Kelien hieman kylmetessä huomasin piirteen, että puskuria käytettäessä 4c hystereesillä tavoitelämmön saavuttaminen kestää aikaisempaa pidempään (aiheutti vastusten kytkeytymisen 38min :ksi päälle) , koska vesimäärää lisätty piirissä noin 300L. Toimi oikeastaan ihan hyvin myös 3,8C:llä.
Isomman vesimäärän takia on ehkä hyvä pidentää vastusten kytkeytymisen max-aikaa. Ennen oli 90 min ja nyt lisäsin sen 130 min:iin.
Vastusten kytkeytyminen johtuu osittain myös siitä, että oma pumppummitoitukseni ei ole täystehomitoitus, vaan vastuksia tarvitaan noin - 20 - -22c ja viileämmillä keleillä. ( Isompi pumppu nostaisi ison vesimäärän lämmön pelkällä kompressorillakin nopeammin.)
Termarikäyttö toimii OK, kun iso vesimäärä ja ei ole mitään paukuntaa pattereissa tai termareissa. Lämpökäyrä on sen verran hyvin kohdallaan, että termarit ovat oikeastaan hieman virattomia peruskäytössä. Niiden tarve tulee vasta sitten esille kun takkaa käytetään tai makuuhuoneet. Perinteinen termari on patterimaalämpökohteessa ehkä hieman hankala, koska toiminta-alue/vara on aika pitkä ja ennenkuin termari sulkee linjan virtauksen, niin se on jo hidastanut jonkin verran virtausta pitkällä säätöalueella. Huonoudella tarkoitan sitä, että pienemmällä lämpövirtauksella lämmönluovutus on huonompi. Saisi siis virrata matalalla linjalämmöllä hyvin ilman rajoitusta ja lämmönluovutusta niin paljon kuin mahdollista.
Termarin varsinainen hyöty siinä, jos linjalämpö on noin 10c korkeampi todellista tarvetta varten. (lämpökäyrä pielessä....)
EDIT:
delta T lämmönvaihtimen yli on helpompi saada lähemmäksi 7C, kun avaa termareita enemmän ja virtaus riittävän suurella. Tällöin järjestelmä luovuttaa ympäristöön paremmin lämpöä.
Eli ehkä hieman takaisin taermarisäädössä ja enemmän pattereita, joissa termari selällään ja lämpökäyrää tarkemmin kohdalleen. Mikäli hyötysuhdeoptimointi ei ole se ykkösasia, niin termareilla saa ehkä hieman tasaisemman lämmön.
