Maalämpö suorasähkötaloon (3000 litran varaaja)

[mnk]

EDIT:  8.3.2008:
Lämmöntuotannon polttoaineiden, sähkön ja asuntojen hintojen kehitys  1999   --> 2007
 
Indeksimuutokset
 
öljy:  100 --> 260
x) asuntojen hinnat 100  ---> 215
maakaasu  100  --> 210
polttohake  100  --> 160
*) sähkö   100  --->  161 
kaukolämpö  100   --> 140
kivihiili   100  --> 135
jyrsinturve  100 --> 96
 
elinkustannusindeksi  100   -->   118

Indeksien taustat:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=188.msg1020#msg1020
*************************



Olisin kiinnostunut käyttämään maalämpö -ratkaisua patteriverkkolämmityskohteessa
saneeraukseen. Tutkinta on vielä vaiheessa.

KOHDE:
Rakennettu 1980
kellari maan alla
Lämmitys aikaisemmin yösähköllä 3000 litran varaajaan, josta patterilämmitys ja pieni lattialämmityspiiri
Neliöt hukkatiloineen 
160  asuintilaa  ; tarve 21,5-22,5 C
160 m2  (sauna yms, varastot ja 2 auton talli)  19-22,5C
Tallissa oltava 19-20C, koska yläpuolella olohuoneen betonilattia.
Kuutioita kohteessa noin 780 m3

Karkeita mitoitusehdotuksia:
19w  /  m2    ---->  17KW
50w / m2    ---->    15,8 KW

=> 11KW + 3/6/9KW lisävastus
- 11kw pumpulle kaivoreikää ~170-180m
- kaivolta vaakavetoa pannuhuoneeseen ~15m
- erillinen noin 300 litran varaaja
TAI
14KW + 3/6/9KW lisävastus
14kw pumpulle  kaivoreikää   noin 230m
- erillinen noin 300 litran varaaja

Nykyinen systeemi:
3000 litran varaaja yösähköllä
Olen seurannut viikkotasolla sähkönkulutusta ja tiedän mihin suurinpiirtein mihin
kulutustasoon mahdollista päästä. 22C
asetuksilla vie noin 38 tkwh - 43 tkwh

HETKELLISIÄ MITTAUKSIA
LÄMPÖ  LÄMPÖ                   
[C]    [C]   [C]   [C]    [C] VAISALAN WWW.-MITTARI
lähtö  paluu sisä  ulkona normali
57     44    21    -17    -19
55     42    21    -16    -22,5
53     35    21    -10    -11,8
57     45    22  -16    -18
48     41    21,5   0     -0,1     

EDIT:  eli mittaukset kovilla -25- - 30C pakkasilla puuttuu, mutta silloin sähkövastusten apukäyttö on OK optimi - mitoitusteknisistä syistä.

Eli max 65C riittää todennäköisesti
patterilähdössä paukkupakkasillakin.

Siihen pystyy IVT ja mikä muu toimittaja ?
Vai pystyykö IVT ?  - lupaa kyllä.

Kellariin tulee 3 lattialämpöpiiriä, mutta asuinkerroksessa tulee
olemaan (toistaiseksi) pelkästään vesipattereita.

Lämpöhoroja kuutioita on senverran paljon, että maalämpö  ei ole  saneeraukseen ollenkaan hassu vaihtoehto,  Ja kalliokin on pienellä tontilla OK.

Onko foorumin jäsenenä jotakuta, joka olisi
vesipatterilämmitteisen saneeraus-
maalämpökohteen kanssa pähkäillyt ? 

Mitä mieltä olette ohjausperiaatteesta, että
lasketaan/korotetaan  lämpöjä  yöllä 1-1,5C ?

Myyjä sanoi, että lämpöpumpulle
parasta pitää tasaohjaus kokoajan,
että pysytään hyvällä keskihyötysuhdealueella.
Sanoi, että noiden viilennysten jälkeen
pitää huudattaa pitkään pumppua huonolla
hyötysuhteella ! 
 
SANEERAUSVAIHTOEHTOJA:
- Uusi vastaava sähkökattila ei tarjoa  haluttua käyttösäästöä ja automatiikka on jo hyvä.
- Jos laittaa öljyn niin pitää piippu korjata ja säiliö vie harrastetilaa.  Ei tuo käyttösäästöä.
- Kaukolämmön liittymän kaivaminen maksaa hunajaa 150m matkalle.  Ei tuo käyttösäästöä.
- Pelletti-vaihtoehtoon samat kun öljyyn.  Pelletti toisi käyttösäästöä, mutta vaiva + korjauskulut vie saavutetut edut.
- Halkolämmitystä varten pitäisi olla iso tontti ja kunnon puuvarasto, ei myöskään vaivaton ja halot eivät ole ilmaisia

Kertokaapas komentteja ja ideoita.

[Tetsuo]

Itse olen miettinyt myös v.82 rakennetun omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneerausta. Neliöitä kaikkiaan noin 200 ja lämmityksenä varaava sähkö. Patteriverkoston lämpötilat on kovimmilla pakkasilla ollu noin 60 asteen luokkaa. Maalämpö on kyllä ollut vakavassa harkinnassa, ainoastaan kustannuspuoli hiukan hirvittää. Käsittääkseni 200 neliön torpassa pitäisi käyttökulujen kuitenkin olla sen verran halvemmat, että investointi kannattaa.

Geopro mainostaa nettisivuillaan, että SH mallilla päästäisiin 75 asteen lämpötiloihin ja ilman sähkövastusta. IVT mainostaa myös 65 asteen lämpötiloja. Muilla lupaukset taitaa jäädä 55 asteeseen.

Tommy200:n talossa lattialämmitys ja patterit kannattanee varmaan jakaa kahteen erilliseen piiriin, jolloin tulee 2 erillistä sunttia. Joissakin lämpöpumppujen automatiikoissa on mahdollisuus ohjata kahta erillistä piiriä. Jos patteripiirin lähtö on heti lämmönvaihtimen jälkeen, niin eikös pattereille mene lämpöä ainoastaan silloin kun lämpöpumppu on käynnissä? Yleensähän lämpöpumppu liitetään suoraan johonkin varaajaan ja varaajasta sitten lähdöt lämmityspiireille.

Nuo kellonajoilla tehtävät lämpötilavaihtelut tuntuvat hiukan turhalta kikkailulta. Todellinen saavutettu säästö jää todennäköisesti aika pieneksi. Tosin en tiedä mitä lämpöpumpputoimittajat suosittelevat.

[Peca]

Tässä sulle jotain faktaa, joka saattaa sopia sulle: Talo -78 valmistunut, osin kaksikerroksinen,kellari  osin maan alla--talossa sen ajan normaalit eristykset, ilmastointi painovoimainen, LP on IVT:n E11, +3/6/9 kW lisävastuksella ja 300litran erillisellä varaajalla. Maapiiri 610m erittäin tiiviissä savimaassa. (LP-kauppias tarjosi 200m porareikää, mutta riittävän tonttimaan ja maaperän takia en ole katunut valintaa).  Asensin LP:n syöttöön oman kWh-mittarin, jotta seuranta on tarkempaa lämmityksen osalta. Maalämpö toiminut toukokuusta 2002. Perhe 3-henkinen+ iso koira jota pestään vähintään kerran päivässä lenkin jälkeen.

Mutta se tärkein, eli kulut. ensimmäinen vuosi kokonaiskulutus 21527kW, josta lämmityksen osuus 17904kW. Toinen vuosi, jolloin asensin taloon 6kpl puhallinkonvektoreita (Sabiana-merkkisiä jos kiinnostaa) vrt. ILP:n sisäyksikkö. Syy edelliseen toimenpiteeseen oli tyytymättömyyteni vanhojen öljylämmityspatterien lämmönluovutuskykyyn. Kokonaiskulutus toisena vuotena oli 17007kW, josta lämmityksen osuus 12598kW. ja nyt neliöt: yläkerta 224 m^2 alakerta 86 m^2, täysin lämmintä tilaa 280 m^2 lämpötila 21-22C loput autotalli, jossa noin 15C. Meillä muuten lämpökauppiaan laskennallinen vuosikulutusarvio n. 42000kW.

Ja nyt hieman faktaa...kW:n hinta 0,8682c/kWh sisältäen kaikki kulut(laskin hinnan 18000kWh:n kulutuksella) 17007kW/280m^2=60,74kW/m^2, rahassa 60,74kW * 0,8682c= 5,27€/m^2/vuosi.
Vaihto öljylämmityksestä maalämpöön oli kannattava jo ilman puhallinpattereita, mutta olen huomannut puhallinpattereista myös muita etuja: suodatin poistaa pölyä huoneilmasta (puhdistamme ne imuroinnin yhteydessä ), tasaa lämpökerrostumia ja lattioiden pintalämpötilat korkeammat. Meillä käyttövesivaraaja lämpiää vastuksilla kerran kuussa 65C:een, eli poistaa mahdolliset pöpöt.

Se 65C max patteriveden veden lämpötila ei ainakaan meillä ollut ongelma IVT:n pumpulla lisävastuksen kanssa. Puhallinpatterien asennuksen jälkeen meillä max. veden lämpötila oli n. 38C. Ensimmäisenä talvena lisävastus oli päällä noin 230h (Ok. 2002-2003 joulu-tammikuu tosikylmät), puhallinpatteri asennuksen jälkeen (2003-2004) lisävastus päällä VAIN 8h.
Mun kokemuksella (hurripumppu, vain käyttövesivaraaja) shunttisäätö turha, eri lämmityspiirien säädön voi hoitaa termostaateilla, kesällä kylpyhuone voi tietysti olla ongelma. Meillä kylpyhuoneessa kosteusanturilla varustettu imuri, EI ongelmaa. Jos lisää kysymyksiä, vastaan mielellään.
Email: pekkakoo@kolumbus.fi

[mnk]

No niin.
Nyt tämä toivottu foorumi alkaa tuntua aika kivalta tietolähteeltä pohdiskeluihin.

Suuret Kiitokset Peca:lle kommenteista !

Yritin löytää netistä lisää tietoa niistä puhallinkonvektoreista.

Sabiana-merkkisiä konvektoreita 
http://www.prutec.fi/data/palvelumme.htm#puhallinkonvektorit

Mikä noista käytössä teillä (suunnilleen)
 ja miten mitoitettu ?
Miten propelleja ohjataan tai tarviiko ne patterit
välttämättä propellivoimaa vai meneekö ilmankin ?

http://www.prutec.fi/data/futura-esite.zip

Millä strategialla vaihdoit vanhoja pattereita
pois  noihin uusiin konvektorimalleihin ?

Joku sanoi, että älä laita alkupäähän linjaa
liian hyviä pattereita, ettei linjat jäähdy liikaa.

Pärjäsikö ihan IVT:n omalla kiertovesipumpulla
vai asensitteko nopeamman heti kättelyssä.

Paljonko oli viime tammikuun paukkupakkasilla
patteripiirin lähtöveden ja paluuveden lämpötilat
konvektoripatteripiireissä ?

Entä paljonko nyt 0-kelillä linjalämmöt ?

Onko teillä yhtään lattialämpöpiiriä ?
- ilmeisesti ei koska ei shunttejakaan.

Valmistaja
http://www.sabiana.it/eng/index_frame.htm
Mikä tuotemalli noilla sivuilla ?

Kotimainen valmistaja:
http://www.vasatherm.fi/tuotteet.htm
http://www.vasatherm.fi/sp13.jpg

http://www.teknocalor.fi/iv/gea_happel/puhallinkonvektori.htm

http://www.koja.fi/attachments/brio.pdf

sivu 16
http://hvac02.hut.fi/ptiv/files/suunnitteluohje.pdf

Oletko käyttänyt teidän puhallinkonvektori
pattereita kesällä jäähdytykseen ?
- tämä myös erittäin mielenkiintoista. Taipuuko
IVT:n ohjaus jäähdytykseen ?

Kokemustesi perusteella säästö energiassa oli
mittava huomioimatta investointikuluja
eli isossa mökissä jumppa kyllä kannattaa
saneeraukseen.

[Peca]

Tässä jotain tietoa lisää:
Meillä on
      -Sabiana FSR 4 2kpl, toinen olohuoneessa, toinen allas-/takkahuoneessa.
      -Sabiana FSR 2 2kpl kahdessa makuuhuoneessa.
      -Sabiana FST 24-MO (kattomalli) 2kpl, toinen apukeittiö/harrastetilassa, toinen autotallissa.

Mitoituksesta: ostin ensin yhden FSR 4:sen allas-/takkahuoneeseen testatakseni melu/lämmöntuotto tasoa
kotona kaikessa rauhassa pidemmän aikaa (helmikuu -03 asensin), kevään aikana todettuani puhallinkonvektorin
toimivan hyvin tilasin loput seuraavana syksynä.
Mitoituksessa Prutecin Timo Rautiainen laski mitoitusohjelmalla patterin menoveden lämpötilan ollessa 42C
lämmitystehoksi n. 2kW puhaltimen ollessa 2-asennossa (puhaltimessa 3 tehoa). Edellisen ja oman kokemuksen
perusteella mitoitin itse loput patterit esitteen avulla.

Pattereissa on termostaatti-ohjaus, joka ohjaa patteria huonekohtaisesti. Ilman puhallinta patteri ei toimi,
koska matalassa veden lämpötilassa riittävän lämpömäärän siirtäminen huoneilmaan perustuu puhaltimen
kierrättämään ilmaan.

Putkilinjan alkupäässä patterikohtaisesti ehkä joutuu kuristamaan virtausta jonkun verran, että
linjan viimeiselle patterillekin on riittävä virtaus, (meillä ei joutunut kuristamaan) ainoastaan tavallisten
patterien virtausta jonkin verran. Makuuhuoneisiin ja takkahuoneeseen vaihdoin puhallinkonvektorin tavallisen
patterin tilalle, olohuoneeseen lisäsin puhallinkonvektorin vanhojen patterien lisäksi.

Meillä on kaikki patterit samassa piirissä, pesuhuoneen ja takkahuoneen lattialämmityspiirit, normaalit vanhat
öljylämmityspatterit ja Sabianat.

IVT:n pumpussa lämmönvaihtajalta ajetaan vesi suoraan patteripiiriin ja mitataan piiristä palaavan veden
lämpötilaa, joka ohjaa kompressorin käyntiä. Pumpun hyötysuhteen kannalta pumpulta lähtevän ja palaavan veden
lämpötilaero kuuluisi olla 6-10C, (Meillä ero n.7,5C)  joka säädetään kohdalleen kiertovesipumppujen tehoilla.
IVT:ssä on sisällä yksi kiertovesipumppu ja pumpun ulkopuolella toinen, pumpun paluupuolelta on ohivirtausputki
lähtöpuolelle ja ulkopuolinen pumppu on lähtöpuolella ohivirtauksen jälkeen. Täällä systeemillä voidaan kierrättää
vettä ulkopuolisella kiertovesipumpulla patteripiirissä silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä.

Kovimmilla pakkasilla viime talvena paluuveden lämpötila oli n. 38C eli pumppu ajoi patteripiiriin n. 45 asteista
vettä. 0-asteen ulkolämpötilalla pumppu ajaa piiriin n. 36-asteista vettä.
IVT ei taivu jäähdytyskäyttöön, puhallinpatterien termostaattiohjaus kyllä hoitaisi sen automaattisesti, mutta
en ole kaivannut ainakaan vielä (3-kesän kokemus tässä talossa).

Öljyyn verrattuna investointi maalämpöön ja puhallinkonvektoreihin oli mielestäni melko kannattava, koska
lämmityskulut tämän hetken öljyn ja sähkön hinnoilla n.40 % öljyn hintaan verrattuna. Laskin viime talven jälkeen
maalämpö-investoinnin takaisinmaksuajaksi n.7 vuotta verrattuna uuteen öljylämmityskattilaan (vanha kattila oli
huonossa kunnossa jo taloa ostaessa).

Sopivia puhallinkonvektoreita etsiessäni totesin Sabianan huomattavasti halvemmaksi muihin verrattuna
(suuri valmistaja), laatuun olen erittäin tyytyväinen ja heillä on erittäin hyvä valikoima erilaisia
termostaattiohjauksia eri tarkoituksiin ja Prutec Oy antoi 2 vuoden takuun Sabianalle.  

[mnk]

Sabianat tiedustelussa Timo Rautiaiselta.

Kertoisitko miten niitä pattereiden propelleja ohjatte:
- mikä ohjaussäädin käytössä
 pdf:ssä sivulla 50 aika monta ohjaussäädinvaihtoehtoa

http://www.prutec.fi/data/futura-esite.zip

- mitä ohjainta suosittelet nyt kokemusten  jälkeen ?

- kannattaako ottaa kaukosäädintä ?

- pattereissa varmaan termostaatti, mutta ohjataanko sillä myös propellia.

Oletko rakentanut mitään kokonaisohjausta
keskitetysti Sabianoille esim lämpöpumpun
ohjauskeskukselta ?

Kondenssivesipoisto ei liene tarpeellinen kun ei ole jäähdytystä ?

[Peca]

Meillä FSR-malleissa 1kpl TMV-M, muissa TMV-AU. TMV-AU parempi, koska enemmän mahdollisuuksia erilaisiin
säätöihin ja virittelyihin. Edellisten säätimien hinnoissa ei paljoa eroa.
FST:ssä TMO-T, koska kattomallin puhallinpatteri >> säädin ja termostaatti seinässä.

TMV-AU:n ja TMO-T:n olen todennut riittäväksi ainakin omaan taloon. Patterikohtainen säädin mielestäni
paras, koska huonekohtaisesti voi säätää lämpötilaa.

Tavallaan olen rakentanut keskitetyn säädön MLP:ltä, koska asensin pattereihin TME alimman veden lämpötilan
sulkutermostaatin, joka käynnistää patterin puhaltimen kun patterissa kiertävä vesi on 28C ja jos huoneessa
on lämmöntarve (termostaatti). Sammuttaa patterin puhaltimen veden ollessa 24C, riippumatta siitä, onko
huoneessa edelleen lämmöntarve vai ei (termostaatti). Normaali TME-anturi käynnistää puhaltimen vasta veden
lämpötilassa 38C, mutta matalalämpöjärjestelmässä aivan liian korkea lämpötila. Lisäsin anturiin sarjaan
1kilo-ohmin potentiometrin, jolla anturin voi säätää käynnistymään halutussa lämpötilassa (meillä 28C). TME-anturi
ei ole pakollinen, mutta jossain tilanteissa mukavuutta lisäävä tekijä.

Meillä termostaatti ohjaa ainoastaan pattereiden puhaltimia, paitsi autotallissa, jossa on patterissa myös veden
sulkuventtiili, koska tallin lämmöntarve pieni.

Kondenssivedenpoistoa ei tarvita lämmityskäytössä.

[mnk]

Spekulointia jatkettu ja taitaa tulla 11kw pumppu ja noin 180m aktiivireikää.

Pientä miettimistä herättänyt uuden  erillisen varaajan valinta. Vanha 3000 litrainen menee mäkeen kilotavarana. Onko näppäriä ideoita millä vanhan varaajan saa atomeiksi ilman rälläköitä vai onko edes muuta tapaa ? 

Harkinnassa Wiessemannin 300 litrainen doppelmanttel -varaaja, joka oikeastaan onkin Borö konsernin varaaja. Rosteria ja erillisellä suoja-anodilla.  

http://www.boroe.com/
http://www.boroe.com/produkter/default2.htm

Varaajien markkinakatsaus:
http://www.energi.konsumentverket.se/Documents/energi/ved_pellets/ackumulatortankar_marknadsoversikt_2005.pdf

Pohdinnassa varaajan eristys, joka on lasivillaa.  Mielellään ottaisi uretaanivuoratun varaajan.  Muoto on kulmikas joten lisävaipan askartelu onnistuu, mutta mielellään ottaisi valmiina. NIBE:ltä löytyy uretaanivuorattu varaaja, joka patarautaa ja kuparipinnoituksella.  

Korkea kompaktimalli 11kw integroidulla 160litran varaajalla maksaa enemmän kuin sama 11kw modulimalli isommalla varaajalla. Pakko kai ottaa isompi varaaja, kun mahtuu. Tosin varaajan valmistaja eri ja ilman sähköistä suoja-anodia.

D300/160 kaksoisvaippavaraaja ( 1900 € )  ja Wiessemann  300  ~1300,-

Millä hintatasolla olette yleensä 300 litran kaksoisvaippavaraajia nähneet maalämpökäyttöön  ?

[O.J.]

...Vanha 3000 litrainen menee mäkeen kilotavarana. Onko näppäriä ideoita millä vanhan varaajan saa atomeiksi ilman rälläköitä vai onko edes muuta tapaa ?

Täällä vanha 4 kuution varaaja on vielä paikoillaan, mutta lähtenee jossain vaiheessa polttoleikkauksella. Hiukan siistimpää, kuin rälläkällä.

[mnk]

Saneeraus etenee. Tänään oli tomittaja lämpökaivokatselmuksessa porarin kanssa ja onnen kantamoisella peruutusten takia saanen porauksen jo keskiviikkona/torstaina.   Porari on poratekin jäsenkaivuri ja vaikutti hyvältä. Haluaa suojata talon kulman parilla lainapeitteellä porausroiskeiden varalta...  kuinkahan sotkuista hommaa tiedossa.

Olen tehnyt pientä excel-vertailua eri toimittajien lämpökertoimista 50C ulostulossa ja ei eri toimittajien välillä ole merkittäviä eroja ja
11kw pumpulla valinta tehtävä.

HT Plus 6                     0/35    1,30  5,90  4,54
Thermia Diplomat 6      0/35    1,38  5,78  4,20
Carrier 30NQ 60 6       0/35    1,40  6,00  4,29

HT Plus 7                     0/35    1,60  7,30  4,56
Carrier 30NQ 60 7       0/35    1,60  7,30  4,56
Thermia Diplomat 8      0/35    1,77  8,13  4,60
Carrier 30NQ 60          0/35    2,00  8,90  4,45
HT Plus 9                     0/35    2,00  9,10  4,55
Thermia Diplomat 10     0/35    2,17  9,54  4,40

HT Plus 11                    0/35    2,20  10,70 4,86
Carrier 30NQ 60 11      0/35    2,30  10,80 4,70
Thermia Diplomat 12     0/35    2,47  11,12 4,50
IVT 11 vanha                0/35    2,60  11,20 4,31

HT Plus 14                    0/35    3,10  14,40 4,65
HT Plus 17                    0/35    3,70  16,70 4,51
Thermia Diplomat 16     0/35    3,78  16,61 4,40

HT Plus 6                       0/50    1,70  5,40  3,18
Thermia Diplomat 6       0/50    1,78  5,52  3,10
Carrier 30NQ 60 6        0/50    1,90  5,90  3,11
HT Plus 7                      0/50    2,10  6,90  3,29
Carrier 30NQ 60 7        0/50    2,20  7,20  3,27
Thermia Diplomat 8      0/50    2,27  7,73  3,40
HT Plus 9                      0/50    2,60  8,40  3,23
Carrier 30NQ 60 9       0/50    2,70  8,70  3,22
Thermia Diplomat 10   0/50    2,80  9,24  3,30

HT Plus 11                  0/50    3,00  10,10 3,37
Thermia Diplomat 12   0/50    3,19  10,53 3,30
Carrier 30NQ 60 11     0/50    3,20  10,50 3,28
IVT 11 vanha             0/50    3,80  10,90 2,87
HT Plus 14                0/50    4,20  13,90 3,31
HT Plus 17                0/50    4,90  16,20 3,31
Thermia Diplomat 16  0/50    4,93  15,78 3,20

Saneerauskohteessa tärkeätä tuo 50C lämpökerroin ja tarvittaessa tuo max 60-65C lämpölinjaan ennenkuin virittää pattereita paremmiksi .
ps.
Porattu kivituhka on kuulemma erittäin hyvää nurmikon hoitoainetta ja edistää ruohon kasvua kummasti.

[mnk]

Edelliseen hyötykerroinpakettiin liittyen:
Geopro:n hyötysuhdekaaviot netissä.
http://www.geopro.fi/maalampo/
- Geoprolla 50C lähtölämpö patteripiiriin, kun lämpölähteestä 0C; kuvan mukaan kerroin alle 3.

Lämpöässä:
(kattavat  www -sivut )
http://www.maalampo.net/asennus.htm
Esite:
 http://www.maalampo.net/PDF/Smallin_esite.pdf

[Kuumaa_kalliosta]

Nuo eri pumppumallien lämpökertoimet ovat aika lähellä toisiaan, aivan niinkuin on oletettavissa laitteissa, joiden tekniikka on keskenään varsin samanlaista. Näin on myös sveitsiläisen tutkimuslaitoksen taulukoissa.

Itsekin saneerajana tuijotin tuota 50 asteen lämpökerrointa. Jos tulee vastaan lämmönjako-ongelma, en lähtisi nostamaan kiertoveden lämpöä esim. 60 asteeseen vain vaihtaisin pari strategista patteria paremmin lämpöä jakavaan. Lämpötilan nosto näet heikentää hyötysuhdetta aika lailla.

Tommy, toivottavasti poraus menee nappiin. Se on kyllä sitten sotkuista puuhaa, hyvä on laittaa peitteet seinälle (niin laittoivat täälläkin). Kun pora törmää pohjaveteen, voi roiskahtaa kunnolla!

[mnk]

Porattu nopeudella  ~25m/tunti yhteensä 75m.  Huomenna porataan loput.

http://www.inoa.fi/hakemisto/Kiinteist%F6/K-N/Maal%E4mp%F6kaivoja,+Maal%E4mp%F6pumppuja/265548/Konepalvelu+Eskelin+Oy/
 
Porausfirma on Poratekin listoilla oleva Firma.  Heiltä löytyy 3 kpl porausyksikköä. Täällä käytössä oleva on ns.puutarhakelpoinen  kumitelainen  "kevytlavetti" ja painoa ~10t.

Saneerauskohteissa hyvä pointti on porausvehkeen pölynsidontalaitteisto eli "syklooni"
Talon yksi kulma peitettiin ISOLLA pressulla mutta yksi sivusta suojamatta ja kerää silti kivipölyä PALJON.

Seinistä kivipölyä ei pidä pestä painepesurilla vaan pyytää poraria järjestämään paineilmapistooli, jolla sitten voi puhaltaa pölyn seinästä ilmaan.

Pölystä huolimatta on myös ilman syklonia olevia porayksiköitä ja silloin pölyä on P A L J O N  enemmän .

Melua  A-painotettuna hitaalla mittauksella porakoneen vieressä noin 100DB+ ja kadulla 15m päässä noin  83Db. Isoimman melun aiheuttaa painekompressori.

[Kuumaa_kalliosta]

Hienosti alkoi, toivottavasti loppukin sujuu samaan malliin!
Pölyä on paljon vaikka sitä miten sitoisi. 16 sentin halkaisijallisessa reiässä kiveä porataan tuusannuuskaksi joka porausmetrillä n. 20 litraa.

[mnk]

Se on sitten pohjassa  ja vettä tulee hitaasti tihkumalla pikkuhiljaa. Hiushalkeamat meni porarin mukaan tukkoon porauksen aikana ja nostettaessa putkia  pois reijästä porauksen päätteeksi , niin löytyi mukavasti märkää ja reikä alkaa ilmeisesti täyttyä vedellä pikkuhiljaa.  

Vesituottoseuranta jatkuu mielenkiinnolla ja katsotaan, mihin asti vesi nousee.  Ajattelin tehdä mitauksen viritetyllä virvelillä, johon laitan ongenkohon hyvällä painolla ja sitten koho pohjalle pudottaen ja kun siima löystyy, niin vesipinnasa ollaan. Annan kaivon täyttyä muutaman viikon ennenkuin mitataan.

Eli kovatuottoisesta kaivosta ei ole kysymys. Painehalkasukalusto kuuluu Eskelin:in varustukseen, mutta sanoivat, että malttia vielä, ennenkuin halkaistaan.   Painehalkaisevat aina kun tekevät vesikaivoa.

Onnea oli siinä, että vettä ei tullut kuin kaverin kaivosta eli kuutiokaupalla (pari sataa kuutiota....), koska huonolla onnella se vesi olisi lillunut kivijalan vieressä ja kastellut koko talon.  

Eli valitkaa lämpökaivon paikka saneerauskohteessa siten, että missään tapauksessa vesi ei valu kivijalan viereen.  Mikään sadevesikaivosysteemi ei vedä tuottoisan kaivon vettä, joka tulee paineavusteisesti ryöppynä pinnalle.

[mnk]

Tänään kaivettiin lämpökaivon suojarenkaalle monttua porareijän ympärille ja havaittiin, että kaivonrenkaan asentaminen olisi PALJON helpompaa, jos reijän kohdalla olisi helposti kaivettavaa maata noin metriin asti minimissään.  Toimittajan ohjeissa oli tarinaa tiiviistä suojakaivosta valumavesien takia ja siksi tehtiin tiivis versio. Kallio oli niin pinnassa, niin rälläköitiin renkaasta tavaraa pois ja valettiin betonilla asemiin ja korottamaan ympärillä olevaa maanpintaa sen verran, että kaivolta lähteville putkille saadaan maapeittoa riittävästi.   Tuli aika siisti ja hyvä lopputulos, jossa myös mahdollisten valumavesien siirtoputki.  

EDIT: 08/2006  Kaivopumppu ja liitokset.



Kaivovesiasiaa käsitelty täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1150397090;start=0

Tutkikaa, ettei putkiston linjalle kohti taloa eksy yhtään kantoa, jonka joutuu poistamaan.  Tässä tapauksessa linjalla oli 2 kpl hauskoja isoja kantoja, joiden ylöskaivaminen EI tapahdu  äkkiä pikkukaivurilla.

Reikä kannattaa lisäksi porauttaa mahdollisimman lähelle sitä talon sivua, jolla vanha pannuhuone sijaitsee.  Kannattaa tehdä etukäteen maaperä-analyysiä rautapiikillä ja löytää sopivahko kaivon paikka, johon saa ison suojarenkaan.

[O.J.]

...että kaivonrenkaan asentaminen olisi PALJON helpompaa, jos reijän kohdalla olisi helposti kaivettavaa maata noin metriin asti minimissään.
Nyt kun kallio on niin pinnassa, niin joudumme rälläköimään renkaasta tavaraa pois ja valamaan renkaan betonilla asemiin ja korottamaan ympärillä olevaa maanpintaa sen verran, että kaivolta lähteville putkille saadaan maapeittoa riittävästi...

...Reikä kannattaa lisäksi porauttaa mahdollisimman lähelle sitä talon sivua, jolla vanha pannuhuone sijaitsee...

Joensuun Lämpötalolle täytyy nyt antaa täydet pisteet noiden molempien asioiden huomioonottamisessa! Kun edustajat kävivät ensimmäisen kerran paikan päällä, niin noista molemmista oli puhetta ja heput tekivät asian selväksi. Kaivo on ~10m:n päässä talon nurkasta ja kaivon kohdalla maanpinnasta on kallioon matkaa ~1½m.

Kuinka syvään Tommy200 saat kaivolta lähtevät putket?

Täällä ne ovat hieman vajaassa metrissä. Kaivonrengas asennettiin paikoilleen ennen kaivon porausta ja samalla reissulla kaivuri kaivoi myös kaivon ja talon seinän välisen ojan.

[mnk]

Putket tuli nyt noin 40cm syvyyteen. Kuormaa ei päällä juurikaan tule olemaan.  Jos teetätte reikiä seinään, niin mielellään reilu  reikä, jotta uretaania mahtuu kunnolla 110mm (viemäri) putkien ympärille.  

EDIT:  ei liian tiukkoja mutkia suojaputkiin

[mnk]

Noin kuukausi porauksen jälkeen kaivoon tullut vettä ja vesipinta maatasosta noin 3m päässä , joten vesisuonet lienevät auenneet riitävästi ilman painehalkasuakin.

Oppirahana voi todeta, että olisihan se ollut varmasti tehokkaampaa ottaa halkaisulla, mutta silloin oltava porakone vielä pihalla, jos tulisi sortuma, jonka joutuu aukaisemaan.  Eli pyytäkää samaan tarjoukseen samaan hintaan nuo lisäherkut, jos haluatte hankkia systeemin, jolla pumpata porareijästä puutarhakasteluvettä / autopesuvettä.

Kustannusmielessä extraa menisi :
- ejektoripumppu  
- imuputkitukset
- painehalkaisu tuoton lisäämiseksi
- vesireijän puhdistuspumppaukset/tuottomittaus

EDIT: ottakaa reikä painehalkaisulla, joka sisältyy hintaan ja sovittu etukäteen.

[pihi]

Sinua Tommy on joku "hoopottanut" tuolla painehalkaisuhommalla.
Yritys, joka peloittelee sinua  reiän sortumisella, ei ilmeisesti vaan halua tehdä sitä työtä sinulle.
 
Jos kerran vesikaivo pystytään aina painehalkaisemaan, niin miksi sitten ei lämpökaivoa?

Eikä painehalkaisu vaadi porakoneen paikallaoloa, se on pötypuhetta. Tiedän yrityksen, missä painehalkaistaan samana päivänä parhaimmillaan 5-6 porareikää,siis valmiiksi porattuja, mutta kuiviksi jääneitä porareikiä, kun ne sattuvat sopivan matkan varrelle, niin että paineautoa pystytään tankkaamaan palokuntien tai kuntien vesiposteista.

Tokihan porareikä joskus myös sortuu, mahdollisuus on todella pieni. Usein myös paineauton mukana olevalla "pesusuuttimella" saadaan pieni sortuma samantien auki, jos  painehalkaisun jälkeen reikään ei mene mammut-pumpun putki, eli sortuma huomataan heti.

Ihmettelen, jos Poratekiin kuuluvan porausliikkeen palveluun ei kuulu ilmainen porareiän puhdistuspumppaus saati ilmainen painehalkaisu!!

Tässä kannattaisi vertailun vuoksi lämpökaivoa suunnittelevien katsoa ja lukea myös:
 
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi

Noilla sivuilla on monille paljon uutta tietoa, mitä ei saa alan muilta nettisivuilta.

[mnk]

Homma edennyt hieman ja vanha painava puukattila poistettu pannuhuoneesta ja vapautettu lattiatilaa MLP:lle ja ulkoiselle varaajalle.

edit:  viivettä siksi, että isoa investointia jaksotetaan ja odotetaan, josko mallit vaihtuisi ja hinnat laskisi. Ei kiirettä, koska vanha systeemi toimii.

Vanha 530kg kattila (irto-osilla purettuna noin 400kg) siirtyi jykevien tiilikärryjen varassa pannuhuoneesta pihalle 4:n avustajan voimin.
Apuna käytettiin myös vanerilevyjä.  Oli helpompi keikka kun osattiin odottaa.

Vanhan kattilan alla oli 10cm betonivalulaatta, joka paljastui irralliseksi.  Ajattelin ottaa laatan uusiokäyttöön MLP:n alle ja laittaa lattian ja laatan väliin 2-3cm paksun tukevan kumilaatan/maton ääniä vaimentamaan.    Olisiko suosituksia sopivasta kumimatosta ?    Mistä saa sopivasti tuollaista teollisuuskumia pääkaupunkiseudulla ?

EDIT  04/2006 :   IVT:n pumppu on niin hiljainen, että lisälaattaa/kumimattoa ei tarvitse pumpun kehikon alle.

Googlella:
http://www.teollisuuskumi.fi/tuotteet/kumilevyt/kulutus%20kumilevyt.htm

http://www.noisetek.fi/fi_bar.htm
http://www.noisetek.fi/fi_floor.htm

http://www.ares.fi/pdf/kumilevyt_ja_-matot.pdf

http://www.helsinginkumi.fi/tekninen_kumi2.html

[MPa]

Laitoin oman pumpun alle vain 2x 6mm paksuista kumimattoa jonka leikkasin vielä neljään 20x20cm eri palaan
eli siitä tuli 4 kpl kumitassuja,jo pelkästään betonilaatta imee värinöitä.
minulla on kylläkin tuo scroll-pumppu joten värinät oli muutenkin vähänlaiset
mutta en usko että tarvitsee kovin paljon sitä kumia laatan alle laittaa.
kumimaton hinnasta ei ole tietoa,"lainasin" oman töistä

[Kuumaa_kalliosta]

Siirsin tämän yli puoli vuotta vanhan keskustelun tähän uuteen ryhmään, koska koko keskustelu käsittelee juuri saneerausmaalämpöä.

Ompahan hyvä pohja tuleville saneerauskeskusteluille.

- moderaattori k_k

[Forum Admin]

Kiitos vaivannäöstäsi, Kuumaa_kalliosta.

Toivottavasti keskustelu viriää saneerauksesta, sillä sitä varmaan tulee tapahtumaan kymmeniätuhansia seuraavien vuosien aikana.

Terveisin Forum Admin

[vesalyy]

Olipa hauska lukea ihan käytännössä miten tuo asennus tapahtuu. Tämä jää usein edustajilta kertomatta.

[mnk]

Maalämpökoneen pitäisi mennä tulille ensi kuun aikana.  Olen hieman esivalmistellut vanhaa pannuhuonetta ja kellaria putkiasennuksen nopeuttamiseksi.  Toisessa thredissä mainitsin toimexin kannattimista   http://www.toimex.fi/tuotteet.html      ja olen vetänyt putkituksia  varten kannattinkiskot valmiksi kattoon, niin putkien roikotustuennan saa tehtyä nopeasti.  Koska putkia joutuu vetämään pannuhuonetta kohti kellarissa yli 10m, niin päädyin tekemään lämpökaivon putkille myös kourut valmiiksi etukäteen ja putket eristeineen sujutetaan nopeasti valmiisiin 110mm kouruihin.   Samoin vedän sähkövedot valmiiksi Sormat:n  sähköasennuskiinnittimillä ja kiskoilla. http://www.sormat.fi/fin/      Sähkäri sitten vaan yhdistää valmiiksi vedetyn johdon päät ja lisätään muutama kiinnike lisää.

Koska pannuhuoneessa oli valmiina savupiipun yhteyteen rakennettu tuuletushormi, niin porautin siihen lattianrajaan timanttiporalla 130mm reijän kanavapuhallinta varten, jotta saadaan vanhan varaajan poistotyötä varten kunnon "liesituuletin"  pölyjä varten.  Timanttiporari porasi myös yhteensä 6 läpivientireikää   3:een seinään joista kaivon putket menevät. (sisätiloissa poraaminen veden kanssa suositeltavampaa kuin ilman; reijän ympärille teipataan muovista kevyt roiskesuoja ja taitettu muovi roikkuu alaspäin ja poralieju valuu lattialla olevaan ämpäriin).  

Valmisteluihin kuuluu myös ulkolämpötila-anturin johdon vieminen pannuhuoneesta ulos.


Tässä vaiheessa ei lisätä olemassa olevien pattereiden kapasiteettia ja yritetä hyötysuhteen optimointia. Se tehdään mahdollisesti seuraavassa isossa huoltokatkossa. Viime talven suunnittelumittausten mukaan tarjolla oleva maaläpökattilalta lähtevä patteristoveden lämpö pitäisi  riittää.

Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ? ...    :-)  Ei ole energiansäästäjän elämä helppoa vaikka hieman hymyilyttää.   Lisäksi pannuhuoneessa vapautuu reilut 20 kuutiota tilaa  (Kattokorkeus 3,2m) kun vanhan varaajan poistaa.

Tehdyillä esivalmisteluilla saa säästettyä yksinkertaisen työn aikaa, lyhennettyä lämmityskatkosta ja voi keskittyä hankalampiin työvaiheisiin ja asentajien urakka tulee toivottavasti tehtyä laadukkaammin kun ei ole kiirettä.  Lisäksi varattuna 5 mottia kuivia takkahalkoja pidemmän katkon lämmitystä varten....

[O.J.]

...Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ? ...    :-)

Kyllä se varmaankin vaatii patterin. Niin täälläkin jouduttiin tekemään.

[Kuumaa_kalliosta]

Pitäisikö pannuhuoneeseen asentaa vesipatteri, kun enää ei ole saatavilla isosta varaajasta mukavaa hukkalämpöä ?

Meille taas mlp-asentajaliike ehdotti, ettei tarvitse. Ainakin viime talvena pannuhuoneessa oli suunnilleen huoneenlämpöistä. Sen verran kiertovesi- ja lämminvesiputkista tulee hukkalämpöä. Myös pumppu ja varaaja luovuttavat pikkuisen lämpöä ympäristöön.

Kun pannuhuoneessa ei polteta enää mitään, ei siellä ole tarvetta ilmanvaihtoräppänällekään, jonka entisestä reiästä n. metrin korkeudelta lattiasta liuosputket tulevat sisään. Äärimmäisen näppärä ratkaisu mielestäni.

[mnk]

Vanhan varaajan kapasiteettia tuli testattua tänään. Aloittaessa kattilan ylälämpö oli noin 65C. Kattilassa vesitilavuus noin 3500 L. kaikki kiertopumput pysäytettiin. sulut laitettiin kiinni, ettei patteriverkko tyhjene.  Tyhjennettiin ehkä 1/3 kattilasta, jotta saatiin kattilan yläosasta lähtevän paisuntakalvosäiliöille menevän putken alapuolelle kattilan vesipinta. 

Sen jälkeen tehtiin pannuhuoneeseen lattiatilat MLP:lle ja kuumavesivaraajalle  siirtämällä 2 vanhaa isoa kalvopaisunta-astiaa toiselle puolelle p.-huonetta . Ne ovat siinä toistaiseksi.  Pannulta lähtevä putkitus kalvosäiliöille purettiin ja mutkat ja putkipätkät laitettiin uudessa järjestyksessä ja kulmissa kiinni ja avot meni heittämällä uuteen säiliöiden asemapaikkaan.  Aika hyvää tuuria. Pari palaa jäi vielä käyttämättä.

Samalla sähkäri kävi paikalla ja kytki seiniin esikiinnitetyt sähköjohdot kytkentätauluun ja seiniin kiinnitettyihin rasioihin:
3x25A linja (5x6  johdolla) MLP:lle
3x16A (5x2,5) voimavirtapistokkeelle pannuhuoneeseen
3x16A voimavirtapistokkeelle autotalliin
- tässä vaiheessa MLP:n sulakkeiden ns. sulakepohjia ei vielä kiinnitetty.  Sähkäri käytti  duuniin tunnin aikaa.

Kytkentöjen jälkeen kattilan ylälämmöt olivat noin 6oC.  Sitten kattila täytettiin helsingin veden kylmällä vedellä.  Täytöstä tehtiin siten, että viileällä vedellä linjapaineeksi saatiin noin 0.5bar. Kattilasta ilmattiin ilmat pois ja avattiin sulut ja kytkettiin pumput päälle. Paine tarkistetaan aamulla yön lämmityksen jälkeen.  

Vanhan antiikkisen pannun rakenne hyvä, sillä kerrostuneen veden alaosassa oleva lämpö oli vain 20C ja ylhäällä 60C. Vaikka oli täytetty noin 1/3 kylmää vettä lämpökattilaan, niin silti riitti kuumaa vettä vielä suihkussa läträämiseen !  

Irroitetut kattilan putket olivat erittäin hyvässä kunnossa 25v käytön jälkeen ja automaatti-ilmausventtiilit ovat toimineet ilmeisen hyvin.

Samalla tuli havaittua, että kaikki ("liikkuvat")huoltoa/vaihtamista joskus kaipaavat osat (pumput, painemittarit, automaatti-ilmausventtiilit) kannattanee erottaa verkostosta suluilla, niin huollot ovat huomattavasti nopeampia, kun ei tarvitse koko verkostoa tyhjentää.  Samoin, että kalvopaisuntasäiliötä ei saa asentaa sellaiseen paikkaan, jossa se ei ilmaannu eikä ole irroitettavissa kohtuu helposti.  Tässä asennusesimerkkejä, joissa jotkut asennukset ovat hieman  tiukahkon oloisia:
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php/topic,1925.0.html
http://www.stromvall.se/VP/

[mnk]

H-hetkeen aikaa viikko. Teemme toimittajan kanssa valmiustarkastuksen vielä tällä viikolla, että kaikki on ok hot swap  switchoverin aloitukselle.   Toivottavasti kelit säilyvät vielä reilun viikon näin "helteisinä".

[mnk]

Kelit muuttuivat yllättäen pakkasen puolelle.   Toimittaja asentaa putket myös pakkasessa.

Viivettä tuli putkarin saatavuudesta.  Ei haittaa, koska  vanha kattila toimii  koko ajan.

Aikaa ollut hieman enemmän odotellessä, joten tein koneelle ja varaajalle laatuauditin tehtaan kokoonpanon jäljiltä.   Varaajan eristykseen olen hiemnan pettynyt. Tiesin kyllä etukäteen, että se on villaa.  Jos et halua pannuhuoneeseen hukkalämpöä, niin voi lisätä eristystä kuorilevyjen sisäpuolelle.  No jokatapauksessa rosterivaraaja ja vielä sen lisäksi suoja-anodit.  

edit:
Rosterivaraaja ei sovi kaikille vesialueille

Solukumieristeen liittämiseen olevan liiman kuivumisaika (pienelläpainettuna) purkissa 36h.  Kun sujutetaan 110mm putkeen kylmäliuosputkea, jonka päälle olisi tarkoitus saada jatkuva eristys solukumiputkesta (2m kankia käyttäen) koko matkalle, niin haasteena on kankien liimauksen kestävyys tuoreehkolla liimasaumalla.  

Niksipirkka:
Nokkela vahvistaa saumat ilmastointiteipillä, mutta silloin eristeessä vetokuorma tulee pistemäiseksi laitetun ilmastointiteipin saumakohtaan ja sehän repeää "helposti"    Vetolujuutta eristeelle saa lisää laittamalla (haaskaamalla) ilmastointiteippiä ns. pitkäksi vedoksi eristeen koko matkalle. 14m matkalle 28m teippiä kahdella vedolla pituussuunnassa klo 12 ja 18 kohtiin.  

Eli eristetty putki vedetään narulla lämpökaivolta pannuhuoneeseen tai toisinpäin  "alamäkeä" ja putken päällä oleva eriste vahvistettu teipillä ettei eriste veny  poikki pitkän sujutuksen / vedon aikana.    Valokuvat voisivat avartaa.  Otan muutaman kuvan arkistoon.

Jos kohde olisi uusiokohde ja kaivoputkien läpivienti tulisi suoraan pannuhuoneeseen, niin ei olisi mitään ongelmaa. Nyt sisään tulevat pitkät katonrajaan koteloidut 110mm putkella tehdyt pintavedot aiheuttavat haastetta.

Tarina jatkuu....

[Tero]

 No jokatapauksessa rosterivaraaja ja vielä sen lisäksi suoja-anodit.  
  

Tiedoksi: Oikeassa rosterisäiliössä ei ole suoja-anodia.
vrt. esim: Haato ja jäspi RST-varaajat

[CEE-7]

Tiedoksi: Oikeassa rosterisäiliössä ei ole suoja-anodia.
vrt. esim: Haato ja jäspi RST-varaajat

Olisi kyllä hyvä olla, sillä naapurustossa kaksi Jäspin RST-varaajaa syöpyi puhki alle vuodessa. kun vesi oli sopivaa koostumukseltaan. Itsellä IVT:ssä suoja-anodi on jonkin verran kulunut.

[mnk]

Aikatavalla suunnittelukysymys. Periatteessa ei tarvitse, mutta pahoissa olosuhteissa syöpyy kumminkin.  Haponkestävästä rosterista varaaja, niin voisi kestää, mutta hinta nousee...  

Toisaalta onko hyvä juoda ko. vettä  (kylmänä) jos se syövyttää rosterivaraajan puhki ?

vrt. korroosio, suoja-anodi, -threadi täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1130078206;start=0#2

=> Vyö & henkseli käyttöön = rosteri + suoja-anodi +valvonta.

[Tero]

Suoja-anodi on käsittääkseni sinkkiä???

Onko hyväksi juoda juomavettä johon on liuennut sinkkiä?

edit: Vai onko se magnesiumia.

[mnk]

Pistit hyvän vastakommentin !

http://www.scd-fi.info/7archives/7archives.html

Sinkki: Välttämätön etanolin hapettumiseen maksassa.Auttaa haavojen paranemisessa ja yhdessä B6-vitamiinin kanssa se heikentää histamiinin tuotantoa ja siten auttaa allergisissa reaktioissa. Puute: Huono ruokahalu,ripuli,ihottuma ja hiusten lähtö. Lähteitä: Siemenet ja pähkinät 

Ja pitoisuudesta vedessä ei tietoa joten yllä oleva (minun teksti) huuhaata.

Kannattaa juoda kylmää vettä, joka ei kulje varaajan kautta.  

[mnk]

Homma eteni tänään ja saatiin liuosputket asennettua pannuhuoneelta kaivolle suojattuna 13mm solukumieristeellä. Eristetty käärme vedettiin 110mm viemäriputken sisään noin 14,5m matkalle.  

Ulkolämpötila-anturi tuli asennettua  kellarin seinän läpi ohjeen vastaisesti itä-seinälle.  Ohjeen mukaan pitäisi olla  pohjoisseinällä. Pitää testata, miten kevätauringon säteet vaikuttavat säätöön itäseinällä...  

[mnk]

Odottavan aikaa loivennettu hankkimalla mlp-pumpulle oma 3-vaihe kwh mittari ja asennettu se valmiiksi mlp-koneen takana olevalle seinälle.    Samoin tehty tulevia IV-putkihässäköitä ennakoiden tilavaraus 200mm iv-putkelle mlp-pumpun yläpuolelle, ettei putkimies pysty syömään tarpeellista IV asennustilaa.

[mnk]

Päivän saldo:
- tarveanalyysi tarvittavista kilkkeistä paperille
- tavaroiden nouto  tukusta / paljon tavaraa
- kaivon 90 mutkat kiinni pihalla ja kansi kaivon päälle (liitosten laatu vakuuttava)
- venttiiliryhmä laitetaan ahtaan tilan vuoksi toiseen huoneeseen
- kaivoputket koneeseen kiinni
- ulkoisen varaajan ja paisuntasäiliön liittämistä ja kytkentää, runsaasti liitoksia kiinni, putkea, mutkaa ja muuta  herkkua paikalleen.

Päivän kommentti: saneerauskohteessa joutuu joskus  tuomaan putket katon rajassa pannuhuoneeseen, joilloin asennusympäristöstä tulee hieman haastavampi. Olisi parempi, jos putket saisi pannuhuoneeseen sisälle alempaa kuin mlp-pumpun laittekehikon "katto".  Nyt ei ollut mahdollista.

Vanhan systeemin lämmöt vielä päällä. Työn jälki on huolellisen siistiä ja suoraviivaista  ja tarina jatkuu.

[mnk]

Tänään hyvä asennuspäivä, mutta pyörii vielä vanhalla kattilalla...    .  Nyt asennusta tehty ~2 päivää ja huomioitu mahdollisia jälkiasennustarpeita/ laajennuksia. Tuli muutama valokuvakin asennuksesta räpsittyä, mutta laitan kuvaa vasta valmiista käynnissä olevasta  paketista.