Maalämpötarjous Ruåttista, katso ja hämmästy!

[tetovo]

Tilannehan on sitten tämä: Talo kolmikerroksinen täystiilitalo vuodelta 1971 patterilämmityksellä, ikkunat/ulko-ovet hyvät uudet, yläpohjassa 400mm eristystä ja öljyä palaa n.4500 litraa vuodessa. Pinta-alaa 300m2 ja kuutioita 750. Yli kolmenkympin pakkasella menovesi 55 ja paluu 45 ja lämpöä vielä kahdesta takasta ja leivinuunista. Sain tarjouksen naapurista Nibe-pumpusta: 1245 10kw ja yksi kaivo 220m. Yritys on todella suuri ja tarjouksen antanut suunnittelija takasi lämmön ja lämpimän veden riittävän ja kertoi yrityksen myyneen ja asentaneen pumppuja iät ja ajat. Tarjouksia on myös kotimaasta yli kymmenen, kaikki täysin erilaisia. Ihmetteli ja hämmästeli kun kerroin suomalaisista tarjouksista, suurin 17kw. Hintakin n.5000 eskoa halvempi kuin halvin suomalainen. Kuulisin mielelläni kommentteja!

[sam68]

Jos olet pohjoisesta niin vastukset hehkuu ~-16 asteessa=osateho, kuten Ruotsissa on tapana ja hintahan on halvempi, koska laitteet+kaivo taitaa poiketa näissä tarjouksissasi.

[tetovo]

Asumme Torniossa eli kylmääkin riittää. Kun kävimme tarjousta pyytämässä suunnittelija katsoi naapurin kartasta lämpötila-alueet ja syötti ne niben ohjelmaan. Ohjelmisto antaa max pakkasen tälle alueelle -33. Ruåttalaisten ajatusmaailmahan lähtee osamitoituksesta eli kovia pakkasia on kappalemäärältään kahden käden sormissa. Näinollen vastusta käytetään vain tosi kylmällä. Tapauksessa 12kw pumppu käyttäisi vastusta ohjelman mukaan 79kw vuodessa ja kokonaiskulutusta se antaa 10017kw. Tapauksessa 10kw vastusta 877kw ja kokonaiskulutus 9994kw. Heppu väittää, että 10kw on parempi kun se käyttää koko kapasiteettinsa eli pätkäkäyntiä on vähän ja tästä päästään siihen, että pumppu kestää paljon kauemmin. Kuulemma kokemusta on. Itse olen kuitenkin kallistumassa 12kw pumppuun yhdellä 290m kairauksella. Yksi reikäkin on kuulemma ehdottomasti parempi kuin kaksi? Sällillä löytyy porari joka poraa 300m heittämällä. Kaikki tuetkin saa, naapurit ovat vääntäneet lähes kaikki itselleen suomalaiset y-tunnukset. Kaveri näytti yhden talon, 200m2, etämittaukset viime vuodelta, tapauksessa ohjelmisto piti ainakin paikkaansa. Porukka on mitannut etänä yhtä vanhaa omakotitaloa ja vähällä kulutuksella ovat päässeet. Tuntuu ihmeelliseltä kun vertaa kotimaisia tarjouksia ja tarjottuja vehkeitä.
Täystehosta kaveri sanoi näin; Miksi ja mihin tarvitset isoa pumppua kun kovaa pakkastakin on suhteellisen vähän. Keväällä/kesällä/syksyllä isot vehkeet ovat liian isoja.  Kompura ei tykkää lyhytjaksoisista käynnistyksistä ja elinikä lyhenee, voi olla että pitää paikkaansa. Haastattelin kahta ruåttalaisten systeemien omistajaa, olivat selvinneet talven ilman vastuksia. Täytyy sanoa että joku valehtelee tai rahastaa, otappa näistä sitten selvää...

[tomppeli]

Tilannehan on sitten tämä: Talo kolmikerroksinen täystiilitalo vuodelta 1971 patterilämmityksellä, ikkunat/ulko-ovet hyvät uudet, yläpohjassa 400mm eristystä ja öljyä palaa n.4500 litraa vuodessa. Pinta-alaa 300m2 ja kuutioita 750. Yli kolmenkympin pakkasella menovesi 55 ja paluu 45 ja lämpöä vielä kahdesta takasta ja leivinuunista. Sain tarjouksen naapurista Nibe-pumpusta: 1245 10kw ja yksi kaivo 220m.

Koeta laskea myöskin tämän EXCEL mitoitus -ohjelman avulla.:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/Bergheat2011.xls
...
Ota huomioon, että osatehoisen verkosta ottama sähköteho saattaa ylittää nykyisen sähköliitäntäsi keston. Nyt lienee käytössä 3 x 25 Amp nousu.
Kovilla pakkasilla laitteen ottama teho on pumpun ottotehon ja sähkövastuksen tehon summa. Siihen tulee vielä päälle talon muiden sähkölaitteiden ottama teho.
Voi olla, että joudut suurentamaan sähkösyötön 3 x 35 Amp kokoon. Silloin myöskin nousee sulakemaksu, jota maksat jatkuvasti tulevissa sähkölaskuissasi.
Täystehoinen pumppu ei tarvitse vastuksia, joten 3 x 25 Amp nousu riittää.
Vaihtoventtiilikone käyttää kuitenkin sähkövastuksia ns. legionella -kuumennukseen. Jos se tapahtuu pumpun ja vastuksen yhteistyönä, nousee ottoteho silloinkin suureksi.
Tulistuspumpussa ei tarvita mitään legionellakuumennusta, joten siinä ei ole tuota ottoteho -ogelmaa.
...
Olisi myöskin hyvä vaihtaa jokin keskeisellä alueella oleva lämpöpatteri suuremmaksi, jotta maksimi kiertoveden lämpötila laskisi vähän.
...
Patteriverkostolle soveltuu paremmin ns. tulistuspumppu. Vaihtoventtiilikoneet ovat suunniteltu betoniin varaavalle lattialämmitykselle.
Rovaniemellä Ekowell valmistaa tulistuspumppuja.
Muitakin on. Esim. Oilon Geopro SH, Lämpöässä ja osa Gebwell -pumpuista.

[sam68]

Yksi reikäkin on kuulemma ehdottomasti parempi kuin kaksi?

On, kun jäädään max. 200m:iin.

[S3]

Meille Gränsrörin kaveri tarjosi 10kw pumppua myös Tornioon. Ilmoitin muistaakseni arvio kwh:n vuodelle noin +30th. Eli aika iso ero, jos vertaa sinun kulutuslukemaa - pumppu kuitenkin samaa kokoa tarjouksessa.

Em. firma tarjosi myös kokonaispakettia (keväällä 09), mutta ei se kyllä merkittävästi halvemmaksi olisi tullut.

Onko sinun tarjous tuolta vai Luleån porukoilta? ...Vai sitten jostain muualta? Onhan noita pari muutakin firmaa tuolla Haaparannalla.

Ostin itselle 12kw:n Jämän (Nibe 1145) ja 2kpl 140mtr kaivoja. Pumppu Vesi-Pisteeltä ja kaivot Suomen Porauspalvelulta.

[tetovo]

Sami68, miksi vain max 200m kaivo?

Tarjous tuli Friginorilta, eivät mainosta oikeastaan missään, kuulin yrityksestä kun opettavat tekniikkaa ruotsalaisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Tarjouksen mukana tuli mielenkiintoinen kirje joka alkaa näin...Rätt effekt, viktigare än hög effekt. Totta on että pumppu mitoitetaan 70% tehon tarpeesta, silloin kuulemma pumppu kattaa n.90-95% kokonaisenergiasta. Tämä siksi että kesällä et tee mitään isommalla vehkeellä, kuullostaa jotenkin järkevältä?

Gränsröriltäkin tuli tarjous, vain hieman halvempi kuin suomesta.

Yleensä tarjouksissa on vikana se, että vaikka pyydät kokonaisurakan tarjouksen alla lukee sitten tämäjatämäjatämä ei kuulukkaan meille. Ainoastaan IVT:n tarjoukset ovat kaikki samansuuntaisia vaikkakin kairaukset heittävät kymmenillä metreillä.

Täytyypi lähteä puristelemaan vielä kaveria, oisko vielä jotain ottotehon ym. ja kaivonsyvyyden lisäksi?

[tomppeli]

Jos vuotuinen polttoöljyn kulutus on n. 4500 litraa, on 10 kW tehoinen lämpöpumppu vahvasti alimitoitettu.
Porakaivokin on vastaavasti alimitoitettu sillä perusteella, että käytetään reilusti sähkövastuksilla tapahtuvaa lämmittämistä.

10 kw tehoinen pumppu riittää noin -15 C asteen lämpötilaan.
Sitä alemmilla lämpötiloilla on turvauduttava sähkövastuksilla tapahtuvaan lisälämmön tuottamiseen.
- 30 asteessa tarvitaan jatkuvasti noin 5 kW teholla tapahtuvaa lisälämmitystä sähkövastuksilla lämpöpumpun lisäksi.
Se tarkoittaa sitä, että yhtenä -30 asteen pakkaspäivänä kuluu lisäenergiaa lämpöpumpun tuottaman lisäksi noin 120 kWh.

Kuluneenakin talvena on ollut aika paljon kylmiä, alle -15 asteen päiviä.
Toki vuodet vaihtelevat, emmekä pysty arvaamaan tulevaa säätä.
Itse olen sillä kannalla, että riittävän tehoinen lämpöpumppu antaa omistajalleen hyvät yöunet. Ei tarvi pelätä vilua.
Toinen näkökulma on se, että jos kovin moni laittaa vajaatehoisia lämpöpumppuja, meidän valtakunnallinen sähköjärjestelmämme ei pystyy vastaamaan siihen yllättävään kulutuksen nousuun, kun monta sataatuhatta lämpöpumppua alkaakin kovilla pakkasilla kytkemään käyttöönsä 6 - 9 kW -tehoisia apusähkövastuksiaan.
Tarvittaisiin vähintään yksi ydinvoimala vielä lisää, jotta sähkönsaanti olisi turvattu.
...
Toki jokainen tekee omat ratkaisunsa. Tämä oli vain yksi mielipide.

[sam68]

Sami68, miksi vain max 200m kaivo?

Totta on että pumppu mitoitetaan 70% tehon tarpeesta, silloin kuulemma pumppu kattaa n.90-95% kokonaisenergiasta. Tämä siksi että kesällä et tee mitään isommalla vehkeellä, kuullostaa jotenkin järkevältä?

Yli 400m menevät putkipiirit ovat liian isoja virtausvastukseltaan ja höyrystimessä ei saavuteta optimi lpt-eroa, joka olisi tärkeä asia. Yhdessä asennusoppaassakin lukee, että 12kW pumpulle suositellaan aina kahta kaivoa. Itsellä esimerkki, jossa homma ei tämän takia toimi niin kuin pitäis.

Itse olen aika vakuuttunut Ruotsalaisten tietämyksestä näistä vehkeistä ja vielä pitkällä aikavälillä. Tuo mitoitustapa ei vaan mene vielä läpi kovin herkästi. Yli miljoona lämpöpumppua tuo aikalailla tietämystä ja kokemuksia..

[sailor]

Suhtautuisin varauksella vetämästä suoria johtopäätöksiä Ruotsin ja Suomen mitoitusjutuista, koska suurin osa Ruotsin kallioperästä on lämpimämpää kuin Suomen.

Tuommoisessa kohteessa, joka keikkuu 1-2 kaivon välillä tekisin yhden 250m kaivon ja laittaisin 3-4 putkisen järjestelmän, jonka lisäksi suurentaisin pattereiden kokoa tai lisäisin sinne muutaman puhallinkonvektorin. Tällä menoveden lämpötilan laskemisella saadaan paljon enemmän aikaan hyötysuhteeseen vuositasolla kuin kikkailemalla muulla mitoituksella.

Tuskin 12kW pumppukaan on vielä täysitehoinen tuohon kohteeseen Torniossa, ainakaan noilla menoveden lämpötiloilla. Reilun kokoinen pumppu vaan niin ei tarvitse pakosta käryttää puita.

Kuinka paljon niitä puita on sitten mennyt 4500 litraa öljyn lisäksi? Aloittaja voisi laittaa tietonsa tiedonkeruuketjuun.

[Roori]

Sami68, miksi vain max 200m kaivo?

Totta on että pumppu mitoitetaan 70% tehon tarpeesta, silloin kuulemma pumppu kattaa n.90-95% kokonaisenergiasta. Tämä siksi että kesällä et tee mitään isommalla vehkeellä, kuullostaa jotenkin järkevältä?

Yli 400m menevät putkipiirit ovat liian isoja virtausvastukseltaan ja höyrystimessä ei saavuteta optimi lpt-eroa, joka olisi tärkeä asia. Yhdessä asennusoppaassakin lukee, että 12kW pumpulle suositellaan aina kahta kaivoa. Itsellä esimerkki, jossa homma ei tämän takia toimi niin kuin pitäis.

Itse olen aika vakuuttunut Ruotsalaisten tietämyksestä näistä vehkeistä ja vielä pitkällä aikavälillä. Tuo mitoitustapa ei vaan mene vielä läpi kovin herkästi. Yli miljoona lämpöpumppua tuo aikalailla tietämystä ja kokemuksia..

Kun tuota hiukan funtsii niin vaihtoventtiilikoneillahan se mlp-koneen optimitoimintapiste löytyynee varmaakin jostain sieltä osatehoalueelta (eli paras vuosihyöty pumpun kannalta) koska jos kompura on liian tehokas niin sen käynnistä tulee hyvin pätkivää ja COP hiukan kärsii... ja myöskin valmistajat pääsevät piiloon tuon taakse ettei takuuvastuut kasvais. Onhan se kumminnin niin että paljon startteja=lyhyt ikä.

Toinen asia on sitten lämmitysjärjestelmän COP sehän huononee kun vastukset tulee apuun ja sitä ei taideta spekseihin laskeskella, ilmoitetaan vain pumpun COP.

Jos kuvittelee tilannetta että osatehomitoitus 6kw ja siihen täräyttää 12kw vaihtoventtiilikoneen joka siis tuuppaa suoraan sinne lämmityspiiriin niin on kyllä aika pätkimistä. Tuolla osatehoisuudella vältetään "pakon (=takuu) sanelemana" pätkimistä.

Sitten kun siihen laitetaan puskuria varauskyvyn lisäämiseksi niin tilanne muuttuu ja optimipiste voi löytyäkin täystehosta.
Omassa zydeemissä on ylitehoa (ainakoin nyt kun ei ole lämmintä tallia...vain virtuaalitalli tässä kohtaa) eikä siitä seuraa ollenkaan haittaavaa pätkimistä kun on varaaja...

[AAA]

Laitteen ottotehosta ja COP:sta saat selville ottotehon maasta.
Maa antaa 0,040kW/m jaat nämä saat siitä kaivon syvyyden.

Kaivoa ei voi tehdä 200-210m syvemmäksi, koska painehäviö kasvaa ja virtaus pienenee ja siten dT kasvaa....COP laskee. Ei normi 10kW koneen pumpulla pyöritetä 500m puhumattakaan 600 metrin lenkkiä.
Lisäksi kaivoa ei voi enää laskea pelkän tehon perusteella jos mennään osatehoisen puolelle ja kone käy tauotta talvikauden.

Tulistuskoneesta saatava hyöty heikkenee, jos se on täystehoinen. Tulistus toimii vain kun kun kone on päällä. Jos legionella pelottaa, niin aja kone kerran kuussa tai kahdessa 60-65 asteeseen. Missään tapauksessa älä ota shunttavaa säiliöratkaisua, silloin jos tarvitset pattereihin 40C niin tulistuskoneet tekee säiliöön 45C pystyäkseen shunttaamaan alaspäin. Jokainen aste menovettä lisää 3% ottotehoa!
Toinen tapa on antaa varaajan yläkerran kellua alosan lämpötilan mukaan. Silloin pitää olla iso tankki jotta lämminvesi riittää.

Laita täysitehoinen (ei ylitehoinen) vaihtoventtiilikone 200-400l puskurisäiliöllä. Vaihtoventtiilikone tekee vain sitä mitä tarvitaan ja sinne mihin tarvitaan.

Osatehomitoitus on mennyttä aikaa. Muista että lähitulevaisuudessa sähkö on KALLISTA keskitalvella.

Takuukin on mukavampi selvittää Suomalaistan kanssa!

[S3]

Juu, Friginorilla tuli itsekin käytyä, mutta maalämmön asiantuntija oli just silloin reissussa, enkä tarjousta saanut siihen hätään. Yks tuttu oli ostanut invertteri-Niben + lattialämmityskamppeet sieltä. Kehui, että hyvät kaupat oli. No, hinnoista ei kyllä ollut silloin puhetta...

On kyllä mielenkiintoista, ettei ko. firma panosta maalämmön mainontaan Suomessa, kuten esim. Gränsrör tekee. Olen kyllä usein nähnyt Friginorin huoltoauton pyörivän tässä keskustan liepeillä, eli ilmeisesti kauppaa rajan yli tehdään jollain sektorilla.

[sailor]

Kaivoa ei voi tehdä 200-210m syvemmäksi, koska painehäviö kasvaa ja virtaus pienenee ja siten dT kasvaa....COP laskee. Ei normi 10kW koneen pumpulla pyöritetä 500m puhumattakaan 600 metrin lenkkiä.

Siksi sinne kaivoon täytyykin laittaa joko suurempihalkasijainen putkitus tai putkien lukumäärää lisättävä. Normi 10kW:n pumpun saa muutenkin unohtaa.

Jos vaihtoventtilikoneeseen päätyy niin tietysti puskurisäiliö, ettei patterit napsu.

[tomppeli]

Tulistuskoneesta saatava hyöty heikkenee, jos se on täystehoinen. Tulistus toimii vain kun kun kone on päällä. Jos legionella pelottaa, niin aja kone kerran kuussa tai kahdessa 60-65 asteeseen. Missään tapauksessa älä ota shunttavaa säiliöratkaisua, silloin jos tarvitset pattereihin 40C niin tulistuskoneet tekee säiliöön 45C pystyäkseen shunttaamaan alaspäin.

Jos kiertovedeksi halutaan +40C lämpöistä vettä,
tulistuskoneen kompressori käy niin kauan, että tankissa on 2 tai 3 astetta (valittavissa koneen prosessorilta) korkeampi lämpötila, kuin tuo +40C. Kompressori käynnistyy vasta, kun tankin lämpötila on laskenut 2 tai kolme astetta alle halutun menoveden lämpötilan.
Menoveden lämpötilaan tulee siis pientä vaihtelua, joka ei kuitenkaan aiheuta napsumista tai muutakaan haittaa patteriverkostoon.
Näin menetellään siksi, että saadaan hyötysuhde pysymään hyvänä.
Hyötysuhde huononee aika tavalla kovilla pakkasilla, kun verkostoon tarvitaan korkealämpöistä kiertovettä.
Siksi on edullista ylimitoittaa patterikoot. Vanhoissa taloissa on aina järkevää vaihtaa jokin isohko ja keskeisellä alueella oleva patteri vieläkin huomattavasti suuremmaksi. Esimerkiksi 1 -levyinen kolmilevyiseksi.

[AAA]

Kaivoa ei voi tehdä 200-210m syvemmäksi, koska painehäviö kasvaa ja virtaus pienenee ja siten dT kasvaa....COP laskee. Ei normi 10kW koneen pumpulla pyöritetä 500m puhumattakaan 600 metrin lenkkiä.

Siksi sinne kaivoon täytyykin laittaa joko suurempihalkasijainen putkitus tai putkien lukumäärää lisättävä. Normi 10kW:n pumpun saa muutenkin unohtaa.

Jos vaihtoventtilikoneeseen päätyy niin tietysti puskurisäiliö, ettei patterit napsu.

Jep. tosin mitä enemmän rei'ällä kokoa sitä enemmän vaaditaan virtausnopeutta, jotta virtaus pysyy turbulenttisena.

Riittävän kokoinen laite puskurilla ja eikä rupea kikkailemaan reillä niin hyvä tulee.

[AAA]

Tulistuskoneesta saatava hyöty heikkenee, jos se on täystehoinen. Tulistus toimii vain kun kun kone on päällä. Jos legionella pelottaa, niin aja kone kerran kuussa tai kahdessa 60-65 asteeseen. Missään tapauksessa älä ota shunttavaa säiliöratkaisua, silloin jos tarvitset pattereihin 40C niin tulistuskoneet tekee säiliöön 45C pystyäkseen shunttaamaan alaspäin.

Jos kiertovedeksi halutaan +40C lämpöistä vettä,
tulistuskoneen kompressori käy niin kauan, että tankissa on 2 tai 3 astetta (valittavissa koneen prosessorilta) korkeampi lämpötila, kuin tuo +40C. Kompressori käynnistyy vasta, kun tankin lämpötila on laskenut 2 tai kolme astetta alle halutun menoveden lämpötilan.
Menoveden lämpötilaan tulee siis pientä vaihtelua, joka ei kuitenkaan aiheuta napsumista tai muutakaan haittaa patteriverkostoon.
Näin menetellään siksi, että saadaan hyötysuhde pysymään hyvänä.
Hyötysuhde huononee aika tavalla kovilla pakkasilla, kun verkostoon tarvitaan korkealämpöistä kiertovettä.
Siksi on edullista ylimitoittaa patterikoot. Vanhoissa taloissa on aina järkevää vaihtaa jokin isohko ja keskeisellä alueella oleva patteri vieläkin huomattavasti suuremmaksi. Esimerkiksi 1 -levyinen kolmilevyiseksi.

Korjaus. Yleensä ongelmia aiheuttaa kulmahuone pohjoiseen jonka takia menoveden lämpötila on vaikkapa 55. Kun siihen kulmahuoneeseen vaihdetaan isompi patteri, niin menovesi laskee 5C ja koko talon termarit toimii samalla järkevämmin. Kyseessä ei ole ylimitoitus vaan oikea mitoitus

Miksi pitää säiliöidä huiman kokoiseen varaajaan 3-5C korkeampaa lämpötilaa kuin tarvitaan ja shuntata alaspäin.

TTKK:n professsori Antero Aittomäen tutkimuksen mukaan oikea mitoitus tulistuspumpulle on 40% -60% max. tehontarpeesta. Ammattilaisten mielestä hän on MLP guru luultavasti onkin.

[Roori]

Tulistuskoneesta saatava hyöty heikkenee, jos se on täystehoinen. Tulistus toimii vain kun kun kone on päällä. Jos legionella pelottaa, niin aja kone kerran kuussa tai kahdessa 60-65 asteeseen. Missään tapauksessa älä ota shunttavaa säiliöratkaisua, silloin jos tarvitset pattereihin 40C niin tulistuskoneet tekee säiliöön 45C pystyäkseen shunttaamaan alaspäin.

Jos kiertovedeksi halutaan +40C lämpöistä vettä,
tulistuskoneen kompressori käy niin kauan, että tankissa on 2 tai 3 astetta (valittavissa koneen prosessorilta) korkeampi lämpötila, kuin tuo +40C. Kompressori käynnistyy vasta, kun tankin lämpötila on laskenut 2 tai kolme astetta alle halutun menoveden lämpötilan.
Menoveden lämpötilaan tulee siis pientä vaihtelua, joka ei kuitenkaan aiheuta napsumista tai muutakaan haittaa patteriverkostoon.
Näin menetellään siksi, että saadaan hyötysuhde pysymään hyvänä.
Hyötysuhde huononee aika tavalla kovilla pakkasilla, kun verkostoon tarvitaan korkealämpöistä kiertovettä.
Siksi on edullista ylimitoittaa patterikoot. Vanhoissa taloissa on aina järkevää vaihtaa jokin isohko ja keskeisellä alueella oleva patteri vieläkin huomattavasti suuremmaksi. Esimerkiksi 1 -levyinen kolmilevyiseksi.

Korjaus. Yleensä ongelmia aiheuttaa kulmahuone pohjoiseen jonka takia menoveden lämpötila on vaikkapa 55. Kun siihen kulmahuoneeseen vaihdetaan isompi patteri, niin menovesi laskee 5C ja koko talon termarit toimii samalla järkevämmin. Kyseessä ei ole ylimitoitus vaan oikea mitoitus

Miksi pitää säiliöidä huiman kokoiseen varaajaan 3-5C korkeampaa lämpötilaa kuin tarvitaan ja shuntata alaspäin.

TTKK:n professsori Antero Aittomäen tutkimuksen mukaan oikea mitoitus tulistuspumpulle on 40% -60% max. tehontarpeesta. Ammattilaisten mielestä hän on MLP guru luultavasti onkin.

Vois kanssa kysyä, Miksi pitää vääristää toisen kertomusta? 2-3C onkin yhtäkkiä 3-5C.
Ja mistä keksit "huiman" varaajan...eikä se ole täynnä sitä 2-3C lämpimämpää vettä...
Ja AA on varmaankin tutkinut tuota painottamalla tiettyjä asioita tietynlaiseen kohteeseen ja jokainen kohde on enempi ja vähempi erilaisia painotuksien suhteen...
Ja kuka laittaa termareita pattereihin...ei kukaan...

[AAA]

No olkoon se 2-3 astetta. Sekin on turhaa. Moni pelaa tosin isolla hystereesillä saadakseen pitemmän käyntijakson.

Olen jonkin verran tulistuslämpöpumpun omistajana seurannut sen käyttäytymistä.

Kyllä muuten suuressa osassa saneerattavia taloja on patteriventtiilit ja suurimpaan osaan ne myös jää.

[Matias]

Missään tapauksessa älä ota shunttavaa säiliöratkaisua, silloin jos tarvitset pattereihin 40C niin tulistuskoneet tekee säiliöön 45C pystyäkseen shunttaamaan alaspäin.

Mihinkäpä sitä varaajaa muuhun tarvitaankaan.

Hyötysuhde huononee aika tavalla kovilla pakkasilla, kun verkostoon tarvitaan korkealämpöistä kiertovettä.

Näihän se on kaikissa lämpöpumpuissa.Kuitenkin kovemmilla pakkasilla pumpun käyntiaika pitenee ja sen myötä tulistintehoa tulee enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan.Fiksuimmissa pumpuissa on nelitieventtiili jolla ylimääräistä tulistintehoa saa hyötykäyttöön esim patteriverkkoon.Siellä kun pakkasilla on kuuma kiertovesi tarpeen ja tulee melkoiset säästöt kun ei tartte vastuksilla lämmittää huippukuorman aikaan.

[Roori]

No olkoon se 2-3 astetta. Sekin on turhaa. Moni pelaa tosin isolla hystereesillä saadakseen pitemmän käyntijakson.

Olen jonkin verran tulistuslämpöpumpun omistajana seurannut sen käyttäytymistä.

Kyllä muuten suuressa osassa saneerattavia taloja on patteriventtiilit ja suurimpaan osaan ne myös jää.

Eikä vaihtovenakoneessa taida sen suorempaa olla se tuotetun veden lämpö... seilaa yli ja ali ja eikä heti lopeta kun lämpö häränsilmässä, tulis aika pätkäkäyvää toimintaa.
Suuressa osassa on patteriventtiilit ennen saneerausta, se on totta, mutta jos ne jättää toimintaan saneerauksen jälkeen... niin tuli tehtyä moka.

[AAA]

Hyötysuhde huononee aika tavalla kovilla pakkasilla, kun verkostoon tarvitaan korkealämpöistä kiertovettä.

Näihän se on kaikissa lämpöpumpuissa.Kuitenkin kovemmilla pakkasilla pumpun käyntiaika pitenee ja sen myötä tulistintehoa tulee enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan.Fiksuimmissa pumpuissa on nelitieventtiili jolla ylimääräistä tulistintehoa saa hyötykäyttöön esim patteriverkkoon.Siellä kun pakkasilla on kuuma kiertovesi tarpeen ja tulee melkoiset säästöt kun ei tartte vastuksilla lämmittää huippukuorman aikaan.

Tulistus ei lisää tehoa, joten ihan se ja sama mistä se lämpö pattereihin tehdään. Tulistuksen poisto ottaa tehoa ennen lauhdutinta ja säilöö sen korkeammassa  lämpötilassa yleensä varaajan yläosaan. Ylimääräinen tulistin teho on noin 10-15% ja siis pois lauhduttimelta ja sitä on niin vähän, että se ei auta jos patterien pinta-ala on liian pieni.

Ilman tulistinta lauhduttimelta saadaan esim max.55C ja sata yksikkö tehoa. Tulistin koneessa lauhduttimelta saadaan 52C ja 90 yksikköä. loput 10 yksikköä varaajan yläosasta kuumempana, mutta lopputulos sama.

[Matias]

Ilman tulistinta lauhduttimelta saadaan esim max.55C ja sata yksikkö tehoa. Tulistin koneessa lauhduttimelta saadaan 52C ja 90 yksikköä. loput 10 yksikköä varaajan yläosasta kuumempana, mutta lopputulos sama.

Samahan se on menoveden osalta mutta tulistinpumpulla alhaisempi lauhdutuslämpö ja -paine ja se parantaa hyötysuhdetta ja antotehoa

[AAA]

Lämpötilaero vaihtimen yli on noin 7K (C). ihan sama mitä teet minne teet.

Jos halut pattereihin 55C lauhdutuslämpötila on tasan tarkkaan sama.

Eikä se edelleenkään lisää tehoa.

[Matias]

Noin näyttäisi olevan Lämpöässän Vs mallissa.Normaalikäytössä alavaraajasta ja jos lämpö ei riitä niin nelitieventtiili alkaa ottaa ylävaraajasta.Ylävaraaja lämpenee tulistinvaihtimella ja se ei nosta lauhtumislämpötilaa

[Kuumies]

Tulistimen hyöty on varmasti kiistaton kun käyttövettä lämmitetään varaajan yläosassa, pitkän käyntijakson aikana, jos talossa on vielä lattialämmitys. Mutta kiinnostaisi tietää kuinka kuumaa vettä varaajan yläosasta saadaan ohjattua patteriverkostoon ilman avustavaa lämmönlähdettä, pitkän pakkauskauden aikana? Jollain on tästä varmaan kokemus tältä talvelta?

Vielä kun tuon tulistuksen saisi toimimaan ilman ylimääräistä kiertovesipumppua. Saisi COP:ta vielä korkeammaksi.

[tomppeli]

Tässä on asia hoidettu yhdellä latauspumpulla:
http://kuva.termiitti.com/v.php?img=690

[Matias]

Tässä lämpötilat meidän pumpusta kun osa tulistintehosta otettiin patteriverkon käyttöön

[Kuumies]

Tuo näyttäisi tosiaan energiatehokkaammalta järjestelmältä kuin esim. Lämpöässän versio. Ei tosin ihan niin kompakti ratkaisu, ilmeisesti toimii vain erillisvaraajan kanssa.

@ Matias - eli pystyt siis ajamaan taloon jopa yli +65C vettä (tulistinvaraaja 160L lämpö)? Ja kyseessä on tulistinpumppu ilman erillisvaraajaa? Hyvät lukemat.

[3xJ]

Tulistimen hyöty on varmasti kiistaton kun käyttövettä lämmitetään varaajan yläosassa, pitkän käyntijakson aikana, jos talossa on vielä lattialämmitys. Mutta kiinnostaisi tietää kuinka kuumaa vettä varaajan yläosasta saadaan ohjattua patteriverkostoon ilman avustavaa lämmönlähdettä, pitkän pakkauskauden aikana? Jollain on tästä varmaan kokemus tältä talvelta?

Vielä kun tuon tulistuksen saisi toimimaan ilman ylimääräistä kiertovesipumppua. Saisi COP:ta vielä korkeammaksi.

Meillä saa tulisitimelta patteriverkkoon lähtemään nelitieventtiilillä 54C vettä, kun lauhduttimelle säädetty katkaisu paluuvesilämpö on 46 astetta (hystereesi 4 astetta, eli vaihtelee 42-46C). Verkoon lähtevän veden lämpö vaihtelee välillä 48C (seisokin lopussa) 54C (käynnin lopussa). Käynnistymisen jälkeen tulistin tekee yli 50C vettä verkkoon muutamassa minuutissa. Suurin etu nelitiejakajasta on siinä, että voin pitää hystereesin stopin/startin välillä melko suurena (= pidemmät seisokit) ilman, että verkkoon lähtevän veden lämpö vaihtelee liikaa. Ilman nelitiejakajaa ja tulistimelta tulevaa lisälämpöä verkkoon lähtevän veden lämpö nousee hitaasti ja jos hystereesiä kasvattaa, yli 50C vettä saa verkkoon vaan käytijakson lopussa (eli joutuu tekemään säädöt niin että kompura käy jatkuvasti). Vaarana tuossa yläsäiliöstä "ryöstämisessä" on tietysti kuuman käyttöveden loppuminen, mutta ainakaan meillä ei ole ollut mitään ongelmia, koska käytännössä koko pönttö on melko kuumana silloin, kun nelitiejakaja ottaa lisäenergiaa verkkoon.

Kunhan saan lämmönjakoa vähän parannettua, uskon että voin käyttää tulistimen energiaa myös vähän lämpimämmillä keleillä. Nyt nelitiejakaja alkaa ottamaan varaajan yläosasta lisäengergiaa verkkoon siinä -15C kieppeillä. Ensin vaan seisokin aikana, sitten -25C hanat on kaakossa, ja nelitieventtiili käytännössä auki koko ajan.

Niin, ja ei meillä mitään erillistä kv-pumppua tuolle tulistimen kierrolle ole, sama MLP ja varaajan välillä oleva latauspumppu hoitaa lauhduttimen ja tulistimen. Tulistimen läpi virtaavaa määrää säädetään linjaventtiilillä.

[tomppeli]

Tuo näyttäisi tosiaan energiatehokkaammalta järjestelmältä kuin esim. Lämpöässän versio. Ei tosin ihan niin kompakti ratkaisu, ilmeisesti toimii vain erillisvaraajan kanssa.

Oilon Geopro SH -koneissa on vain erillisvaraaja.
http://netfi.oilon.com/cms400/oilonhome2010/products.aspx?id=2050&LangType=1035
Pumpun SHAK varaajaksi voi valita 500 / 700 / 1000 / 1500/ 2000 litraisen varaajan.
Suuren varaajan ja korkean tulistetun veden lämpötilan ansiosta käyttövesi riittää normaalia suurempaan kulutukseen, kuten maatalous tai muu runsaasti käyttövettä kuluttava kohde.
Hinta ei ole tällaisen pumpun pluspuolia. Iso varaaja ja tulistuksen säätötekniikka nostavat laitteen hintaa.
Tuo tulistuksen säätötekniikka on SH -pumpussa hyvin toimiva.
Lämpöässänkin olisi ehkä syytä kehitellä sitä vielä vähän lisää.
Jossakin Ekowell -pumpussa on yksinkertainen ja ilmeisen toimiva tulistusmenetelmä.
...
Kaikissa pumpuissa on toki kehittelyn tarvetta. SH -pumpuissa voisi ehkä olla eduksi laittaa latauspumppu automaattisäätöiseksi niin, että se pitäisi lämmönvaihtimen yli tietyn vakio lämpötilaeron.

Toivottavasti kehitellään myöskin parempia kylmäaineita, joilla voitaisiin parannella lämpöpumppujen ominaisuuksia.
CO2 - koneista elättelin itse toiveita, mutta näyttää sekin sektori vähän hyytyneen. Tämän tekniikan käyttämät korkeat paineet asettavat omat vaatimuksensa.

[Matias]

Matias - eli pystyt siis ajamaan taloon jopa yli +65C vettä

Miten sen nyt ottaa,kuuma käyttövesi tietysti vois olla tuon lämpöistä mutta eipä noin kuumaa mihinkään oikein pysty käyttämään.
Miksei patteriverkkoonkin saisi +65 asteista kiertovettä mutta silloin virtaus patterikierrossa saisi olla enintään 45l/h.
Yleensä  patteriverkon virtaus on n 450l/h.
Kun tulistinvaraajasta ajetaan 1,5kw:n teholla +65 asteista vettä patteriverkkoon niin menoveden lämpötila nousee 2,5 astetta.Meillä menoveden lämpö on kovemmilla pakkasilla +43 paikkeilla.
Tulistinvaihtimen korkeampaa lämpötilaa ei sen pienen tehon takiaa pysty muuten hyödyntämään patteriverkossa kuin lisälämmityksenä ja sen vaikutus menoveteen on n 2,5astetta mikä on todella hyvä sekin.Tulistin on käyttöveden lämmitykseen varsin hyvä ratkaisu  mutta eipä siitä talon lämmityskäyttöön teho riitä kuin lisälämmityksenä kun teho on 1,5kw:n luokkaa.


 

[3xJ]

Tulistinvaihtimen korkeampaa lämpötilaa ei sen pienen tehon takiaa pysty muuten hyödyntämään patteriverkossa kuin lisälämmityksenä ja sen vaikutus menoveteen on n 2,5astetta mikä on todella hyvä sekin.Tulistin on käyttöveden lämmitykseen varsin hyvä ratkaisu  mutta eipä siitä talon lämmityskäyttöön teho riitä kuin lisälämmityksenä kun teho on 1,5kw:n luokkaa.

Juurikin näin, eli vain lisätehona lämmityskäyttöön. Lisäplussana tuo mainitsemani nopeus kuuman veden teossa verrattuna lauhduttimeen.

[AAA]

Pari pointtia.

- Tulistus ei lisää koneen antotehoa.
- Tulistuspumpulla saadaan saman lämpöistä vettä lämmityspiiriin nelitieventtiilin avulla, kuin vaihtuvalauhdutteisella
- Tehdessä saman lämpöistä vettä lämmitysverkostoon molemmissa laitteissa on samat paineet,lämpötilat ja hyötysuhteet, jos komponentit niin periksi antavat (tulistuspiirissä ei erillistä pumppua).

[sailor]

Pari pointtia.

- Tehdessä saman lämpöistä vettä lämmitysverkostoon molemmissa laitteissa on samat paineet,lämpötilat ja hyötysuhteet, jos komponentit niin periksi antavat (tulistuspiirissä ei erillistä pumppua).

Niin ja se tulistuskone tekee samalla sitä kuumaa käyttövettä siinä sivussa. Vaihtoventtiilipumpussa tarvitaan samaan toimenpiteeseen epätaloudellisempi käyttövedentekojakso, jonka aikana ei tuoteta patteri-/lattialämmityspiiriin laisinkaan lämpöä.

Ei siitä tulistuksesta mitään muuta hyötyä oikein olekkaan...minä ainakaan ole keksinyt  

[Peca]

Pari pointtia.

- Tehdessä saman lämpöistä vettä lämmitysverkostoon molemmissa laitteissa on samat paineet,lämpötilat ja hyötysuhteet, jos komponentit niin periksi antavat (tulistuspiirissä ei erillistä pumppua).

Niin ja se tulistuskone tekee samalla sitä kuumaa käyttövettä siinä sivussa. Vaihtoventtiilipumpussa tarvitaan samaan toimenpiteeseen epätaloudellisempi käyttövedentekojakso, jonka aikana ei tuoteta patteri-/lattialämmityspiiriin laisinkaan lämpöä.

Ei siitä tulistuksesta mitään muuta hyötyä oikein olekkaan...minä ainakaan ole keksinyt  

Jos on 10kW tulistinkone ja 10kW:n vaihtoventtiilikone ja lämpö ajetaan molemmista kokonaan lämmitysverkkoon, molemmista saadaan 10kW lämpöteho verkkoon. Ei yhtään käyttöveteen.

Jos 10kW:n tulistinkoneesta puretaan 10% tulistuneesta kuumakaasusta käyttöveteen taloon jää 9kW teho. ja tämä 10% saadaan toki samalla hyötysuhteella kuin lämmitysverkkoon menevä teho.

Minun mielestä tällä hetkellä edistynein tulistinkone ja maalämpöpumppu yleensä on Thermian Diplomat Optimum G2, joka muuten on ruåtsalainen vaihtoventtiilikone.

-Peca-

[tetovo]

Tarina jatkuu...
Tarjouksia on ihmetelty, kaverilla on samoja ongelmia eli asiantuntijoita löytyy näköjään joka lähtöön. Ratkaisujakin on täytynyt tehdä johtuen 1.5 voimaan astuvasta asetuksesta. Omalla kohdallani päädyin 2x200m kaivoihin, joten ei tarvitse enään miettiä onko syvyyttä liian vähän. Tilaus on sisällä ja poraus aloitetaan ennen 1.5, kairaajat matkaavat tänne pohjanmaalta. Hinta oli sopiva ja kaverikin sitten tilasi samat heput.
Ruotsin tarjous muuttui kun kävin suunnittelijan kanssa keskusteluja yhdestä piiiiitkästä kaivosta. Sanoin että en usko, eikä kukaan muukaan Suomessa usko pitkän kaivon toimivan. Kaveri otti puhelimen käteen ja soitti Niben tehtaalle. Tehtaalla sanottiin että luultavasti toimii mutta eivät voi hommaa taata. No, myyjä laski kaivot uudelleen 2x130m + 12kw kone ja hinta nousi hieman. 10kw suositteli, eikä oikeastaan ollut halukas myymään 12kw konetta. Halusin kuitenkin isommasta tarjouksen ja sain sen. Halvempi kuin kotimaan tarjoukset. Kertoi sitten, että voisin käydä kyselemässä useammalta käyttäjältä kokemuksia, joihin pitkät kaivot oli laiteltu.

Olen kysellyt nyt Suomesta Nibeä ja 12kw tarjotaan kaikilta, yksi ei halunnut myydä vaikkakin edustaa kyseistä merkkiä. Kairaajilta odotan kokonaispaketin hintaa, myyjä haluais laittaa 1145 12kw 300l varaajalla, miltä kuullostais?
Tulisijojen lämmityksestä tässä talossa; Puita menee n. 10 mottia vuodessa (leivinuuni, varaava takka+avotakka) Avotakka on vain seurustelukäytössä.
Vesikaivosta joku puhui foorumilla, tämä kai tulisi helposti samassa porauksessa eli paljonko lisähintaa olette tästä maksaneet?

[S3]

Voitko paljastaa, kuka tulee poraamaan ja mihin hintaan..? Naapurin kanssa oli eilen puhetta porauksesta - voisin mahdollisesti välittää hänelle tietoa. Oli siitä puhetta, ehtiikö ennen toukokuuta. Nyt voisi olla mahdollisuus.


Laita  tietoja vaikka yv:nä jos haluat.

[tetovo]

Geodrill

[S3]

Thanks!