei ole mitenkään yksiselitteistä, yhden kuukauden jakso on lyhyt vertailujen tekemiseksi ja voi sisältää paljonkin satunnaista vaihtelua.

[eksile]

Meillä uudellamaalla meni 1112 kWh maaliskuussa, 293 m2, EVT1000.

Jos lattiakierron menon ja paluun välillä on AINA (silloinkin kun lämpötila on laskussa ulkona) vain toi vajaa aste niin sulla on kv-pumppu / -pumput turhan isolla. Pudota tehoa alaspäin ja seuraa lämpötilaeroa meno-paluu, tommonen 2-3 astetta on ok em. tilanteessa.

Käyttöveden lähdössä on termostaattisuntti, ota "lämpötilat" valikko (F1) auki ja avaa kuumavesihana. Säädä sitä sunttia kunnes käyttöveden lämpötila on pumpulta lähtiessä 52-53 astetta. Termostaattihanat hoitaa loput.

Voisit pudottaa sen alavaraajan alarajan 33:n ja laittaa differenssin 8:n asteeseen. Silloin lämmityskaudella pumppu sahaa pääsääntöisesti alaohjauksessa 33 ja 41 asteen välillä. Jos käyttövesi riittää teidän tarpeisiin niin voit pudottaa alarajaa vielä tostakin. Kesäaikana se nousee välille 42-50 koska lämmitystarvetta ei ole ja pumppu on käyttöveden ohjauksessa. Käyntiaika kesällä tulee olemaan luokkaa 0,5-2 h/vrk joten taloudellisesti sillä ei ole merkitystä.

Meillä on menovesiminimi 25 mukavuussyistä, kesällä kylppärinlattia voi tuntua viileeltä jos minimi on vähemmän. Hae teille sopiva minimi kunhan ilmat lämpenee.

Säädettiinkö / oletko ajanut lämmitystä ilman huonetermostaatteja? Lattialämmityksen perussäätö pitäisi tehdä ilman niitä (voit toki tehdä sen myös ensi syksynä/talvena kun lämmitystarvetta on) ja antaa pumpun hoitaa säätö. Kun perussäätö eli litrat/min on kohdallaan kytketään huonetermostaatit jotka katkovat lämmitystä etenkin keväisin kun auringon vaikutus sisälämpöön on päivisin suuri mutta yöt ovat edelleen kylmiä.

705 kWh maaliskuussa ei ole liikaa kun talo on uusi ja kuivauksessa.

[KimmoK]

Joskus muinoin kun LÄ T8:a tuli aktiivisesti viriteltyä tiputin alaosan lämmön 26 asteeseen ja yläosa about 46 asteeseen. Alaeron kasvatin kait about kymmeneen.

Huomasin että jos alaosan päästään nuin perhanan viileäksi ei tulistin jaksa työntää yläosaan oikeastaan lainkaan lämpöä. Toimivimmaksi löytyi 30 astetta. Vaikka alaosan anturin kohdalla lämpö on 30 astetta niin kyllä siellä paljun pohjalla on satoja litroja about 25 asteista lattiakierrosta tullutta vettä. (700L varaaja) Ja se että varaajan pohjalta menee maalämpöpumpun lauhduttimelle mahdollisimman viileää vettä nostaa hyötysuhdetta.

Ja minusta näytti siltä että alaerolla 10 alkoi käyntijaksosta tulla liian pitkä. Kaivosta palaavan nesteen lämpö meni aikas alas ja se tiputtaa hyötysuhdetta. (tehdasarvoa en edes muista.. oliko 5) Nyt se alaero on 7 seutuvilla ja käyntijaksot kait kolmen vartin luokkaa, hieman yli.

Ja pumpusta varaajaan vettä kierrättävän kiertovesipumpun tipautin kolmoselta ykköselle koska kolmosella se esti veden lämpötilakerrostumisen varaajassa.

jne...
Nyt tuntuu siltä että hyötysuhde mahtaa olla ihan mallillaan koska sähkölasku on niin perhanan pieni. noin 10500kwh vuodessa, kaikki sähköt.  Tiede 2/2008 lehden perusteella talomme onkin passiivitalo, heh hee ja hah hoo!


Mutta siis, tehtaan säädöt ei ole oikeat koskaan. Mielestäni joka talolle pitää olla omat säädöt.

UPDATE: LÄ T8 pysäyttää kaikki pumput kun käyntijakso päättyy, paitsi tietenkin lattiapiirin kv pumppu.

Miksi ihmeessä Ekowelleri pyörittelisi ylimääräisiä pumppuja??

[Marqu]

Huomasin että jos alaosan päästään nuin perhanan viileäksi ei tulistin jaksa työntää yläosaan oikeastaan lainkaan lämpöä. Toimivimmaksi löytyi 30 astetta.

Liekkö tämä sitten ainakin osasyy siihen että nykyisissä Lässän V- malleissa varaajan alaminimin voi säätää alimmillaan "vain" 30 asteeseen.

[makke]

ostin nollomodeemikaapelin, tökkäsin PC:n pumppuun kiinni ja olen seurannut pumpun toimintaa piirtämällä pumpusta tulevan datan excelillä graafeiksi. Näyttäisi toimivan ihan normaalisti kun vertaan esim eksile:n kuviin näillä sivuilla.

Olen kokeillut erilaisia säätöjä pumpussa ja kulutus on nyt ollut 17-16 kWh vuorokaudessa viimeisen pari vuorokauden aikana. Päiväthän on olleet aurinkoisia ja lämpimiä, joten päivällä pumppu lepää ja yöllä se käy melko tiheästi, noin tunnin välein. Toki ulkona on ollutkin muutama aste pakkasta.

Nyt alasäiliön alaraja on 30 ja yläraja 40. Yläsäiliö 55 ja 65. Differenssi on 7. Jostain syystä yläsäiliö ei juurikaan pääse edes 55 asteeseen ja alasäiliö liikkuu väliä 33-40. Miten saisin yläsäiliön lämpötilaa korkeemmaksi ilman, että alasäiliön lämpötila nousisi?

[makke]

Tässä käppyrää pumpulta. Näyttääkö normaalilta?

Vaikka lattiaan menevän ja sieltä tulevan veden lämpötilaero on melko pieni (max pari asetta), niin kone käy aika taajaan yöaikana. Lattiaan menevät kierovesipumput on säädetty käymään asennolla 2, eli eivät käy täydellä teholla.

Ulkolämpötilananturi antaa noin 5 astetta liian lämpimiä lukuja. Voi johtua anturin huonosto sijainnista. Sisäanturi toimii oikein.

[sailor]

Huomasin että jos alaosan päästään nuin perhanan viileäksi ei tulistin jaksa työntää yläosaan oikeastaan lainkaan lämpöä. Toimivimmaksi löytyi 30 astetta.

Liekkö tämä sitten ainakin osasyy siihen että nykyisissä Lässän V- malleissa varaajan alaminimin voi säätää alimmillaan "vain" 30 asteeseen.

Oma arvaukseni on että ihmiset tekivät näitä "extreme" asetuksia ymmärtämättä perusasioita. Tehtaalla kyllästyivät sitten vastaamaan puhelimeen, kun porukka soitteli ja sekoili asetusten kanssa.

Wanhan V-mallin tehdasasetus taisi olla alaminimi 35 ja alaerotus 6.

Uuden V-mallin ensimmäisessä messukappaleen asetuksissa alaminimiä ei muistikuvani mukaan ollut rajattu 30 asteeseen, niinkuin myyntimalleissa  :-?

Sama 30 asteen alaminimi taitaa olla Geopron SH-mallissa, miten lie uudempien GS-mallien? Vanhemmat GS-mallit sai alle 30 asteen alaminimille.

Jani

[evt752]

Nyt alasäiliön alaraja on 30 ja yläraja 40. Yläsäiliö 55 ja 65. Differenssi on 7. Jostain syystä yläsäiliö ei juurikaan pääse edes 55 asteeseen ja alasäiliö liikkuu väliä 33-40. Miten saisin yläsäiliön lämpötilaa korkeemmaksi ilman, että alasäiliön lämpötila nousisi?

Meillä on (EVTA 752, alijäähdytin ei käytössä)
Alasäiliö min/max 33/45, hysteereesi 1, LT ero 2
Yläsäiliö min/max 52/57
Kompressori diff 7, käyntiaika 5 tauko 2

Yläsäiliön lämpötila juuri nyt 54.5, as 39.7, menoveden tavoite 24, pumppua ohjataan ulkolämpötilalla, käyrä 7, suuntaissiirto 2.

Lämmin vesi riittää neljälle hengelle hyvin. Jouduin aikanaan nostamaan tuota yläsäiliön minimiä rakennusaikaisista säädöistä kun muutettiin ja alettiin suihkuttelemaan. Sisälämpötilalla ohjauksesta luovuin hyvin nopeasti, minusta se ei toiminut hyvin. Meillä ei ole huonetermostaatteja (vielä, tarkoitus on joskus laittaa). Neljä suihkuttelijaa ja alakerran pinta-ala jotain 130m3. Yläkerta rakentamatta ja eristämättä. Lämpimään veteen ja lämmitykseen on vuodessa mennyt noin 5500-6000 kWh.

En ole tarkasti seurannut yläsäiliön lämpötilaa, mutta mitä lämpimämpi ulkona on, sitä korkeammalle sen lämpötilan täytynee nousta, jotta lämmintä käyttövettä riittäisi. Näin siksi, että alasäiliön lämpötila on melko alhainen, eikä käyttövesi siellä lämpene riittävästi. Alasäiliön minimilämpötilaa ohjaa käsittääkseni menoveden tavoite ja lämpimällä tuo tavoite laskee alemmas, tosin, loppuviimeksi, aika pieniä nuo menoveden tavoite-erot loppujen lopuksi ovat (maksimissaan pyynti meillä on ollut muistaakseni jotain 30 asteen luokkaa kovimmilla pakkasilla.

En usko sinulla olevan tällä hetkellä sen suurempaa ongelmaa kuin tuo lämpimän käyttöveden rittävyys. Sinulla saattaa olla jokin shunttiin liittyvä säätö pielessä, lue nuo eksilen ohjeet ensin. Jos ei auta, niin sitten vaikka aste kerrallaan yläsäiliön minimiä ylemmäs kunnes lämmin käyttövesi alkaa riittää, tosin sinulla on jo nyt minimi ylempänä kuin minulla. Totta sinulla on lämpimän veden putket laitettu oikein, eli valun alle styroksikerroksen yläpintaan, jotta vesi ei jäähtyisi matkallaan. Pumpulta lähtökin olisi hyvä olla eristetty, tosin meillä teknisessä tilassa lämpimän veden lähtö on eristämättä toista metriä ennen kuin menee jakotukkiin. Lisäksi suihkuille on matkaa jotain 6-8 metriä.