Tekniset kysymykset > Saneeraus maalämmölle
Maalämpö suorasähkötaloon (3000 litran varaaja)
mnk:
EDIT: 8.3.2008:
Lämmöntuotannon polttoaineiden, sähkön ja asuntojen hintojen kehitys 1999 --> 2007
Indeksimuutokset
öljy: 100 --> 260
x) asuntojen hinnat 100 ---> 215
maakaasu 100 --> 210
polttohake 100 --> 160
*) sähkö 100 ---> 161
kaukolämpö 100 --> 140
kivihiili 100 --> 135
jyrsinturve 100 --> 96
elinkustannusindeksi 100 --> 118
Indeksien taustat:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=188.msg1020#msg1020
*************************
Olisin kiinnostunut käyttämään maalämpö -ratkaisua patteriverkkolämmityskohteessa
saneeraukseen. Tutkinta on vielä vaiheessa.
KOHDE:
Rakennettu 1980
kellari maan alla
Lämmitys aikaisemmin yösähköllä 3000 litran varaajaan, josta patterilämmitys ja pieni lattialämmityspiiri
Neliöt hukkatiloineen
160 asuintilaa ; tarve 21,5-22,5 C
160 m2 (sauna yms, varastot ja 2 auton talli) 19-22,5C
Tallissa oltava 19-20C, koska yläpuolella olohuoneen betonilattia.
Kuutioita kohteessa noin 780 m3
Karkeita mitoitusehdotuksia:
19w / m2 ----> 17KW
50w / m2 ----> 15,8 KW
=> 11KW + 3/6/9KW lisävastus
- 11kw pumpulle kaivoreikää ~170-180m
- kaivolta vaakavetoa pannuhuoneeseen ~15m
- erillinen noin 300 litran varaaja
TAI
14KW + 3/6/9KW lisävastus
14kw pumpulle kaivoreikää noin 230m
- erillinen noin 300 litran varaaja
Nykyinen systeemi:
3000 litran varaaja yösähköllä
Olen seurannut viikkotasolla sähkönkulutusta ja tiedän mihin suurinpiirtein mihin
kulutustasoon mahdollista päästä. 22C
asetuksilla vie noin 38 tkwh - 43 tkwh
HETKELLISIÄ MITTAUKSIA
LÄMPÖ LÄMPÖ
[C] [C] [C] [C] [C] VAISALAN WWW.-MITTARI
lähtö paluu sisä ulkona normali
57 44 21 -17 -19
55 42 21 -16 -22,5
53 35 21 -10 -11,8
57 45 22 -16 -18
48 41 21,5 0 -0,1
EDIT: eli mittaukset kovilla -25- - 30C pakkasilla puuttuu, mutta silloin sähkövastusten apukäyttö on OK optimi - mitoitusteknisistä syistä.
Eli max 65C riittää todennäköisesti
patterilähdössä paukkupakkasillakin.
Siihen pystyy IVT ja mikä muu toimittaja ?
Vai pystyykö IVT ? - lupaa kyllä.
Kellariin tulee 3 lattialämpöpiiriä, mutta asuinkerroksessa tulee
olemaan (toistaiseksi) pelkästään vesipattereita.
Lämpöhoroja kuutioita on senverran paljon, että maalämpö ei ole saneeraukseen ollenkaan hassu vaihtoehto, Ja kalliokin on pienellä tontilla OK.
Onko foorumin jäsenenä jotakuta, joka olisi
vesipatterilämmitteisen saneeraus-
maalämpökohteen kanssa pähkäillyt ?
Mitä mieltä olette ohjausperiaatteesta, että
lasketaan/korotetaan lämpöjä yöllä 1-1,5C ?
Myyjä sanoi, että lämpöpumpulle
parasta pitää tasaohjaus kokoajan,
että pysytään hyvällä keskihyötysuhdealueella.
Sanoi, että noiden viilennysten jälkeen
pitää huudattaa pitkään pumppua huonolla
hyötysuhteella !
SANEERAUSVAIHTOEHTOJA:
- Uusi vastaava sähkökattila ei tarjoa haluttua käyttösäästöä ja automatiikka on jo hyvä.
- Jos laittaa öljyn niin pitää piippu korjata ja säiliö vie harrastetilaa. Ei tuo käyttösäästöä.
- Kaukolämmön liittymän kaivaminen maksaa hunajaa 150m matkalle. Ei tuo käyttösäästöä.
- Pelletti-vaihtoehtoon samat kun öljyyn. Pelletti toisi käyttösäästöä, mutta vaiva + korjauskulut vie saavutetut edut.
- Halkolämmitystä varten pitäisi olla iso tontti ja kunnon puuvarasto, ei myöskään vaivaton ja halot eivät ole ilmaisia
Kertokaapas komentteja ja ideoita.
Tetsuo:
Itse olen miettinyt myös v.82 rakennetun omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneerausta. Neliöitä kaikkiaan noin 200 ja lämmityksenä varaava sähkö. Patteriverkoston lämpötilat on kovimmilla pakkasilla ollu noin 60 asteen luokkaa. Maalämpö on kyllä ollut vakavassa harkinnassa, ainoastaan kustannuspuoli hiukan hirvittää. Käsittääkseni 200 neliön torpassa pitäisi käyttökulujen kuitenkin olla sen verran halvemmat, että investointi kannattaa.
Geopro mainostaa nettisivuillaan, että SH mallilla päästäisiin 75 asteen lämpötiloihin ja ilman sähkövastusta. IVT mainostaa myös 65 asteen lämpötiloja. Muilla lupaukset taitaa jäädä 55 asteeseen.
Tommy200:n talossa lattialämmitys ja patterit kannattanee varmaan jakaa kahteen erilliseen piiriin, jolloin tulee 2 erillistä sunttia. Joissakin lämpöpumppujen automatiikoissa on mahdollisuus ohjata kahta erillistä piiriä. Jos patteripiirin lähtö on heti lämmönvaihtimen jälkeen, niin eikös pattereille mene lämpöä ainoastaan silloin kun lämpöpumppu on käynnissä? Yleensähän lämpöpumppu liitetään suoraan johonkin varaajaan ja varaajasta sitten lähdöt lämmityspiireille.
Nuo kellonajoilla tehtävät lämpötilavaihtelut tuntuvat hiukan turhalta kikkailulta. Todellinen saavutettu säästö jää todennäköisesti aika pieneksi. Tosin en tiedä mitä lämpöpumpputoimittajat suosittelevat.
Peca:
Tässä sulle jotain faktaa, joka saattaa sopia sulle: Talo -78 valmistunut, osin kaksikerroksinen,kellari osin maan alla--talossa sen ajan normaalit eristykset, ilmastointi painovoimainen, LP on IVT:n E11, +3/6/9 kW lisävastuksella ja 300litran erillisellä varaajalla. Maapiiri 610m erittäin tiiviissä savimaassa. (LP-kauppias tarjosi 200m porareikää, mutta riittävän tonttimaan ja maaperän takia en ole katunut valintaa). Asensin LP:n syöttöön oman kWh-mittarin, jotta seuranta on tarkempaa lämmityksen osalta. Maalämpö toiminut toukokuusta 2002. Perhe 3-henkinen+ iso koira jota pestään vähintään kerran päivässä lenkin jälkeen.
Mutta se tärkein, eli kulut. ensimmäinen vuosi kokonaiskulutus 21527kW, josta lämmityksen osuus 17904kW. Toinen vuosi, jolloin asensin taloon 6kpl puhallinkonvektoreita (Sabiana-merkkisiä jos kiinnostaa) vrt. ILP:n sisäyksikkö. Syy edelliseen toimenpiteeseen oli tyytymättömyyteni vanhojen öljylämmityspatterien lämmönluovutuskykyyn. Kokonaiskulutus toisena vuotena oli 17007kW, josta lämmityksen osuus 12598kW. ja nyt neliöt: yläkerta 224 m^2 alakerta 86 m^2, täysin lämmintä tilaa 280 m^2 lämpötila 21-22C loput autotalli, jossa noin 15C. Meillä muuten lämpökauppiaan laskennallinen vuosikulutusarvio n. 42000kW.
Ja nyt hieman faktaa...kW:n hinta 0,8682c/kWh sisältäen kaikki kulut(laskin hinnan 18000kWh:n kulutuksella) 17007kW/280m^2=60,74kW/m^2, rahassa 60,74kW * 0,8682c= 5,27€/m^2/vuosi.
Vaihto öljylämmityksestä maalämpöön oli kannattava jo ilman puhallinpattereita, mutta olen huomannut puhallinpattereista myös muita etuja: suodatin poistaa pölyä huoneilmasta (puhdistamme ne imuroinnin yhteydessä ), tasaa lämpökerrostumia ja lattioiden pintalämpötilat korkeammat. Meillä käyttövesivaraaja lämpiää vastuksilla kerran kuussa 65C:een, eli poistaa mahdolliset pöpöt.
Se 65C max patteriveden veden lämpötila ei ainakaan meillä ollut ongelma IVT:n pumpulla lisävastuksen kanssa. Puhallinpatterien asennuksen jälkeen meillä max. veden lämpötila oli n. 38C. Ensimmäisenä talvena lisävastus oli päällä noin 230h (Ok. 2002-2003 joulu-tammikuu tosikylmät), puhallinpatteri asennuksen jälkeen (2003-2004) lisävastus päällä VAIN 8h.
Mun kokemuksella (hurripumppu, vain käyttövesivaraaja) shunttisäätö turha, eri lämmityspiirien säädön voi hoitaa termostaateilla, kesällä kylpyhuone voi tietysti olla ongelma. Meillä kylpyhuoneessa kosteusanturilla varustettu imuri, EI ongelmaa. Jos lisää kysymyksiä, vastaan mielellään.
Email: pekkakoo@kolumbus.fi
mnk:
No niin.
Nyt tämä toivottu foorumi alkaa tuntua aika kivalta tietolähteeltä pohdiskeluihin.
Suuret Kiitokset Peca:lle kommenteista !
Yritin löytää netistä lisää tietoa niistä puhallinkonvektoreista.
Sabiana-merkkisiä konvektoreita
http://www.prutec.fi/data/palvelumme.htm#puhallinkonvektorit
Mikä noista käytössä teillä (suunnilleen)
ja miten mitoitettu ?
Miten propelleja ohjataan tai tarviiko ne patterit
välttämättä propellivoimaa vai meneekö ilmankin ?
http://www.prutec.fi/data/futura-esite.zip
Millä strategialla vaihdoit vanhoja pattereita
pois noihin uusiin konvektorimalleihin ?
Joku sanoi, että älä laita alkupäähän linjaa
liian hyviä pattereita, ettei linjat jäähdy liikaa.
Pärjäsikö ihan IVT:n omalla kiertovesipumpulla
vai asensitteko nopeamman heti kättelyssä.
Paljonko oli viime tammikuun paukkupakkasilla
patteripiirin lähtöveden ja paluuveden lämpötilat
konvektoripatteripiireissä ?
Entä paljonko nyt 0-kelillä linjalämmöt ?
Onko teillä yhtään lattialämpöpiiriä ?
- ilmeisesti ei koska ei shunttejakaan.
Valmistaja
http://www.sabiana.it/eng/index_frame.htm
Mikä tuotemalli noilla sivuilla ?
Kotimainen valmistaja:
http://www.vasatherm.fi/tuotteet.htm
http://www.vasatherm.fi/sp13.jpg
http://www.teknocalor.fi/iv/gea_happel/puhallinkonvektori.htm
http://www.koja.fi/attachments/brio.pdf
sivu 16
http://hvac02.hut.fi/ptiv/files/suunnitteluohje.pdf
Oletko käyttänyt teidän puhallinkonvektori
pattereita kesällä jäähdytykseen ?
- tämä myös erittäin mielenkiintoista. Taipuuko
IVT:n ohjaus jäähdytykseen ?
Kokemustesi perusteella säästö energiassa oli
mittava huomioimatta investointikuluja
eli isossa mökissä jumppa kyllä kannattaa
saneeraukseen.
Peca:
Tässä jotain tietoa lisää:
Meillä on
-Sabiana FSR 4 2kpl, toinen olohuoneessa, toinen allas-/takkahuoneessa.
-Sabiana FSR 2 2kpl kahdessa makuuhuoneessa.
-Sabiana FST 24-MO (kattomalli) 2kpl, toinen apukeittiö/harrastetilassa, toinen autotallissa.
Mitoituksesta: ostin ensin yhden FSR 4:sen allas-/takkahuoneeseen testatakseni melu/lämmöntuotto tasoa
kotona kaikessa rauhassa pidemmän aikaa (helmikuu -03 asensin), kevään aikana todettuani puhallinkonvektorin
toimivan hyvin tilasin loput seuraavana syksynä.
Mitoituksessa Prutecin Timo Rautiainen laski mitoitusohjelmalla patterin menoveden lämpötilan ollessa 42C
lämmitystehoksi n. 2kW puhaltimen ollessa 2-asennossa (puhaltimessa 3 tehoa). Edellisen ja oman kokemuksen
perusteella mitoitin itse loput patterit esitteen avulla.
Pattereissa on termostaatti-ohjaus, joka ohjaa patteria huonekohtaisesti. Ilman puhallinta patteri ei toimi,
koska matalassa veden lämpötilassa riittävän lämpömäärän siirtäminen huoneilmaan perustuu puhaltimen
kierrättämään ilmaan.
Putkilinjan alkupäässä patterikohtaisesti ehkä joutuu kuristamaan virtausta jonkun verran, että
linjan viimeiselle patterillekin on riittävä virtaus, (meillä ei joutunut kuristamaan) ainoastaan tavallisten
patterien virtausta jonkin verran. Makuuhuoneisiin ja takkahuoneeseen vaihdoin puhallinkonvektorin tavallisen
patterin tilalle, olohuoneeseen lisäsin puhallinkonvektorin vanhojen patterien lisäksi.
Meillä on kaikki patterit samassa piirissä, pesuhuoneen ja takkahuoneen lattialämmityspiirit, normaalit vanhat
öljylämmityspatterit ja Sabianat.
IVT:n pumpussa lämmönvaihtajalta ajetaan vesi suoraan patteripiiriin ja mitataan piiristä palaavan veden
lämpötilaa, joka ohjaa kompressorin käyntiä. Pumpun hyötysuhteen kannalta pumpulta lähtevän ja palaavan veden
lämpötilaero kuuluisi olla 6-10C, (Meillä ero n.7,5C) joka säädetään kohdalleen kiertovesipumppujen tehoilla.
IVT:ssä on sisällä yksi kiertovesipumppu ja pumpun ulkopuolella toinen, pumpun paluupuolelta on ohivirtausputki
lähtöpuolelle ja ulkopuolinen pumppu on lähtöpuolella ohivirtauksen jälkeen. Täällä systeemillä voidaan kierrättää
vettä ulkopuolisella kiertovesipumpulla patteripiirissä silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.
Kovimmilla pakkasilla viime talvena paluuveden lämpötila oli n. 38C eli pumppu ajoi patteripiiriin n. 45 asteista
vettä. 0-asteen ulkolämpötilalla pumppu ajaa piiriin n. 36-asteista vettä.
IVT ei taivu jäähdytyskäyttöön, puhallinpatterien termostaattiohjaus kyllä hoitaisi sen automaattisesti, mutta
en ole kaivannut ainakaan vielä (3-kesän kokemus tässä talossa).
Öljyyn verrattuna investointi maalämpöön ja puhallinkonvektoreihin oli mielestäni melko kannattava, koska
lämmityskulut tämän hetken öljyn ja sähkön hinnoilla n.40 % öljyn hintaan verrattuna. Laskin viime talven jälkeen
maalämpö-investoinnin takaisinmaksuajaksi n.7 vuotta verrattuna uuteen öljylämmityskattilaan (vanha kattila oli
huonossa kunnossa jo taloa ostaessa).
Sopivia puhallinkonvektoreita etsiessäni totesin Sabianan huomattavasti halvemmaksi muihin verrattuna
(suuri valmistaja), laatuun olen erittäin tyytyväinen ja heillä on erittäin hyvä valikoima erilaisia
termostaattiohjauksia eri tarkoituksiin ja Prutec Oy antoi 2 vuoden takuun Sabianalle.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta