Vanhaan ketjuun liittyen, ja aiheesta tai sen vierestä, mutta itse kummastelin päiväkausia uudesta, juuri asennetusta lattialämpökierrosta pumppuryhmästä kuuluvaa sirinää. Koska järjestelmän ilmaus ei ollut ollut ihan pomminvarma, pidin selvänä, että ritinä / sirinä johtui ilmakuplista, jotka linjasäätöventtiiliin päästessään pitävät ääntä. Laskin kalliisti lämmitettyä vettä viemäriin PALJON, jotta kuplat katoaisivat, asensinpa pari ylimääräistä ilmanpoistoautomaattiakin ja päätin odottaa muutaman päivän, josko ilma suostuisi kaikkoamaan putkistosta. Ei kaikonnut. Nyt kuitenkin pakkanen kiristyi ja uuden järjestelmäni teho ei riittänyt tarjoamaan miellyttävää sisälämpötilaa. Nostelin ensin aikani menoveden lämpöjä, mutta niiden kohottua epäterveen korkeiksi (lattialämmitys) päätin palata lähtöruutuun ja lisätä lämmöntuottoa pumpun kierroksia lisäämällä (Grundfos alpha2). Ihmetys oli suuri, kun parin yskäisyn jälkeen ritinä hävisi! Lähes kuulin kellokaapin naksutuksen yläkerrasta
Eli aikaisemman keskustelijan arvio pumpun kavitoinnista piti tässäkin tapauksessa juurikin paikkansa. Unohdetaan siis kiertovesipumppujen kierrossäädöt ja ajellaan täysillä. Suntataan linjasäätöventtiilillä mieluummin, se on paljon tarkempaa kuin kenties 3-pykäläinen pumpun säätö, eikä mikään moottori kuluta tehoa enempää kuin mitä se voi teholla tehdä (Einsteinko se oli, vai kuka, joka siitä energian häviämättömyyden laista...). Paine tuskin oleellisesti kasvaa, vaikka pumppu joutuisikin painamaan suntattua linjaa päin, ei ainakaan määräänsä enempää, ja kun ei ääntä, valoa eikä lämpöäkään lisää synny, voidaan todeta, että pumpun virrankulutus pienenee sunttia kiristettäessä, ja samalla kavitointiongelmat muuttuvat eilisiksi.
